Länsimetro

Onko yhteiskunnan kannalta myös kokonaisedullisempaa, että liikenteen sujuvuudesta huolestuneena rajoitetaan kiinteistökehitystä niin paljon että asuntojen hinnat lentävät taivaisiin? Minä ottaisin mielelläni paljon tukkoisemman kaupungin, jossa eläminen ei riko lompakkoa. Mutta kun yhteiskunta päättää sekä rakentamisen kaavoituksesta että liikenteestä, ja liikenteen sujuvuus on niin hurjan tärkeää ylitse kaiken muun, sitä ei tule tapahtumaan.

Minusta kaupungin tiivistämisen esteenä on ennemminkin mieletön suojeluvimma, jossa paljon mihinkään ei sovi rakentaa, ettei vaan kenellekään tule paha mieli, kun lähiympäristö muuttuu tai lähimetsä häviää tai joku harvinainen liito-orava, sammakko tai kukka vaan häviä. Kun melkein kaikki suojellaan, ei voida rakentaa kuin joillekin pelloille, sirpaleisesti metsiä väistellen, kauaksi olemassaolevasta asutuksesta, paitsi tietysti Haltialan ja Viikin pelloille, jotka pitää ehdottomasti suojella, kaupungissahan pitää olla peltoakin.

Merta tai erilaisia matalia rapakkoja, ei toki voi täyttää, ettei rantaviiva vain muutu. Esimerkiksi Vanhankaupunginlahtea, Laajalahtea ja Lauttasaaren läheisiä matalikkoja täyttämällä saataisiin vaikka kuinka paljon uutta rakennusmaata. Myös siirtolapuutarhoissa kuokkiminen ja kesäasuminen esimerkiksi Kivinokassa ja Lauttasaaressa on erityisessä suojelussa, Talin golf-kentästä puhumattakaan.

Ikävä kyllä vaan muun muassa lintujen asuminen, kesämökkeily siirtolapuutarhoissa ja metsiköt sekä rapakot keskellä metropolia ovat viherpipertäjien arvostuksissa ihmisten asumista korkeammalla.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi meidän espoolaisten veronmaksajien sadoilla miljoonilla euroilla rahoittaman moisen täysin turhan pakkorakennetun länsimetrohukkaputken käyttöönottoon aikoo myös Kilon Poliisin Virkavalta asennoitua vähintäänkin vaadittavalla tasolla, jotta idän huligaanien, taskuvarkaiden, näpistelijöiden ym. hit-and-run-rikollisten toiminta laitetaan täällä lännessä heti alusta alkaen kuriin ja järjestykseen Länsiväylän uutisoinnin mukaisesti:
LM.JPG
(Sillä Länsiväylän suorat, nopeat, sujuvat ja mukavat vaihdottomat linja-autoyhteydet Kamppiin ovat meille monta dekadia parempia ja kustannustehokkaampia joukkoliikennevälineitä kuin tuo onneton "Länsimetro-hukkapakkoputki".)
 
Viimeksi muokattu:
Onko yhteiskunnan kannalta myös kokonaisedullisempaa, että liikenteen sujuvuudesta huolestuneena rajoitetaan kiinteistökehitystä niin paljon että asuntojen hinnat lentävät taivaisiin?

Ei, minusta kasvun keinotekoinen rajoittaminen ei ole hyvästä. Tosin kuten petteri totesi, on liikenne vain yksi monista kiinteistökehityksen esteistä Helsingin seudulla. Liikenteellisesti jo nykyiselläkin infralla hyvillä paikoilla olisi paljon kiinteistökehityspotentiaalia, jos sen hyödyntämistä ei suitsittaisi kaavoituksella.
 
