Länsimetro

...ihmiset eivät enää voi asua metsässä ja olettaa vetävänsä töissä sitten lattea..... pakko asua lähempänä työtä.
Eli Ullanlinnassa asuva ei voi olla maanviljelijä eikä Nurmijärven Röykässä asuva ajaa kaupunkibussia HSL alueella asuinalueensa takia? Suurin osa nuorista kuljettajista tulee maalta kun ei kaupunkilaisnuoret enää edes aja korttia. Myös suuri osa tuntemista kollegoista tulee kehyskunnista ajamaan pk-seudulle bussia. Yllättäen täysin autotaajama Klaukkala nimittäin aika edustettuna monien kuljettajien kotipaikkana
 
Meidän perheessä auton vuosittaiset kilometrimäärät ovat jostain syystä vähentyneet hiukan v 2012-18 mutta me emme ole asuneet länsimetron vaikutusalueella, mutta olemme muuttaneet 2 kertaa sinä aikana.

Itse kuvittelisin myös syyn autoilun suosion kasvuun että Espooseen on muuttanut niin paljon nuoria ihmisiä joilla on varaa kuluttaa paljon enemmän kuin vanhemmat sukupolvet, ja autoiluun kanssa.
Lapsiperheissä on usein myös ihan oikeasti tarvetta sille autolle, kun erilaisia päiväkotiin jne. vientejä on ennen töihin menoa ja toisaalta ruoka- yms. ostokset ovat paljon isompia.

Lisäksi on tietysti niitä jotka ovat rakentaneet omakotitalon jonnekin metsän keskelle kauas pääväylistä.
 
Eli joukkoliikenteen suosiota nostetaan heikentämällä autoliikennettä, ei parantamalla joukkoliikennettä. Kuulostaa upealta.

Väärin luettu. Tarkoitus on rakentaa kaupunkia. Siinä sivussa liikenne hidastuu, kun ihmisiä on lisää mutta liikenneinfran määrä pysyy samana. Joukkoliikenne pärjää paremmin, kun kaupungin asukastiheys kasvaa, etäisyydet lyhentyvät ja muu liikenne ruuhkautuu vielä nopeammin kuin joukkoliikenne.
 
Väärin luettu. Tarkoitus on rakentaa kaupunkia. Siinä sivussa liikenne hidastuu, kun ihmisiä on lisää mutta liikenneinfran määrä pysyy samana. Joukkoliikenne pärjää paremmin, kun kaupungin asukastiheys kasvaa, etäisyydet lyhentyvät ja muu liikenne ruuhkautuu vielä nopeammin kuin joukkoliikenne.
En ymmärrä. Samalla ajoradalla ne bussit kulkee kuin henkilöautotkin. Samoilla valoilla ja säännöillä mennään. Kaikkialle ei bussikaistoja pystytä rakentamaan tilan puutteen takia; vaikkapa omakotitaloalueille. Jos tahalleen luodaan autoliikenteelle pääväylille ruuhkaa niin kyllä he vaihtoehtoisen reitin löytävät juuri näiltä omakotitaloalueilta. Sitä tuskin halutaan
 
Jos tahalleen luodaan autoliikenteelle pääväylille ruuhkaa niin kyllä he vaihtoehtoisen reitin löytävät juuri näiltä omakotitaloalueilta

Nimenomaan. Ja sitä autoilun hankaloitumista haluavat ja liikennesuunnittelijat eivät näytä ymmärtävän. Joukkoliikenteen suosion parantamiselle ainoa mahdollisuus on, kuten jo aiemmin on mainittukin, sen tekeminen houkuttelevaksi palvelutasoa parantamalla. Kaikki muut keinot on tuomittu epäonnistumaan jos ei heti niin ainakin pitkällä tähtäimellä.
 
Lapsiperheissä on usein myös ihan oikeasti tarvetta sille autolle, kun erilaisia päiväkotiin jne. vientejä on ennen töihin menoa ja toisaalta ruoka- yms. ostokset ovat paljon isompia.

