Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kyllä jotain, mutta ei paljon. Koska metron ratageometria ei sovellu valmiiksi tehtyyn kaupunkirakenteeseen, Espoossa ei ole kovin paljon mahdollisuuksia pintaosuuksiin Matinkylään ulottuvassa metrossa. Siitä eteenpäin suhteellisesti enemmän.

Tästä linkistä löytyy arvio siitä, miten ja mitä voitaisiin säästää Matinkylän pintametroratkaisussa. RaideYVA kertoi, miten paljon voi säästää tekemällä metroa, jonka ratageometria sopii kaupunkirakenteeseen (YVA:n pikaraitioteiksi nimetyt ratkaisut). Suhteellisesti ero on kasvanut RaideYVA:sta, koska tunnelirakentaminenhan oli YVA:n aikaan vielä kuviteltu paljon halvemmaksi kuin mitä se todellisuudessa on.

Mielestäni se 130 M €:kaan ei ole mikään pikkuraha, jos sen verran säästettäisiin rakentamalla Katajaharju-Keilaniemi ja Niittymaa-Matinkylä maanpäällisiksi, pari asemaa mukaanlukien.

Maanpäälliset osuudet saisivat myös nekin rauhoittumaan, jotka surevat sitä ettei voi katsella maisemia tunnelimetrossa.

Ainoa haittapuoli jonka keksin, on että maanpäällliset osuudet eivät ole keleistä riippumattomia, eli rataa joudutaan auraamaan lumisateiden jälkeen ja puhdistamaan lehtikeleillä.

Metron jatkorakentamista ajatellen Matinkylästä länteen, kannattaisi ehdottomasti säilyttää ainakin hankittavassa kalustossa optio ilmajohtovirroitukselle. Sama koskee myös Sipoon liitosalueille mahdollista metroa ajatellen.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ainoa haittapuoli jonka keksin, on että maanpäällliset osuudet eivät ole keleistä riippumattomia, eli rataa joudutaan auraamaan lumisateiden jälkeen ja puhdistamaan lehtikeleillä.

Eipä tämä ole haittana ollut itämetrossa vielä 25 vuoden aikana. Metrorataa liikennöidään sen verran tiuhaan, ettei sitä tarvitse aurata ja avoradalla eivät lehdet kiskon päällä pysy.

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Länsimetron aiheuttamille linjasto-ongelmille Kuusisaaressa ja Lehtisaaressa voitaisiin keksiä uusi ratkaisu. Munkkiniemestä voisi liikennöidä pikkubussi Kuusisaaren ja Lehtisaaren kautta Katajaharjuun, josta metroasemalle. Pikkubussi käyttäisi hyväkseen reitillä olevaa kevyen liikenteen siltaa, ellei sille rakennettaisi omaa yhteyttä. Samalla Katajaharjun liikennetarve tulee hoidettua, saadaan myös mahdollisuus Länsimetron käyttämiseen näiltä kahdelta saarelta. Matkustajakysynnän vähäisyyteenkin pikkubussi tarjoaa hyvän ratkaisun. Samalla reitti voi palvella palvelulinjana. Munkkiniemessä sitä voidaan ulottaa sinne, minne ei tavallinen bussi tai ratikka kulje.

Hyvä idea, jatketaan palvelulinja p5 vaan Kaskisaaresta Katajaharjuun ja tihennetään vuoroväliä. P5:llä on aikalailla sama linja kuin aikoinaan Lehtisaareen ajaneella vuorolla. Kaksi vuotta sillä kuljin kouluun, mutta ei vaan muista numeroa. 34? 32?

Alunperin kirjoittanut Resiina

se oli linja 34 Merihaasta Lehtisaareen ja 34A Munkkiniemestä Lehtisaareen

Kiitos, tulee muistot mieleen, koulupoikina kuski oli sitkeästi sitä mieltä että siltä liukkaalta päättäriltä ei pääse liikkeelle jos en minä kaverin kanssa työnnä, tohkeissaan puskettiin ja siitähän se lähti

Mutta varsinaiseen asiaan, jos se Kaskisaaren kävelysilta vaan kantaa, niin miksei voisi yhdistä p5:n ja p1:n ihan ilman metroakin? Suora reitti Lehtisaaresta Ruoholahteen olisi varmaankin suhteellisen suosittu.

