Länsimetro

Vaikka kaikki asemien lattiat katettaisiin kokolattiamatoilla ja odotustilojen penkit olisivat mukavia sohvia jne. niin tämäntyyppiset kuluerät ovat kuitenkin pikkurahoja eli korkeintaan muutaman miljoonan luokkaa.
Jännä muuten, että tuossa lauttasaarelaisille jaetussa propagandalehdessä http://www.hel2.fi/ksv/kaupunkisuunnittelu/KS_2008-1.pdf mainitaan vain yhdessä kohtaa pienillä kirjaimilla, että länsimetron rakentamisesta ei ole vielä päätetty.
 
Kerrankin joku sanoo, kuten asiat ovat! Tämän olen itsekin huomannut. Edes Sörnäisten iso S-market ei pärjää valikoimissa keskustan Sokoksen S-marketille, joten pienemmätkin ostokset tulee varmuuden vuoksi tehtyä tuolta Rautatientorilta, kun en voi olla varma löytyykö lähikaupasta haluttua tavaraa ja en viitsi kahdessa kaupassa käydä erikseen.


Ainakin Aleksis Kiven kadulla oleva S-market pärjää loistavasti suurella valikoimallaan, vaikka lähellä ei ole junaa, metroa eikä vielä edes ratikkaa. Sen sijaan kurvissa, metroaseman lähellä menestyy vähän heikommin K-market ja Valintatalo, ahdas ja vajaa S-market siellä on tuskallinen, sillä sinne ilmeisesti tunkee joukkoliikennematkustajien lisäksi väkeä Vallilasta ja Kallion koillisosista.

Ja mitenkä on käynyt Ruoholahden metroaseman K-marketin...? Eikun Cassan...? Eikun K-supermarketin vai mikä se nykyään onkaan?

Puotilan ostarilla yksi kauppa lopetti, Rastilassa marketti on palvellut autoilijoita jo vuosia ennen metroa, Vuosaaressakaan kaupat ei heti oven edestä löydy. Siilitiellä en muista kauppaa nähneenikään, Myllypuron ostari on muisto kultaiselta 60-luvulta ja onnistuneesti jäänyt metroaseman ja asutuksen väliin. Kulosaaressa ei varmaan koko saarella ole kuin yksi kauppa, keskellä saarta, kaikkien asukkaiden saavutettavissa, toisin kuin metroasema. Kalasatamassa saadaan odotella varmaan vuosikymmen. Kaisaniemeen ei vieläkään ole kalliin kaupan kilpailijaksi ilmestynyt mitään...

Täytyy kyllä myöntää, että vaikka ulkolainen osakeyhtiö tulee halpakaupallansa joka kulmalle, on se meille kuluttajille loistava asia! On sääli ja häpeä, ettei suomalaiset kaupat keksineet, että näinkin voi tehdä, eli perustaa kauppoja sinne, missä ihmiset kulkevat eikä kauppakeskuksiin tai moottoriteiden varsille.
 
Jännä muuten, että tuossa lauttasaarelaisille jaetussa propagandalehdessä http://www.hel2.fi/ksv/kaupunkisuunn.../KS_2008-1.pdf mainitaan vain yhdessä kohtaa pienillä kirjaimilla, että länsimetron rakentamisesta ei ole vielä päätetty.

Espoossa on päätetty. Espoon tekninen toimi ja Länsimetro oy:tä ei estä mikään aloittamasta rakennustöitä. Ainoastaan budjettiin joudutaan hakemaan ohjeistusta valtuustosta. En muista onko Helsinki vielä "virallisesti" päättänyt Ruoholahti-Koivusaari tunnelista. Ainakaan estettä hankesuunnittelulle ei ole ollut :D
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Espoossa on päätetty. Espoon tekninen toimi ja Länsimetro oy:tä ei estä mikään aloittamasta rakennustöitä. Ainoastaan budjettiin joudutaan hakemaan ohjeistusta valtuustosta. En muista onko Helsinki vielä "virallisesti" päättänyt Ruoholahti-Koivusaari tunnelista. Ainakaan estettä hankesuunnittelulle ei ole ollut :D
Jos tietämyksesi on tuota luokkaa, että et edes tiedä, ettei Espoo ole päättänyt metron rakentamisesta, kannattaisi miettiä, onko syytä paasata täällä itsevarmana joka asiasta.
 
