Länsimetro

Mahtuisiko se puhdistamo vaikka Rainerin kotitalon alle?

Vastaan omasta puolestani, että kyllä. (Samoin kuten se ydinvoimala, ymmärtänet Kani eron kuviteltujen vs. todellisten haittojen välillä... :tongue: ) (Ps. Olen käynyt muutama vuosi sitten Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla...)
 
HS kertoo, että Espoon valtuusto voi joutua päättämään Länsimetrosta uudelleen, jos valtuuston 2006 syksyllä tekemän päätöksen reunaehdot eivät täyty.
 
Kaikki espoolaiset kannattavat metron rakentamista kustannusnoususta huolimatta. Helsingin Sanomain tekemän luotettavan tutkimuksen mukaan metron kannattajien osuus on 100 % espoolaisista. Tutkimukseen haastateltiin kuutta espoolaista. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...etroa+hinnannoususta+huolimatta/1135234117897

Samalla saatiin haastateltavilta myös uutta tutkimustietoa: länsimetro vähentää kehä I:n ruuhkia (lähde: Paula, Otaniemi) ja torjuu ilmastonmuutosta lisäämällä joukkoliikenteen markkinaosuutta (lähde: Heli, Haukilahti).

Tutkimuksesta kertovan artikkelin virhemarginaali on nolla prosenttia, sillä eri mieltä olevien mielipiteitä ei artikkelissa ole.
 
Kaikki espoolaiset kannattavat metron rakentamista kustannusnoususta huolimatta. Helsingin Sanomain tekemän luotettavan tutkimuksen mukaan metron kannattajien osuus on 100 % espoolaisista. Tutkimukseen haastateltiin kuutta espoolaista. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...etroa+hinnannoususta+huolimatta/1135234117897

Samalla saatiin haastateltavilta myös uutta tutkimustietoa: länsimetro vähentää kehä I:n ruuhkia (lähde: Paula, Otaniemi) ja torjuu ilmastonmuutosta lisäämällä joukkoliikenteen markkinaosuutta (lähde: Heli, Haukilahti).

Tutkimuksesta kertovan artikkelin virhemarginaali on nolla prosenttia, sillä eri mieltä olevien mielipiteitä ei artikkelissa ole.


He he hee, ei kuitenkaan yli 100%. Mitähän seuraavaksi? Mitähän se seitsemäs espoolainen olisi ehkä mahdollisesti saattanut ajatella asiasta?
 
Viimeksi muokattu:
Melko erikoista, jos espoolaiset eivät kykene sopimaan omasta jätevedenpuhdistuksesta. Toisaalta se ei yllätä, sillä espoolaiset ovat tunnettuja seudullisesta yhteistyöhaluttomuudestaan. Asuntotuotanto on pidetty tavoitteissa, mutta siihen yhteistyö jääkin. Valtionhallinnon suunnassa on huomioitu espoolainen erimerkillisyys, ja sen vaikutukset pääkaupunkiseudulle ja seudun pääveturille Helsingille. Ei sotkeuduta aiheesta kuitenkaan.

Länsimetron rakentaminen maan tasossa Matinkylän jälkeen ja ennen Soukkaa on jokseenkin mahdollista, mutta voi olla tunneliaukkoratkaisujen tulevan kalliimmaksi. Tällöin melkein Länsimetron tulisi kulkea Länsiväylän maastokäytävää, mikä taasen ei ole tavoiteltu ratkaisu. Mieluummin jos jossain metro kulkee maan päällä, tulisi sen olla silta Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä :D Harmi kun siinä on tilaa niin vähän.

Eikö Espoon jätevedenpuhdistamoa voi rakentaa Suomenojaan maan alle sopivaan kohtaan? Ennen asuntorakentamista. Helsinki voisi tietysti ottaa jätevedenpuhdistuksen
hoidettavakseen, mutta siitä koituisi Espoon liittäminen Helsinkiin. YTV:ssä näitä vesiasioita yhdistellään joka tapauksessa. Espoolaiset ovat vastustaneet jopa pääkaupunkiseudun yhteisiä vesijakeluita. Paineita Espoon liittämiselle Helsinkiin on muitakin kuin Länsimetro, joista syistä se on kaikista vähäisimpiä.
 
