Länsimetro

R.Silfverberg sanoi:
Lauttasaari on ongelmallista aluetta koska sinne joutuisi joka tapauksessa jättämään ainakin yksi säännöllinen bussilinja Erottajalle, ja muut jouduttaisiin korvaamaan lyhyillä liityntäliikennepätkillä.
Näin on esitettykin länsimetron suunnitelmissa. Lauttasaareen ajetaan nyt kuitenkin talviarkena yli 20:n bussin liikenne, länsimetrolla siitä saataisiin vähintään puolet pois.

R.Silfverberg sanoi:
Jos bussiliikenne todellakin maksaa 30 miljoonaa vuodessa, niin silloin säästöt olisivat tuota luokkaa. Onko bussiliikennöitsijöiden hinnoissa ilmaa?
Bussiliikenteen hinnoista ilma on kilpailutettu pois. Nuo yksikkökustannukset on laskettu nimenomaan voittaneiden tarjousten keskiarvoina. Bussiliikennettä vaan on niin paljon, että se maksaa.
 
kuukanko sanoi:
Bussiliikenteen hinnoista ilma on kilpailutettu pois. Nuo yksikkökustannukset on laskettu nimenomaan voittaneiden tarjousten keskiarvoina. Bussiliikennettä vaan on niin paljon, että se maksaa.
Voi olla, että laskuissani käytetty bussimäärä on alimitoitettu. Se edellyttäisi että 27 bussia ajaisi taukoamatta päätepisteiden välissä, ja päiväkohtainen ajosuorite olisi 540 km. Taitaa olla aika teoreettinen suorite kaupunkibussilta, vaikka moottoritietä ajaakin. Jos bussin päiväkohtaista ajosuoritetta tiputettaisiin 300 km:iin, niin busseja tarvittaisiin 48. Silloin kustanukset olisivat:

(48*300*0.45) + (48*15*24,78 ) + (48*125,86) = 30363 €. Vuodessa n 10 miljoonaa.

Jos otetaaan huomioon että tässä oli vain keskimäärin 12 km matka ja 600 lähtöä/vrk/suunta, niin kaukaisempien kohteiden palvelu eli "liityntäliikenne" kasvattaisi kustannuksia 25-30% yhteensä 15 miljoonaan, ja mahdollinen Lauttasaaren liikenne korkeintaan 20 miljoonaan. Eli joku bussifirma vetää nyt välistä, tai sitten HKL ylilaskuttaa Lauttasaaren liikenteestä. Vai kuuluuko 30 miljoonaan myös sellaiset Pohjois-Espoon bussilinjat, jotka eivät katkea rantarataan sekä kaikki U-linjat ym?
 
30 miljoonaa kuluu siihen, että oikeasti niitä busseja on Länsiväylän seutulinjoilla (102 - 166) ajossa 150 eikä 48. Siitä se ero tulee ihan suoraan.
 
kuukanko sanoi:
30 miljoonaa kuluu siihen, että oikeasti niitä busseja on Länsiväylän seutulinjoilla (102 - 166) ajossa 150 eikä 48. Siitä se ero tulee ihan suoraan.

Sitä voi ihmetellä, mitä virkaa ne 100 extrabussia sitten hoitavat.
 
Ne bussit ovat kuljettamassa matkustajia, ihan niin kuin pitääkin. Ennemminkin voitaisiin sanoa, että edellä esitetyt laskelmat näyttävät, kuinka metsään lopputulos voi mennä jos lähtötiedot ovat yliyksinkertaistettuja. Todellisia kustannuksia päästään laskemaan vain, kun linjat on suunniteltu tarkasti ja aikataulut tehty.
 
kuukanko sanoi:
Ne bussit ovat kuljettamassa matkustajia, ihan niin kuin pitääkin. Ennemminkin voitaisiin sanoa, että edellä esitetyt laskelmat näyttävät, kuinka metsään lopputulos voi mennä jos lähtötiedot ovat yliyksinkertaistettuja. Todellisia kustannuksia päästään laskemaan vain, kun linjat on suunniteltu tarkasti ja aikataulut tehty.