Ominpäitenkö Espoon tekninen toimi on palkannut geoteknikoita selvittämään optimaalisen reitin? Ja ominpäitenkö jotkut tahot perustaneet Länsimetro Oy:n? Tai että konsultit ja arkkitehdit ominpäin palkkaamatta suunnittelevat metroasemia? Kyllä tämä kaikki on siunattu Espoon valtuustossa syksyllä 2006.

Väitätkö tosiaan että Länsimetroa valmistellaan ilman poliittista päätöstä?

Saanen muistuttaa, että yli 90% Helsinkiläisistä ja Vantaalaisista sekä yli 70% Espoolaisista kannattaa länsimetroa. Vaihtoineen päivineen ja liukuportaineen.

Kuten kirjoitin Espoon valtuustosta haetaan enään ohjeistusta budjettiin. Mikä loppujen lopuksi määrää millainen Länsimetrosta tulee.
 
Kuten kirjoitin Espoon valtuustosta haetaan enään ohjeistusta budjettiin. Mikä loppujen lopuksi määrää millainen Länsimetrosta tulee.
Käyttäisit vaikka Googlea tai yrittäisit edes. "Haetaan enään (ännällä) ohjeistusta budjettiin". Hah hah!

Länsimetrolle on Espoon valtuustossa myönnetty vain taskurahat suunnitelman tekemiseen, ei rakentamiseen. Mutta sitähän sinä et tiennyt, vaikka täällä olet kaiken tietävinäsi.
 
Väitätkö tosiaan että Länsimetroa valmistellaan ilman poliittista päätöstä?

Sebastian, herää tähän päivään. Espoon valtuusto on todellakin päättänyt Länsimetron valmistelusta, ei sen toteuttamisesta.

Ei hankkeista voida tehdä lopullista toteuttamispäätöstä ennen kuin niistä on kunnollinen hankesuunnitelma ja kustannusarvio.

Nyt Länsimetrosta on tehty sen verran täsmällinen hankesuunnitelma, että tiedetään, että kustannukset välillä Ruoholahti - Matinkylä ovat noin 800 miljoonaa euroa.

Tässä vaiheessa toivottavasti Espoon ja Helsingin valtuustot ottavat aikalisän ja selvittävät kahta pääsuuntaa:
- Onko olemassa edullisempi ja parempi vaihtoehto (esim. TramWest, kombi tai kehitetty bussi)
- Voidaanko Länsimetron kustannuksia karsia merkittävästi esimerkiksi luopumalla automaatiajosta ja toteuttamalla metro osittain pinnalle.

Aikaisempi suunnittelu oli eri tavoin puutteellista. Sen osoittaa mm. se, että RaideYVA:ssa oli kolme täysin päin honkia suunniteltua vaihtoehtoa (nk. pikaraitiotievaihtoehdot ja kombi), joihin oli tehty massiivisia virheitä. Ehkäpä kustannusnousu johtuu siitä, että v. 2006 suunnitelmissa oli yhtä suuret mokat kuin pikaraitiotie- ja kombi-vaihtoehdossa ...?

Ainakaan v. 2006 RaideYVA-vaihtoehdoissa ei ollut otettu huomioon automaatin kustannuksia eikä sitä, että EU-Suomessa ei hyväksytä yhtä suuria turvallisuusriskejä kuin Helsingin metroon tehtiin 1970-luvulla.

Otetaanpa arvauskilpailu. Kuinka monta kuolee, jos metro, jossa on 200 matkustajaa, syttyy tuleen Rautatientorin asemalla, jossa on 200 odottamassa metroa?
 
