Länsimetro

kuten Adolf H.

Hävisit!

Mutta vakavammin. Jospa nyt aluksi yrittäisit selvittää, mikä merkitys on kappaleilla tekstin jäsentämisessä. Sen jälkeen voisit miettiä, mitä kommentissani väitin; lue vaikka oma lainauksesi. Esitä sitten, millä argumenteilla väitteeni ei pidä paikkaansa tai mitä haluaisit lisätä.

Tämän jälkeen voimme jatkaa keskustelua, jos siihen aihetta ilmenee.

Kari
 
Sivumennen sanoen en kyllä muutenkaan usko asiantuntijoiden rakentamaan yhteiskuntaan, se on vähän liian kaukana oikeista ihmisistä.

Vanhan ajan kaupungit rakennettiin käytännöllisyyden ja ihmisläheisyyden mukaisesti. Uuden ajan kaupungit rakennettiin asiantuntijoiden eli arkkitehtien johdolla mahdollisimman tehokkaasti ja toimivasti. Ihmiset viihtyvät paremmin vanhan ajan kaupungeissa näennäisestä epäkäytännöllisyydestään huolimatta.
 
Helsinki on ainoana kaupunkina todella yrittänyt luoda jonkinlaisen joukkoliikennejärjestelmän sekä seudullisesti että Helsingissä?

Espoossa on tutkittu pikaraitiotietä jo varsin aikaisessa vaiheessa. TKK:n kirjastosta löytyy selvityksiä muistaakseni jo 80-luvun loppupuolelta. Minulla taasen on työpöydälläni HKL:n papereita 90-luvun alusta ja niissä tyrmätään ykskantaan Espoon ja Vantaan pikaraitiotiet ja vaaditaan vain metroa ja busseja käyttöön. Samoin minulla on HKL:n raportteja, joissa tyrmätään Kuusisaaren kautta kulkeva raitiotie, jota sinun mukaasi juuri Espoo vastusti.

Myöhemmin Espoo teki pikaraitiotiestä uuden PIRATE-selvityksen, johon Anssi Joutsiniemen "Ei kenenkään Helsinki" -teoksen mukaan Helsingin virkamiehet kieltäytyivät millään tavalla osallistumasta ja apua antamasta. Samoin on tiedossa, että raide-YVA:n yhteydessä työ seisoi kuukausia, kun Helsinki vaati Helsinkiin asti ulottuvaa pikaraitiotietä pois selvityksestä. Ympäristökeskuksen vaatimuksesta yhteys palautettiin selvitykseen ja hylättiin sitten selvityksen osana erittäin kyseenalaisin perustein.

Teiden levennyksiä on Helsingissä tehty siinä missä Espoossakin ja tehdään edelleen. Espoon mennyt suhtautuminen seutulippuun ja erinäisiin muihin kysymyksiin tuskin on tässä yhteydessä kovin relevanttia. Kaupungistumisprosessi ottaa aikansa eikä asiaa ole helpottanut Helsingin määräilevä asenne, vaikka se joiltain osin onkin ollut perusteltu.
 
Ja vikahan on täysin Espoossa, esimerkiksi VR tarjoaa aina hyviä diilejä vai? Eihän junia kannattaisi nytkään käyttää ollenkaan, jos matkustajakilometrille aiheutuvia kustannuksia vertaa vaikka busseihin. Provosoimalla: on mielestäni joukkoliikennematkustajien ja PK-seudun asukkaiden rahojen tuhlausta ajattaa niitä lähijunia, kun kerran bussilla homma hoitusi halvemmalla.
Se on rahojen tuhlausta kun VR käyttää monopoliasemaansa hyväksi, mutta ei ajan tuhlausta. Lähijunat tarjoavat nopeammat yhteydet kuin bussit käytännössä kaikkialla jossa ne kulkevat.

Sehän olikin näppärä diili noin muuten. Leppävaaran maa-alueenhan omisti Helsinki. Käsittääkseni Espoo maksoi kunnallistekniikan ja aseman ja Valtio radan. Helsinki nosti maan arvosta tulleet tuotot. Saa korjata jos olen väärässä.
Espoo ei kaavoittanut eikä rakentanut kunnallistekniikkaa Leppävaaraan omasta pussistaan vaan rahaa liikkui kyllä toiseen suntaan.

Ja onkohan se nyt ylipäätään relevanttia ottaa tässä vastinpareiksi Espoo ja Helsinki. Eiköhän ne kuitenkin ole poliittiset ryhmittymät ja niiden panotukset, jotka sitä kaupunkisuunnittelua ovat eteenpäin vieneet.
Espoossa ja Helsingissä sama puolue, Kokoomus, ovat kuin eri planeetalta näissä kaupunkisuunnittelusaioissa. On jouduttu odottamaan Espoon punaniskakokkareiden eläkkeelle lähtöä ennenkuin yhteistä säveltä on löytynyt.

Sivumennen sanoen en kyllä muutenkaan usko asiantuntijoiden rakentamaan yhteiskuntaan, se on vähän liian kaukana oikeista ihmisistä.
Vanhan ajan kaupungit rakennettiin käytännöllisyyden ja ihmisläheisyyden mukaisesti. Uuden ajan kaupungit rakennettiin asiantuntijoiden eli arkkitehtien johdolla mahdollisimman tehokkaasti ja toimivasti. Ihmiset viihtyvät paremmin vanhan ajan kaupungeissa näennäisestä epäkäytännöllisyydestään huolimatta.
Suomessa ei ole muita vanhan ajan orgaanisesti syntyneitä kaupunkeja kuin korkeintaan Porvoo ja Rauma. Kaikki muut ovat enemmän tai vähemmän kaavaoppien mukaan suunniteltu ja tiukkojen rakennusmääräysten mukaan rakennetuja. Ajan patina tekee tosin tehtävänsä että esim 1900-luvun alun kaupunginosa on viehättävämpi kuin lopun. Tulette näkemään senkin vielä että muotitietoiset boheemit nostavat Merihaan ja Itä-Pasilan uteen kukoistukseen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuon tien kaavavaraus on suureksi osaksi tehty 4-kaistaisen tien mukaan. Vasta aivan äskettäin on hyväksytty kaavoja, joissa katualueen laajenemistila poistetaan.
Anteron aikaisempien viestien mukaan rata on käytännössä mahdollista vetää kyseisten saarten läpi pääosin vain 1-raiteisena, onko yhä näin, vai voiko siihen sada jotain muutosta aikaiseksi? Miten kriitinen on Kuusisaren itäosa? Siellähän talojen muurit tulevat jalkakäytävän reunalle ja tilaa näytäisi olevan aika niukasi.

