Länsimetro

Tiiviimpi rakentaminen seuraa Etelä-Espoossa aika tikuasti metroa. Ainoa merkittävä poikkeus on Olari joka on tiivis ja jää sivuun.

Periaatteessa. Käytännössä yksittäinen metropysäkki ei useinkaan riitä palvelemaan kokonaista asuinaluetta. Koko Olarin lisäksi iso pala Matinkylää ja huomattava osa Tapiolan kerrostaloista jäävät sivuun. Samoin sivuun jäävät pienemmistä keskittymistä Otaniemen Teekkarikylä ja Haukilahden kerrostalot. Jatkossa myös Suurpelto jää kokonaisuudessaan sivuun.

Vastaavalla tavallahan Helsingissä suunnitellaan metroa Viikkiin eli tiedekeskukseen. Viikin asuinalueet (Latokartano, Viikinmäki ja Pihlajisto) jäävät ainokaisesta metroasemasta auttomattomasti syrjään.

Lontookin alkaa muistuttaa Helsingin seutua kun mennään riittävän kauas keskustasta.

Nyt kaipaan kyllä esimerkkiä. Lontoon kaupunkirakenne on niin keskustan, keskustaa ympäröivien alueiden ja työssäkäyntialueen osalta kokemusteni mukaan hyvin erilainen kuin Helsingin seudun rakenne. Jos sivuutamme Lontoon suurkaupunkistatuksen, Lontoon kaupunkiseudun rakentaminen on tiivistä, selvärajaista ja pääosin matalaa. Esikaupungit muodostuvat 2-3 kerroksen korkuisista yhteenkytketyistä omakotitaloista. Työssäkäyntialue taas muodostuu kylistä. Lähiörakennetta ei ole.

Sinänsä kannattaisi vain tyytyä tuohon suurkaupunkistatukseen ja sivuttaa Lontoo vertailukohtana. Helsinkiä ei kannattane verrata selvästi yli kaksi kertaa suurempiin kaupunkiseutuihin. Tukholma on hyvä vertailukohta ja muita hyviä vertailukohtia löytyy tarvittaessa runsaasti.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jatkossa myös Suurpelto jää kokonaisuudessaan sivuun.
Herra Louko paljasti muutama viikko sitten Länsiväylä-lehdessä, että Suurpeltoonkin on aikanaan tulossa oma metrohaara. Hintalappua hän ei tohtinut ottaa esille siinä yhteydessä...
 
Näinköhän. Minä olen ainakin ollut siinä uskossa, että alun perin (siis jo 50-luvulla) lähiöitä rakennettiin maalta muuttaville siinä kuin Suomessakin. Toki Ruotsiin saapui myöhemmin suuri määrä siirtolaisia esimerkiksi Suomesta (voiko suomalaisia nyt edes pitää ulkomaalaisina?), mutta en minä oikein pidä oikeana tulkintaa, jossa lähiöitä olisi rakennettu siirtolaisia varten. Segregaatiotahan in nimen omaan on pyritty välttämään (jossa tosin ei sitten olla onnistuttu kylläkään).
Ruotsiin saaui paljon siirtolaisia Välimeren maista ja lähi-idästä kanssa. Työvoiman tarve oli kova ja siirtolaispolitiikka oli aktiivista 60-70-luvulla ja monet kerrostalolähiöt rakennettiin ensisijaisesti heitä varten. Myöhemin huomattiin että oli vähän mokattu ja segregaatio oli tosiasia.

Otaniemi, Pähkinärinne, Olari... Kyllä noissa ainakin peruspalvelut on, enkä minä niitä varsinaisiksi autolähiöiksi kutsuisi sen paremmin kuin Leppävaaraa, Martinlaaksoa tai Kiloakaan.
Suomalaisten lähiöiden erityispiirre 70-luvulle asti olli että suurin osa rakennettiin hyvin pieniksi ja aika puutteellisiksi palveluiltaan. Siksi että asukkaat tulivat Suomesta ja heillä oli kaikilla auto. Tyypillistä oli että lähiö oli jonkun umpikujan varressa eli siitä pääsi pois vain yhteen suuntaan. Myöhemmin energiakriisin seurauksena 80-luvulla vaihdettiin ajattelutapaa täysin, ja alettin ajatella että joukkoliikenteessä ja palvelujen keskittämisesäkin olisi ideaa. Silloin syntyivät sellaiset vähän roisit ja isot lähiöt jotka saivat huonon maineen koska vaikka niissä oli hyvät palvelut ja raideliikenneasemat, niihin keskistettiin kunnallisia vuokrataloja jne. Vasta 1990-2000-luvulla alettiin oppia rakentamaan sekä siistiä että tehokasta.

Niinpä, mutta metro ei tilannetta paranna. Ne "kaasugrillimiehet" (Timo Soinia lainatakseni) eivät kerrostaloon metroaseman viereen muuta. Pitäisikin pyrkiä kehittämään kaavoitusta ja liikennesuunnittelua suuntaan, joka mahdollistaisi joukkoliikenteen järjestämisen tällekin ryhmälle.
Entä jos kaasugrillmiesten jälkikasvu haluaa kotoa muutettuaan muuttaa kerrostaloon metroaseman viereen. Edellyttäen tietenkin että eivät ole grilliruoan ohessa nauttineet liikaa autoilumyönteistä ja joukkolikennevastaista propagandaa.

Eipä nyt satu olemaan linjakarttaa käsillä, mutta mielestäni nuo eivät oikein kamppia vastaa, pikemminkin ovat Leppävaaraa, Itäkeskusta tai vaikka Myyrmäkeä vastaavia liityntäliikenneterminaaleja (ja vastaavia on useilla muillakin metroasemilla). Roslagenin suuntaahnan menee toki junaratakin.
Mun mielestäni Slussen ja Kamppi ovat täysin vertailukelpoisia joukkoliikennesolmuja. Suurin osa Roslagenista on saaristoa ja rataverkon ulottumattomissa, tarkoitin sellaisia kokonaisia pikkukaupunkeja kuin Norrtälje ja Vaxholm ympäristöineen josta tullaan bussilla Tukholmaan. En nyt tarkkaan tiedä missä niiden terminaali oikein on, onkohan jossain Östra Stationin lähettyvillä?

Joka tapauksessa etelä-Espoo eroaa Roslagenista ja Nacka/Tyresöstä siinä mielessä että Otaniemen/Tapiolan ympäristössä on Suomen johtava teknillinen korkeakoulu, isoja tutkimuslaitoksia sekä suuryritysten konttoreita. Tukholmassa kaikki tällaiset toiminnot ovat metron varrella. Ilman metroa tai kunollista raideliikenenttä niistä tulee väksinkin amerikalaistyylisiä autokaupunkeja.

Mutta noin muuten en pitäisi Tukholman systeemiä niin terminaalikeskeisenä kuin Helsinkiä. Metrolinjathan ovat periaatteessa heilurilinjoja (sininen linja tosin vähän töksähtää keskustaan) ja esimerkiksi bussien runkolinjat kulkevat "raitiovaunumaisesti" kaupungin läpi. Toki metroon perustuvaan järjestelmään kuuluu runsas liityntäliikennebussien määrä, mutta ollaan niitä suoria bussiyhteyksiäkin viimeaikoina kehitetty.
Niin,ja se olis minun mielestäni tavoiteltavaa Helsingissäkin, että metro kulkisi kaupungin läpi eikä päättyisi keskustaan.

t. Rainer
 
Periaatteessa. Käytännössä yksittäinen metropysäkki ei useinkaan riitä palvelemaan kokonaista asuinaluetta. Koko Olarin lisäksi iso pala Matinkylää ja huomattava osa Tapiolan kerrostaloista jäävät sivuun. Samoin sivuun jäävät pienemmistä keskittymistä Otaniemen Teekkarikylä ja Haukilahden kerrostalot. Jatkossa myös Suurpelto jää kokonaisuudessaan sivuun.
Matinkylässä tehtiin virhe kun rakennettiin Iso Omena alueen laidalle eikä keskelle. Nyt se metroasema on pakko rakentaa Ison Omenan alle (vai onko?).
Olari jää sivuun, mutta se voi jossain vaiheessa saada pikaraitiotien jos sellainen rakennetaan Suurpeltoon. Tapiolaa pitäisi olla mahdollista tiivistää, vaikak se ei tunnu olevan maailman helpoin asia kun jokaisesta puun kaadosta syntyy meteli.

Vastaavalla tavallahan Helsingissä suunnitellaan metroa Viikkiin eli tiedekeskukseen. Viikin asuinalueet (Latokartano, Viikinmäki ja Pihlajisto) jäävät ainokaisesta metroasemasta auttomattomasti syrjään.
Viikki on aivan liian pieni kaupunginosa metrolle. Raide-jokeri + Viira pitäisi pystyä hoitamaan sen alueen joukkoliikenten ihan hyvin. Näen metrolle tarvetta vain jos sitä voisi jatkaa Viikistä jonnekin kauemmas, mutta en keksi minne. Kaikkialla on vain metsää. Olen ymmärtänyt että mahdolinen metro siihen suuntaan edellyttää Malmin lentokentän siirtoa ja asuntojen rakentamista paikalle, mutta se projekti on siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Esikaupungit muodostuvat 2-3 kerroksen korkuisista yhteenkytketyistä omakotitaloista. Työssäkäyntialue taas muodostuu kylistä. Lähiörakennetta ei ole.
Juuri se kylämäisyys on yhdistävä tekijä Lontoon esikaupunkien ja Helsingin seudun eräiden vanhojen radanvarsitaajamien välillä. Ei sen pitäisi olla mahdoton asia toteuttaa jälkeenpäinkään.

t. Rainer
 
Ruotsiin saaui paljon siirtolaisia Välimeren maista ja lähi-idästä kanssa. Työvoiman tarve oli kova ja siirtolaispolitiikka oli aktiivista 60-70-luvulla ja monet kerrostalolähiöt rakennettiin ensisijaisesti heitä varten. Myöhemin huomattiin että oli vähän mokattu ja segregaatio oli tosiasia.

Minun käsitykseni mukaan segregaatiosta on alettu puhua vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Vai minkä vuoksi sama politiikka tuntuu jatkuvan edelleen, jos kerran ongelmat olsivat ilmenneet jo 30 vuotta sitten?

Olen kylläkin sitä mieltä, että segregaatio ei sinänsä ole mikään joukkoliikennepolitiikasta vaan maahanmuuttopolitiikasta johtuva ongelma.

Suomalaisten lähiöiden erityispiirre 70-luvulle asti olli että suurin osa rakennettiin hyvin pieniksi ja aika puutteellisiksi palveluiltaan. Siksi että asukkaat tulivat Suomesta ja heillä oli kaikilla auto. Tyypillistä oli että lähiö oli jonkun umpikujan varressa eli siitä pääsi pois vain yhteen suuntaan. Myöhemmin energiakriisin seurauksena 80-luvulla vaihdettiin ajattelutapaa täysin, ja alettin ajatella että joukkoliikenteessä ja palvelujen keskittämisesäkin olisi ideaa. Silloin syntyivät sellaiset vähän roisit ja isot lähiöt jotka saivat huonon maineen koska vaikka niissä oli hyvät palvelut ja raideliikenneasemat, niihin keskistettiin kunnallisia vuokrataloja jne. Vasta 1990-2000-luvulla alettiin oppia rakentamaan sekä siistiä että tehokasta.

Tämä kuvannee kehitystä Suomessa varsin hyvin. Ehkäpä sitten seuraavaksi opittaisiin, että muitakin vaihtoehtoja kuin juna-aseman ympärille rakennettu lähiö :)

Entä jos kaasugrillmiesten jälkikasvu haluaa kotoa muutettuaan muuttaa kerrostaloon metroaseman viereen. Edellyttäen tietenkin että eivät ole grilliruoan ohessa nauttineet liikaa autoilumyönteistä ja joukkolikennevastaista propagandaa.

Se on tietenkin mielenkiintoinen kysymys, että mihin ihmisten arvostukset tulevat kehittymään. Itse luulen, että hankilöauton suosio nykymyodossaan laskee jonkin verran ainakin kaupunkilaisten keskuudessa (tästähän on esimerkiksi Tukholman seudulla viitteitä, kun ajokortteja ajetaan suhteessa vähemmän kuin aiemmin). Minä kuvittelisin, että ne ihmiset muuttavat mielummin vähemmän tiiviisti rakennetuille alueille, joissa kuitenkin pärjää ilman henkilöautoa, ja raskas metro ei oikein istu tähän omaan näkemykseeni.

Mun mielestäni Slussen ja Kamppi ovat täysin vertailukelpoisia joukkoliikennesolmuja.

Enpä ole Slussenin bussiliikennettä tarkemmin tutkinut, mutta on se mielestäni muuten erilainen järjestely. Siellä kuitenkin kohtaavat paikallisjuna, kaksi metrolinjaa ja pari bussien runkolinjaa. Ei sitä samanlaisena bussiterminaalina voi pitää kuin Kamppia.

Suurin osa Roslagenista on saaristoa ja rataverkon ulottumattomissa, tarkoitin sellaisia kokonaisia pikkukaupunkeja kuin Norrtälje ja Vaxholm ympäristöineen josta tullaan bussilla Tukholmaan. En nyt tarkkaan tiedä missä niiden terminaali oikein on, onkohan jossain Östra Stationin lähettyvillä?

No tuossa linjakartassa on merkintä "Tekniska Högskolan, bussarna mot Roslagen, Vaxholm", jos tuota tarkoitit, niin ei sitä oikein voi terminaalina pitää. Valhallavägenin välissä on muutamia pysäkkejä ja busseja.

Joka tapauksessa etelä-Espoo eroaa Roslagenista ja Nacka/Tyresöstä siinä mielessä että Otaniemen/Tapiolan ympäristössä on Suomen johtava teknillinen korkeakoulu, isoja tutkimuslaitoksia sekä suuryritysten konttoreita. Tukholmassa kaikki tällaiset toiminnot ovat metron varrella. Ilman metroa tai kunollista raideliikenenttä niistä tulee väksinkin amerikalaistyylisiä autokaupunkeja.

Tämä ei pidä paikkaansa, eihän Tapiolasta ja Otaniemestäkään ole tullut amerikkalaistyyppisiä autokaupunkeja.

Niin,ja se olis minun mielestäni tavoiteltavaa Helsingissäkin, että metro kulkisi kaupungin läpi eikä päättyisi keskustaan.

Olisihan se mukavaa. Sääli, että hanke on sössitty valitsemalla väärä konsepti ja olemalla kykenemättömiä myöntämään virhettä.

Kari
 
Minun käsitykseni mukaan segregaatiosta on alettu puhua vasta viimeisen 10 vuoden aikana. Vai minkä vuoksi sama politiikka tuntuu jatkuvan edelleen, jos kerran ongelmat olsivat ilmenneet jo 30 vuotta sitten?
Ei ole keksitty lääkkeitä?
Olen kylläkin sitä mieltä, että segregaatio ei sinänsä ole mikään joukkoliikennepolitiikasta vaan maahanmuuttopolitiikasta johtuva ongelma.
Ei, mutta ne selittävät eron lähiöiden toteutamistapojen välillä.

Tämä kuvannee kehitystä Suomessa varsin hyvin. Ehkäpä sitten seuraavaksi opittaisiin, että muitakin vaihtoehtoja kuin juna-aseman ympärille rakennettu lähiö :)

Se on tietenkin mielenkiintoinen kysymys, että mihin ihmisten arvostukset tulevat kehittymään. Itse luulen, että hankilöauton suosio nykymyodossaan laskee jonkin verran ainakin kaupunkilaisten keskuudessa (tästähän on esimerkiksi Tukholman seudulla viitteitä, kun ajokortteja ajetaan suhteessa vähemmän kuin aiemmin). Minä kuvittelisin, että ne ihmiset muuttavat mielummin vähemmän tiiviisti rakennetuille alueille, joissa kuitenkin pärjää ilman henkilöautoa, ja raskas metro ei oikein istu tähän omaan näkemykseeni.
Kysyin jo toisessa viestiketjussa pari kuukautta sitten aiemmin sinulta, mutta et tainnut vastata: Onko sulla sellainen käsitys että keskiluokkalaiset ihmiset Tukholmassa hieman karttavat metroa? Onko selitystä miksi? Matala status autoon verrattuna? Ei palvele keskikaupungin asukkaita? Nuhjuisuus, järjestyshäiriöt, vai mitkä?

Enpä ole Slussenin bussiliikennettä tarkemmin tutkinut, mutta on se mielestäni muuten erilainen järjestely. Siellä kuitenkin kohtaavat paikallisjuna, kaksi metrolinjaa ja pari bussien runkolinjaa. Ei sitä samanlaisena bussiterminaalina voi pitää kuin Kamppia.
Kyllä pidän niitä Tyresön/Nackan bussien pääteterminaalia aika samanlaisena ratkaisuna kuin länsiväylän bussien pääteterminaalia Kampissa. Kamppi on lähempänä ydinkeskustaa kuin Slussen, mutta Slussenistä taas on vanhaan kaupunkiiin ja Söderin "trendikortteleihin" hyvin lyhyt matka. Kamppi on bussiterminaalina vähän isompi, koska siihen on yhdistetty myös kaukobussiliikenne, joka Tukholmassa on keskitetty Cityterminaaliiin. Metro tulee tietysti molempiin, linjojen määrä vain poikkeaa.

No tuossa linjakartassa on merkintä "Tekniska Högskolan, bussarna mot Roslagen, Vaxholm", jos tuota tarkoitit, niin ei sitä oikein voi terminaalina pitää. Valhallavägenin välissä on muutamia pysäkkejä ja busseja.
Tarkoitin juuri sitä. Ilmeisesti jos bussien määrä on niin pieni, kertoo vain että sikäläiset ihmiset suosivat niin paljon omaa autoa. Mutta mahtaisivatko he kulkea mielummin bussilla jos ne kulkisivat NK:lle ja Stureplanille? Epäilen.

Tämä ei pidä paikkaansa, eihän Tapiolasta ja Otaniemestäkään ole tullut amerikkalaistyyppisiä autokaupunkeja.
Mun näkemykseni mukaan ne ovat juuri sitä. Alueen suuri työpaikkapainotteisuus ja joukkoliikennejärjestelyjen hajanaisuus on johtanut siihen että siellä liikutaan autoilla aivan liikaa.

t. Rainer
 
Ei ole keksitty lääkkeitä?

Hölmömpi luulisi, että moinen maahanmuutto kannattaa loettaa, mutta tälläpä ei liene mitään tekemistä joukkoliikenteen kanssa

Ei, mutta ne selittävät eron lähiöiden toteutamistapojen välillä.

En minä usko tuon vaikuttavan lähiöiden suunnitteluun ja toteutukseen sinänsä. Enemmän siinä taitavat vaikuttaa suunnittelun painotusten muuttaminen ja tehdyistä virheistä oppiminen.

Kysyin jo toisessa viestiketjussa pari kuukautta sitten aiemmin sinulta, mutta et tainnut vastata: Onko sulla sellainen käsitys että keskiluokkalaiset ihmiset Tukholmassa hieman karttavat metroa?

En varmaankaan vastannut, koska ei minulla oikein ole perusteltua näkemystä siitä tapahtuuko moista välttelyä.

Onko selitystä miksi? Matala status autoon verrattuna? Ei palvele keskikaupungin asukkaita? Nuhjuisuus, järjestyshäiriöt, vai mitkä?

Yleisesti ottaen metrot ja asemat ovat varsin siistejä, enkä ole järjestyshäiriöihinkään törmännyt. Mitä nyt yhtenä iltana poliisi kävi keräämässä eräältä seurueelta kaljapullot pois. En minä silti sitäkään poissulkisi, että joku välttelisi metroja esimerkiksi nuorison tai "ulkomaalaisväestön" vuoksi.

Kantakaupungissa metro palvelee hyvin, jos on menossa ydinkeskustaan tai sen "läpi". Lyhyillä matkoilla ja poikittaisessa liikkumisessa olen kokenut sen itse vähän epäkäytännölliseksi, usein tulee turha koukkaus keskustaan tai muulle risteysasemalle.

Ja sellaisen seikan olen myös huomannut, että täkäläinen metro vaikuttaa huomattavasti epäluotettavammalta kuin Helsingin vastaava. Yllättävän usein joku linja jää esimerkiksi puuttumaan välistä tai juna on muuten vain myöhässä 10 minuuttia. Tämä harmittaa erityisesti ilta-aikaan kun vuoroväli on muutenkin harva (ja usein matkoihin liittyy vielä vaihto).

Otaniemestä ja Tapiolasta:
Mun näkemykseni mukaan ne ovat juuri sitä. Alueen suuri työpaikkapainotteisuus ja joukkoliikennejärjestelyjen hajanaisuus on johtanut siihen että siellä liikutaan autoilla aivan liikaa.

No ehkä minulla on sitten vain vääristynyt viiteryhmä, tuntemistani tapiolalaisista kukaan ei edes omista henkilöautoa :) Yksi taisi hankkia auton, mutta muuttikin sitten varsin pian Vantaalle.

Otaniemihän nyt on opiskelijaslummi, joten siellä pääosa käyttää kyllä julkisia (tai omia jalkojaan).

Kari
 
Ja sellaisen seikan olen myös huomannut, että täkäläinen metro vaikuttaa huomattavasti epäluotettavammalta kuin Helsingin vastaava. Yllättävän usein joku linja jää esimerkiksi puuttumaan välistä tai juna on muuten vain myöhässä 10 minuuttia. Tämä harmittaa erityisesti ilta-aikaan kun vuoroväli on muutenkin harva (ja usein matkoihin liittyy vielä vaihto).
Tämä on merkillepantava asia. Toimivat siisi yhtä luotettavasti kuin VR:n lähijunat, ja pahimmassa tapauksessa karkottaa sellaiset joille kulkuneuvon täsmällisyys on tärkeintä.

No ehkä minulla on sitten vain vääristynyt viiteryhmä, tuntemistani tapiolalaisista kukaan ei edes omista henkilöautoa :) Yksi taisi hankkia auton, mutta muuttikin sitten varsin pian Vantaalle.

Otaniemihän nyt on opiskelijaslummi, joten siellä pääosa käyttää kyllä julkisia (tai omia jalkojaan).
Siinä se ongelma on, että autoja käyttävät pääasiassa ne jotka tulevat Tapiolaan ja Otaniemeen muualta töihin tai opiskelemaan.
Mutta niitä on paljon, ja jotain pitäisi tehdä. Olen pikkupoikana asunut Tapiolassa, enkä tunnista koko seutua enää, kun aina kun käyn siellä siellä on niin mielettömästi autoja joka paikassa.

Bussiliikenne on tavallaan yksisuuntaista, se palvelee hyvin niitä jotka asuvat alueella ja jotka haluavat Helsingin keskustaan, Kamppiin. Ne helsinkiläiset taas jotka tulevat sinne töihin eivät pääsääntöisesti asu keskustassa vaan usein joko idässä tai pohjoisessa, osa metron tai pääradan vaikutusalueella, jolle joukkolikenteen käyttö työmatkoilla tulisi helpommaksi jos sillä pääsisi myös Espoon kaakkoisnurkkaan nopeasti ruuhkien ohi. Metro nopeuttaisi nimenomaan niiden matkaa, mutta ei se juuri hidastaisi tapiolalaisten matkaa.

Niiden, jotka asuvat esim Laajalahdessa tai Mankkaalla jne (ns kaasugrillimiehet) matka joukkoliikenteellä taas Helsinkiin hidastuu, jos tulee metro ja liityntäliikenne.

Mikä olisi maalaisjärjellä oikea tapa ratkaista yhtälö?

0) Nykytilanne. Mahdollisesti vain Jokeri muutetaan raitiotieksi, mutta ei mitään muita isoja investointeja joukkoliikenne-infraan Espoossa.
1) Länsimetro Espoon ja Helsingin yhteisenä hankkeena joka nopeuttaa matkoja keskusten välillä, mutta katkaisee suorat bussiyhteydet Helsingin keskustaan. Länsimetron lisäksi rakennetaan raide-jokeri.
2) TramWest Espon ja Helsingin yhteisenä hankkeena joka leviää viuhkamaisesti, mutta silti katkaisee myös suoria bussilinjoja, ja joka on pidemmillä väleillä hitaampi kuin metro ja suorat bussit nykyään. Jotkut bussilinjat jatkaisivat kulkuaan keskustaan. Pakettiin kuuluu Raide-jokeri sekä mahdolinen toinen poikittainen raitiotie keski-Espooseen. Koko hanke edellyttää Helsingin suostumista ja länsimetrohankkeesta luopumista sekä mittavia muutostöitä Helsingin päässä joko katuverkossa tai metrotunnelin muuttaimsta raitoivaunuilla ajettaviksi
3) Kaupungin rajan siirto niin että se kulkee kehäykköstä pitkin, niin että Keilaniemi ja Otaniemi liitetään Helsinkiin ja Helsinki rakentaa metron sinne asti, jatkaen sitä kehäykköstä pitkin mahdollisesti Leppävaaraan jolloin se korvaa Raide-jokerin läntisen haaran. Vaatii siis että Espoo luopuu alueistaan, joka heikentää kaupungin imagoa, vaikka se saisi rahallista korvausta omaisuudestaan.
4) Kuntaliitos Helsingin, Espoon ja Vantaan ja Kauniaisten (ja mahdollisesti Kirkkonummen) välillä tai ainakin kaikkien joukkoliikennefunktioiden kokoaminen YTV:n alle joka asiantuntiavoimin määrittelee toteutettavat yhteydet, ja jolla on kokonaisvastuu kaikesta joka liipaisee joukkoliikennettä ja yhteinen budjetti johon kaupungit osallistuvat asukasmääränsä suhteessa. Silloin länsiyhteyden suunnittelu aloitetaan puhtalta pöydältä, mutta kun on valittu yksi ratkaisu, se on sitten lopullinen, ja kaikki sitoutuvat siihen.
5) Uuden rautatien rakentaminen Helsingin keskustasta Kirkkonummelle, joka kulkee länsiväylän maastokäytävässä ja jolal on asemat keskustassa sekä Lauttasaaren, Keilaniemen, Tapiolan, Matinkylän Suomenojan ja Kivenlahden liittymissä. Rata toteutetaan Pisaran tilalla jolloin lähijunaliikenne kulkisi kaupungin läpi. Keskustan asema on maanalainen, ja rataa käyttävät myös kaukojunat Turun ja itä-Suomen välillä. Hankkeeseen kuulu myös yhdysraide Kivenlahden ja Kauklahden välilä niin että junat voivat palata takaisin vanhaa rantarataa pitkin eli kiertää ympyrää. Rautatien rahoittaisi 70% valtio, 30% kunnat, mutta liikenteestä vastaisi VR ja minkäänlaista varmuutta VR:n monopoliaseman murenemisesta ei olisi.

Muita, mitä?

Olisiko äänestyksen paikka?

t. Rainer
 
Mikä olisi maalaisjärjellä oikea tapa ratkaista yhtälö?...
Minusta listassa ei ollut relevantteja vaihtoehtoja vaan ajatuksia, joilla ei ole tekemistä keskenään.

Kaupunkien rajansiirrot eivät muuta mitään, kun ihmiset ovat liikkuneet rajoista riippumatta jo nytkin. Poliittiset valta-asetelmat pysyvät ennallaan: Kokoomus ja SDP hallitsevat, Vihreä liitto peesaa sen minkä isommat sallivat.

Mistään ei tule lisää rahaa rajanisiirroilla tai kuntaliitoksilla. Maanomistus ei muutu, ja lobbaus sekä poliitikojen rahoitus säilyvät. LVM on välinpitämätön ja tukee 100 %:lla autoilua. Laki takaa, että autolla on päästävä joka paikkaan.

Kansalaisilla on varaa autoiluun ja julkisella vallalla on rahaa toinen toistaan suurempiin hankkeisiin, joiden hinta on poliitikkojen saavutusten mitta. Sillä ei ole väliä, ettei rahan tuhlaaminen länsimetron tapaisiin miljardihankkeisiin vaikuta mitään, koska autolla pääsee kumminkin silloin kun on pakko päästä. Siksi ei ole väliksi, toimiiko joukkoliikenne vai ei.

Jos länsimetrosta tulisi rakentamispäätös, poliitikot julistaisivat tehneensä suuren ponnistuksen joukkoliikenteen edistämiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Vaikka kaikki on täyttä puppua, jonka metron rakentajat ovat itse myöntäneet.

Jos metro valmituisi samaan aikaan kuin toteutettaisiin joukkoliikennettä oikeasti lisäävä lippu-uudistus, metro saataisiin jopa näyttämään siltä, että siitä olisi ollut jotain hyötyä. Mutta todellisuudessa sama meno jatkuu, Histaan rakennetaan pientaloja 3:n auton talleilla ja Suurpellossa väestön autonomistus ylittää 500:n rajan tuhannelle henkilölle.

Helsingin oma Hista lähtee rakentumaan Sipooseen. Koska sinnekin pitää saada metro kuten suurnopeusrata Histan ohi, kumpaakaan ei tule seuraavaan 30 vuoteen. Histalle kyllä riittää haukkumista, mutta Sipoota ei hauku kukaan, vaikka alueilla ei ole muuta eroa kuin ettei Sipoossa ole kaatopaikkaa vieressä.

Ei periaatteellisia virheitä korjata hankelistoilla, niillä kerätään vain poliittisia pisteitä ja peitellään kyvyttömyyttä tai haluttomuutta tarttua todellisiin ongelmiin. Minä en kyllä keksi, mikä pakottaisi ratkaisemaa ongelmia rahan tuhlaamisen sijasta.

Antero
 
Minusta listassa ei ollut relevantteja vaihtoehtoja vaan ajatuksia, joilla ei ole tekemistä keskenään.

Kansalaisilla on varaa autoiluun ja julkisella vallalla on rahaa toinen toistaan suurempiin hankkeisiin, joiden hinta on poliitikkojen saavutusten mitta. Sillä ei ole väliä, ettei rahan tuhlaaminen länsimetron tapaisiin miljardihankkeisiin vaikuta mitään, koska autolla pääsee kumminkin silloin kun on pakko päästä. Siksi ei ole väliksi, toimiiko joukkoliikenne vai ei.

Olipa pessimistinen näkemys. Pitääkö tulkita että kannatat vaihtoehtoa "muu mikä", joka on sama kuin lippu-uudistusko?

Mutta tarkoitus oli nimenomaan herättää keskustelua.

t. Rainer
 
Olipa pessimistinen näkemys. Pitääkö tulkita että kannatat vaihtoehtoa "muu mikä", joka on sama kuin lippu-uudistusko?
Lippu-uudistuksella voidaan kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä luokkaa 10 % ilman miljardi-investointia. Mutta se ei kiinnosta, vaan mahdollisimman kallis hanke, joka tuntuu olevan sitä tärkeämpi mitä enemmän se maksaa.

Mulla on ollut jo vissiin pari vuotta lista erilaisista lähes ilmaisista toimista joukkoliikenteen edistämiseksi, palvelutason parantamiseksi, kustannusten karsimiseksi jne. Olen esittänyt sen täällä ja mm. HKL:n johdolle. Ei sellaiset asiat kiinnosta ketään, erityisesti ne eivät kiinnosta poliitikkoja, koska pikkujutuilla ei tule tunnetuksi ja saa ääniä.

Eli oikeasti ei ole olemassa mitään todellista halua edistää joukkoliikennettä. Jos siitä puhuminen käy välineeksi jonkin muun edun tavoittelussa, niin OK.

Eivät länsimetron kannattajat kannata joukkoliikennettä, vaan kuka mitäkin muuta. Jos he kannattaisivat joukkoliikennettä, heitä kiinnostaisi se, ettei miljardihanke edistä joukkoliikennettä, eikä muitakaan väitettyjä tavoitteita. Mutta ei kiinnosta.

Antero
 
Lippu-uudistuksella voidaan kasvattaa joukkoliikenteen käyttöä luokkaa 10 % ilman miljardi-investointia. Mutta se ei kiinnosta, vaan mahdollisimman kallis hanke, joka tuntuu olevan sitä tärkeämpi mitä enemmän se maksaa.
Tiedät varmaan hyvinkin, että lippu-uudistuksen merkittävin este on juuri kuntarajat.

Helsingin ulkorajahan menee lännessä jo 5 km päässä keskustasta kun se taas menee idässä ja pohjoisessa yli 10 km päässä, idässä pian 20 km päässä.

Helsingin poliittiset päättäjät haluavat että jokainen helsinkiläinen saa matkustaa yhtä halvalla lipulla kaikkialla Helsingissä. Ja samaa haluavat espoolaispolitikot espoolaisista ja vantaalaispolitikot vantaalaisista, mutta kun poistut omasta kaupungistasi, nin hinta nousee. Siksi jokainen YTV-alueen kaupunki on ja on jatkossakin sama kuin yksi vyöhyke, eli mitään uudistusta ei tule. Kauniainen on ainoa poikkeus koska siellä sentään sallitaan että Espoon liput kelpaavat Granissakin. Mutta silläkin on luonnollinen selityksensä.

t. Rainer
 
Tiedät varmaan hyvinkin, että lippu-uudistuksen merkittävin este on juuri kuntarajat.

Helsingissä ehkä. Muualla kyllä voi olla vaikka sata kuntaa ja vyöhykkeet, kuten tahdotaan. Ei kai luulisi olevan mitenkään kauhean vaikeata päättää, että vaikkapa Helsingin rautatieasema olkoon keskikohta, siitä mittanauhan kanssa vetää eri suuntiin vyöhykkeiden rajoja. Kyllä se on poliittinen tahto ja ymmärryksen puute, joka nämä kunnalliset rajat kasvattaa Berliinin muurin kokoisiksi. Kuntien yhdistämisen sijaan tulisi hajoittaa kunnat niin pieniin palasiin, että kellään ei ole liikaa valtaa. Näin demokratia toimii muuallakin.
 
Uusimmassa liikennepeilissä on ansiokas juttu länsimetrosta sivulla 9. Siitä käy ilmi, miten tärkeästä ja fiksusta hankkeesta on kysymys.
Kyllähän sitä räksytystä aina riittää! En huomannut miten tuo tyhjänpäiväinen mainosteksti olisi muuttanut länsimetron tärkeäksi ja fiksuksi. Eihän siinä ollut mitään uutta vaan samoja katteettomia lupauksia, jotka metromiesten omat selvitykset ovat jo kumonneet.

Hoh hoijaa.:roll:

Antero
 
Takaisin
Ylös