Näitä autottoman espoolaisen mainitsemia lieveilmiöitä esiintyy kyllä muuallakin kun metroasemilla. Oiva esimerkki tästä on Leppävaaran asema, eikä silti sen alueen järjestyshäiriöistä kirjoitella sen enempää kuin muidenkaan. Minä en kyllä jaksa uskoa että Espoo muuttuisi levottomampaan suuntaan kuin ennen tai ainakin ne pysyy maan alla metroasemilla. Toki ymmärrän huolen, että espoolainen idylli rikkoutuu ja koko Itä-Helsinki leviää yht äkkiä kukoistamaan kaikkinensa Tapiolaan ja Matinkylään asti. Kyllä se näky on meikäläisilläkin silmissä kuinka stokkamummot väistelee Idästä saapuneita spurguja pitkin Tapiolaa. Voi silti kysyä että millainen "idylli" tuo Matinkylä/Olari alueena on verrattuna Itäkeskukseen? Itäkeskuksessä sekä Matinkylässä kummassakin asuu maahanmuuttajia, alemman mediaanitulon omaavia työntekijöitä sekä eläkeläisiä. Tallinnanaukio on sitten erikseen mutta se on jo niin oma lukunsa sitten. Eihän Piritorikaan ole levinnyt Kulosaareen vaikka välissä on vain 1 asema? Eli summattuna voisi sanoa että eiköhän tuo nyt ole vähän liiottelua.
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai kaupunkikehitys palvelee koko kaupunkia ja kaikkia sen asukkaita – siis parhaimmillaan. En vaan oikein ole sitä mieltä, että länsimetro ja jonnekin niittykummuille ja soukkien taakse rakennettavat uudet metrolähiöt ovat sellaista kaupunkikehitystä, jota pääkaupunkiseutu tarvitsee. Niitä etälähiöitä on rakennettu nyt 50 vuotta, ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne ovat ainakin asuntojen hinnoista päätellen sitä vähiten haluttua kaupunkia.

Minusta Helsingin kaupunkikehitys, jossa pyritään rakentamaan korttelikaupunkia lähelle keskustaa (lähelle = Kehä I tasalle asti) ja tukeutumaan mahdollisimman paljon nykyiseen infraan, toki uutta raideliikennettä rakentamalla, on paljon fiksumpaa kaupunkikehitystä. Tässäkin kaupunki rakentaa radat ja rakennusliikkeet käärivät asuinrakentamisen voitot, mutta kaupungin kustannukset ovat todella paljon pienemmät kuin "Espoon mallissa". Siitähän meidän keskustelummekin lähti – minusta Espoo tuhlaa rahaa tekemällä kalleimmalla mahdollisimmalla tavalla huonointa mahdollista.

Hieno viesti!

Metrohan on tämän länsihaarankin osalta 1900-lukulaista mekanistista kaupunkisuunnittelua, jossa ihmisen tarpeiksi nähdään lähinnä nukkuminen ja puuhastelu kotona, sekä liikkuminen keskikaupungille töihin. Näistä lähtökohdista syntyvä yhdyskuntarakenne on metrolähiötä. 1990-lukulainen lisä on kauppakeskus. Olihan ennenkin toki ostari, mutta kuluttajuus oli tätä viimeisintä tunnelia suunnitellessa sellaisilla leveleillä, etteivät elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat enää riittäneet.

Syyhän ei sinänsä ole metron. Ainakaan muutoin kuin siltä osin, että helsinkiläinen on raskas ja kömpelö, huono lyhyillä matkoilla, parempi pidemmillä. Mutta maailmalla on metroja, jotka eivät ole lähiöjunia. Länsimetron osaltakin olisi päädytty parempaan, jos olisi pysähdytty Tapiolaan. Se olisi pakottanut Espoon kaavoittamaan Keilalahden rannalle lämpäreen kaupunkia. Tunneli Matinkylään on tarpeeton ja jatko Kivenlahteen silkkaa idiotismia parasta ennen 70-luku päiväyksellä.

Bulevardit on sitten antiteesi viime vuosikymmenien helsinkiläiselle ja suomalaiselle kaupunkisuunnittelulle ja ensimmäinen kerta toisen maailmasodan jälkeen, kun Helsinkiä suunnitellaan yhdyskuntarakenne edellä. Suomella on tietysti raskas sosialistinen painolasti, mutta häkellyttävän kauan se otti, että karttoihin kiinteistöjä piirtävät ja rakennusoikeuksia määrittävät sedät suostuivat ottamaan huomioon asuntomarkkinoiden tuottaman informaation suunnitelmissaan. Eikä tietenkään nikottelematta. Elyn punamultavirkamiehille on niin kova paikka, että hallinto-oikeuteen varmasti näistä Helsingin avantgardistisista suunnitelmista päädytään. Kaupungin rakentamisesta on Helsingissä helposti niin kauan, ettei siitä kenelläkään ole kokemusta.
 
(Sillä Länsiväylän suorat, nopeat, sujuvat ja mukavat vaihdottomat linja-autoyhteydet Kamppiin ovat meille monta dekadia parempia ja kustannustehokkaampia joukkoliikennevälineitä kuin tuo onneton "Länsimetro-hukkapakkoputki".)