t. Rainer
 
Espoossa on tutkittu pikaraitiotietä jo varsin aikaisessa vaiheessa. TKK:n kirjastosta löytyy selvityksiä muistaakseni jo 80-luvun loppupuolelta. Minulla taasen on työpöydälläni HKL:n papereita 90-luvun alusta ja niissä tyrmätään ykskantaan Espoon ja Vantaan pikaraitiotiet ja vaaditaan vain metroa ja busseja käyttöön. Samoin minulla on HKL:n raportteja, joissa tyrmätään Kuusisaaren kautta kulkeva raitiotie, jota sinun mukaasi juuri Espoo vastusti.
Ihan asian vierestä, mitä pikaraitioteitä suunniteltiin siihen aikaan Vantaalle?

Myöhemmin Espoo teki pikaraitiotiestä uuden PIRATE-selvityksen, johon Anssi Joutsiniemen "Ei kenenkään Helsinki" -teoksen mukaan Helsingin virkamiehet kieltäytyivät millään tavalla osallistumasta ja apua antamasta. Samoin on tiedossa, että raide-YVA:n yhteydessä työ seisoi kuukausia, kun Helsinki vaati Helsinkiin asti ulottuvaa pikaraitiotietä pois selvityksestä. Ympäristökeskuksen vaatimuksesta yhteys palautettiin selvitykseen ja hylättiin sitten selvityksen osana erittäin kyseenalaisin perustein.
Ongelma kai on siinä että YVA-arvioinnit yleensä ovat vähän kysenalaisia. Niissä on pykälien mukaan esitettävä erilaisia vaihtoehtoja joista suuri osa on toteuttamiskelvottomia, tai ainakin aiheuttaisi suuria haittoja suurelle joukolle ihmisiä, vaikka ne eivät varsinaisesti olisi ympäristöhaittoja. Tässä en tarkoita että pikaraitiotievaihtoehdot olisivat olleet siitä pahimmasta päästä, mutta toiselle osapuolikaupungille, Helsingille, ei selvitysten laatimishetkellä käynyt päinsä että ne vedettäisiin keskustaan asti. Se varsinainen ongelma on, että tällaisissa seudullissa hankkeissa kaupungeilla on liian suuri oikeus hylätä hanke jota se ei pidä sopivana. Tätä tarkoitan sillä että isoja liikennehankkeita pitäisi suunnitella pelkästään seudullisesti nimitetyt asiantuntijat, eivät politikot.

Teiden levennyksiä on Helsingissä tehty siinä missä Espoossakin ja tehdään edelleen. Espoon mennyt suhtautuminen seutulippuun ja erinäisiin muihin kysymyksiin tuskin on tässä yhteydessä kovin relevanttia. Kaupungistumisprosessi ottaa aikansa eikä asiaa ole helpottanut Helsingin määräilevä asenne, vaikka se joiltain osin onkin ollut perusteltu.

Näin on.

t. Rainer
 
Avasin oman ketjun pikaraitioteiden vastustamisesta Helsingin seudulla, jotta tämä mielenkiintoinen aihe ei tuki Länsimetro - ketjua ja toisaalta voidaan vapaammin puhua kaikista estetyistä pikaraitioteistä.

Eli: keskustelu pikaraitioteiden vastustuksesta ketjuun:
Ketju
 
Se on rahojen tuhlausta kun VR käyttää monopoliasemaansa hyväksi, mutta ei ajan tuhlausta. Lähijunat tarjoavat nopeammat yhteydet kuin bussit käytännössä kaikkialla jossa ne kulkevat.

Tarjoavat ja tarjoavat. Kyllähän juna esimerkiksi Leppävaarasta keskustaan kulkee selvästi nopeammin kuin Helsingin katuverkon läpi kulkeva bussi. On silti kyseenalaista, onko yhteys nopeampi, koska (1) junien kanssa tulee useammin vaihto bussista (ja aikataulujen synkronointi toimii vähän niin ja näin) ja (2) bussilla pääsee useimmiten lähemmäs määränpäätä (bussipysäkit kattavat suuremman alueen kuin juna-asemat).

Olen itse asunut sekä Rantaradan liityntäliikennealueella että kävelymatkan päästä asemalta, eikä se juna nyt mitenkään erinomaisen ylivoimainen ollut ainakaan omilla matkoillani, noin puolet matkoista tuli tehtyä bussilla. Tosin minä en kulkenut Helsinkiin päin ruuhka-aikoina, jolloin junan nopeus ja kapasiteetti tuovat etua busseihin verrattuna.

Olen asunut myös useammassa osoitteessa Länsiväylän varrella ja väitän, että sieltä suunnalta on paremmat yhteydet keskustaan kuin Rantaradan varrelta (tämä on tietysti vain oma mielipiteeni, tiedän ihmisiä jotka ovat toista mieltäkin).

Tukholmassa muuten nykyisin lisätään suoria bussilinjoja junien ja metron vaikutusalueiltakin, koska ollaan huomattu, että ne tarjoavat parempaa palvelua erityisesti liityntäliikenteen alueella asuville. Helsingissähän suuntaus on juurikin päinvastainen, bussilinjat halutaan katkaista ennen Helsingin rajaa...