Kaikki on niin suhteellista. Meillä lapsia on viisi ja ilman autoa on pärjäilty oikeastaan yllättävänkin hyvin jo kolme kuukautta. Yksi käy päiväkotia ja muilla on harrastusmenoja jokaisena arki-iltana. Asiaa toki auttaa asuminen poikkeuksellisen hyvässä paikassa joukkoliikenteen kannalta: bussipysäkki alle 50 m kotiovesta, vuoroja arkipäivänä 10 suuntaansa tunnissa, junaan 500 m. Ne isot ruokaostoksetkin on saatu kulkemaan pyörillä varustetussa ostoskärryssä ja repussa.
 
Joukkoliikenteen suosion parantamiselle ainoa mahdollisuus on, kuten jo aiemmin on mainittukin, sen tekeminen houkuttelevaksi palvelutasoa parantamalla. Kaikki muut keinot on tuomittu epäonnistumaan jos ei heti niin ainakin pitkällä tähtäimellä.
Ei , vaan juuri päinvastoin. Ainoa kestävä mahdollisuus joukkoliikenteen suosion parantamiselle on riittävä käyttäjäpohja eli tiivis maankäyttö. Kaikki muu on kaivoon kannettua vettä.
 
Ei , vaan juuri päinvastoin. Ainoa kestävä mahdollisuus joukkoliikenteen suosion parantamiselle on riittävä käyttäjäpohja eli tiivis maankäyttö. Kaikki muu on kaivoon kannettua vettä.
Osittain niin, mutta on muitakin keinoja kuten ruuhkamaksut henkilöautoille, henkilöautoliikenteen salliminen vain tietyille käyttövoimille ym

t. Rainer
 
Länsimetrosta täytyy nyt sanoa se että Espoon suunnan työpaikkoihin on nyt helsinkiläisten helpompi mennä.

Tuo käsittääkseni näkyy jutun aiheena olevan kyselytutkimuksen tuloksissa ja myös matkustajamäärien laskennoissa. Helsinkiin/Helsingistä suuntautuvilla matkoilla Länsimetro on lisännyt joukkoliikenteen osuutta matkoista, ja käsittääkseni myös ainakin vähentänyt Länsiväylän autoliikenteen kasvua, jos ei absoluuttista määrää. Sinänsä ei järin yllättävää, että miljardipanostus säteittäiseen linjaan lisää sen suosiota. Ongelmana vaan sitten kaikki muut suunnat, kuten todettua.

Kyselytutkimuksen otantaa ja menetelmiä on myös kritisoitu. Soininvaara muun muassa kirjoitti aiheesta, tosin ei erityisesti Länsimetroon littyen:

http://www.soininvaara.fi/2019/12/01/onko-joukkoliikenteen-suosio-helsingissa-vahentynyt/
 
Lapsiperheissä on usein myös ihan oikeasti tarvetta sille autolle, kun erilaisia päiväkotiin jne. vientejä on ennen töihin menoa ja toisaalta ruoka- yms. ostokset ovat paljon isompia.

Lisäksi on tietysti niitä jotka ovat rakentaneet omakotitalon jonnekin metsän keskelle kauas pääväylistä.

Mutta ne ovat valintoja, eivät pakkoa
Yhteiskunta oli valinnut suunnan jolla autoilu kunniaan. Näkeehän sen Itä-Helsingissä, pienet keskukset pois ja kaikki Itäkeskukseen. Nyt yritetään toiseen suuntaan.
 
En ymmärrä. Samalla ajoradalla ne bussit kulkee kuin henkilöautotkin. Samoilla valoilla ja säännöillä mennään. Kaikkialle ei bussikaistoja pystytä rakentamaan tilan puutteen takia; vaikkapa omakotitaloalueille. Jos tahalleen luodaan autoliikenteelle pääväylille ruuhkaa niin kyllä he vaihtoehtoisen reitin löytävät juuri näiltä omakotitaloalueilta. Sitä tuskin halutaan

Jos ja kun liikenne menee kunnolla tukkoon, tila bussikaistoille kyllä löytyy. Tilankäytön valinnoista se on kiinni. Laitetaan vaikka koko katu joukkoliikenteen käyttöön.