Huomioithan sen että kun katselet ikkunasta oikean kaupungin ihmisiä, tukit heidän verovaroilla rakennetun tien ja estät heidän työmatkansa. ;)

Leppävaaran ja Espoon keskuksen kusiputkessa kyllä ihan eri meno kuin pelätyssä idässä, Suvelassa kävin kerran ja en toiste mene
 
Minusta kaupungin tiivistämisen esteenä on ennemminkin mieletön suojeluvimma, jossa paljon mihinkään ei sovi rakentaa, ettei vaan kenellekään tule paha mieli, kun lähiympäristö muuttuu tai lähimetsä häviää tai joku harvinainen liito-orava, sammakko tai kukka vaan häviä. Kun melkein kaikki suojellaan, ei voida rakentaa kuin joillekin pelloille, sirpaleisesti metsiä väistellen, kauaksi olemassaolevasta asutuksesta, paitsi tietysti Haltialan ja Viikin pelloille, jotka pitää ehdottomasti suojella, kaupungissahan pitää olla peltoakin.

Merta tai erilaisia matalia rapakkoja, ei toki voi täyttää, ettei rantaviiva vain muutu. Esimerkiksi Vanhankaupunginlahtea, Laajalahtea ja Lauttasaaren läheisiä matalikkoja täyttämällä saataisiin vaikka kuinka paljon uutta rakennusmaata. Myös siirtolapuutarhoissa kuokkiminen ja kesäasuminen esimerkiksi Kivinokassa ja Lauttasaaressa on erityisessä suojelussa, Talin golf-kentästä puhumattakaan.

Ikävä kyllä vaan muun muassa lintujen asuminen, kesämökkeily siirtolapuutarhoissa ja metsiköt sekä rapakot keskellä metropolia ovat viherpipertäjien arvostuksissa ihmisten asumista korkeammalla.

Tämä on taas tyypillinen teknokraattinen ajattelu. Et ilmeisesti ymmärrä että ihmiset tarvitsevat jotain muutakin kuin pelkkä asunto. Lähiympäristö on ihmisille tärkeä, tarvitaan puistoja, lähimetsiä, paikkoja missä voi harjoittaa omia harrastuksia jne. Koko ympäristöä ei voi hävittää noin vaan uusien asuntojen tieltä, tilaa pitää löytyä myös asukkaiden asuinympäristön viihtyvyydelle. Mikäli tämä näkökohta unohtuu ei tarvitse ihmetellä jatkuvaa protestitulvaa ylimittoitettuja rakennussuunnitelmia vastaan.Täytyy ajatella kokonaiskuvaa, eikä vaan laskea matemaattisia kaavoja. Ymmärrän kyllä ettei yhtälö olekaan aivan yksinkertainen kun uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti, mutta täytyy ainakin yrittää huomioida asukkaiden erilaisia tarpeita. Myös luontoarvoja täytyy ottaa paremmin huomioon, luontokin on osa ihmisten hyvinvointia.
 
Syyhän ei sinänsä ole metron. Ainakaan muutoin kuin siltä osin, että helsinkiläinen on raskas ja kömpelö, huono lyhyillä matkoilla, parempi pidemmillä. Mutta maailmalla on metroja, jotka eivät ole lähiöjunia.

Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppalaisista Helsingin kokoluokan tai suuremmista kaupunkiseuduista kulkee erilaisia lähiöjunia eri pääsuuntiin. Osa kulkee maan päällä ja osa maan alla.

Metroja, jotka eivät ole lähiöjunia, löytyy enemmän jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ja esikaupungistumista miljoonakaupungeiksi kasvaneista kaupungeista, kuten Pariisista ja Berliinistä. Toki noissa jättikaupungeissa on myös RER, Transilien ja S-bahn lähiöjunia.

Helsingissä Pariisin metroa ja Berliinin U-bahnin vanhoja linjoja vastaa sitten merkittävältä osin raitioverkko, jota ei ole Helsingissä koskaan siirretty maan alle tai katujen ylle.

---------- Viestit yhdistetty klo 15:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 14:52 ----------

Tämä on taas tyypillinen teknokraattinen ajattelu. Et ilmeisesti ymmärrä että ihmiset tarvitsevat jotain muutakin kuin pelkkä asunto. Lähiympäristö on ihmisille tärkeä, tarvitaan puistoja, lähimetsiä, paikkoja missä voi harjoittaa omia harrastuksia jne. Koko ympäristöä ei voi hävittää noin vaan uusien asuntojen tieltä, tilaa pitää löytyä myös asukkaiden asuinympäristön viihtyvyydelle.

