Länsimetro

Mitän vakuuttavia maailmanlaajuisia todisteita, että autoilun osuus kasvaisi jos kaupunkijoukkoliikenne siirtyy osittain raskaaille raiteille, ei ole. Jos autoilun osuus sellaisessa kaupungissa nousee, niin se ei johdu metrosta vaan elintason yleisestä noususta tai kulutustottumusten muutoksesta.

Todisteita ei ole, koska muotoilet syyt ja seuraukset väärin. Autoilun kasvu ei tässä tapauksessa johtuisi joukkoliikenteen kulkumuodon vaihtumisesta, vaan merkittävästä vapautuvasta väyläkapasiteetista. Kansainvälisiä todisteita liikenteen määrän kasvusta ruuhkautuneiden väylien kapasiteetin kasvaessa löytyy yllin kyllin.

Raideliikennehankkeisiin ei aina liity autoliikenteen kapasiteetin kasvattaminen. Tässä tapauksessa liittyy. Onneksi vain osa merkittävästä vapautuvasta kapasiteetista on varsinaisesti ruuhkautuneella väylällä.

Länsimetron tapauksessa ennustettu seuraus on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden hyvin pieni kasvu, joka mahtuu ennustemallien virhemarginaaleihin. Oletus ja toive monilla on, että kasvu osoittautuu ennustettua suuremmaksi. Tämä on periaatteessa mahdollista, koska mallit ovat epätarkkoja. Ongelmaksi vain mudostuu, että odotettua suurempikin Länsimetron matkustajamäärä saattaa saada vastapainoksesen odotettua suuremman autoliikenteen kasvun, kun autoille tarjotaan reilusti lisää tilaa.
 
Jos rajoitutaan vain 100-sarjan linjoihin, laskua tulee 40%. Kivenlahden metron kanssa pelkkien 100-sarjan linjojen pudotus on 49%. Tämä on kuitenkin puutteellinen tarkastelu, koska liikennejärjestelmä on kokonaisuus ja metroratkaisu muuttaa linjastoa muualtakin kuin 100-sarjan osalta.

Toisaalta länsimetron liityntälinjastosuunnitelmassa on otettu metron aikaiseen linjastoon mukaan poikittaislinjoja (esim. Jokeri 2:n osuus Matinkylä - Myyrmäki ja uusia Etelä- ja Keski-Espoon välisiä pikalinjoja), jotka todennäköisesti toteutuvat metrosta riippumatta. Niinpä liityntälinjastosuunnitelman suoritteitakaan ei voi käyttää sellaisinaan.

Bussiliikenteen kustannusten nousussa kuljettajakustannusten nousu näyttelee tulevaisuudessa todennäköisesti suurta osaa. Pääkaupunkiseudulla jo nyt 50 - 60% bussiliikenteen kustannuksista tulee tuntikustannuksista, jotka pääosin muodostuu kuljettajan kustannuksista. Alkuvuodesta solmittu linja-autohenkilökunnan työehtosopimus nostaa pääkaupunkiseudulla kuljettajakustannuksia yli 10% kahden vuoden aikana. Tästä tulee siis jo kahden vuoden aikana yli 5% kustannusnousu bussiliikenteeseen. Tulevaisuudessa kuljettajien työehtoja ja palkkausta todennäköisesti kehitetään edelleen nopeammin kuin muilla aloilla, koska muuten kuljettajapulasta tulee sietämätön.
 
Polttoaineen hinnan sadan prosentin nousu otettaisiin muuten huomioon investointien kannattavuusarvioinnissa, jos sitä pidettäisiin todennäköisyyden kannalta huomioimisen arvoiselta vaihtoehdolta. Käytännössä nykyään tyydytään hinnoittelemaan hiilidoksidipäästöt.

Oli miten oli dieselpolttoaineiden kansa, niin 30-40 vuoden päästä sitä ei enää välttämättä enää saa.

En ole myöskään saanut vielä vastausta siihen kysymykseen, mitkä ovat bussiterminaalien ylläpitokustannukset verrattuna metroasemien vastaaviin, ja jos toteutetaan kehitetty bussijärjestelmä johon kuuluu tunneli Ruoholahdesta Kamppiin, mitkä ovat kyseisen tunnelin ylläpitokustannukset.

t. Rainer
 
Länsimetron tapauksessa ennustettu seuraus on joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden hyvin pieni kasvu, joka mahtuu ennustemallien virhemarginaaleihin. Oletus ja toive monilla on, että kasvu osoittautuu ennustettua suuremmaksi. Tämä on periaatteessa mahdollista, koska mallit ovat epätarkkoja. Ongelmaksi vain mudostuu, että odotettua suurempikin Länsimetron matkustajamäärä saattaa saada vastapainoksesen odotettua suuremman autoliikenteen kasvun, kun autoille tarjotaan reilusti lisää tilaa.

Autoliikenteen kasvu kohdistunee siinä tapauksessa reitille Länsi-Espoo -Otaniemi/Tapiola. Helsinkiin asti vähemmän, koska Helsingin katuverkko nielee yhtä huonosti autoja tulevaisuudessa kuin nyt.

t. Rainer
 
Autoliikenteen kasvu kohdistunee siinä tapauksessa reitille Länsi-Espoo -Otaniemi/Tapiola. Helsinkiin asti vähemmän, koska Helsingin katuverkko nielee yhtä huonosti autoja tulevaisuudessa kuin nyt.
RaideYVA:n autoliikenteen matkamääräennusteet on esitetty selostuksessa karttoina. Pääsyy autoliikenteen matkamäärän kehittymiseen on siinä, että metron myötä Etelä-Espooseen tulee lisää asutusta, ja uusi asutus tuo enemmän autoilijoita kuin joukkoliikenteen käyttäjiä, koska liityntäliikennemetro ei muuta kulkumuoto-osuutta joukkoliikenteen hyväksi.

Se, minne uudet automatkat kohdistuvat, riippuu siitä, minne asutus ja uudet työpaikat tulevat. Helsingin keskustassa rakennetaan uutta Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Kalastataman-Sompasaaren-Kyläsaaren satama-alueilla. Ydinkeskustaan ei rakenneta lisää, joten matkojen määrä sinne ei kasva, kasvaa asukasmäärä Espoossa sitten miten vain.

Oli miten oli dieselpolttoaineiden kansa, niin 30-40 vuoden päästä sitä ei enää välttämättä enää saa.
Minä en usko, ettei öljypohjaisia polttoaineita saisi. Niiden markkinahinnan nousu tekee vain kannattavaksi hyödyntää öljyvaroja, joita nykyisellä hintatasolla ei kannata hyödyntää. Öljypohjaisten polttoaineiden käyttöä on rajoitettava ilmastosyistä, joka tarkoittaa poliittista rajoittamista. On todennäköistä, että viimeiseksi öljyn käyttöä rajoitetaan joukkoliikenteessä.

En ole myöskään saanut vielä vastausta siihen kysymykseen, mitkä ovat bussiterminaalien ylläpitokustannukset verrattuna metroasemien vastaaviin, ja jos toteutetaan kehitetty bussijärjestelmä johon kuuluu tunneli Ruoholahdesta Kamppiin, mitkä ovat kyseisen tunnelin ylläpitokustannukset.
Samankokoisen ja samalla tavoin rakennetun bussi- ja metroaseman ylläpitokulut ovat bussiaseman kohdalla suuremmat, koska tarvitaan järjestelyt pakokaasujen poistoon ja palovaaran torjuntaan. Samasta syystä bussitunnelin ylläpito tulee kalliimmaksi kuin metrotunnelin.

Tarkoitan siis sitä, että aseman ylläpitokuluihin ei vaikuta se, kulkeeko laiturin ohi bussi vai metro muuta kuin siltä osin, että polttomoottorin käyttö aiheuttaa lisäkuluja sähkökäyttöön verrattuna. Kun Essenissä kokeiltiin urabusseja, busseista tehtiin tunneliosuuksia varten hybridejä (johdinautoja dieselmoottoreilla). Näin säästyttiin polttomootton sisätilakäytön lisäkuluilta.

Antero
 
Se, minne uudet automatkat kohdistuvat, riippuu siitä, minne asutus ja uudet työpaikat tulevat. Helsingin keskustassa rakennetaan uutta Jätkäsaaressa, Hernesaaressa ja Kalastataman-Sompasaaren-Kyläsaaren satama-alueilla. Ydinkeskustaan ei rakenneta lisää, joten matkojen määrä sinne ei kasva, kasvaa asukasmäärä Espoossa sitten miten vain.
Sekä Pasilaan. Joka tapauksessa paikkoihin jotka ovat kävelymatkan tai lyhyen raitiovaunumatkan päässä metro- tai juna-asemilta.

Espoossa tullaan tiivistämään rakenta mista pääasiassa Keilaniemen-Otanimen-Tapiolan alueilla, rantaradan varella sekä länsimetron aiotulle jatkeelle Matinkylän ja Kivenlahden väliin. Ja Suurpeltoon joka jää paitsioon sekä pahimmassa tapauksessa Histaan.
On todennäköistä, että viimeiseksi öljyn käyttöä rajoitetaan joukkoliikenteessä.
On tietenkin järkevintä muuttaa ajoissa se joukkoliikenne joka volyyminsa puolesta sopii parhaiten, sähkökäyttöiseksi, niin että heikommille joukkoliikennevirroille sekä tavaroiden kuljettamiseen riittää öljypohjaisia polttoaineita.

Samankokoisen ja samalla tavoin rakennetun bussi- ja metroaseman ylläpitokulut ovat bussiaseman kohdalla suuremmat, koska tarvitaan järjestelyt pakokaasujen poistoon ja palovaaran torjuntaan. Samasta syystä bussitunnelin ylläpito tulee kalliimmaksi kuin metrotunnelin.
Nyt oli kysymys oikeastaan siitä, sisältävätkö länsiväyläbussien liikennöintikulut myös maanalaisten terminaalien ja tunneleiden ylläpitokustannukset, vai tulevatko ne lisäkustannuksena, jotka eivät näy bussien ja metron välisessä kustannusvertailussa?

t. Rainer
 
Sekä Pasilaan. Joka tapauksessa paikkoihin jotka ovat kävelymatkan tai lyhyen raitiovaunumatkan päässä metro- tai juna-asemilta.
Mutta ainahan on parempi, että paikka saavutetaan suoraan ratikalla - kuten TramWest tarjoaa. Matinkylän metrosuunnitelmassa Pasilaa ajetaan vain bussilla ja silläkin joutuu vaihtamaan pariin kertaan. Ja vaihdot eivät ole laiturin yli -vaihtoja vaan täkäläiseen tapaan tasonvaihtovaihtoja.

Ja Suurpeltoon joka jää paitsioon sekä pahimmassa tapauksessa Histaan.
Aivan. Metro itse asiassa vain heikentää Suurpellon arvoa, koska saavutettavuus suhteessa heikkenee niihin Länsiväylän varren taajamiin, joilla on onni saada metroasema.

Nyt oli kysymys oikeastaan siitä, sisältävätkö länsiväyläbussien liikennöintikulut myös maanalaisten terminaalien ja tunneleiden ylläpitokustannukset, vai tulevatko ne lisäkustannuksena, jotka eivät näy bussien ja metron välisessä kustannusvertailussa?
RaideYVA:n HK-laskelmassa oli 0,4 M€:n erä, jonka sanottiin sisältävän katujen ja teiden kunnossapitoa sekä Kampin terminaalin kustannuksia. YTV:n liityntäliikennesuunnitelmassa ei lasketa muita kuin bussiliikenteen ostokustannuksia.

Antero
 
Mutta ainahan on parempi, että paikka saavutetaan suoraan ratikalla - kuten TramWest tarjoaa. Matinkylän metrosuunnitelmassa Pasilaa ajetaan vain bussilla ja silläkin joutuu vaihtamaan pariin kertaan. Ja vaihdot eivät ole laiturin yli -vaihtoja vaan täkäläiseen tapaan tasonvaihtovaihtoja.
Raitiotiehtys Espoosta Munkkiniemen kautta muualle Helsinkiin on mahdollista toteuttaa vaikka metro rakennettaisiinkin.

Yhteys keskustan kautta metrolla ja junalla tulee olemaan vaihdoista huolimatta nopein ja kulkemaan tiheimmin ja täsmällisimmin. Työssäkäyvät ihmiset joilla on vähänkin kiire ja terveet jalat tulevat käyttämään sitä.

Aivan. Metro itse asiassa vain heikentää Suurpellon arvoa, koska saavutettavuus suhteessa heikkenee niihin Länsiväylän varren taajamiin, joilla on onni saada metroasema.
Suurpelto voidaan kytkeä raitiotien kautta joko Matinkylään tai rantarataan tai molempiin. Mutta ensin pitäisi tietysti olla olemassa se raitiotie jostain niihin paikkoihin. Onkohan kukaan ajatellut sitä, että Jokerista voisi olla haara Suurpeltoon Laajalahdesta Mankkaan kautta?

RaideYVA:n HK-laskelmassa oli 0,4 M€:n erä, jonka sanottiin sisältävän katujen ja teiden kunnossapitoa sekä Kampin terminaalin kustannuksia. YTV:n liityntäliikennesuunnitelmassa ei lasketa muita kuin bussiliikenteen ostokustannuksia.
Vaikuttaa alakanttiin lasketulta. Maksavatko bussifirmat suoraan jotain vuokraa Kampin terminaalin käytöstä, ja maksavatko liikkeet jotka toimivat liikekeskuksesta siitä myös?

Mitä liityntäliikenteeseen tulee, nin terminaalikulut ovat vissiin vyörytetty metroasemille?

t. Rainer
 
Raitiotiehtys Espoosta Munkkiniemen kautta muualle Helsinkiin on mahdollista toteuttaa vaikka metro rakennettaisiinkin.
Koko TramWest voitaisiin rakentaa siitä huolimatta, että tehtäisiin tunnelimetro. TramWest hoitelisi suurimman osan busseilla suunnitellusta liityntäliikenteestä. Ja koska liityntäliikenneratoja ei kannata tehdä erillisinä pätkinä, yhdysraiteet muodostaisivat saman tien koko TramWestin.

Mutta ei tehdä. Ensinnä siksi, että tunnelimetroon menee niin paljon rahaa, ettei sitä jää mihinkään muuhun. Toiseksi sen vuoksi, että tuntuu niin turhalta tehdä päällekkäistä rataverkkoa maanpinnalle. Siksi pintaliikenne hoidetaan ratikkaa kalliimmalla bussiliikenteellä.

Yhteys keskustan kautta metrolla ja junalla tulee olemaan vaihdoista huolimatta nopein ja kulkemaan tiheimmin ja täsmällisimmin.
Tuskinpa vain. Reitti on lyhyempi eikä siihen sisälly 5-6 minuutin kävelyä vaihdettaessa metrosta junaan. Ja useimmilla määränpää ei ole Pasilan asema, vaan jokin kiinteistö, jonka lähellä on ratikan pysäkki lähempänä kuin Pasilan asema.

Työssäkäyvät ihmiset joilla on vähänkin kiire ja terveet jalat tulevat käyttämään sitä.
...pikaratikkayhteyttä. ;)

Suurpelto voidaan kytkeä raitiotien kautta joko Matinkylään tai rantarataan tai molempiin. Mutta ensin pitäisi tietysti olla olemassa se raitiotie jostain niihin paikkoihin. Onkohan kukaan ajatellut sitä, että Jokerista voisi olla haara Suurpeltoon Laajalahdesta Mankkaan kautta?
On. Mutta asialle ei taida olla kovin suurta virallista innostusta, koska Espoolla ei ole rahaa metroonkaan, niin millä se vielä rakentaisi Suurpeltoon jatkon Jokerilta.

Mitä liityntäliikenteeseen tulee, nin terminaalikulut ovat vissiin vyörytetty metroasemille?
Eikös ne siihen kuulukin. Liityntäbussiasema on välttämätön metrolle, ei busseille. Bussithan voivat ajaa perille asti, mutta metrolle eivät riitä vain ne, jotka ovat kävelyetäisyydellä.

Antero
 
Mutta ei tehdä. Ensinnä siksi, että tunnelimetroon menee niin paljon rahaa, ettei sitä jää mihinkään muuhun. Toiseksi sen vuoksi, että tuntuu niin turhalta tehdä päällekkäistä rataverkkoa maanpinnalle. Siksi pintaliikenne hoidetaan ratikkaa kalliimmalla bussiliikenteellä.
Munkkiniemestä Tapiolaan on niin lyhyt matka ettei se voi olla rahasta kiinni miksei ratikkayhteyttä rakennetaisi. Vaan jostain musta.

Tuskinpa vain. Reitti on lyhyempi eikä siihen sisälly 5-6 minuutin kävelyä vaihdettaessa metrosta junaan. Ja useimmilla määränpää ei ole Pasilan asema, vaan jokin kiinteistö, jonka lähellä on ratikan pysäkki lähempänä kuin Pasilan asema.
Riippuu millaista reittiä ratikka ajaa. Bussilta menee ruuhka-aikaan Tapiolasta Pasilaan 30-35 min. Veikkaisin ettei ratika tulisi olemaan juuri yhtään nopeampi. Metrolla ja junalla menee 25 min. (vrt matka-ajat Siilitieltä joka on yhtä kaukana kuin Tapiola)

On. Mutta asialle ei taida olla kovin suurta virallista innostusta, koska Espoolla ei ole rahaa metroonkaan, niin millä se vielä rakentaisi Suurpeltoon jatkon Jokerilta.
Eiköhän Espoolta liukene 250-300 milliä metroon.

Toinen juttu on se, että koko Suurpelto-hanke on menossa kiville koska toimistorakennuksia ei sinne ole tulossa vielä ensimmäistäkään, juuri raideyhteyksien puuttumisen vuoksi. Oikeastaan koko Suurpelto saisi jäädä odottamaan vuoroaan joka koittaa vasta kun Suur-Tapiola ja Suur-Leppävaara ovat valmiit.

Eikös ne siihen kuulukin. Liityntäbussiasema on välttämätön metrolle, ei busseille. Bussithan voivat ajaa perille asti, mutta metrolle eivät riitä vain ne, jotka ovat kävelyetäisyydellä.
Kyllä ns laatubussiyhteydetkin edellytävät terminaalitasoisia ratkaisuja solmukohtiin. Toinen juttu on jos länsiväylän bussiyhteyksien ei ole koskaan tarkoitus olla laadukkaampia kuin kyläbussit.

t. Rainer
 
Munkkiniemestä Tapiolaan on niin lyhyt matka ettei se voi olla rahasta kiinni miksei ratikkayhteyttä rakennetaisi. Vaan jostain musta.
Kuusisaarentie Kuusisaaressa on aika kapea, Lehtisaaressa sivusuunnassa olisi tilaa. Eli tuo väli on aika haastava, vaikkei toki mahdoton. Eli hanke on helppo torpata, on tätä yksi jos toinenkin yrittänyt ajaa, Ville Komsi tulee heti mieleen. Antero on valitettavan oikeassa siinä, että pääsyy miksei tämä tai muu ratikkahankkeet etene on että "sinne tulee metro". 2020. Tai 2050. Tai ehkä joskus, joka tapauksessa se syö kaikki radanrakennusrahat tästä ikuisuuteen.
 
Kuusisaarentie Kuusisaaressa on aika kapea, Lehtisaaressa sivusuunnassa olisi tilaa. Eli tuo väli on aika haastava, vaikkei toki mahdoton. Eli hanke on helppo torpata, on tätä yksi jos toinenkin yrittänyt ajaa, Ville Komsi tulee heti mieleen. Antero on valitettavan oikeassa siinä, että pääsyy miksei tämä tai muu ratikkahankkeet etene on että "sinne tulee metro". 2020. Tai 2050. Tai ehkä joskus, joka tapauksessa se syö kaikki radanrakennusrahat tästä ikuisuuteen.

Ratikka Munkkiniemen ja Tapiolanvälillä ei ole mitenkään päällekkäinen metron kanssa, eli se ei riitä syyksi miksi sitä ei ole rakennettu. Muistan että sitä oli 70-luvulla ensimmäisen kerran ehdotettu, mutta sitten heti unohdettu, ja 70-80-luvuillahan päätettiin useaan otteeseen että Espooseen ei tule metroa.

Kuvittelisin, että jos metro tulisi, ja samoihin aikoihin myös Jokeri,niin nälkä korvata busseja raideliikenteellä kasvaisi niin suureksi,että Munkkiniemi-Tapiola ratikkaa alettaisiin heti rakentaa heti Jokerin jälkeen.

t. Rainer
 
Munkka-Tapiola-yhteydeltähän pääsisi vielä Kaskisaaren kautta Lauttasaareenkin, jos nyt oikein hieno verkko haluttaisiin rakentaa.
 
Kuusisaarentie Kuusisaaressa on aika kapea, Lehtisaaressa sivusuunnassa olisi tilaa. Eli tuo väli on aika haastava, vaikkei toki mahdoton.
Olen tiukannut tätä asiaa KSV:ltä viimeksi kun Kuusisaarta kaavoitettiin. Kuusisaarentiellehän on tilavaraus 4-kaistaiseksi, joten kyllä sinne ratikka mahtuu. KSV näytti jopa kuvan, miten.

Antero
 
Takaisin
Ylös