Ominpäitenkö Espoon tekninen toimi on palkannut geoteknikoita selvittämään optimaalisen reitin? Ja ominpäitenkö jotkut tahot perustaneet Länsimetro Oy:n? Tai että konsultit ja arkkitehdit ominpäin palkkaamatta suunnittelevat metroasemia? Kyllä tämä kaikki on siunattu Espoon valtuustossa syksyllä 2006.

Väitätkö tosiaan että Länsimetroa valmistellaan ilman poliittista päätöstä?

Niin, siis länsimetroa valmistellaan poliittisen päätöksen turvin, ja suunnitteluun on myönnetty rahat. Suunnitella täytyy, jotta osataan päättää, rakennetaanko vai ei. Mutta rakentamisesta ei ole vielä olemassa minkäänlaista päätöstä, eikä sellaista päätöstä voi Espoossa kukaan muu tehdä kuin kaupunginvaltuusto. Juridisesti ei ole myöskään olemassa mitään sellaista, mikä pakottaisi valtuuston päättämään rakentamisen puolesta.

Kirjoitat välillä ihan asiallisia mielipiteitä, mutta nämä absurdit faktoina ilmoitetut haaveesi ja toiveajattelusi kannattaisi jättää pois tai esittää mieluummin sitten reilusti haaveina. Ne kun vievät mielestäni uskottavuutta kaikelta muutakin mitä sanot, myös niiltä järkeviltä asioilta.

Teoriassa kaikki alla olevat vaihtoehdot ovat ihan mahdollisia, kun kustannusarviot ja muut konsulttityöt vihdoin saadaan julkaistua. Eri asia sitten, mikä on todennäköistä.

1. kalleuden ja yllättävien seikkojen vuoksi virkamiehet eivät vie asiaa lainkaan valtuustoon, vaan se stoppaa kh:n pöydälle, joka valmistelee kaikki valtuustoon menevät asiat ja päättää ettei tätä viedäkään eteenpäin (vielä). Näin kävi esim. ysiratikan kanssa.

2. em. syistä asiaa ei edes viedä päätösasiana kh:een, vaan vain infona

3. kh käsittelee asiaa ja vie sen valtuustoon esittäen jotakin seuraavista (valtuusto ei tietenkään ole velvollinen päättämään esityksen mukaan vaan voi päättää ihan mitä tahansa):
a. kalleudesta huolimatta metro toteutetaan Matinkylään
b. kalleuden vuoksi metro tehdään vain Tapiolaan
c. kalleuden vuoksi metroa ei tehdä nyt vaan asiaan palataan joskus
d. kalleuden vuoksi metroa ei tehdä ollenkaan, vaan päätetään selvittää muita vaihtoehtoja
 
Otetaanpa arvauskilpailu. Kuinka monta kuolee, jos metro, jossa on 200 matkustajaa, syttyy tuleen Rautatientorin asemalla, jossa on 200 odottamassa metroa?

Et saa tuohon vastausta pelastuslaitokselta, mutta tuota on harjoiteltu. Tuloksia ei koskaan ole uskallettu kertoa julkisuuteen. :(

Todennäköisesti luku on kuitenkin pienempi kuin vaikka Lontoon ahtaassa ja sokkeloisessa, portaita täynnä olevassa tuubijunassa.

Mutta enpä usko, että tuo luku välttämättä on Espoossa ratkaisevasti suurempi vaikka siellä olisikin isolla rahalla toteutettuja ratkaisuja. Tai no joo, jos laituriovet ovat tulenkestävät niin sitten kuolee vaan 200 junassa olijaa, kun 200 asemalla olijaa saadaan turvaan. Kuitenkin metron paloturvallisuus taitaa olla aika surkea, kalliillakin toimenpiteillä.
 