Ja kun liikenne ruuhkautuu kaupungin rakentamisen takia, lähistöllä ei liene jäljellä enää omakotitaloalueita. Kun niihinkin on rakennettu kaupunkia. Ja ihan samalla tavalla niissäkin voidaan rajata liikenneinfran käyttöä, jos se on syystä tai toisesta ei-haluttua.
 
Mitä tulee tuohon tutkimukseen Länsimetron vaikutuksesta liikkumiseen, niin ei ole yllättävää, muttei myöskään mielestäni hälyyttävää. Länsimetro heikensi Espoon joukkoliikenteen palvelua muutoin säteittäisessä liikkumisessa. Kivenlahden jatke, Raidejokeri ja Espoon yhdyskuntarakenteen keskittyminen/tiivistyminen raiteiden varteen tulee pidemmällä aikavälillä parantamaan tilannetta ja luultavasti myös muuttamaan kehityksen suunnan. Tässä pitää kuitenkin huomioida, että Espoon kulkumuoto-osuudet kymmenen vuotta sitten eivät ole sinänsä vertailukelpoisia Espoon kulkumuoto-osuuksiin kymmenen vuoden päästä. Väestönkasvu edellyttää investointeja. Busseilla ei kuitenkaan olisi ollut tulevaisuutta. Siitä voi vääntää peistä, että olisiko ollut parempia vaihtoehtoja kuin metro, mutta bussit ja 50k asukasta pienempi Espoo ei ole oikea vertailukohta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Oletteko nähneet Länsiväylän lööpin? Parhaat naurut pitkään aikaan.

Korona pelasti länsimetron – ei jääkään liian pieneksi

Itse uutisen voi lukea netistä, ja Höseli siinä iloitsee, miten joukkoliikenteen matkustajamäärät laskevat.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4404081

Onkohan Länsimetron suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuneilla ollut aikanaan parempi kristallipallo kuin kellään muulla? Nyt voi sitten sanoa, että kyllähän me tämän jo tiesimme. ;)
 
Oletteko nähneet Länsiväylän lööpin? Parhaat naurut pitkään aikaan.

Korona pelasti länsimetron – ei jääkään liian pieneksi

Itse uutisen voi lukea netistä, ja Höseli siinä iloitsee, miten joukkoliikenteen matkustajamäärät laskevat.

https://www.lansivayla.fi/paikalliset/4404081

Ihan jännä näkökulma tosiaan...

Joskin yleisellä tasolla tässä on ihan oikea havainto: koronan kiihdyttämä etätyön lisääntyminen on pääosin joukkoliikenteelle ongelma, mutta tietyiltä osin myös hyöty. Kun työmatkojen määrä vähenee kokonaismatkoista, ruuhkahuiput pienenevät ja tämä tarjoaa mahdollisuuden tehokkaampaan liikennöintiin siellä, missä joukkoliikenteellä on muukin rooli, kuin tasata (autoteiden) ruuhkahuippua tarjoamalla vaihtoehtoisen tavan tehdä työmatka. Jako kahteen vahvistuu, autokaupunki ja keskikaupunki yhä enemmän elävät aivan omia elämiään.

P. S. Mainoksena: Liikenne-vuosikirja julkaistiin juuri ja siinä on artikkelini koronan vaikutuksista liikenteeseen, tosiasiassa se käsittelee lähinnä etätyön vaikutusta ja myös vaikutusta kaupunkirakenteeseen. (Vuosikirjaa voi tiedustella esimerkiksi Liikennesuunnittelun seuralta (julkaisija): toimisto@liikennesuunnittelunseura.fi)
 
Takaisin
Ylös