Espoo ei kaavoittanut eikä rakentanut kunnallistekniikkaa Leppävaaraan omasta pussistaan vaan rahaa liikkui kyllä toiseen suntaan.

Pitäisi varmaan kaivaa ne paperit jostain esiin, jos tästä haluaa keskustella. Oma käsitykseni perustuu lähinnä espoolaisten virkamiesten kanssa käymiini keskusteluihin. Näitten käsitysten objektiivisuus voi tietenkin olla mitä on, mutta tuskimpa niitä ihan tuulestakaan on temmattu.

Tulette näkemään senkin vielä että muotitietoiset boheemit nostavat Merihaan ja Itä-Pasilan uteen kukoistukseen.

Itä-Pasilassa asuneeena, enpä usko! :)

Kari
 
Olen asunut myös useammassa osoitteessa Länsiväylän varrella ja väitän, että sieltä suunnalta on paremmat yhteydet keskustaan kuin Rantaradan varrelta (tämä on tietysti vain oma mielipiteeni, tiedän ihmisiä jotka ovat toista mieltäkin).
Bussiliikenteellä on joiltakin keskeisiltä paikoilta sekä itse Länsiväylän käytävässä tietenkin tiheämpi vuoroväli kuin junilla. Bussien huonoihin puoliin kuuluu että linjat haarautuvat länsiväylästä kuin puun oksat, eli lähiöstä lähiöön päästääksen voi joutua käydä jossain kaukana kääntymässä. Lauttasaareen pääsee vain osalla busseista, ja muutenkin bussit ajavat keskustassa vain Kamppiin asti, vaikka niillä olisi kääntyvät etupyörät. Radassa on se huono puoli että asemat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähän syrjäisissä paikoissa, ja asemia on keskustassa vain yksi. Omien havaintojeni mukaan länsiväyläbussit ajavat ylinopeutta, ja riskirajoilla. Kyyti on, jos bussi on vanha ja kulunut, huojuvaa ja epämukavaa moottoritienopeuksilla, niin että matkapahoinvointikin voi iskeä. Junista taas vanhimmisa on tukalan kuumaa ja ovat usein liian täynnä.

Tukholmassa muuten nykyisin lisätään suoria bussilinjoja junien ja metron vaikutusalueiltakin, koska ollaan huomattu, että ne tarjoavat parempaa palvelua erityisesti liityntäliikenteen alueella asuville. Helsingissähän suuntaus on juurikin päinvastainen, bussilinjat halutaan katkaista ennen Helsingin rajaa...
Pitäisi pyrkiä siihen että niistä ilmansuunnista joista tulee raideliikennettä, tulee rinnakkaisia bussiyhteyksiä eri reittejä pitkin keskustaan kuin raideliikenne. Tämä on toteutettu rautateiden varsilta niin että bussit ajavat keskustaan Töölön tai Sörnäisten kautta. Itämetron kanssa rinnan pitäisi ajaa busseja esim Pohjoisrantaa pitkin Helsingin "vanhaankaupunkiin" eli jonnekin Kauppatorin paikkeille, ja länsimetron rinnalla esim Hietalahden kautta Erottajalle.

t. Rainer
 
Tukholmassa on muutama suorabussi joka vastaa joko metro- tai lähijunareittiä, mutta ne kulkevat muutamalla vuorolla ruuhka-aikana ja syy niiden olemassaoloon on lähinnä sen että junat ja metrot ei pysty nielemään enempää porukkaa.

Oma käsitykseni on, että perusteena ei ollut kapasiteettiongelma, vaan palvelutson parantaminen. Todelliset matka-ajat kun ovat sillä bussilla usein lyhemmät kuin liityntäliikenteeseen perustuvassa raideliikenteessä. Kapasiteettia oltaisiin voitu lisätä muutenkin (oma arvelu, en ole tätä mistään varmistanut kylläkään). Lontoossahan metron välityskyky on loppunut, minkä vuoksi siellä lisätään bussiliikennettä, mutta ei kai Tukholmassa vielä siihen olla jouduttu.

Linjat luotiin alunperin, kun tietullit tulivat käyttöön ja odotettiin enemmän joukkoliikenteen käyttäjiä.

Näin on. Ja kyllähän matkustajamäärät myös lisääntyivät.


Mutta muutoin ei olla muuttamassa rataliikenteen suoruutta, vaan bussit ovat vahvistuslinjoja.

Ei varmaankaan. Johan se olisi taloudellisestikin typerää olla käyttämättä niitä metrojunia, joiden uuden matkustajan marginaalikustannukset ovat mitättömät. Ja tämä on se syy, minkä vuoksi myös Länsimetron rakentaminen tulee vähentämään suoria busslinjoja - busseja on kalliimpi operoida. Tämä perustelu ei tietenkään päde VR:n lähijuniin, koska niiden ajaminen on kalliimpaa kuin bussien.

Kari
 
Bussien huonoihin puoliin kuuluu että linjat haarautuvat länsiväylästä kuin puun oksat, eli lähiöstä lähiöön päästääksen voi joutua käydä jossain kaukana kääntymässä.

Onko nyt jotenkin oletettavaa, että tilanne paranee Länsimetron myötä? Tietenkin olisi (joukkoliikenteen kannalta) järkevämpää, että lähiöt ovat nauhamaisesti radan/tien varrella, mutta ei Etelä-Espoosta enää sellaista tule, rakennettiimpa millainen härveli tahansa. Rantaradan varteen tällainen olisi mielestäni realistisempaa, siellähän on kuitenkin jossain määrin jo rakennettu radan ympäristöön. Mutta se nyt ei vain käy, kun se kertakaikkiaan ei käy.