Jos olen laskenut jotain pieleen, niin se kallistuu enemmän liityntäliikenteen kuin varsinaisen päälinjan hoitamisen puolelle. Kun ei ole tarkkaa tietoa millaisia lenkkejä ne bussit tekevät Länsiväylältä poistuttuaan, ja kauanko ne niillä lenkeillä viipyvät. Ne 100 bussia voivat huonoimmassa tapauksessa olla juuri se määrä joka tarvitaan metroon pohjautuvassa järjestelmässä, vaikka metron osuus hoidettaisiin mallikkaasti "vain" 5-10 metrojunarungolla.

Silloin säästöt olisivat ainoastaan nuo aiemmin esittämät 5-6 M€/vuosi. Toivon, että olen väärässä. Se on selvää, että mahdollisessa metrotapauksessa kaikki nykyiset bussilinjat saavat kyytiä, ja luodaan uusi, hämähäkkiseittimäinen verkosto metroasemille nykyisen spagettiverkoston sijaan. Silloin voisi laskea metron kannattavuutta niinkinpäin, että paljonko uusia lähtöjä saisi nykytilanteeseen verrattuna, jos olisi arkipäivisin käytössä 100 bussia.
 
Jos päälinjan laskisi nykyisen bussiliikenteen tarjonnan mukaan, uppoaisi sinne n. sata bussia (ruuhkatunnin aikana lähtöjä on ruuhkasuuntaan vähän yli 100 ja bussien metron kanssa päällekkäinen pätkä voitaisiin ajaa tunnin kierrosajalla). 50 bussia jäisi sitten liitynnän osuudeksi, tosin niistä voidaan vielä vähentää nykyisen Espoon sisäisen liikenteen kanssa päällekäistä liikennettä.
 
kuukanko sanoi:
Jos päälinjan laskisi nykyisen bussiliikenteen tarjonnan mukaan, uppoaisi sinne n. sata bussia (ruuhkatunnin aikana lähtöjä on ruuhkasuuntaan vähän yli 100 ja bussien metron kanssa päällekkäinen pätkä voitaisiin ajaa tunnin kierrosajalla). 50 bussia jäisi sitten liitynnän osuudeksi, tosin niistä voidaan vielä vähentää nykyisen Espoon sisäisen liikenteen kanssa päällekäistä liikennettä.

Ruuhka-aikaan Hanasaaren pysäkin kautta ajaa n 80 bussia tunnissa yhteen suuntaan. Päivä- ja iltaliikenteessä n 40. Olisiko bussien tarve keskimäärin silloin 60? Onko sinun laskelmissa myös HKL:n Lauttasaaren liikenne?
 
Arkisin 7.31 - 8.30 Hanasaaresta menee Kamppiin sunnuntaina alkavissa talviaikatauluissa 120 seutuliikenteen bussia (lisäksi 6 bussia Lauttasaareen, jotka nekin länsimetro korvaisi). Autopäiväthän pitää mitoittaa juuri tuon mukaan. Laskelmani ei sisältänyt HKL:n busseja Lauttasaareen.
 
kuukanko sanoi:
Arkisin 7.31 - 8.30 Hanasaaresta menee Kamppiin sunnuntaina alkavissa talviaikatauluissa 120 seutuliikenteen bussia (lisäksi 6 bussia Lauttasaareen, jotka nekin länsimetro korvaisi). Autopäiväthän pitää mitoittaa juuri tuon mukaan. Laskelmani ei sisältänyt HKL:n busseja Lauttasaareen.

Ahaa, minä katsoin aikataulua Hanasaaresta länteen klo 16-18, ja sinä itään klo 730-830. Siitä se ero johtuu.