Kyllähän nyt kaupungissa jonkin verran puistoja pitää olla, rantoja pitkin pitää voida kulkea ja rakennuksia voidaan suojella, mutta rajansa kaikella. Tällä hetkellä joka melkein ainoa läntti suojellaan, esimerkiksi Länsi-Käpylä on huonosti rakennettu harva omakotialue loistavalla paikalla, ympärillä on jo suojeltuja alueita, kuten puu-käpylä ja puu-vallila. Kun kaupungissa tarvitaan lisää rakennusmaata luonnollista olisi kaavoittaa Länsi-Käpylään tiheä kerrostalokaava ja päästää puskutraktorit asialle. Samaten Vallilanlaaksossa on laaja kesäasunto- ja palstaviljelyalue paikalla, joka sopisi hyvin tiheäksi asuinalueeksi.

Listaa voidaan jatkaa loputtomasti. Keskuspuisto, Ei saa pienentää, ehdottamasti suojeltava!, Meilahden puisto tai mikä ryteikkö tuo onkin, Ei saa pienentää, ehdottamasti suojeltava!, Lapinlahden sairaala-alue, Sörnäisten kruununmakasiini, Kaartin maneesi, Soutustadion tai Velodromi, EI saa purkaa, ehdottomasti suojeltava, vaikka paljon mitään järkevää käyttöä ei löydy. Vartiosaari, EI saa rakentaa tämä kuuluu kesämökkiläisille. Oulunkylään ja Munkkivuoreen kaksin-kolminkertainen rakennusoikeus ja Oulunkylään lupa talojen korotuksiin, EI missään tapauksessa tuohan muuttaa aluetta!

EI, EI, EI, ihan mitä vaan ehdotetaan! Joka nurkka on täysin korvaamaton. Puistonsuojelu, rakennussuojelu, metsikönsuojelu, pusikonsuojelu, kesäasumisensuojelu, luonnonsuojelu, kaikki nuo menevät nykyään kaupungin kehittämisen edelle. Nyt sitten ainoa mihin vihreät voivat suostua on moottoriteiden varsien rakentaminen täyteen asuntoja, samalla tuhoten ja heikentäen voimakkaasti kasvavan alueen liikenneverkkoa, ihan kuin paljon parempia rakennuspaikkoja ei olisi löydettävissä pilvin pimein, jos siis kaikki muu kuin moottorikadut ei olisi jo kohta suojeltu. Ja kun luen kaupunkiympäristölautakunnan listaa aina vaan lisää rakennussuojelua, naturaa ja korvaamattomen kaupunkipusikoiden suojeluhankkeita tulee esityslistalle, mutta hyvin harvoin jo tehtyjä suojelupäätöksiä muutetaan rakentamisen edistämiseksi.

Myös luontoarvoja täytyy ottaa paremmin huomioon, luontokin on osa ihmisten hyvinvointia.

Miten ihmeessä suojellut liito-oravat, viitasammakot tai ruisrääkät muka edistävät ihmisten hyvinvointia? Myös vanhat metsät, erilaiset ryteiköt, suot ja rapakot ovat täysin kelvottomia virkistyskäyttöön, kun taas hoidetuissa talousmetsissä tai oikeissa puistoissa voi joskus liikkuakin. Laajalahti ja Vanhakaupunginlahtikin ovat pääosin kulkukelvotonta suota ja rapakkoa, jonka virkistysarvo on hyvin matala. Merkittävä osa nykyisin huonossa käytössä olevista alueista rakennettaisiin voisi siellä joku liikkuakin. Tämä ei toki tarkoita, että mitään ei suojella, mutta nykyään on ongelmana, että halutaan suojella ihan kaikki.

Muutenkin on ekologisempaa, että isot kaupungit rakennetaan hyvin tiiviisti. Isojen kaupunkien ulkopuolella voi sitten olla Nuuksioita tai UKK puistoja, joissa luonto saa vapaasti rehottaa. Ja mikä ihmeen ongelma on jos linnut joutuisivat muuttamaan Laajalahdelta tai Vanhankaupunginlahdelta, johonkin muihin kymmenistä samantasoisista Suomenlahden lintulahdista. Linnuilla on tiettävästi siivet ja ne osaavat lentää, tarvitseeko niille asuinpaikkoja muka pitää keskellä metropolia?
 
