Länsimetro

Juuri sen vuoksi näitä yhteyksiä huonoina pidetäänkin. Ei ole tarkoitus järjestää mahdollisimman hyvää joukkoliikennettä vaan matkustajia metroon.

No tuota, mitenkähän tuon Kampin sumppuuntumisen sitten kiertäisi, paitsi lentäen jos ali ei saa mennä?
Minun mielestäni joukkoliikenne olisi ollut loistavaa vaihdo(i)sta huolimatta koska reaalinen matka-aikani olisi lyhentynyt dramaattisesti. Vaikka maailma saattaakin olla erilainen bussiuskovaisen silmin...
 
No tuota, mitenkähän tuon Kampin sumppuuntumisen sitten kiertäisi, paitsi lentäen jos ali ei saa mennä?
Jos 65A:n nykyinen reitti on henkilöautoilta rauhoitettu ja siellä on busseille valoetuudet, niin siinä se lentäminen on. Ei sen kummempaa.

Jos tätä on vaikea hahmottaa, niin kuvittele vain tilanne, jossa 65A pääsee ajamaan keskustassa reittinsä joutumatta pysähtymään muualla kuin pysäkeillä. Aikataua voi miettiä siltä pohjalta, että yhden pysäkkivälin ajoaika on aina minuutti.

Eikös Vristo ole niin, että ongelma on oikeastaan vain osuudella Ruoholahdenkatu-Ateneum? Tuohon väliin mahtuu 4 pysäkkiväliä, ja sen pitäisi sujua 4:ssä minuutissa. Ja miksi tuo väli on onglema? Koska juuri sillä välillä ei ole bussikaistaa, kuten siihen saakka ja siitä eteenpäin.

Minun mielestäni joukkoliikenne olisi ollut loistavaa vaihdo(i)sta huolimatta koska reaalinen matka-aikani olisi lyhentynyt dramaattisesti. Vaikka maailma saattaakin olla erilainen bussiuskovaisen silmin...
Eikö se olisi loistavaa näinkin? Ja saisit pysyä bussiuskovaisena. :)

Antero
 
Käytännössä ei tapahdu näin, vaan säteittäislinja ajaa ruuhkaa vastaan tyhjänä. Tämä käy käytännön kokemuksesta selville
Onko sinulla jotakin tarkempaa tietoa tämän käytännön kokemuksen tueksi? Kun katsoo esim. Mäkelänkadulle meneviä busseja Mäkelänkadun eteläpäässä aamuruuhkassa, niin niissä näyttää riittävän varsin hyvin väkeä. Matkustajista tosin vain aniharva tulee kyytiin Rautatientorilta, vaan bussit täyttyvät Kurvissa. Metroasemalta kävelee lähes jatkuvana virtana ihmisiä bussipysäkille - siitä huolimatta, että Ruoholahdesta tulisi myös suora bussi Mäkelänkadulle.

Lyhyillä liityntämatkoilla kantakaupungin pääväylillä bussin vuoroväli muuten hakkaa raitiovaunun selvästi, sekä Elielinaukiolta että Rautatientorilta lähtee vähintään yksi bussi jokaisilla vihreillä.
 
Yhtälailla parkkiluolien rakentaminen on silkkaa autoilun suosimista, eikä ne autot sinne luolaan tyhjästä ilmesty. Moottoritiet rahoitetaan verovaroin eikä sellaista Hakaniemeen asti ole tulossa.


Tietysti aina parempi olisikin, etteivät ne autot sinne ilmestyisi.

Parkkiluola kuuluu niille yrittäjille, jotka siitä haluavat tehdä bisnestä, ei niitä verorahoilla tarvitse maksaa toisin kuin autoille aina väistämisvelvollista, maanalaista metroa. Ei se ole autojen suosimista, että heidän täysin turhasta liikennemuodosta rankaistaan. Se taas on aivan sama, miksi Hakaniemeen kaupungin ulkopuolelta saapuvaa tietä kutsutaan, siinä on joka tapauksessa sama määrä kaistoja. Nopeus ei kutenkaan olisi 120 km/h, 60 km/h riittää.