Mutta eikö seuraavassa kaavassa:
kilometri 0,45 e, tunti 24,78 e, päivä 125,86 pidä huomioida nimenomaan kilometri- ja tuntikustannuksissa vain ne mitkä bussit ja kuljettajat ajavat yhdessä päivässä yhteensä? Mitä bussin hallintokuluihin tulee, niin sen vaikutus on 5000 € /päivä niiden 40 bussin osalta jotka joutuvat seisomaan tyhjänä osan päivästä. Tosin metrollekin tulee vastaavia kustannuksia vaunujen seisottamisesta varikolla ruuhkien ulkopuolella, eli siksi en laskenut kummankaan vaihtoehdon kohdalla ruuhkista ja hiljaisajosta johtuvia vaihteluja mukaan.
 
Kyllä, yksikkökustannuksista pitää huomioida vain kunkin bussin ajamat kustannukset. Niiden laskeminen vaatii siis jokaisen lähdön laskemista aikatauluista (jos ei halua katsoa valmiiksi laskettuja lukuja YTV:n liikennöintisuunnitelmasta).
 
Jos siirrytään nyt toiseen aiheeseen, kun liikennöintisäästöt ovat ainakin muutaman miljoonan tarkkuudella selvitetty.

Ihmettelen länsimetron hintaa. Olen lukenut että rakentamiskustannukset pätkälle Ruoholahti-Matinkylä, n 12 km, koko rata tunnelissa, 6 asemaa, olisivat 600 M €. Miksi se on niin kallis? Vertailun vuoksi Marja-radan (18 km, 7 km tunnelissa, 7 asemaa) hinnaksi on arvioitu n 300 M € . Vielä ymmärtäisin länsimetron kohdalla n 100 M € eron mutta kaksinertainen hinta? Vertailun vuoksi länsimetron hinnalla saisi kaksi jättimäistä loistoristeilijää tai kuusi musiikkitaloa Töölönlahteen. Sisältyykö länsimetron hintaan myös junat ja varikkokapasiteetin lisäys, ja onko vastaavasti Marja-radasta jätetty ne pois? Johtuuko osa hinnasta katujärjestelyistä ja liiketilojen uudelleenrakentamisesta? Joutuuko länsimetron takia lunastamaan tonttimaata markkinahintaan?
 
R.Silfverberg sanoi:
Olen lukenut että rakentamiskustannukset pätkälle Ruoholahti-Matinkylä, n 12 km, koko rata tunnelissa, 6 asemaa, olisivat 600 M €. Miksi se on niin kallis?

Ei se ole noin kallis. Vuoden 2002 selvityksissä päädyttiin hintaan 412 milj. €, inflaatio on juossut siitä jonkin verran joten nyt hinta on korkeampi.

600 miljoonalla saataisiin mukaan nykytilaan verrattuna esim. Etelä-Espoon raideyhteyden YVA-ohjelmassa länsimetron kanssa mukaan oletettu raide-Jokeri.
 
kuukanko sanoi:
Ei se ole noin kallis. Vuoden 2002 selvityksissä päädyttiin hintaan 412 milj. €, inflaatio on juossut siitä jonkin verran joten nyt hinta on korkeampi.

600 miljoonalla saataisiin mukaan nykytilaan verrattuna esim. Etelä-Espoon raideyhteyden YVA-ohjelmassa länsimetron kanssa mukaan oletettu raide-Jokeri.

No joo, ehkä sitten muistan väärin, tai sitten sen, että 600 M €:lla saisi metron Kivenlahteen asti. Sisältyykö hintaan (412) siis myös kalustoa ja/tai varikkokapasiteetin lisäystä?
 
412 miljoonaa sisältää pelkät rakentamiskustannukset. Metrokalusto ja varikkokapasiteetti ovat liikennöitsijän ongelmia eli niitä ei rahoitettaisi varsinaisesta länsimetroprojektista. Liikennöitsijälle maksetaan kaluston päivähintaa juuri sen takia, että sillä rahalla liikennöitsijä kuolettaa kaluston hankinnan ja varikkotilat (eli ne sisältyvät jo laskettuihin liikennöintikustannuksiin).
 
Takaisin
Ylös