Kyllä Metro nyt ainakin Tapiolaan saadaan. Matkustakoot sitten bussilla Tapiolan liityntäterminaaliin, kun niin tykkäävät busseista. Ruoholahteen niitä ei oteta. Länsiväylä ja Turunväylä tietullitetaan. Eihän Espoolaisia ylipäätään kuulemma kiinnosta matkustaa Helsinkiin. Vaikka siinä nurkalla kuppaavatkin ja vetää täyttä hyötyä sijainnistaan aivan Helsingin nurkalla. Ja jos tosiaan väitätte ettei pääkaupungilla Helsingillä suurella talousalueella ole vaikutusta Espoolaisten hyvinvointiin, niin täytyy olla melko ymmärtämätön näistä kuvoista.

Ehkä Länsimetro tulisikin riitauttaa tehokkaasti kaikilta kanteilta. Tuumaavat vielä valtioneuvostossa että parempi laittaa riitapukarit samaan syssyyn niin häviää nurinkurisuus.

Päätös metron rakentamisesta on vaikkei se ehkä kirjaimellisesti tarkoita sitä. Kuten sanoin hyväksyntä valtuustosta haetaan enää budjeteille. Espoon valtuustossa ei käydä enää erityistä keskustelua siitä tuleeko metro rakentaa vai ei, koska se päätös on jo olemassa.
 
Ainakin Aleksis Kiven kadulla oleva S-market pärjää loistavasti suurella valikoimallaan, vaikka lähellä ei ole junaa, metroa eikä vielä edes ratikkaa.

Pärjää, koska hyviä vaihtoehtoja ei ole lähellä. Kurvista on helppo mennä ostoksille keskustaan tai Itikseen metrolla, niin paikallinen tarjonta ei millään voi kilpailla näiden kanssa. Onneksi kauppoja kuitenkin riittää, aika harvinainen tilanne Suomessa, että on noin monta kauppaa ja muuta palvelua vieretysten. Ei tule mieleen muualla kantakaupungissa vastaavaa keskittymää metrolinjan ulkopuolella.

Ruoholahden Cassa ei pärjännyt, koska vieressä ovat sitä isommat S-market ja Citymarket. Puotilassa on Itäkeskukseen niin helppo mennä joukkoliikenteellä, että paikallinen tarjonta ei pärjää. Yleensä ottaen näyttäisi siltä, että parhaiten palvelut ovat säilyneet syrjäisillä alueilla, joilla asuu paljon autottomia; köyhiä väkeä ja maahanmuuttajia. Esimerkiksi Jakomäen ostari on suhteellisen eläväinen. Varakkaamman Siltamäen ostari on vähän nahistuneemman oloinen.
 
Päätös metron rakentamisesta on vaikkei se ehkä kirjaimellisesti tarkoita sitä. Kuten sanoin hyväksyntä valtuustosta haetaan enää budjeteille. Espoon valtuustossa ei käydä enää erityistä keskustelua siitä tuleeko metro rakentaa vai ei, koska se päätös on jo olemassa.

Nyt menee jo lapselliseksi inttämiseksi. Oikeastaan tällaiseen ei pitäisi enää alentua kommentoimaan.

Lues uudestaan, mitä useampi kirjoittaja vastasi aiempaan väitteeseesi. Jos et ymmärrä jotain osaa siitä, niin kysy. Selitämme selkeämmin.

Valtuustossa päätettiin 2006, että 452 Me maksava länsimetro on YVA:ssa tutkituista hankkeista se, joka valitaan jatkosuunnitteluun. Siellä ei päätetty mitään muuta. Jatkosuunnittelu ei tarkoita samaa kuin toteutus, vaikka päämäärä tietenkin on se, että toteutukseen asti voitaisiin edetä.

Nyt on käynyt niin, että tuota 452 Me:n metroa ei enää ole. On vaan 800 Me metro. Voi olla, että se on valtuustoon mennessä kallistunut vielä tuostakin.

Sitten valtuuston pitää päättää, että halutaanko se 800 Me metro kun muita vaihtoehtoja ei enää ole. Siihen mennessä on toivottavasti laskettu uudelleen ja kerrottu valtuustolle myös uudet arviot metron nopeudesta (hitaampi kuin YVA:ssa, vrt. Koivusaari sekä automatisointi).