Pääasia olisi siis, että autot saataisiin pois kaduilta niiden silmistä, jotka niistä eivät hyödy. Tässä tapauksessa sen 70 prosentin, jotka keskustaan joukkoliikenteellä tulevat. Miksi ihmeessä meidän täytyy kärsiä sen 30 %:n tähden? Miksei niitä autoilijoita laiteta koville, mutta joukkoliikennettä käyttävät ja lipun maksaneet yksinhuoltajaäidit, näkövammaiset ja vanhukset laitetaan? Ei tässä ole mitään järkeä!

Tämä autoilun rajoittaminen kaduilta luolaan on siis se pakkokeino autoilua vastaan. Se yksistään ei riitä, eikä sen pitäisikään riittää. Tähän heitetään päälle vielä palveleva joukkoliikenne, silloin alkaa autoilu tuntumaan joukkoliikenteen kilpailijalta eikä päinvastoin.

Helsingissä on parkkiluolia jo nyt ihan tarpeeksi, joten olisi korkea aika puuttua katuverkon ruuhkiin muilla keinoilla.


Helsingissä on myös tilaa parkkiluolille aivan tarpeeksi. Ja niin on myös katuja linja-autoille ja ratikolle, sille osalle kansaa, jotka eivät täytä niitä yli tuhannen kilon peltilaatikoilla. Miksei olemassa olevaa, veronmaksajien rahoilla rakennettua infraa voida ottaa veronmaksajien käyttöön? Miksi veronmaksajat joutuvat maksamaan vielä ylimääräistä siitä, että autoille annetaan lisää katuja käyttöön ja joukkoliikenteen käyttäjät laitetaan maan alle? Katuverkon ruuhkiin ei todellakaan puututa niin, että laitetaan jalankulkijat ja metrot kallion sisään.

Kuten todettu, niin tässä ei ole mitään järkeä! Onko teistä?
 
Viimeksi muokattu:
Kuten todettu, niin tässä ei ole mitään järkeä! Onko teistä?
No ei ole muuta kuin historian jatkumo.

Oli aika, jolloin kaikki unelmoivat autosta eikä ymmärretty, että siitä olisi mitään haittaa. Tunnettu tällaisen ajattelija oli itseoppinut arkkitehti Le Corbusiér, joka ajoi läpi vuonna 1931 Ateenan julistuksen ja eriytetyn (lue: hajanaisen) kaupunkirakenteen - koska auto hoiti kaikki liikennetarpeet ongelmitta.

Sen jälkeen on auton ja betonin ihailijoita riittänyt. Ja monet niistä on elossa yhä, eivätkä ole vielä jääneet eläkkeelle. Jotkut ovat jääneet, mutta pitävät kiinni ja ovat kuin eivät olisi eläkkeellä.

Aikanaan oli aktiivinen Enemmistö ry, joka oli varmasti silloin aikaansa edellä. Luulen, että auton ihailijat olivat enemmistö 1970-luvulla. Nyt voi olla tilanne toisin päin. Mutta vaikea on saada muutosta aikaiseksi käytännössä.

Vesan ajatuksia kun lukee, niin tulee mieleen, että pitäisiköhän kääntyä keskustatunnelin kannattajaksi. Kuitenkin sillä ehdolla, että autolijat maksavat siitä täyden hinnan. Ensin rakennusoikeudesta ja sitten kaikista kustannuksista. Ja sellaisella sopimuksella, että autot ajavat sitten siellä, eikä niitä tarvitse keskustassa enää nähdä, kuulla eikä haistaa.

Tunneliin saa ostaa kuukausilipun tai maksaa kertamaksuja, miten vain. Mutta tunnelia ei subventoida. Ei vaikka joukkoliikennettä subventoidaankin. Sillä autoilua on subventoitu tarpeeksi pitkään niin, että nyt riitti. Ja siksi toiseksi subventoidaan esikaupungeissa edelleen.

Mutta se tunneli voisi sitten jatkua aluksi Matinkylään, ja heti kun autoilijoilta vain maksuhaluukkuutta riittää, niin jatkakoon Kivenlahteen ja vaikka Kirkkonummelle. Länsiväylän paikalle pannaan nurmetetut raiteet ja loppu asfaltti korjataan pois. Paitsi no, voi pari kaistaa säilyttää pyörä- ja rullaluisteluteiksi. Kun niissä on vähemmän mäkiä kuin nykyisillä kevareilla.