Viimeksi muokattu:
Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppalaisista Helsingin kokoluokan tai suuremmista kaupunkiseuduista kulkee erilaisia lähiöjunia eri pääsuuntiin. Osa kulkee maan päällä ja osa maan alla.

Metroja, jotka eivät ole lähiöjunia, löytyy enemmän jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ja esikaupungistumista miljoonakaupungeiksi kasvaneista kaupungeista, kuten Pariisista ja Berliinistä. Toki noissa jättikaupungeissa on myös RER, Transilien ja S-bahn lähiöjunia.

Helsingissä Pariisin metroa ja Berliinin U-bahnin vanhoja linjoja vastaa sitten merkittävältä osin raitioverkko, jota ei ole Helsingissä koskaan siirretty maan alle tai katujen ylle.

Niin, eli Helsingissä on kaksi eri värityksessä kulkevaa, mutta muutoin hyvin samankaltaista lähiöjunakonseptia, ja toisaalta joukkoliikenteen kehittäminen kantakaupungissa on ollut puuhastelua, käytännössä laiminlyöty viimeiset 50+ vuotta, eli osapuilleen sen aikaa, kun yhdyskuntarakentaminen on ollut lähiörakentamista.

Ei se Castrenin metro nyt niin paljosta jäänyt kiinni. Mutta turha nykypolvien on surkutella menneiltä sukupolvilta saamiensa korttien huonoutta, vaan pelattava ne parhaansa mukaan. Kivenlahtea ei voi oikein millään mittarilla pitää enää 2000-luvulla täyspäisenä pelaamisena.
 
Tämä on taas tyypillinen teknokraattinen ajattelu. Et ilmeisesti ymmärrä että ihmiset tarvitsevat jotain muutakin kuin pelkkä asunto. Lähiympäristö on ihmisille tärkeä, tarvitaan puistoja, lähimetsiä, paikkoja missä voi harjoittaa omia harrastuksia jne. Koko ympäristöä ei voi hävittää noin vaan uusien asuntojen tieltä, tilaa pitää löytyä myös asukkaiden asuinympäristön viihtyvyydelle. Mikäli tämä näkökohta unohtuu ei tarvitse ihmetellä jatkuvaa protestitulvaa ylimittoitettuja rakennussuunnitelmia vastaan.Täytyy ajatella kokonaiskuvaa, eikä vaan laskea matemaattisia kaavoja. Ymmärrän kyllä ettei yhtälö olekaan aivan yksinkertainen kun uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti, mutta täytyy ainakin yrittää huomioida asukkaiden erilaisia tarpeita. Myös luontoarvoja täytyy ottaa paremmin huomioon, luontokin on osa ihmisten hyvinvointia.

Mitä ihmeen teknokratiaa on rakentaa enemmän sitä, jota tavalliset ihmiset haluavat eniten? Suomessa ei ole pulaa paikoista, joissa on kaikki ympäristöasiat nimellisesti kunnossa. Pulaa on ydinkeskustasta, jossa ympäristöasiat hoidetaan rakentamalla tosi paljon taloja. On hyvin teknokraattisesti ja yksisilmäisesti sanottu, että keskustaelämää haluavat ihmiset ovat niin väärässä ettei sitä saa rakentaa ollenkaan.

Kokonaiskuvaan mahtuu myös niitä ympäristöasioiltaan puhdasoppisia lähiöitä, vaikka muutama keskustan läheltä jyrättäisiinkin.
 
Kivenlahtea ei voi oikein millään mittarilla pitää enää 2000-luvulla täyspäisenä pelaamisena.

Vaan mitä olisit itse tehnyt, jos olisit saanut päättää asiasta Espoon diktaattorina? Espoossa ei ole kantakaupunkia, joten sen on vähän pakko jatkaa lähiöstrategialla pelaamista. Ja kun asukkaita virtaa pääkaupunkiseudulle koko ajan, niin lähiöillekin löytyy ottajia, vaikka kantakaupunki olisikin halutumpaa (tässäkin mennään "sitä syöt mitä tarjotaan" -linjalla). Länsimetro sentäs ei synnytä uusia metsälähiöitä, vaan tiivistää entisiä, joten huonomminkin olisi voinut mennä - ilman länsimetroa Espoo varmaan olisi rakentanut lisää lähiöitä metsiinsä, joita sillä kyllä vielä riittää Kehä III:n ulkopuolella.