Tämän päivän Hesarissa kerrottiin, että kehäradan tunnelin louhinta aloitettaisiin kesällä 2009 ja kestäisi kaksi vuotta. Länsimetron rakentaminen alkaisi sen jälkeen. Hesarikaan ei kertonut lähdettä tiedoilleen.

Tässä on juuri yksi ongelman ydin, kalleuden, Tunnneliporaus on huonosti kilpailutettua Suomessa.
 
Mieluummin jos jossain metro kulkee maan päällä, tulisi sen olla silta Ruoholahden ja Lauttasaaren välillä :D Harmi kun siinä on tilaa niin vähän.

Ei vaan Lauttasaaren ja Keilaniemen välillä! Pidempi aika nauttia merimaisemista. No onneksi TramWest perustuu sille, että mennään meren yli eikä ali.
 
Juu. Kyllä ehdottomasti pitäisi olla maanpäällinen kohta jossakin Helsinki-Espoo rajamaastossa. Esim. juuri Lauttasaari-Keilaniemi. Myöhemminhän vesistö voidaan kuivattaa ja rakentaa radan ympärille. Tai jos se kuitenkin päätyy tunneliin, voidaan vesistö silti kattaa ja rakentaa tunneliasemalta panorama-hissit lasiputkissa betonikannelle. Vesistöä voidaan tietenkin valaista jotta elämys on voimakkaampi.

;)
 
Uusisuomi.fi raportoi, http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/15262-lansimetro-valmis-2013-jos:
Uusi Suomi sanoi:
Espoon teknisen toimen johtaja ja Länsimetro-yhtiön hallituksen puheenjohtaja Olavi Louko arvioi, että länsimetro asemineen on valmis vuonna 2013 ja rakentaminen alkaa ensi vuonna ”jos ei tule enää kapuloita rattaisiin”.

Kapuloita rattaisiin voi asettaa valtioneuvosto ja sen jälkeen kunnallispolitiikka. Valtion 30 prosentin rahoitus on ehto hankkeen liikkeelle lähdölle ja valtioneuvosto käsittelee asian lähiviikkoin
Eli 240 miljoonaa löytyy ihan viikon pari päästä... Mutta mukavammissa merkeissä, allaoleva oli mielenkiintoista ja kannatettavaa:
Uusi Suomi sanoi:
Espoon taidemuseon johtaja Markku Valkonen esittää harkittavaksi hurjaa ideaa: kun metron takia ryhdytään joka tapauksessa runsaisiin kaivuisiin ja kaavaillaan esimerkiksi tunnelin rakentamista Tapiolan asemalta museolle, niin samalla kaivettaisiin myös museolle varastot.

-Taideteokset voisivat olla lasiseinien takana varastossa, ja siten yleisön nähtävissä, ehdottaa Valkonen museon toiminnan läpinäkyväksi tekemistä.
 
Juu on täysin oletettavaa kun Länsimetroa porataan niin samalla porataan ylimääräistä mahdollisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Kuten Itämetrossa tehtiin useitakin, Kaisaniemen luola sekä Hakikseen, Rautatientorille ja Kamppiin ylimääräiset luolat.
 
Uusi Suomi raportoi eilen Rakennustaiteen museossa pidetystä tilaisuudesta, jossa esiteltiin metroarkkitehtuuria.