Lauttasaareen pääsee vain osalla busseista,

Tämä on yksi bussijärjestelmän (ja mahdollisesti ratikan) etuja, kaikkien ei todellakaan tarvitse kulkea sen Lauttasaaren (tai Otaniemen, Keilaniemen tai Tapiolan) kautta, vaan keskustaan päästään suoralla bussiyhteydellä nopeasti. Vaihdot T-busseihin sujuvat mielestäni Länsiväylällä varsin jouheasti.

ja muutenkin bussit ajavat keskustassa vain Kamppiin asti, vaikka niillä olisi kääntyvät etupyörät.

Tämähän ei ole bussijärjestelmän vika vain valittu politiikka. Espoota kun ei voi nähdä osana samaa aluetta, vaan se on joku etäinen kaupunki jossain, josta pitää tulla bussilla tai radalla samaan tapaan kuin jostain Tampereelta. Pitkän matkan liikenteessä terminaalit ovat hyviä, jopa välttämättömiä, mutta mitä tekoa niillä on lähilikenteen hoitamisessa?

Radassa on se huono puoli että asemat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta vähän syrjäisissä paikoissa, ja asemia on keskustassa vain yksi.

Senpä vuoksi se Pisara tarvittaisiin. Ja ehkäpä VR:lläkin voitaisiin alkaa miettiä uusiksi koko lähiliikenteen konseptia, ei sitä ehkä ole järkevää hoitaa samoin toimintatavoin kuin kaukoliikenteen junaliikennettä.

Omien havaintojeni mukaan länsiväyläbussit ajavat ylinopeutta, ja riskirajoilla. Kyyti on, jos bussi on vanha ja kulunut, huojuvaa ja epämukavaa moottoritienopeuksilla, niin että matkapahoinvointikin voi iskeä. Junista taas vanhimmisa on tukalan kuumaa ja ovat usein liian täynnä.

Kyllä molemmissa on kehittämistä.

Pitäisi pyrkiä siihen että niistä ilmansuunnista joista tulee raideliikennettä, tulee rinnakkaisia bussiyhteyksiä eri reittejä pitkin keskustaan kuin raideliikenne. Tämä on toteutettu rautateiden varsilta niin että bussit ajavat keskustaan Töölön tai Sörnäisten kautta. Itämetron kanssa rinnan pitäisi ajaa busseja esim Pohjoisrantaa pitkin Helsingin "vanhaankaupunkiin" eli jonnekin Kauppatorin paikkeille, ja länsimetron rinnalla esim Hietalahden kautta Erottajalle.

On vain varsin lultavaa, että näin ei tapahdu koska se (raskas) raideliikenne tarvitsee paljon käyttäjiä ollakseen kannattavaa. Helsingin kokoisessa kaupungissa se tarkoittaa sitä, että ihmiset pakoitetaan sen raideyhteyden käyttäjiksi katkomalla suorat linjat. Tai näin on ainakin tähän asti toimittu, yleisön vastustuksesta huolimatta.

Kari
 
Onko nyt jotenkin oletettavaa, että tilanne paranee Länsimetron myötä? Tietenkin olisi (joukkoliikenteen kannalta) järkevämpää, että lähiöt ovat nauhamaisesti radan/tien varrella, mutta ei Etelä-Espoosta enää sellaista tule, rakennettiimpa millainen härveli tahansa.

Missään päin maailmaa jossa on raideliikennettä lähiöihin, ei se lähiönauha ole yhtenäinen eikä kapea, enimmillään vain 1 km kumpaankin suuntaan asemilta, vaikka se olisi monen mielestä ihanne, vaan radanvarsiseudut ovat eläneet omaa elmäänsä ja joihinkin kohteisiin pääsee vain liityntäkulkuneuvolla. Näin ovat asiat niin Helsingin, Tukholman kuin Lontoonkin seudulla. Raideliikenne yhdistää kuitenkin tärkeimmät lähiöt ja keskukset suoralla yhteydellä toisiinsa. Joidenkin mielestä se on paha juttu kun ihmiset pääsevät liikkumaan keskusten välillä liian helposti, mutta se ehkäisee nukkumalähiöitymisen ja ghettoutumisen. Niihin lähiöihin jotka ovat radasta sivussa valikoituu omanlaatuinen porukkansa joka arvostaa sitä että on vähän hankalampi päästä sinne. Etelä-Espoon kohdalla taitaa olla vähän niin että kaikkiin lähiöihin on valikoitunut sellaista porukkaa;)

Rantaradan varteen tällainen olisi mielestäni realistisempaa, siellähän on kuitenkin jossain määrin jo rakennettu radan ympäristöön. Mutta se nyt ei vain käy, kun se kertakaikkiaan ei käy.
Rantaradalla merkittävä este tiiviimmälle rakentamiselle johtuu Espoon keskellä olevasta itsenäisestä Kauniaisten kaupungista joka pitää kaikenlaisia romuvarastoja ja joutomaata radan varrella. Leppävaaran ja Espoon Keskuksen välinen rataosuus kulkee 30% Kauniaisten alueen läpi. Ehkä se asia joskus paranee tai sitten ei.

Tämä on yksi bussijärjestelmän (ja mahdollisesti ratikan) etuja, kaikkien ei todellakaan tarvitse kulkea sen Lauttasaaren (tai Otaniemen, Keilaniemen tai Tapiolan) kautta, vaan keskustaan päästään suoralla bussiyhteydellä nopeasti. Vaihdot T-busseihin sujuvat mielestäni Länsiväylällä varsin jouheasti.
Moottoritien varrella vaihtaminen on aika ankeaa, ja jos on vaihdettava toisen suuntaan kulkevaan bussiin tulee kävelymatkasta tien yli tai ali pitkä.

Tämähän ei ole bussijärjestelmän vika vain valittu politiikka. Espoota kun ei voi nähdä osana samaa aluetta, vaan se on joku etäinen kaupunki jossain, josta pitää tulla bussilla tai radalla samaan tapaan kuin jostain Tampereelta. Pitkän matkan liikenteessä terminaalit ovat hyviä, jopa välttämättömiä, mutta mitä tekoa niillä on lähilikenteen hoitamisessa?
Kaikkialla maailmassa suurkaupungeissa joissa lähiliikennebussien rinnalla ei kulje metroa tai vastaavaa, kerätään bussit terminaaleihin. Joku liikenneinsinööri osaa varman vastata miksi. Mutta osa busseista joutaisi kyllä kiertämään kaupunkia.

Senpä vuoksi se Pisara tarvittaisiin. Ja ehkäpä VR:lläkin voitaisiin alkaa miettiä uusiksi koko lähiliikenteen konseptia, ei sitä ehkä ole järkevää hoitaa samoin toimintatavoin kuin kaukoliikenteen junaliikennettä.
Tästä olen samaa mieltä. Itse asiassa lähijunaliikenne pitäisi integroida metron kanssa kaupallisessa mielessä niin että palvelukonsepti on yhtenäinen.

On vain varsin lultavaa, että näin ei tapahdu koska se (raskas) raideliikenne tarvitsee paljon käyttäjiä ollakseen kannattavaa. Helsingin kokoisessa kaupungissa se tarkoittaa sitä, että ihmiset pakoitetaan sen raideyhteyden käyttäjiksi katkomalla suorat linjat. Tai näin on ainakin tähän asti toimittu, yleisön vastustuksesta huolimatta.
Yleisö on yleensä vastustanut jonkun tietyn, iänikuisen linjan lopettamista, vaikka liikenne-operaattori on korvanut sen sekä raideliikenteellä että jollain toisella bussilinjalla joka kiertää hieman eri reitiä. Helsingin seudulla pitäisi pystyä luopumaan ajatuksesta että esim itämetron varren lähiöt ovat jokin saari irrallaan muusta kaupungista, ja ettei sieltä voisi tulla keskustaan eri reittiä kuin Kulosaaren sillan yli. Sama koskee länsiväylän vartta. Sitä nähdään jonain saarena kanssa. Mutta peileihinsä sopii myös näiden "saarten" asukkaiden katsoa, jotka eivät halua muuttaa kulkutapojaan.

t. Rainer
 
Missään päin maailmaa jossa on raideliikennettä lähiöihin, ei se lähiönauha ole yhtenäinen eikä kapea, enimmillään vain 1 km kumpaankin suuntaan asemilta, vaikka se olisi monen mielestä ihanne, vaan radanvarsiseudut ovat eläneet omaa elmäänsä ja joihinkin kohteisiin pääsee vain liityntäkulkuneuvolla.

Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö joissakin kaupungeissa (tai kaupunginosissa) oltaisi onnistuttu paremmin kuin joissain toisissa. Ja mitä Etelä-Espooseen tulee, sinne metron kaltainen järjestelmä sopii erinomaisen huonosti, kun lähiöt ovat kahden puolen Länsiväylää. Tämä on tietenkin kaiken joukkoliikenteen ongelma alueella, mutta kevyemmin järjestelmin paremmin hanskattavissa.

Näin ovat asiat niin Helsingin, Tukholman kuin Lontoonkin seudulla.

Tukholmassa on raideliikenne rakennettu maankäytön yhteydessä. Lontoosta taas ei mielestäni pitäisi puhua edes samassa yhteydessä, koska se on kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi kylä.

Raideliikenne yhdistää kuitenkin tärkeimmät lähiöt ja keskukset suoralla yhteydellä toisiinsa. Joidenkin mielestä se on paha juttu kun ihmiset pääsevät liikkumaan keskusten välillä liian helposti, mutta se ehkäisee nukkumalähiöitymisen ja ghettoutumisen.

Eipä ole ainakaan Tukholmassa estänyt. Tännehän on muodostunut ulkomaalaisghettoja ja mielestäni useat lähiöt ovat paljon lähempänä "nukkumalähiötä" kuin vaikka Matinkylä tai Tapiola.

Ja ovatko helsingin seudun ratojen varren lähiöt sitten mielestäsi jotenkin poikkeuksellisen erilaisia näihin ei-radan varressa oleviin?

Niihin lähiöihin jotka ovat radasta sivussa valikoituu omanlaatuinen porukkansa joka arvostaa sitä että on vähän hankalampi päästä sinne. Etelä-Espoon kohdalla taitaa olla vähän niin että kaikkiin lähiöihin on valikoitunut sellaista porukkaa;)

Juurihan minä totesin, että useista Etelä-Espoon lähiöistä on paremmat liikenneyhteydet kuin radan varresta. En tiedä, mihin oikein viittaat. Onhan niitä Espoossa autolähiöitäkin, mutta Länsiväylän lähiöt eivät leimallisesti ole sellaisia.

Rantaradalla merkittävä este tiiviimmälle rakentamiselle johtuu Espoon keskellä olevasta itsenäisestä Kauniaisten kaupungista joka pitää kaikenlaisia romuvarastoja ja joutomaata radan varrella. Leppävaaran ja Espoon Keskuksen välinen rataosuus kulkee 30% Kauniaisten alueen läpi. Ehkä se asia joskus paranee tai sitten ei.

Olisiko sinulla jotain lähdettä, joka kertoisi nimen omaan Kauniaisten olevan ongelma. En minä ainakaan ole koskaan kuullut Kauniaisten vastustavat esimerkiksi raideyhteyksien parantamista.

Moottoritien varrella vaihtaminen on aika ankeaa, ja jos on vaihdettava toisen suuntaan kulkevaan bussiin tulee kävelymatkasta tien yli tai ali pitkä.

Voihan siitä tehdä vähemmän ankeaa parantamalla pysäkkejä. Itse en tosin ole ikinä Lauttasaaren bussia muutamaa minuuttia kauempaa odottanut, joten enpä osaa sitä kohtuuttoman ankeana pitää, vaikka välillä vähän tuuleekin.

Kaikkialla maailmassa suurkaupungeissa joissa lähiliikennebussien rinnalla ei kulje metroa tai vastaavaa, kerätään bussit terminaaleihin.

Sinulla varmaan oli joitakin tiettyjä kaupunkeja mielessä? Minun on vaikeaa kuvitella suurkaupunkia, jossa ei ole metroa tai "vastaavaa". Kehitysmaissa sellaisia tietenkin on, mutta ei siellä mitään terminaalejakaan välttämättä ole - eikä paljon muutakaan (ja sittenkin tulee äkkiä mieleen, että onko BRT-järjestelmä "metroa vastaava"). Mielestäni ne eivät kuitenkaan ole hyviä vertailukohtia Helsingin joukkoliikenteestä puhuttaessa.

Esimerkiksi Tallinnassa on pääosa liikenteestä hoidettu ilman terminaalia. Viru-keskuksen alla toki on (pienehkö) bussiterminaali, mutta sinnekin tulee enimmäkseen kauemmas kulkevia busseja (jotka varmaan Helsingissä vastaisivat esimerkiksi Nurmijärven tai Kirkkonummen liikennettä). Pääosa liikenteestä (bussit, trolikat ja ratikat) kulkee keskustan läpi eikä pääty varsinaiseen terminaaliin. Samoin toimii myös esimerkiksi Tukholman joukkoliikenne, mutta sehän ei käy, kun täällä sattuu olemaan myös metro (no on täälläkin toki pieniä terminaalialueita esimerkiksi syöttöliikenteen hoitamiseen).

Mielestäni pidemmän matkan liikenne on luontevaa koota keskeisellä paikalla olevaan terminaaliin, josta on hyvät yhteydet lähialuelle ja muihin kauempaa oleviin kohteisiin. Lähiliikenteen kanssa tämä on omiaan vain lisäämään vaihtoja ja matka-aikoja.

Kokonaan toinen asia on se, että Helsinki ei ole suurkaupunki eikä siitä luultavasti sellaista koskaan tulekaan.

Yleisö on yleensä vastustanut jonkun tietyn, iänikuisen linjan lopettamista, vaikka liikenne-operaattori on korvanut sen sekä raideliikenteellä että jollain toisella bussilinjalla joka kiertää hieman eri reitiä.

Niin, yleisö on väärässä eikä kertakaikkiaan osaa nähdä yhteyksien paranemista? Käsittääkseni Leppävaaran alueella ja esimerkiksi Vantaan linjastouudistuksen yhteydessä vastustus oli enemmän kuin kitinää yksittäisistä linjoista.

Helsingin seudulla pitäisi pystyä luopumaan ajatuksesta että esim itämetron varren lähiöt ovat jokin saari irrallaan muusta kaupungista, ja ettei sieltä voisi tulla keskustaan eri reittiä kuin Kulosaaren sillan yli. Sama koskee länsiväylän vartta. Sitä nähdään jonain saarena kanssa. Mutta peileihinsä sopii myös näiden "saarten" asukkaiden katsoa, jotka eivät halua muuttaa kulkutapojaan.

Minä en nyt oikein seuraa ajatustasi. Miten näiden "saarten" asukkaat voisivat muuttaa kulkutapojaan, kun muita yhteyksiä ei ole tai ne lopetetaan nurinasta huolimatta? Ehkä tarkoitus on että siirtyvät pyörän tai henkilöauton käyttäjiksi?

Kari
 
Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö joissakin kaupungeissa (tai kaupunginosissa) oltaisi onnistuttu paremmin kuin joissain toisissa. Ja mitä Etelä-Espooseen tulee, sinne metron kaltainen järjestelmä sopii erinomaisen huonosti, kun lähiöt ovat kahden puolen Länsiväylää. Tämä on tietenkin kaiken joukkoliikenteen ongelma alueella, mutta kevyemmin järjestelmin paremmin hanskattavissa.
Tiiviimpi rakentaminen seuraa Etelä-Espoossa aika tikuasti metroa. Ainoa merkittävä poikkeus on Olari joka on tiivis ja jää sivuun.

Tukholmassa on raideliikenne rakennettu maankäytön yhteydessä. Lontoosta taas ei mielestäni pitäisi puhua edes samassa yhteydessä, koska se on kymmenen kertaa Helsinkiä suurempi kylä.
Ei se saa muodostua esteeksi, että jos vuonna yks ja kaks on rakennettu lähiö, niin sinnekö ei saa tuoda raideliikennettä myöhemmin?

Lontookin alkaa muistuttaa Helsingin seutua kun mennään riittävän kauas keskustasta.

Eipä ole ainakaan Tukholmassa estänyt. Tännehän on muodostunut ulkomaalaisghettoja ja mielestäni useat lähiöt ovat paljon lähempänä "nukkumalähiötä" kuin vaikka Matinkylä tai Tapiola.
Kerrostalolähiöt rakennettiin 60-70-luvulla aikoinaan eri syistä Suomeen kuin Ruotsiin. Suomeen ne rakennettiin maaseudulta kaupunkiin muuttavia suomalaisia varten kun taas Ruotsissa ulkomaisia Ruotsiin muuttavia siirtolaisia varten.

Siis etelä-Espoossa on 2-3 lähiötä jotka eivät ole nukkumalähiöitä.

Ja ovatko helsingin seudun ratojen varren lähiöt sitten mielestäsi jotenkin poikkeuksellisen erilaisia näihin ei-radan varressa oleviin?
Ne ovat yleensä pienempiä ja niissä ei ole niin paljon kauppoja ja muita palveluja eikä oikein työpaikkojakaan kuin nimeksi. Ainoat poikkeukset siis Tapiola, Matinkylä ja Kivenlahti Espoossa, Viikki Helsingissä sekä Vantaanportti ja Hakunila Vantaalla.
Juurihan minä totesin, että useista Etelä-Espoon lähiöistä on paremmat liikenneyhteydet kuin radan varresta. En tiedä, mihin oikein viittaat. Onhan niitä Espoossa autolähiöitäkin, mutta Länsiväylän lähiöt eivät leimallisesti ole sellaisia.
Ok-taloalueet väylän pohjoispuolella (Friisilä, Suomenoja, Eestinlaakso, Latokaski, jne) ovat puhtaita autolähiöitä, ja laajoja sellaisia. Teillä Stokiksessa niitä ei kutsuttaisi tietenkään lähiöiksi (förort) vaan villaområdeksi. Mutta kulkutapa lienee aika tyypillisesti oma auto.

Olisiko sinulla jotain lähdettä, joka kertoisi nimen omaan Kauniaisten olevan ongelma. En minä ainakaan ole koskaan kuullut Kauniaisten vastustavat esimerkiksi raideyhteyksien parantamista.
Vastasin mielestäni kysymykseesi jonka tulkitsin että "miksi ei rantaradan vartta voi rakentaa tiiviimmin", sitä tarkoitin sillä että radanvarsi on sama kuin Granin takapiha. Eivät kauniaislaiset vastusta toisaalta raideyhteyksien parantamista, mutta he eivät halua maksaa siitä mitään, vaan olettvat että Espoo ja valtio maksavat.

Sinulla varmaan oli joitakin tiettyjä kaupunkeja mielessä? Minun on vaikeaa kuvitella suurkaupunkia, jossa ei ole metroa tai "vastaavaa".

Mielestäni pidemmän matkan liikenne on luontevaa koota keskeisellä paikalla olevaan terminaaliin, josta on hyvät yhteydet lähialuelle ja muihin kauempaa oleviin kohteisiin. Lähiliikenteen kanssa tämä on omiaan vain lisäämään vaihtoja ja matka-aikoja.
Tarkoitin ilmansuuntia suurkaupungeissa jonne ei mene metroa. Tukholmassa esim kaakkois-suunnan, kuten Tyresö jne jonne ei mene metroa, kaikki bussit päättyvät Slussenin terminaaliin, ne eivät lähde kiertelemään ympäri kaupunkia, js Slussenin terminaali on kaiken kaikkiaan aika iso. Keskustan pohjoispuolellakin on ymmärtääkseni jokin iso terminaali jonne kaikki Roslagenin suunnan seutubussit kerääntyvät, vai olenko väärässä? Kampin bussiaseman Espoon bussien terminaali vastaa siis näitä.

Kokonaan toinen asia on se, että Helsinki ei ole suurkaupunki eikä siitä luultavasti sellaista koskaan tulekaan.
Ei se sinun Stokiksesi hirveän paljon isompi ole, puolitoistakertainen korkeintaan.

Kyllä monet Helsingin seudun, varsinkin nuoremmat, ja miksei vanhemmatkin asukkaat haluavat nähdä Helsingin jonkinlaisena metropolina. Minusta se on ihan tavoittelemisen arvoista että pienenkin maan pääkaupunki voisi olla aika suuri. Vrt Kööpenhamina, Riika, Wien, Amsterdam. Eikö Helsinki voisi olla niiden kaltainen? Maalaisromantiikan ja alkiolaisuuden perään haikalieville jää joka tapauksessa koko muu Suomi temmellyskentäksi. Suomessa on ehkä poikkeuksellista että Helsinkiä ja helsinkiläisiä vihataan niin paljon tai suhtaudutan väheksyen, johtuen kai siitä että kaupunkilaistumisprosessi on vielä kesken.

Niin, yleisö on väärässä eikä kertakaikkiaan osaa nähdä yhteyksien paranemista? Käsittääkseni Leppävaaran alueella ja esimerkiksi Vantaan linjastouudistuksen yhteydessä vastustus oli enemmän kuin kitinää yksittäisistä linjoista.
Leppävaaran suunnalla kaupunkirata ja liityntäbussit aiheuttivat yllättävän vähän kitinää.

Minä en nyt oikein seuraa ajatustasi. Miten näiden "saarten" asukkaat voisivat muuttaa kulkutapojaan, kun muita yhteyksiä ei ole tai ne lopetetaan nurinasta huolimatta? Ehkä tarkoitus on että siirtyvät pyörän tai henkilöauton käyttäjiksi?
Ne muut yhteydet pitää synnyttää. Kaikki eivät loppujen lopuksi ole menossa joka aamu keskustaan. Keskustaan menijöitä varten raideliikene on paras koska se ei vie katutilaa, ei takertele ruuhkissa eikä saastuta. Jokeri on yksi esimerkki onnistuneesta uudesta ajattelusta. Mutta poikittaisbusseja tarvitaan muillekin yhteyksille kuin yhtä ainoata isoa ympyrää kaupunkia kiertämään.

t. Rainer
 
Tiiviimpi rakentaminen seuraa Etelä-Espoossa aika tikuasti metroa. Ainoa merkittävä poikkeus on Olari joka on tiivis ja jää sivuun.

Minä olen tästä eri mieltä. Paikkojen niminä kyllä, mutta jos katsoo asemien sijoittelua, niin eivät ne kyllä kovin hyvin palvele esimerkiksi asuinalueita. Tämä siitäkin huolimatta, että tehdään mutkia Keilaniemen ja Otaniemen kautta.

Ei se saa muodostua esteeksi, että jos vuonna yks ja kaks on rakennettu lähiö, niin sinnekö ei saa tuoda raideliikennettä myöhemmin?

Saa toki, mutta silloin lopputulos ei ole yleensä niin hyvä kuin jos se oltaisiin tehty samaan aikaan rakentamisen kanssa.

Kerrostalolähiöt rakennettiin 60-70-luvulla aikoinaan eri syistä Suomeen kuin Ruotsiin. Suomeen ne rakennettiin maaseudulta kaupunkiin muuttavia suomalaisia varten kun taas Ruotsissa ulkomaisia Ruotsiin muuttavia siirtolaisia varten.

Näinköhän. Minä olen ainakin ollut siinä uskossa, että alun perin (siis jo 50-luvulla) lähiöitä rakennettiin maalta muuttaville siinä kuin Suomessakin. Toki Ruotsiin saapui myöhemmin suuri määrä siirtolaisia esimerkiksi Suomesta (voiko suomalaisia nyt edes pitää ulkomaalaisina?), mutta en minä oikein pidä oikeana tulkintaa, jossa lähiöitä olisi rakennettu siirtolaisia varten. Segregaatiotahan in nimen omaan on pyritty välttämään (jossa tosin ei sitten olla onnistuttu kylläkään).

Ne ovat yleensä pienempiä ja niissä ei ole niin paljon kauppoja ja muita palveluja eikä oikein työpaikkojakaan kuin nimeksi. Ainoat poikkeukset siis Tapiola, Matinkylä ja Kivenlahti Espoossa, Viikki Helsingissä sekä Vantaanportti ja Hakunila Vantaalla.

Otaniemi, Pähkinärinne, Olari... Kyllä noissa ainakin peruspalvelut on, enkä minä niitä varsinaisiksi autolähiöiksi kutsuisi sen paremmin kuin Leppävaaraa, Martinlaaksoa tai Kiloakaan.

Ok-taloalueet väylän pohjoispuolella (Friisilä, Suomenoja, Eestinlaakso, Latokaski, jne) ovat puhtaita autolähiöitä, ja laajoja sellaisia. Teillä Stokiksessa niitä ei kutsuttaisi tietenkään lähiöiksi (förort) vaan villaområdeksi. Mutta kulkutapa lienee aika tyypillisesti oma auto.

Niinpä, mutta metro ei tilannetta paranna. Ne "kaasugrillimiehet" (Timo Soinia lainatakseni) eivät kerrostaloon metroaseman viereen muuta. Pitäisikin pyrkiä kehittämään kaavoitusta ja liikennesuunnittelua suuntaan, joka mahdollistaisi joukkoliikenteen järjestämisen tällekin ryhmälle.

Tarkoitin ilmansuuntia suurkaupungeissa jonne ei mene metroa. Tukholmassa esim kaakkois-suunnan, kuten Tyresö jne jonne ei mene metroa, kaikki bussit päättyvät Slussenin terminaaliin, ne eivät lähde kiertelemään ympäri kaupunkia, js Slussenin terminaali on kaiken kaikkiaan aika iso. Keskustan pohjoispuolellakin on ymmärtääkseni jokin iso terminaali jonne kaikki Roslagenin suunnan seutubussit kerääntyvät, vai olenko väärässä? Kampin bussiaseman Espoon bussien terminaali vastaa siis näitä.

Eipä nyt satu olemaan linjakarttaa käsillä, mutta mielestäni nuo eivät oikein kamppia vastaa, pikemminkin ovat Leppävaaraa, Itäkeskusta tai vaikka Myyrmäkeä vastaavia liityntäliikenneterminaaleja (ja vastaavia on useilla muillakin metroasemilla). Roslagenin suuntaahnan menee toki junaratakin.

Mutta noin muuten en pitäisi Tukholman systeemiä niin terminaalikeskeisenä kuin Helsinkiä. Metrolinjathan ovat periaatteessa heilurilinjoja (sininen linja tosin vähän töksähtää keskustaan) ja esimerkiksi bussien runkolinjat kulkevat "raitiovaunumaisesti" kaupungin läpi. Toki metroon perustuvaan järjestelmään kuuluu runsas liityntäliikennebussien määrä, mutta ollaan niitä suoria bussiyhteyksiäkin viimeaikoina kehitetty.

Ei se sinun Stokiksesi hirveän paljon isompi ole, puolitoistakertainen korkeintaan.

Joo, kyllä Tukholmaa ja Helsinkiä voi sinänsä vertailukelpoisina kaupunkeina pitää. Jopa paremmin kuin Helsinkiä ja Tallinnaa.

Kyllä monet Helsingin seudun, varsinkin nuoremmat, ja miksei vanhemmatkin asukkaat haluavat nähdä Helsingin jonkinlaisena metropolina. Minusta se on ihan tavoittelemisen arvoista että pienenkin maan pääkaupunki voisi olla aika suuri. Vrt Kööpenhamina, Riika, Wien, Amsterdam. Eikö Helsinki voisi olla niiden kaltainen?

No minä en henkilökohtaisesti näe mitään erityistä syytä pyrkiä "metropoliksi". Ei se kaupungin kasvaminen ympäristöä miellyttävämmäksi tee. Mutta ei minulla varsinaisesti mitään maalaisromantiikan perään haikailuakaan ole :)

Leppävaaran suunnalla kaupunkirata ja liityntäbussit aiheuttivat yllättävän vähän kitinää.

Leppävaaran suunnalta keskustaan suuntaavat bussit ovat poikkeuksellisen hitaita, kun joutuvat kulkemaan niin pitkiä matkoja Helsingin katuverkossa. Lisäksi sieltähän ei kaikkia linjoja olla (ainakaan vielä) poistettu.

Ne muut yhteydet pitää synnyttää. Kaikki eivät loppujen lopuksi ole menossa joka aamu keskustaan. Keskustaan menijöitä varten raideliikene on paras koska se ei vie katutilaa, ei takertele ruuhkissa eikä saastuta. Jokeri on yksi esimerkki onnistuneesta uudesta ajattelusta. Mutta poikittaisbusseja tarvitaan muillekin yhteyksille kuin yhtä ainoata isoa ympyrää kaupunkia kiertämään.

Tästä voin olla samaa mieltä. Joskin katutilan säästämisestä ainoastaan sillä ehdolla, että sitä ei käytetä autojen parkkipaikaksi sitten :)

Kari
 
Takaisin
Ylös