Espoon viiden kaupunkikeskuksen strategiaan Kivenlahden metro istuu oikein hyvin. Metro yhdistää Etelä-Espoon kolme kaupunkikeskusta toisiinsa.
 
Vaan mitä olisit itse tehnyt, jos olisit saanut päättää asiasta Espoon diktaattorina? Espoossa ei ole kantakaupunkia, joten sen on vähän pakko jatkaa lähiöstrategialla pelaamista. Ja kun asukkaita virtaa pääkaupunkiseudulle koko ajan, niin lähiöillekin löytyy ottajia, vaikka kantakaupunki olisikin halutumpaa (tässäkin mennään "sitä syöt mitä tarjotaan" -linjalla). Länsimetro sentäs ei synnytä uusia metsälähiöitä, vaan tiivistää entisiä, joten huonomminkin olisi voinut mennä - ilman länsimetroa Espoo varmaan olisi rakentanut lisää lähiöitä metsiinsä, joita sillä kyllä vielä riittää Kehä III:n ulkopuolella.

Näin on! Kaikesta huolimatta Espooseen jää suuria alueita jonne ei ole rakennettu mitään omakotitaloja suurempaa ja tuskin rakennetaan 50 vuoteen eikä metrohulabaloota näillle nurkille tuoda, kiitos sen että länsimetro päätettiin rakentaa juuri rannikkoa pitkin. Toki suoria busseja kulkee täältäkin Helsingin keskustaan mutta matka-aika on n kome vartttia - tunti. Tervetuloa Pohjois-Esposeen nauttimaan maaseudun rauhasta!

t. Rainer
 
Näin on! Kaikesta huolimatta Espooseen jää suuria alueita jonne ei ole rakennettu mitään omakotitaloja suurempaa ja tuskin rakennetaan 50 vuoteen eikä metrohulabaloota näillle nurkille tuoda, kiitos sen että länsimetro päätettiin rakentaa juuri rannikkoa pitkin. Toki suoria busseja kulkee täältäkin Helsingin keskustaan mutta matka-aika on n kome vartttia - tunti. Tervetuloa Pohjois-Esposeen nauttimaan maaseudun rauhasta!
t. Rainer
Eli siinäpä olikin juuri tuollaisen pohjoisepoolaisen NIMBY-tyypin valtavan vahingoniloinen vuodatus meille länsimetron uhreille.
Mutta odotapa vain, kyllä se Rantaradan sektorikin vielä uusista omista täydennysrakennusprojekteistaan pääsee nauttimaan...
 
Jos mennään takaisinpäin aiheeseen noista ikuisuuserimielisyyksistä:

Lueskelin vuoden 2015 kapasiteettiselvitystä ja silmään osui, että Tapiolan kohdan Vuosaaren linjan ylikuormitukseen oli tarjottu ratkaisuna Mellunmäen linjan jatkamista Tapiolasta joko Finnooseen tai Kivenlahteen, muttei Matinkylään. Aijotaanko Matinkylän kääntöraiteesta tehdä osa 2. vaiheen varsinaista rataa vai onko metron kääntämiselle Matinkylässä jokin muu este, kun jatkeen liikennöinti on alkanut?

Muokkaus: Vastaus löytyikin SRS:n sivuilta. Matinkylän "kääntöraide" onkin vain tuplavaihde ja wikipediassa on väärää tietoa. Osaako joku kuitenkin sanoa miksi väliaikaista kääntöraidetta esitettiin Finnooseen, eikä Matinkylään?
 
Viimeksi muokattu:
Toki suoria busseja kulkee täältäkin Helsingin keskustaan mutta matka-aika on n kome vartttia - tunti. Tervetuloa Pohjois-Esposeen nauttimaan maaseudun rauhasta!

Otan osaa suruusi. ;) Täältä Rööperistä on Kaivokadulle noin 17 minuuttia kävellen, keskimäärin 17 minuuttia ratikalla katsomatta aikatauluja ja 9 minuuttia hölkäten/juosten, noin 1,3 killsaa.

Hölkkääminen/juokseminen on toki satunnainen erityistapaus, vaikka aina nopeampaa kuin ratikka, jota käytän myös paljon. Yleisimmin kuitenkin kävelen, mutta jaksan myös juosta.

JK. Miten tämä liittyy Länsimetroon? Ei sitä Etelä-Helsingistäkään ytimessä ihan sekunneissa olla, vaikka toki Länsimetron varrelta kuluu pidempään.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös