Länsimetro

Lisäksi Espoo on niin ihmisläheinen että asuntojen hinnoissakin on enemmän valinnanvaraa kuin tympäisevissä sosialismille haisevissa Helsingissä ja Vantaalla. Uskokaa tai älkää: Espoossa löytyvät pk-seudun sekä kalleimmat että halvimmat asunnot. Ja ne kalleimmat ovat mahdollisimman kaukana raideliikenneyhteyksistä ja ne halvimmat ovat mahdollisimman lähellä. Mutta tietenkin ne parhaimat työpaikatkin löytyvät mahdollisimma lyhyen automatkan päässä kalleimista asunnoista ja mahdollisimman kaukana raideliikenneyhteyksistä, koska täytyyhän niille jotka ajavat eniten kuluttavilla autoilla taata mahdollisuus osalistua ympäristön suojeluun, ja varmistaa että ne surkimukset jotka ajavat huonoimmilla autoila tai eivät aja autoilla ollenkaan, eivät vie autoveroa, bensaveroa ja aivan tähtitieteellistä tulo- ja pääomaveroa maksavilta kunnon Espoolaisilta työpaikkoja nenän edestä. Mutta se metro, se metro, se pilaa kaiken ......
Sanoisin, että tuollainen Espoo-virnuilu on ns. kulunutta läppää, passé tai sitten so last season. Ymmärrän kylläkin, mistä se kumpuaa, koska harrastin samaa siihen aikaan kun vielä kannatin Länsimetron rakentamista vailla kritiikkiä ja uskomatta mitään faktoja.
 
Kävin päättyvällä viikolla tutustumassa länsimetron liityntäliikennesuunnitelmaan.

Lauttasaaressa ei ollut mitään yllättävää, hyvät liityntälinjat ja lisäksi suora bussi Bulevardin kautta Erottajalle.

Espooseen tulee nykisten Länsiväylän linjojen tilalle kattava liityntälinjasto. Sen piiriin taitaa kattaa kaikki nyt liikennöidyt pysäkit, osittain tiheämmällä vuorovälillä.
Suunnitelmassa esiteltiin myös 500-sarjan poikittaislinjoja, ulottuvat Rantaradan vaikutuspiiristä, jopa sen pohjoispuolelta metrolle. Koen tämän parannuksena nykysiin Espoon sisäisiin linjoihin.

Tilaisuudessa sai yleisö esittää kommentteja ja parannusehdotuksia. Niitä tuli, ja toivottavasti osa vaikuttaa suunnitteluun. Paikalla Lauttasaaren kirjatosa oli myös vannoutuneita metron vastustajia...

Liikenteen alkuun lienee vajaat kaksi vuotta aikaa, toivon liityntälinjaston hioutuvan asiaksystävälliseen muotoon.
 
Minua askarruttaa edelleen lyhytmetron kapasiteetin riittävyys. En usko hetkeäkään, että automaattiajo on kunnossa kun metro alkaa kulkea, josko sen jälkeenkään. Saadaan kunnon Japani-efekti, voisikohan asemaemänitä ja isäntiä käyttää sullojina. :tongue:

Espoolaisia on huijattu pahemman kerran, jos edessä on jokakertainen junanvaihto Ruoholahdessa, eikä sitä voida myydä matkustajille millään keinolla. Muutenkin on opettelemista vaihdollisiin matkoihin, ja matkustamisesta tulee tosi levotonta, jos metromatkankin aikana täytyy hypellä ja taistella taas uusi sija, kamoineen kaikkineen mitä matkalla on mukana. Voi hyvää päivää sentään.:mad:

Mitä tulee liityntälinjastoon, niin alun säikähdyksen jälkeen haitta ei ole aivan niin suuri kuin aluksi näytti. Muutama vakiomatka muuttuu mahdottomaksi julkisilla, mutta niitä ei ole vuodessa kuin joitain kertoja. Osa hankaloituu mutta onnistuu. Yleisin matka eli matka Stadiin muuttuu minulle Tapiolan keskusalueen pohjoiskolkan asukkina tiheämmäksi, joskin vaihdolliseksi. Aika ei lyhene, mutta tihentyminen korvaa sen. Suuremman haitan tulee aiheuttamaan uusi Otaniemen kautta kulkeva raidejokerilinjaus, sitten kun se joskus ehkä oikeasti kulkee.
 
Viimeksi muokattu:
HS:n mukaan nyt on varmistunut että Länsimetron liikennöinti päästään aloittamaan AIKAISINTAAN Elokuussa 2016. Olavi Loukon mukaan syy on selvä, siemensin ongelmat automaatioprojektissa joka ei ole edennyt aikataulussa. HKL:n Lahdenrannan mukaan on mahdollista että Länsimetron hintakin saattaa vielä nousta kun aikataulu venyy.

Varmaan sen Kivenlahden jatkon 200 M€ "säästö" saadaan vielä hukattua tähän ensimmäisen vaiheen pohjattomaan budjettiin:)
 
Viimeksi muokattu:
HS:n mukaan nyt on varmistunut että Länsimetron liikennöinti päästään aloittamaan AIKAISINTAAN Elokuussa 2016.

Mahtaakohan joku vielä uskoa noita Sanomatalon satusetiä?

Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlametro? :)
 
HS:n mukaan nyt on varmistunut että Länsimetron liikennöinti päästään aloittamaan AIKAISINTAAN Elokuussa 2016.
Vuonna 2016 uusin 100-sarja juna on 32- ja vanhin 36-vuotias. Junat peruskorjattiin vuosina 2004–2009. Peruskorjauksen tarkoitus oli, että junilla on sen jälkeen 15 vuotta käyttöaikaa. Toisin sanoen tavoite-elinikä on 40 vuotta. Automaattiajon kustannusta junaa kohden ei liene kerrottu julkisuuteen missään. Ja rehellisesti sanoen, ei sitä taida tietääkään vielä kukaan. Ainoa julkinen arvio taitaa olla ranskalaisen konsultin lausuma noin vuosi sitten MTV3:n uutisissa. Muistelen, että hän arveli kustannukseksi noin 0,3 M€/juna.

HKL tilasi CAF:ilta uusia 4-vaunuisia junia 130 M€:n kaupalla 20 kappaletta. Vaunua kohden hinta on siten 1,625 M€. Jos niiden ajatellaan kestävän 35 vuotta, siitä tulee 46.000 €/vuosi. Jos 100-sarjan junien automatisointi tehdään hintaan 0,3 M€/vaunupari ja oletetaan optimistisesti, että joka junalla ajettaisiin automaattina 5 vuotta, niin siitä tulee 30.000 €/vaunu/vuosi. Eli onkohan tässä touhussa mitään järkeä nyt, kun koko ruljanssi on vuosikausia myöhässä? Eikä vielä edes ole varma, että 100-sarjasta tulee toimiva kuljettajaton juna. Ja 200-sarjan kanssa tilanne on täysin avoin.

Entäpä jos päädytäänkin siihen, että vanhoja junia ei muuteta ollenkaan miksikään. Kun ei se oikein näytä onnistuvan, eikä kannattavan. Vanhat junat toimivat nyt uudistetuilla ratalaitteilla, eikä nykyradalla ole mitään tarvetta muuttaa liikennöintikäytäntöä. Mutta 6-vaunuisin junin ei Espooseen voi mennä. Sen sijaan uudet CAF-junat toimivat ainakin oletettavasti myös Espoossa. Mutta liian lyhyinä soveltuvat huonosti nykyradan liikenteeseen.

Eli tässä tulevaisuuden kuva:

Espoon metro ajaa 4-vaunuisilla kuljettajattomilla junilla Ruoholahteen tai Kamppiin. Kumpaan nyt junamäärä hyvin riittää ja mihin kannattaa ja on mahdollista helpoiten järjestää vaihto. Kamppi olisi tietenkin palvelun kannalta fiksumpi, mutta liikenteen hoidon kannalta taitaa olla hankalampi.

Itärataa ajetaan vanhoilla junilla ja kuljettajilla, kunnes junat poistetaan. Sitten katsotaan, mitä hankitaan tilalle. Rehellinen laskelma osoittanee, ettei kuljettajattomuus kannata. Sillä toinen hankaluus, vanhojen asemien laituriovetkin voidaan jättää pois niin pitkäksi aikaa kun ajetaan kuljettajilla.

Antero

PS: Espoon metron automatisointia on perusteltu sillä, että on pakko kun sinne tulee laituriovet. Bogotássa on bussipysäkeillä laituriovet. Bussit eivät ole automaattibusseja, vaan niitä ajaa kuljettaja.
 
Kun kuitenkin 24 vaunua lukuunottamatta kaikki metrojunat ovat 1980-luvun alusta, mistä syystä ei voida laittaa koko kalustoa uusiksi saman tien? Samalla voitaisiin tilata yhtä modernit junat kuin Artic tai Sm5.
 
Kun kuitenkin 24 vaunua lukuunottamatta kaikki metrojunat ovat 1980-luvun alusta, mistä syystä ei voida laittaa koko kalustoa uusiksi saman tien? Samalla voitaisiin tilata yhtä modernit junat kuin Artic tai Sm5.
Tämä tuleekin välttämättä mieleen. M100- ja M300-junat ovat yhteensä 158 vaunua (laskin tästä muoseojunan 101–106 pois), 24 vaunua alkaa olla marginaalitavaraa. Kun M100-sarja on romutusvaiheessa, M200-junat ovat suunnilleen käyttöikänsä puolivälissä. Eli eittämttä tulee mieleen, että tässä pohjustetaan sellaista noin 20 M€:n vahinkoa M200-junien ennenaikaisesta poistamisesta.

Tosin silloin voi laskea, kuinka perusteellisesti M200-junia kannattaa uudistaa, jotta ne saataisiin toimimaan kuljettajattomina. Kysymyshän on vain siitä, miten paljon junan hallintalaitteita ja jarruja suostutaan uusimaan. Ilman näitä laitteitahan junat ovat samanlainen runko kuin uudetkin junat ennen instrumenttiasennuksia. Teknisesti niiden instrumentointi on tietenkin korvattavissa kokonaan. Nythän automatisointivaikeuksissa on kysymys vain rahasta, jonka vuoksi uusittavaa pitäisi olla mahdollisimman vähän.

Tällaiset uudistavat peruskorjaukset, jossa vanhentunutta tekniikkaa korvataan uudella, eivät ole mitenkään harvinaisia muualla kuin Suomessa. Olisiko niin, että Nr-sarjan raitiovaunujen välipalat ovat ainoa tällainen perusteellinen uudistamisprojekti. Menneisyydessähän on raitiovaunuja uudistettu peruskorjauksissa kohtalaisen laajasti. Myös rautatiellä on uudistuksia suunniteltu muutamaan koeyksilöön asti (Dr12/Dr15, siniset matkustajavaunut, Dm10), mutten muista, että muuta olisi toteutettu kuin puukoristen pikajunavaunujen muutos lähiliikenteen vaunuiksi ennen Eil-vaunuja.

Antero
 
Eli eittämttä tulee mieleen, että tässä pohjustetaan sellaista noin 20 M€:n vahinkoa M200-junien ennenaikaisesta poistamisesta.

Eiks ne mahtaisi mennä kaupaksi jonnekin idän suuntaan? Tappiota voi tietysti silti tulla tuo 20 M verrattuna junien käyttämiseen loppuun Helsingissä.
 
Yleisradio uutisoi, että lähes puolet HKL:n johtokunnan jäsenistä pelkää metroliikenteen pääsevän käyntiin vasta vuoden 2017 puolella. Linkki uutiseen tässä.
 
Voiskohan muotoilla niin, että lähes puolet uskaltaa tässä vaiheessa kertoa rehellisesti, mihin uskoo ;)

Pitäisi varmaan luoda nyt uusi jlf-äänestys siitä, minä vuonna liikenne Matinkylään alkaa. Huvittavaa on, että edellisen äänestyksen nopein vaihtoehto oli 2011, mikä oli Loukon ennuste vuonna 2006.
 
Uudenmaan uutisissa http://areena.yle.fi/tv/2196880?start=19s toimitus veikkaa aloitusvuodeksi 2018 ja HKL:n johtokunnan jäsen Kari Kälviä 2020.

Tämä on todella säälittävää, 1900-luvun alun Pariisissa metrolinjat valmistuivat parissa vuodessa ensimmäisestä lapionpistosta, toinen toisensa perään eikä paljon pidempään mene nykyajan Kiinassakaan. Miten ihmeessä Suomessa lyhyen metropätkän rakentamiseen voi mennä yli vuosikymmen?
 
Takaisin
Ylös