Kuten tavallista metron kohdalla, esimerkit eivät tälläkään kertaa oikein istu meidän väestötiheydelle ja metron matkamäärälle.
  • Jubilee-line (Lontoo) maksoi 1990-luvun lopulla jatko-osansa metroasemista luokkaa 100 M€ kappale. Asemat ovat todella näyttäviä, mutta niillä on myös ehkä 4 kertaa niin paljon käyttäjiä kuin Hesan koko metrolla.
  • Köpiksen metro puolestaan on malliesimerkki siitä, miten ei pidä tehdä. Mahdollisimman kallis ja mahdollisimman pieni kapasiteetti. Ja metroasemilla on vain yksi malli, kun arkkitehtuurilla pitäisi luoda asemille tunnistettava identiteetti. Koska mistään muusta ei maan alla tiedä, missä päin ollaan.
  • Napoli on tullut kuuluisaksi mafian hallitsemasta jätebusineksesta. Rahaa on riittänyt myös todella komeisiin metroasemiin. Olisiko siellä hyvä toimintamalli metron rahoitukseen täällä?
  • Moskova ja Pietari ovat sosialismin ajan mahtipontisuuden uhoa, proletariaatin palatseja maan uumenissa. Neuvostoliitossa tuskin ajateltiin rahaa silloin, kun haluttiin uhota. Mutta toisaalta, onhan Moskovassakin asukkaita nykyään kai tuplaten koko Suomeen nähden.
En kadehdi niitä, jotka joutuvat suunnittelemaan suorakaiteen muotoisten onkaloiden arkkitehtuuria, joka ei saisi maksaa mitään. Tähän astista asemasuunnittelua tehnyt prof. Trevor Harris lausui myös älykkäästi kysymyksen siitä, onko kohtuullista uhrata suuria rahoja asemien arkkitehtuuriin, jos sen vuoksi muut palvelut jäävät rahoittamatta. Harris lausui myös ääneen kysymyksen siitä, mitä mahtaa vaikuttaa se, että Espoossa asemat ovat arkkitehtoonisia monumentteja ja Helsingissä vanhat asemat sitä kuin nyt ovat.

Itse kysyin, riittäisikö arkkitehdeilla intoa suunnitella myös metron todellista käyttöliittymää, eli liityntäbussin pysäkkejä. Nekin voisivat olla mukavia ja viihtyisiä, kun niillä joutuu odottamaan bussia ihan oikeasti. Ja ainakaan minua ei juurikaan kiinnosta esim. se, sataako metroasemalla vai ei, kun seison sateessa pysäkkitolpan vieressä. Arkkitehtilehden päätomittaja oli kanssani samaa mieltä ja toivoi myös bussipysäkkiarkkitehtuuria, mukaan lukien turvalliset polkupyöräboksit.

Yleisöpuheenvuoroja pidettiin kymmenkunta. Tilaisuuden puheenjohtajan, Rakennustaiteen museon johtajan toiveesta huolimatta lähes kaikki puheenvuorot kyseenalaistivat koko tunnelimetron yleensä. Arkkitehtuuri ei tuntunut vakuuttavat ihmisiä, jotka joutuvat maan alle - elleivät siirry autoilijoiksi nähdäkseen työmatkallaan Espoon rannikon kauniit maisemat.

Antero
 
Arkkitehtuuri ei tuntunut vakuuttavat ihmisiä, jotka joutuvat maan alle - elleivät siirry autoilijoiksi nähdäkseen työmatkallaan Espoon rannikon kauniit maisemat.
Olen myös täällä muistaakseni useampaankin otteeseen ilmaissut mielipiteeni Espoon kauniiden merimaisemien, metsien ja niittyjen ali vedetystä "viemäristä", ja omat vaatimattomat visioni tuntuvat olevan päivä päivältä entistä totuudenmukaisempia.

Pitäisikö tehdä taas uusi liikennejärjestelmä jo entisten pääkaupunkiseudun järjestelmien lisäksi?

On jo olemassa Itä-metro (maanpäällä toimiva sähköjuna), joka ei siis ole edes länsimetrokelpoinen, on kaupunkijunaradat ja raitiotiet. Kun kerran Jokerista tulee metrinen pikaraitiotie, niin järkevää on tehdä myös Länsiraide Espooseen samaa järkevää Jokeri-raideleveyttä hyödyntävänä pikaraitiotiesysteeminä.

Mitään miljardin automaatti(hissi)rataa ei todellakaan kaivata. Ja jonka edut ovat vain harrastelijoiden bongausvihossa olevia merkintöjä! Tai että kun jossain Lontoossa, New Yorkissa, Hongkongissa tai Tokiossakin tällainen jo on...
 
Espoon metron varrelle keskitetään tornitaloja niin työpaikka- kuin asumiskäyttöön, virkistyskäyttöön myös. Tästä esimerkkinä esmerkiksi Tapiola Towers.
 
Espoon metron varrelle keskitetään tornitaloja niin työpaikka- kuin asumiskäyttöön, virkistyskäyttöön myös. Tästä esimerkkinä esmerkiksi Tapiola Towers.
Ja yhden tornitalon kaikki asukkaat mahtuvat kerrallaan yhteen bussiin, eli mitä sitten?
 
Takaisin
Ylös