Valtuusto voi sanoa jaa tai ei, ja jos se sanoo ei, niin sitten se voi kehottaa selvittämään jotain muuta taikka antaa nykytilanteen jatkua.

Se nyt vaan on näin. Todellisuus ja haaveet ovat kaksi eri asiaa.
 
Pärjää, koska hyviä vaihtoehtoja ei ole lähellä. Kurvista on helppo mennä ostoksille keskustaan tai Itikseen metrolla, niin paikallinen tarjonta ei millään voi kilpailla näiden kanssa.

Tämäkin homma menee jo ihan hölmöksi.

Ensin sanot, että hyvät kaupat asettuvat metron lähelle. Ja se on metron ansiota. Sitten, kun joku sanoo, että Sörkan metroaseman kaupat on ihan surkeita, niin vastaat, että ei se mitään kun metrolla voi sitten matkustaa kätevästi pari asemaa hyvän kaupan äärelle. Eikös sen juuri pitänyt olla niin, että ne kaupat ovat siellä aseman lähellä siksi, että sinne matkustetaan sillä hyvällä metrolla muutenkin ja päästään samalla kauppaan? Eikä niin päin, että täytyy ensin matkustaa metrolla jotta pääsisi kauppaan?

Ja sitten kun joku sanoo, että on niitä hyviä kauppoja muuallakin, niin vastaat, että juu kun ei lähellä ole mitään kilpailijaa. Ei loogista. Jos hyvät kaupat ovat metron ansiota, niin miten hyviä kauppoja voi olla muualla kuin metron varrella? Ja miten tamperelaiset saavat särvintä pöytään, kun siellä ei ole metroa ollenkaan? ;)

Eiköhän tähän keskusteluun voisi todeta, että helsinkiläistyyppinen harva-asemainen liityntäpainotteinen metro keskittää paljon ihmisiä harvoille asemille, jolloin sinne sitten voi syntyä niitä kauppojakin suuremmalla todennäköisyydellä kuin vaikka TramWestin pysäkeille, kun niitä pysäkkejä on kuitenkin yli 90.

Eri juttu sitten, kumpi on loppujen lopuksi parempi. Jos kaupassa käydään kaksi kertaa viikossa, niin kahdella työmatkasivulla kymmenestä ne ostokset hoituvat kätevästi metroasemalla ja sitten mennään liityntäbussilla kotiin. Kahdeksalla matkalla jäädään muuten vaan pois siellä metroasemalla ruokakaupan luona ja odotellaan bussia.

Tramwestin tapauksessa kahdella matkalla ei voi jäädä kotipysäkillä, kun siinä ei satu olemaan kauppaa, vaan jäädään muutama pysäkinväli aiemmin pois. Hoidetaan ostokset sillä pysäkillä, missä kauppa sattuu olemaan ja mennään takaisin pysäkille ja jatketaan seuravalla vaunulla kotipysäkille. Kahdeksalla matkalla päästään sitten vaihdotta suoraan kotiin kulkematta turhaan sen kaupan kautta, jonne ei tarvitse mennä.
 
Eikös sen juuri pitänyt olla niin, että ne kaupat ovat siellä aseman lähellä siksi, että sinne matkustetaan sillä hyvällä metrolla muutenkin ja päästään samalla kauppaan? Eikä niin päin, että täytyy ensin matkustaa metrolla jotta pääsisi kauppaan?

