Länsimetro

Vanhan osan asetinlaitteen ja käytönohjauksen uusiminen tilattiin Siemensiltä 2008 ja ne otettiin käyttöön joulukuussa 2012.

Toiko uusi asetinlaite mukanaan lyhyemmät suojavälit (vai mikä sitten onkaan oikea termi metrosta puhuttaessa?) linjalle?

Tuolloin oli usko automatisointiin vielä tallella.

Ei siis pelkkä usko, vaan nimenomaan lapsenusko... ;)
 
Koska tässä ketjussa on lähes 300 sivua, en jaksanut kaivaa koko ketjua läpi löytääkseni mahdollisesti vastauksen siihen, kattaako Miprolta vuonna 2015 tilattu asetinlaite myös vanhan metron linjaosuuden? Tiheämpi liikenne (ruuhka-aikoina 2,5 minuutin vuorovälit) vanhan metron alueella alkoi jo 15.8.2016, joten kysymykseni on, edellyttääkö 2,5 minuutin vuoroväli uutta, Miprolta vuonna 2015 tilatun asetinlaitteen (ja turvalaitteiden) käyttöä, vai onnistuuko tiheä liikenne 70- ja 80-lukujen taitteesta peräisin olevalla Siemensin asetinlaitteella turvalaitteineen?
Tosiaan vanhassa metrossa käytettään nyt noita 2012 käyttöön tulleita Siemensin tietokoneasetinlaitteita, jotka kuuluivat automaattisopimukseen. Sinällään vuoroväliasia on pohjimmiltaan kiinni opastinväleistä, ja tuolloin 2012 asetinlaitteiden uusinnassa ulkolaitteet säilyivät pääosin ennallaan. Muutamia opastimia kuitenkin lisättiin tuolloin, suurin osa ns. "väärän suunnan opastimia", mutta Kalasatamassa lisätiin myös metron pisimmälle opastinvälille sieltä varsinkin Kalasataman aseman avaamisen jälkeen "puuttuneet" opastimet. Tämä pullonkaulan lieveneminen paransi koko linjan mittakaavassa tiheän liikenteen yleis toimivuutta, mutta pääosin tiheä liikenne olisi onnistunut vanhoillakin asetinlaitteilla. Käytännön tekninen minimivuoroväli vaihtelee opastinvälistä riippuen siinä noin 1:30 ... 2:00 min haarukassa.

Länsimetrossa nyt olevat Mipron asetinlaitteet ja liikenteenohjausjärjestelmä tulevat laajenemaan vanhan metron puolelle. Käyttöönotto lienee 2019 vuodenvaihteen tuntumassa. Ulkolaitteet säilyvät suurelta osin ennallaan tässäkin, eli välityskykyyn muutoksella ei ole vaikutusta, mutta toki yhtenäinen järjestelmä helpottaa ja luo parempia mahdollisuuksia häiriönhallintaan.
 
Yleisradion uutisointia länsimetron tilanteesta:
https://yle.fi/uutiset/3-9832524
(Ja kun itse olen suunnilleen koko työurani ajan toimittanut voima- ja prosessiteollisuuden reaaliaikaisia tietojärjestelmiä, niin kovin tuttua juttua erilaisten uusien laitosten käyttöönottojen aikana ovat tällaiset satojen eri järjestelmistä valvomoon tulevien virheellisten hälytysten lukumäärät, eli niitähän joudutaan sitten paikkailemaan ja viimeistelemään pois useampien viikkojen tai kuukausien ajan...)
 
Mielenkiintoista sinänsä samalla seurata Elizebeth Linen rakentelua Lontoossa, hienot videot kertovat missä mennään, voi tietysti olla yhtä isot ongelmat :D
Sinänsä hieman verrattavissa että vanhoihin puitteiisin osassa rataa jne. Toisaalta näyttää että tekniikka vedetty suurimmaksi osaksi uusiksi vanhassakin tunnelissa..
 
Tripgo.com -aikatauluhaun mukaan liikenne Matinkylään näyttäisi alkavan maanantaina 2.10.2017.

https://tripgo.com/@/60.1602577,24.8640264,13z#tripgo:show

Asia tulee ilmi, kun painaa esimerkiksi Lauttasaaren metroasemaa kartalla, jolloin tulee näkyviin seuraavat lähtevät vuorot. Älä ota tätä viestiä vakavasti. :lol:

Kaikkea sitä löytääkin satunnaisella surffauksella. ;)
 
Tripgo.com -aikatauluhaun mukaan liikenne Matinkylään näyttäisi alkavan maanantaina 2.10.2017.

https://tripgo.com/@/60.1602577,24.8640264,13z#tripgo:show

Asia tulee ilmi, kun painaa esimerkiksi Lauttasaaren metroasemaa kartalla, jolloin tulee näkyviin seuraavat lähtevät vuorot. Älä ota tätä viestiä vakavasti. :lol:

Kaikkea sitä löytääkin satunnaisella surffauksella. ;)

Reittioppaaseen oli syötetty tiedot 2.10 alkaen, mutta epäilen syvästi. :lol:

Lisäys:
Ei se Ruotsissakaan tunnu helppoa olevan uuden hankinnassa.
https://www.svd.se/sl-kraver-tillbaka-300-miljoner
 
Viimeksi muokattu:
Ilmeisesti vain oli, kun nyt näyttää nykylinjaston busseja vielä 25. lokakuutakin?