Espoonlahden alueneuvottelukunta järjestää:

Miten Menee Länsi-Metrolla?

Puuttuvia vastauksia etsitään suuressa Metro-keskustelutilaisuudessa tiistaina 13.5.2008 klo 18:00-20:00 Espoonlahden Omnian aditoriassa, Rehtorintie 11

Kaikki metroa ihmettelevät kutsutaan tähän keskustelutilaisuuteen, jossa kysytään muun muassa vaihtoehtoja tunnelille Espoon kaupunkikeskusten välille sekä miten espoolaiset haluavat verorahansa käyttää ja liikkua kodin ja työpaikan välillä!

Paikalliset puheenvuorot esittävät:

Bjarne Häggman, Pro Espoo ry Espoonlahti
Leo Hiltunen, Matinkylä-Olari
Erkki Niskanen, EspooTransit, Tapiola

Päättäjien ja asiantuntijoiden puheenvuorot (5 minuuttia), panelissa pitävät:

Matti Kokkinen, Länsimetro OY
Kurt Byman, Sitoutumattomat, kaupunginvaltuutettu
Antero Laukkanen, Kristillinen liitto, tarkastuslautakunnan varapj,
Juhana Malme, Espoonlahden Vihreät pj, varavaltuutettu
Jouni J. Särkijärvi, Kokoomus, kaupunginvaltuutettu
Antero Alku, joukkoliikenneasiantuntija, Helsinki
Olle Smeds, liikennesuunnittelija, Pro Suorat Länsibussit Espoo
Martti "metro" Sainio, johtava metrokriitikko, Helsinki

Yleisökeskustelussa kysytään asukkaiden näkökulmia vastauksia vailla oleviin kysymyksiin:

• Saako Länsimetro maksaa mitä vaan?
• Voiko metron suuntaa muuttaa tarvittaessa?
• Voiko metron pysäyttää muulla kun hätäjarrulla?
• Voiko turhat osat metrotunnelista haudata ja nostaa raiteet pinnalle?
• Mitä vaihtoehtoja Länsiväylän vieressä kulkevalle tunnelille?
• Elpyykö Tapiola ja toteutuuko Suurpelto Länsimetron avulla?

Tule, kuule ja ota kantaa !

Viikonlopun Länsiväylässä kerrottiin Matinkylän metron maksavan Espoolle 610 M€ ja jopa valtuuston pj. Sistonen (sd) otti kantaa, että rahoitus ja sen kustannukset on selvitettävä.

Länärin uutisen taustalla on Espoon tarkastuskertomus vuodelta 2007. Siinä moititaan metrohankkeen huonoa valmistelua, kun valtuuston pitäisi päättää hankkeesta, jonka vaikutukset Espoon talouteen ovat selvittämättä.

Lisäksi kuljettajattoman ajon suunnitelma sekä ylimääräisten vaunujen ja liikenteen hankinta (Lauttasaari-Tapiola) tulevat tuomaan Espoolle kuluja 714 M€:n kokonaisbudjetin lisäksi.

Tässä pari lainausta:

Alunperin kirjoittanut Espoon tarkastuskertomus 2007

5.1 Länsimetro Helsinki - Matinkylä

Valtuusto teki päätöksen metroon perustuvasta Espoon eteläosien joukkoliikenteestä 25.9.2006. Päätöksen liiteaineistossa hankkeen kustannusarvio oli 500 milj. euroa. Päätös oli ehdollinen ja sisälsi 12 kohtaa.

Hankkeen tarkentunut kustannusarvio on osoittautunut päätöksen perustaksi annettua kustannusarviota merkittävästi suuremmaksi.

Länsimetro Oy:n hallitus on hyväksynyt metron 14.3.2008 päivätyn hankesuunnitelman, johon sisältyi myös hankkeen kustannusarvio 713,6 milj. euroa. Kaupunginhallitus on tehnyt asian valmistelijoiden esityksestä metron rakentamis- ja rahoituspäätöksen 21.4.2008 edelleen esitettäväksi valtuustolle. Metron hankesuunnitelma oli rakentamis- ja rahoituspäätösesityksen oheismateriaalina. Metron hankesuunnitelma ei tule enää omana asianaan valtuuston käsittelyyn.

Oheismateriaalina olleen hankesuunnitelman yhteydessä ei ole esitetty kokonaisrahoitussuunnitelmaa (korkomenot, takausprovisiot), käyttötalouslaskelmaa, eikä vaikutusta kaupungin kokonaistalouteen. Osakassopimuksen mukaisesti Helsinki ja Espoo järjestävät oman rahoitusosuutensa haluamallaan tavalla. Espoon alustavien suunnitelmien mukaan hankkeen suunnittelua varten sisällytettäisiin kaupungin talousarvioon 27 milj. euroa. Rakennusaikana rahoitus hoidettaisiin lyhtyaikaisella rahoituksella, jolle korkokustannus olisi noin 5 %. Hankkeen valmistuttua yhtiö ottaisi 330 milj. euron lainan, jonka kaupunki kilpailuttaisi ja takaisi. Käytettäessä tämänkin lainan korkoarviona 5 prosenttia, tulisi lainan kokonaishinnaksi 610 milj. euroa.

Vertailevat laskelmat muiden joukkoliikennevaihtoehtojen kanssa ovat muuttuneet metron kustannusarvion noustessa siinä määrin, ettei niiden välistä kustannustehokkuutta joukkoliikenneratkaisuna voida mitata ilman uusia laskelmia. Laskelmat olisi pitänyt tehdä osana rakentamis- ja rahoituspäätöstä. Laskelmista puuttuvat liityntäliikenteen järjestämisestä syntyvät kustannuslaskelmat.

Tarkastuslautakunnan arvioinnin perusteena olevat kustannusarviot:

Valtuusto 25.9.2006 Espoon eteläosien
joukkoliikennejärjestelmä (metro)
Kh 21.4.2008 rakentamis- ja rahoituspäätös

% milj. euroa % milj. euroa
Espoo 40 200,0 50 355,2
Helsinki 30 150,0 20 144,3
Valtio 30 150,0 30 214,1
Yhteensä 500,0 713,6

Valtion rahoitus

Valtio on sitonut luvatun 200 milj. euron tuen maanrakennusindeksiin (131.5 10/2007). Tuki nousee indeksin verran, mutta ei kata yli indeksin nousevia kustannusnousuja.

Suunnittelukustannuksiin saatua enintään 15 milj. euron valtionavustusta ei ole sidottu indeksiin.

Alunperin kirjoittanut Espoon tarkastuskertomus 2007

7. TARKASTUSLAUTAKUNNAN HAVAINNOT

Länsimetro Helsinki-Matinkylä

Metrohankkeen valmistelussa ei ole annettu riittävästi tietoa päätöksen taloudellisista vaikutuksista. Päätösehdotuksissa ei ole esitetty hankkeen kokonaisrahoitussuunnitelmaa, käyttötaloussuunnitelmaa eikä vaikutusta kaupungin kokonaistalouteen.

Rahoituskustannukset nostavat metron kokonaishintaa, jota ei ole valtuustolle tuotu tiedoksi.

Valtuuston metropäätökseen liittyvien 12 ehdon toteutuminen on edelleen tulkinnanvaraista.

Hankkeen kustannustason nousu poikkeaa oleellisesti valtuuston päätöksen tueksi saamasta kustannusarviosta. Valtion tuki ei kata 30 % metron rakennuskustannuksista vaan kattona on 200 milj. euroa.

Rahoituskysymysten ohella metron toimivuuteen tulee suunnittelussa kiinnittää lisääntyvää huomiota. Metron suosio ja tehokas käyttö tulee riippumaan sisäisen liikenteen sekä liityntäliikenteen ja pysäköinnin toimivuudesta.

Antero

Alunperin kirjoittanut antaeus

Ainakin Tukholman metron kanssa on suuria ongelmia syksyisin putovien lehtien kanssa. Ja 'lövhalka' on kaikkien tukholmalaisten tuntema ilmiö, kun raiteet ovat kuin puuroa mädäntyvien lehtien vuoksi. Mutta ehkäpä Hesassa on paremmat laitteet raiteiden puhdistamiseen kuin täällä Vihreällä linjalla.

Helsingissä ei oikeastaan ole Tukholman linjoja vastaavia metsäratoja, vaan avoratojen ympärillä on lähes koko matkalta rikkaruohoa, autotietä tai rakennuksia. Metsäisimmät kohdat, joka minulla tulee mieleen on lyhyet pätkät Myllypuron aseman molemmin puolin. Tukholmassa on yritetty luultavasti välttää ilmiötä rakentamalla rataa joko mahdollisimman ylös tai sitten kokonaan tunneliin. Mutta kuitenkin esimerkiksi linjojen 18 ja 19 eteläiset reitit seuraavat suurilta osin vanhoja raitiotielinjoja ja kulkevat siksi kovin ahtaita käytäviä pitkin metsän keskellä. Sama ilmiö toistuu monella reitillä, joissa raskas juna on korvannut ratikat. Pienellä vaivalla uskoisin, että ilmiötä saataisiin vähennettyä niin, ettei suurimpia siivoustoimenpiteitä tarvitsisi. Vaan ei sitä ainakaan 18:n eteläosassa aiota tehdä, kun suojaavat remontin ajaksi jokaikisen puun erittäin huolellisesti metallihäkeillä ja autonrenkailla.

Alunperin kirjoittanut antaeus

Ainakin Tukholman metron kanssa on suuria ongelmia syksyisin putovien lehtien kanssa. Ja 'lövhalka' on kaikkien tukholmalaisten tuntema ilmiö, kun raiteet ovat kuin puuroa mädäntyvien lehtien vuoksi. Mutta ehkäpä Hesassa on paremmat laitteet raiteiden puhdistamiseen kuin täällä Vihreällä linjalla.

Kyllähän tuota täälläkin syksyisin lehdissä valistetaan, että junat ja ratikat saattavat hieman myöhästellä lehtikelin takia. Ilmeisesti Antero on kehittänyt metroihin ja pikaratikoihin kunnon puhaltimet lehtien puhdistamiseen, että voidaan ajaa ympäri vuoden tasaisella 0,8m/s^2 kiihtyvyydellä.

Alunperin kirjoittanut Timppak

Ilmeisesti Antero on kehittänyt metroihin ja pikaratikoihin kunnon puhaltimet lehtien puhdistamiseen, että voidaan ajaa ympäri vuoden tasaisella 0,8m/s^2 kiihtyvyydellä.

Nämä järjestelyt on kehitetty niissä kymmenissä keskieurooppalaisissa kaupungeissa, joissa raitioteitä on puistoissa ja nurmiradoilla. Sillä sielläkin on syksy ja lehdet putoavat puista. Ja on jopa sadetta ja lunta. Ja silti liikenne toimii moitteetta, eikä lehtikelejä pidetä mitenkään merkittävän ongelmana.

Oma arvioni on, että yksi syy meidän lehtikeliongelmaamme on avoradan hylkääminen. Lehdet kertyvät huomattavasti paremmin urakiskoon, joka on maanpinnan tasossa, kuin avoradan kiskon hamaran päälle.

En tunne Tukholman olosuhteita, mutta Tunnelbana ajanee kuitenkin avoradalla. Lehtiä täytyy siellä sitten olla todella runsaasti, jos niitä kertyy niin paljon, että jäävät avoradalle kiskon päälle.

Antero