Ja sitten kun joku sanoo, että on niitä hyviä kauppoja muuallakin, niin vastaat, että juu kun ei lähellä ole mitään kilpailijaa. Ei loogista. Jos hyvät kaupat ovat metron ansiota, niin miten hyviä kauppoja voi olla muualla kuin metron varrella? Ja miten tamperelaiset saavat särvintä pöytään, kun siellä ei ole metroa ollenkaan? ;)

Yritän itsekin miettiä, millä logiikalla kaupat valikoituvat asemien lähelle ja niiden ulkopuolelle. Ja millä logiikalla ihmiset käyvät lähikaupoissa ja kauempana olevissa kaupoissa. Minulla on kuitenkin vahva tuntuma siitä, että enimmäkseen kaupat ovat sijoittautuneet raskasraiteiden (tai isojen teiden) varrelle ja niiden ulkopuolella niitä on vähemmän ja ne ovat pienempiä. Tämä olisi loogista, koska raskasraideasemilla on paljon alueen ulkopuolista asiakasvirtaa ja asuinalueilla asiakkaina ovat lähinnä paikalliset.

Yritänpä keksiä jotain teoriantynkää tähän. Kurvissa on ruokakauppoja, koska ohikulkevaa porukkaa on niin paljon metro- ja vaihtomatkustajien ansiosta. Niissä riittää väkeäkin oikein mukavasti. Kuitenkin tilaongelmat ovat suuret, kaupat ovat pieniä ja niistä ostetaan lähinnä maitopurkki ja leipä -tyylisiä ostoksia.

Kyllä Sörnäisiin varmaankin perustettaisiin isompiakin kauppoja, jos sopivaa toimitilaa löytyisi. Aleksis Kiven kadulta sitä toimitilaa löytyy S-ryhmän pääkonttorin alakerrasta ja iso S-market houkuttaa väkeä vähän kauempaakin, koska on niin monipuolinen.

Tämä esille ottamasi Aleksis Kiven kadun S-market on kuitenkin vähän huono vertaus, koska se ei edusta tyypillistä kantakaupungin lähikauppaa. Tyypillinen lähikauppa on Siwa, Alepa, K-extra tai joku yksityinen pieni ruokakauppa, mutta tällaiset isommat S-marketit ja vastaavat ovat kyllä enimmäkseen keskittyneitä metroasemille (kantakaupungissa) tai isojen teiden varsille (lähiöissä).

Sörnäisissä ja Hakaniemessä on lukuisasti kauppoja ja muita palveluja, mutta niiden välissä Haapaniemen bussipysäkeillä on vain yksi Valintatalo. Samoin Mäkelänkadulla tai Hämeentien jatkolla en ole nähnyt palvelukeskittymiä mainittavissa määrin, ellei Arabian ostoskeskusta lueta mukaan.

Veikkaan, että Hakaniemen ja Rautatientorin tunnelitason palveluiden tärkeänä elättäjänä toimivat Itä-Helsingin asukkaat, koska niihin on helppo mennä metrolla. Ohi kulkeva ihmisvirta on niin suuri.

En nyt tiedä, olivatko nämä tässä esittämäni teoriat todenmukaisia, mutta jos jollain on parempaa arvausta tai tietoa, laittakoon tähän jatkoksi. 339-DF nyt tuossa toikin jo hyviä väitteitä esille, mutta olisi hyvä saada jotain faktatietoa, kuinka usein ihmiset (autolliset/julkisilla kulkevat) käyvät keskimäärin kaupassa ja miten usein he haluaisivat käydä kaupassa ja millaisessa kaupassa, jos olosuhteet olisivat paremmat.

Vuonna 2003 Daegussa Etelä-Koreassa 197 ihmistä kuoli kun mielenterveysvikainen tuhopolttaja sytytti metrojunan tuleen sen pysähdyttyä Jungangnon asemalla. Tuli levisi nopeasti ilmeisesti täysin puuttuneiden sammutusjärjestelmien takia. Edes vaahtosammuttimia ei tainnut olla.

Tähän voi vain todeta Axel Oxenstiernan kuuluisan lauseen:
"Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan."
 
Viimeksi muokattu:
MM on johtavia espoolaisia kokoomuspoliitikkoja, valtuuston jäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan pj.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja on toinen kokoomuslainen MM eli Markku Markkula, ei Martti Merra. Markkula on ainakin aikaisemmin suhtautunut varauksellisen myönteisesti länsimetroon.
 
Takaisin
Ylös