Antero
 
Tunneliin saa ostaa kuukausilipun tai maksaa kertamaksuja, miten vain. Mutta tunnelia ei subventoida. Ei vaikka joukkoliikennettä subventoidaankin. Sillä autoilua on subventoitu tarpeeksi pitkään niin, että nyt riitti. Ja siksi toiseksi subventoidaan esikaupungeissa edelleen.

Eipä autoilua minun mielestä voi sanoa subventoitavan niin kauan, kun autoilusta on valtiolle huomattavasti enemmän tuloja, kuin mitä liikennehankkeisiin käytetään. Toki muussa kuin rahallisessa mielessä, mutta ymmärsin tämän juuri taloudellisesta vinkkelistä.
 
Onko sinulla jotakin tarkempaa tietoa tämän käytännön kokemuksen tueksi? Kun katsoo esim. Mäkelänkadulle meneviä busseja Mäkelänkadun eteläpäässä aamuruuhkassa, niin niissä näyttää riittävän varsin hyvin väkeä.
Tässä nyt tietenkin pitää erottaa, mikä asia on seurausta mistäkin. Se, mitä tapahtuu Helsingissä metrotunnelin suunnassa ei kuvaa "häiriötöntä" tilannetta kuten esimerkiksi Mannerheimintien suunta. Lisäksi meillä on se puute, ettei ole olemassa tietoa, kuinka paljon matkustajia liikkuu minkäkinlaisilla matkoilla. Siis näemme kyllä jossain, että metroasemalta tulee ihmisiä tai bussiin nousee ihmisiä tai ratikassa on ihmisiä. Mutta se tieto ei kerro sitä, mistä ne tulevat, mihin ovat menossa ja miksi sitä matkaa juuri niin tekevät.

Väitän, että kun on joukkoliikennekaistat ja liikennevaloetuudet tai edes ylipäätään kohtuulliset ja samat olosuhteet kahdelle säteittäiselle tai niitä vastaavalle yhdelle heilurilinjalle, se heiluri on taloudellisempi liikennöitävä ja tuottaa paremmat tulot kuljettaessaan enemmän matkustajia.

Erikoistapauksessa, jossa kaikki työpaikat ovat yhden keskustan päätepysäkin ympärillä, näiden kahden ratkaisun välillä ei ole eroa matkustajamäärässä, koska kaikki jäisivät aina vain sillä keskustan yhdellä pysäkillä aamulla pois ja illalla päinvastoin. Mutta mitä laajemmalle matkakohteet jakautuvat, sen pidemmälle heiluri kuormittuu kahteen suuntaan ja 2 säteittäislinjaa samoin. Mutta kun säteittäislinjan palvelu on vaihdon vuoksi huonompaa, useampi ajaa omalla autolla.

Tämä sähellys mikä täällä nyt vallitsee ei kerro mitään muuta kuin tällaisen sähellyksen ongelmista. Tietenkin ihmiset vaihtavat metroon, jos niillä ei ole parempaa vaihtoehtoa. Ja ei ole, kun metro on ainoa yhteys idän ja lännen säteittäislinjojen välillä ja pari heiluria jumiutetaan henkilöautojen ruuhkiin.

Lyhyillä liityntämatkoilla kantakaupungin pääväylillä bussin vuoroväli muuten hakkaa raitiovaunun selvästi, sekä Elielinaukiolta että Rautatientorilta lähtee vähintään yksi bussi jokaisilla vihreillä.
Niin tekee, voihan sen laskea pääkatujen pysäkkiaikatauluista. Ja Reittiopaskin suosii niitä. On oikein työn takana saada se joskun ehdottamaan ratikkaa, vaikka sitten kun saa, niin ratikka voikin olla sen mukaan nopeampi kuin bussit ja metro.

Mutta matkustusmukavuudessa bussi jää toiseksi, huolimatta siitä, että väliin tuntuu melkoiselta syheröltä meidän ratikkaraiteemmekin.

Ja muuten tuntuu metroratakin. Yleensä en matkusta ensi vaunun etutelin päällä. En vain pidä niistä paikoista. Mutta tulipa matkustetuksi, ja ihmettelen, miten raiteen heitot sekä kaarteiden aloitukset tuntuivat. Vaikka oli 200-sarjan juna. Tuli oikein kuljettajaa sääli, mutta onhan sillä sentään kunnon istuin eikä muovikulho.

Antero
 
Eipä autoilua minun mielestä voi sanoa subventoitavan niin kauan, kun autoilusta on valtiolle huomattavasti enemmän tuloja, kuin mitä liikennehankkeisiin käytetään. Toki muussa kuin rahallisessa mielessä, mutta ymmärsin tämän juuri taloudellisesta vinkkelistä.
Autoilusta ei ole kunnalle mitään tuloja. Autovero ja polttoainevero sekä arvonlisäverot molemmista tuloutuvat valtion kassaan. Kaupunkialueen kadut ovat kunnan vastuulla, samoin olisi keskustatunneli, jos se tehtäisiin.

Tilannehan on joukkoliikenteessä myös sama. Kaupunkijoukkoliikenne on kunnan oma touhu, jonka subventio maksetaan kaupungin kassasta. Suurten kaupunkien joukkoliikenteelle edellinen hallitus lupasi tukea ensi kerran Suomen historiassa, mutta ei se sitä ehtinyt koskaan maksamaan. Helsinki on saanut tukea Vuosaaren metrorataan, mutta on toisaalta maksanut valtiolle tukea junaratojen rakentamisessa.

Henkilöautoilun verotuksessa valtio ei väitä eikä pyri kustannusvastaavuuteen, vaan yksinkertaisesti keräämään kassaansa rahaa niin paljon kuin eduskunta sallii rahaa auton käyttäjiltä ja omistajilta kerätä. Jos sitä ei kerättäisi autoilusta, se raha kerättäisiin esimerkiksi kovemmalla tuloverotuksella tai jollain muulla veromuodolla.

Antero
 
Jos 65A:n nykyinen reitti on henkilöautoilta rauhoitettu ja siellä on busseille valoetuudet, niin siinä se lentäminen on. Ei sen kummempaa.

Jos tätä on vaikea hahmottaa, niin kuvittele vain tilanne, jossa 65A pääsee ajamaan keskustassa reittinsä joutumatta pysähtymään muualla kuin pysäkeillä. Aikataua voi miettiä siltä pohjalta, että yhden pysäkkivälin ajoaika on aina minuutti.
"Only in Your Dream.."

Eikös Vristo ole niin, että ongelma on oikeastaan vain osuudella Ruoholahdenkatu-Ateneum? Tuohon väliin mahtuu 4 pysäkkiväliä, ja sen pitäisi sujua 4:ssä minuutissa. Ja miksi tuo väli on onglema? Koska juuri sillä välillä ei ole bussikaistaa, kuten siihen saakka ja siitä eteenpäin.
Linjojen h65A ja h66A ongelmallisin reittiosuus on välillä Ruoholahdenkatu-Hakaniemi, muuten on aika sujuvaa menoa. Myös runsaat matkustajakuormat ja niiden lastaus/rahastus on ajoittain aikaavievää. Eli metrolla ei ole näitä ongelmia, kun ei ole ruuhkia ja on avorahastus. Busseille ei jälkimainittua voisi nykyään kuvitellakaan tai lipputulojen menetykset olisivat vieläkin suuremmat. Niin epärehellistä ja moraalitonta porukkaa matkustajat valitettavasti ovat; mennään pummilla, jos se vain suinkin onnistuu eikä kukaan huomaa. Tarkastustoimintakin on kohdennettu paljolti metroon ja ratikoihin.

Linja h21V on sitten aivan oma lukunsa; ennen sujuva bussiyhteys on onnistuttu pilaamaan täysin pistämällä se kiertelemään keskustan ruuhkaisimpia katuja, jotka ovat vieläpä alinomaa remontin keskellä. Yritä nyt siellä henkilöautojen keskellä sitten pysyä aikataulussa. Länsisataman linja h15A on ihan samaa luokkaa.

Siitä vaan sitten häätämään noita henkilöautovirtoja pois Helsingin keskustasta. Taistelihan se joku tuulimyllyjäkin vastaan...
Minulle metro on joukkoliikenteenkäyttäjänä toistaiseksi realistisin keino Helsingissä päästä nopeasti Larusta keskustaan ja edelleen ohi ruuhkista. Päästä ylipäätään liikkumaan. Niin, tietenkin on ne jalatkin ;).
 
"Only in Your Dream.."
Eiköhän me istuttaisi luolassa nuotion ääressä ja nukuttaisi yömme ilman näitä helvetinkoneita, jos kenelläkään ei olisi koskaan ollut unelmia. Siksi toiseksi elämä on tylsää ilman unelmia.

Sinä päivänä kun saat ajaa 65A:n ilman henkilöautoja keskustan läpi minulle riittää tietoisuus siitä, että työsi on muuttunut mukavammaksi. Mutta jos vaikka kiität kun nousen bussiisi, niin kyllä siitä tulee vielä parempi mieli.:smile:

Antero
 
Vesan ajatuksia kun lukee, niin tulee mieleen, että pitäisiköhän kääntyä keskustatunnelin kannattajaksi. Kuitenkin sillä ehdolla, että autolijat maksavat siitä täyden hinnan.


Nyt kun sinä tuon kirjoitit, kehtaan myöntää, että minulle tuli samanlaisia ajatuksia. Muistelen, että kossain ketjussa oli aikoinaan puhetta siitä, että kun kaupunki on nakerrettu parkkihalleja täyteen, on keskustatunneli jo oikeastaan valmis, ja juuri oikeassa käytössä eli viemässä autoja parkkiin.

On oikein työn takana saada se joskun ehdottamaan ratikkaa, vaikka sitten kun saa, niin ratikka voikin olla sen mukaan nopeampi kuin bussit ja metro.


Työn takana saattaa olla jopa bussin saaminen reittioppaaseen. Kotoani metroasemalle on 600 metriä (ja toistasataa metriä portaita) matkaa, kun taas 58:n pysäkki on lähes oven edessä. Itäkeskukseen mennessäni reittiopas ehdotti vuosi sitten aina pelkkää metroa, vaikka 58:lla kuluu aikaa liki viisi minuuttia vähemmän. Nyt tilanne on hieman parantunut ja saan neljän metron väliin yhden bussin.
 
Tämä on sitten puhdas mun mielipide muutamien vuosien ja vuosikymmenien takaa:

Kun Kampin keskusta suunniteltiin ja toteutettiin, niin minä olisi jättänyt sinne jonkinlaisen ajoväylän Espoon terminaalin yhteyteen, jonka kautta Lauttasaaren bussit olisivat päässeet noiden em. ruuhkien ohi ja samalla olisi niillä ollut pysäkki Kampin Keskuksen sisällä, ihan em. Espoon terminaalin tuntumassa. Samaten olisin aikanaan toteuttanut Ruoholahden alueen niin, että kaikki Lauttasaaren bussit olisivat kiertäneet Ruoholahden metroaseman edestä, mennen tullen, ja sitten jonkilainen lyhyen rampin kautta palanneet takaisin Porkkalankadulle ja edelleen Ruoholahden sillalle.

Näitä ajatuksia mulla oli siis siinä vaiheessa, kun Ruoholaden metroasema ja sen ympäristö oli vasta muovautumassa ja tuon Kampin keskuksen osalta siihen aikaan, kun se oli vasta suunnitteluasteella sekä Länsimetro toteuttamispäätös Espoon valtuustossa oli vasta kaukainen haave. Mutta nyt on toisin; haluan sen metron tänne, kun nuo haaveeni eivät toteutuneet edes osittain ja em. rakennushankkeet on toteutettu niin, että sellaisten järjestäminen on aika vaikeaa. Mutta eivät ne mitenkään huonoilta kuullosta minun korviini edelleenkään.

Bussiväylä Ruoholahdenkadulta Kampin kautta edelleen Simonkadulle ja Rautatientorille on kai tarkoitus mennä Urho Kekkosen katua mennen tulleen, mutta sillä reitillä on vastassa ne kaikki kiertoliittymät, kavennukset yms. "turvallisuutta lisäävät" katuinfrat, jotka eivät, niin pahoin pelkään, muuta tilannetta juuri miksikään. Se Kampin ratikkakin saattaa olla sellainen tekijä, kun sinne isketään tiheävuoroväliset bussilinjat sekaan (h55, h65A ja h66A). Sieluni silmin näen jo ratikkan UK-kadun pysäkillä lastaamassa ja h65A:n telibussi odottelee vuoroaan päästä samalle pysäkille sen takana (vai kuinka pitkiä pysäkkialueista tulee?). Ja aikaa kuluu...