Eikös HKL ole aivan selvästi ilmoittaunut, että tarvitaan ainakin 3 onnistunutta kokopäiväistä koeliikennöintiä koko metroverkolla ennekuin voidaan harkita matkustajaliikennettä. Nythän on takana vasta yksi melko onnistunut koekerta. Tänäänhän vasta (25.9) on aloitettu länsimetron luovutus HKL:lle.

Toiseksi HSL tarvitsee aikaa, voimassaolevien sopimusten irtisanomiseen. Siis eiköhän marraskuun puoliväli on aikaisin mahdollinen ja järkevä aloitusaika?
 
Eikös HKL ole aivan selvästi ilmoittaunut, että tarvitaan ainakin 3 onnistunutta kokopäiväistä koeliikennöintiä koko metroverkolla ennekuin voidaan harkita matkustajaliikennettä. Nythän on takana vasta yksi melko onnistunut koekerta. Tänäänhän vasta (25.9) on aloitettu länsimetron luovutus HKL:lle.

Toiseksi HSL tarvitsee aikaa, voimassaolevien sopimusten irtisanomiseen. Siis eiköhän marraskuun puoliväli on aikaisin mahdollinen ja järkevä aloitusaika?

Näinhän se on ilmoittanut, ja on myös puhuttu kahden viikon jaksosta Länsimetron valmistumisesta liikenteen aloittamiseen. Mutta bussisopimusten irtisanominen ei varsinaisesti liity tähän, koska metro aloittaa joka tapauksessa ensin koeliikenteen matkustajien kanssa, ja aluksi siis sekä metro että bussit liikennöivät päällekkäin. Toisin sanoen metroliikenne tulee alkamaan nopeammin kuin bussiliikenne irtisanotaan.
 
Ja että tällaisella tavalla on Länsimetrossa aivan perussähkösuunnittelut hoidettu, että sitten suojausautomaatioita virittelemällä asiat purkkapaikataan ”kuntoon” (ja tällaisia skeptisiä linkkejä lähettää nimenomaan edesmenneen vanhan polven voimasähköalan Tekniikan Lisensiaatin poika, jonka oman isän sukupolvessa olisi kyllä osattu laskea riittävät varakapasiteetit, mutta myöskään omalla IT- ja automaatiojärjestelmien insinöörin urallani en olisi uskonut lukevani ihan tällaisesta BluffBrothers-paikkailutoiminnasta, mutta kun siis vanhaan hyvään aikaan ammattitaitoiset insinöörit vastuullisesti hoitivat tekniikkaprojektit kuntoon, niin nythän ne "mulle-kaikki-heti-pursiseuramerkonomit" teknologiafirmoissamme dominoivat eivätkä välitä todellisista asioista vaan ainoastaan omista kvartaalibonuksistaan):
http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005383511.html
https://yle.fi/uutiset/3-9852098
 
Länsiväylä-lehti tietää uutisoida, että HSL on pidentänyt Etelä-Espoon ja Helsingin välisen linja-autoliikenteen sopimuksia 2.1.2018 asti (eli aivan pikaista länsimetron henkilöliikenteen käynnistymistä ei ehkä ole odotettavissa):
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/...-2017-bussisopimuksia-pidennettiin-reippaasti

Virallisen kannan mukaan liikenteen tilaaminen ei liity sillä tavalla Länsimetron aloitusajankohtaan, vaan että siirtyminen liityntäliikenteeseen olisi erityisen hankalaa loppuvuodesta. Tälle vastaukselle saa sitten naurahtaa :D
 
Ja että tällaisella tavalla on Länsimetrossa aivan perussähkösuunnittelut hoidettu, että sitten suojausautomaatioita virittelemällä asiat purkkapaikataan ”kuntoon”

Onko näistä (tämänkertaisista) ongelmista näkynyt vielä missään tarkempaa analyysiä? Jos tuosta HS:n jutusta käsitin edes sinne päin, niin kyse olisi metrojunien ja asemien maadoitusten välille muodostuvasta liian suuresta jännite-erosta, kun samassa virtapiirissä on samanaikaisesti kaksi junaa kiihdyttämässä. Vaikuttaisi siis siltä, että ratavirtapiirin maadoitus (ja virransyöttö muutenkin?) olisi reippaasti alimitoitettu. Ilmeisesti ratavirtapiirin maadoituksia on jo vahvistettu VTT:n suosituksesta.

Juurisyy ei siis olisi mikään yliherkät suojaukset vaan ratamaadoituksen alimitoitus. Tämä tuskin korjaantuu millään releiden vaihdolla tai muulla purkalla vaan edellyttää korjauksia ratasähköihin. Ei taida olla ihan helppo korjattava, jos ei tullut kuntoon edes VTT:n ohjeilla? Mahtaako samoja ongelmia esiintyä myös, kun kaksi junaa jarruttaa samanaikaisesti samassa virtapiirissä?
 
Takaisin
Ylös