Metro Lauttasaareen on sensijaan ollut haaveeni jo 1970-luvulta lähtien, kun ensi kerran pääsin sisälle sen maailmaan.
 
Eikös ne lähdekään, kun länsimetro ja keskustatunneli valmistuvat? Onko meitä huijattu? :icon_frown:
Eiköhän tuo autoton keskusta tule käsittämään Rautatientorin ja Espojen välisen alueen. Mihinkään Kamppiin, Ruoholahteen, Kaisaniemeen tai edes Manskulle se ei vaikuttane. Ei poliittisilla päättäjillä ole rohkeutta edes ehdotella sellaisia.

Mutta entäs jos Keskustatunneli (yksi autottoman keskustan "edellytyksiä") joutuu pahasti vastatuuleen, niin kuin nyt näyttää. Poliitikot ovat poliitikkoja vaikka voissa paistaisi ;), lehmänkauppoilla rakennetaan "viihtyisämpää" kaupunkia.
 
Eiköhän tuo autoton keskusta tule käsittämään Rautatientorin ja Espojen välisen alueen.


Enpä usko lähiaikojen päätösten tai lupausten tuovan yhtäkään kävely- tai joukkoliikennekatua. Muutenhan Isolla Roobertinkadulla olisi voinut jo kävellä vuodesta 1986 ilman autoliikenteen häiriötä, samoin Aleksanterinkadun monella poikkikadulla. Joka vuosi kansainvälisen autottoman päivän jälkeen voisi kadut jättää suljetuksi, jos niin tahdotaan. Mieltänsä osoittamaan ei kuitenkaan yhdy joukkoliikenteen käyttäjät eikä kävelijät, vain jonkinlainen viherpiipertäjiksi haukuttu vähemmistö.

Mutta entäs jos Keskustatunneli (yksi autottoman keskustan "edellytyksiä") joutuu pahasti vastatuuleen, niin kuin nyt näyttää.


Siinähän joutuu, minua ei haittaa. Mielummin hyväksyn sen nykyisen 23 000 autoa vuorokaudessa kuin sen, että autojen pääsyä keskustaan helpotetaan nostamalla läpiajon kapasiteetti 50 000:een, kun tämä kuitenkin nostaisi myös keskustaan ajavien määrää. Keskustatunnelin voi rakentaa puolestani nykyisen Kehä I:n alle ja päälle mahtoisi sitten kaunis puisto, jossa 22 kilometriä pitkä ulkoilureitti.

Oslossa autolla vuonna 2004 käydessäni totesin, että kylläpä tunnelit ovat mahtavia, pääsee suoraan kaupungin keskustaan tai keskustan halki. En ottanut tuolloin huomioon sitä, että myös keskustassa ajoa oli jouduttu helpottamaan, jotta autoilijat pääsevät myös tunnelista pois keskustassa. Tämän huomasin sitten kävellessäni. Täydellistä liikennekaaosta ja tukkeumista oli helpotettu tietulleilla. Yhtäkään kävelykatua en kuitenkaan Oslossa muista nähneeni.

Joko me olemme maan päällä tai sitten autot. Minä valitsen meidät, koska viemme vähemmän tilaa. En halua siirtyä tasosta toiseen tai kulkea pimeässä, kun tämä onnistuu autoilta kätevämmin. Ei ole hyvin järjestettyä joukkoliikennettä, jos matkustajat siirretään maan alle ja autot kadulle. Joukkoliikenteen käyttäjän on kuitenkin tultava niille samoille kaduille, jotka autoliikenne tukkii. Jos halutaan esteetöntä pääsyä ja turvallista matkantekoa, otetaan ne joukkoliikennevälineet sinne maan päälle ja laitetaan ne autot pois tieltä.

Pitäisi suunnitella "tulevaisuuden autokaupunki", jossa voi vaivatta ajaa ilman, että jalankulkijat tai ratikat häiritsisivät, ja jossa pääsee suoria reittejä, ilman liikennevaloja perille. Samalla kaavalla kuin aikoinaan kaupunkeja halkovia valtaväyliä suunniteltiin, mutta tällä kertaa ne halkoisivat vain kallioita. Tästähän autoilijat unelmoisivat.
 
Takaisin
Ylös