Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut Murzu

Mikä siis tekee Niittykummusta niin tärkeän paikan, että Haukilahti isompana paikkana sivuutetaan? Vaikka matka on sama.

Maanomistusolot.

Antero

Alunperin kirjoittanut Kari

Näitä periaatteitahan on sovellettu (pääosin) esimerkiksi Leppävaaran kaupunkiradan tapauksessa ja monissa Tukholman lähiöissä.

Kotimaisista ratkaisuista paljon parempi esimerkki on Martinlaakson (Vantaankosken) rata, joka rakennettiin täysin uutena raideyhteytenä usean lähiöketjun muodostamalle alueelle, jossa radan ja maankäytön vuorovaikutus on mahdollisimman onnistunutta periaatteessa koko pituudelta. Kaikki asemat sijaitsevat maankäytön keskellä ja ympäröivä yhdyskuntarakenne luotiin radan kanssa samanaikaisesti. Raskasta bussiliityntää ei ole, vaikkakin bussilinjojen johtaminen asemille mahdollistaa useanlaisia vaihtoyhteyksiä kulkuneuvosta toiseen. Samoja suunnitteluperiaatteita näköjään on noudatettu hyvin voimakkaasti myös Oslon T-banenissa.

Alunperin kirjoittanut Kari

Mutta siitäkin huolimatta. Metron kaltaiset kalliit ja merkittävät uudet joukkoliikennejärjestelmät pitäisi lähtökohtaisesti ulottaa alueille, joilla ei niin paljon asutusta vielä ole.

Juuri näin. Siksi Hesan metron ainoa suunnilleen onnistunut osuus on Rastila-Vuosaari, joka tehtiin yhdessä kaupunkirakenteen kanssa ja jossa on asutusta suunnilleen kävelyetäisyydellä asemista.

Suhteellisesti katsottuna Vuosaaren osuus on hyvä, mutta absoluuttisesti ei. Asukasmäärä ja siitä kertyvä matkamäärä eivät perustele mitenkään niin kallista investointia kuin metro oli. Ja liian suuri osa asutuksesta sijaitsee tosiasiassa liian kaukana eli liityntäliikenteen varassa. Osasyynä lienee moottoritiemäinen Vuotie samassa urassa radan kanssa. Meri-Rastilantie - Leikosaarentie on todellinen uuden asutuksen liikenneväylä, joka kulkee keskeisesti kaupunkirakenteessa. Ja sen bussipysäkit tarjoavat kävelyetäisyydellä olevan joukkoliikennepalvelun.

Rattivaunun mainitsema Martinlaakson rata on paremmin tehty, kun siellä ei ole moottorikatua. Radalla ei ole samanlaista estevaikutusta eikä ympäristöhaittoja. Kohtuulliset kävelyetäisyydet ylittyvät sielläkin, mutta kokonaisuus on kuitenkin tiiviimpi ja monin paikoin pitkät kävelymatkat ovat sentään ympäristöltään kohtuullisia.

Kruunuvuorenrannasta on tulossa ensimmäinen oikealla tavalla joukkoliikenteeseen sovitettu raskasraidebuumin jälkeinen esikaupunkialue. Kun se tulee perustumaan raitiotiehen, siellä ei tule mittakaavaongelmia ja liian pitkiä kävelyetäisyyksiä. Ei myöskään liityntäliikenteen haittaa. Kruunuvuorenrantaan jää omat virheensä, mutta ehkä täydellisyyden vaatiminen onkin kohtuutonta – erityisesti täällä Suomen erityisolosuhteissa.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Samoin Länsimetron kohdalla suurimmat hyödyt alkaavat vasta sitten kun päästään rakentamaan Suomenojaan uutta tytärkaupunkia. Mutta saadaksesi metron Suomenojaan, niin pitää ensin rakentaa se Matinkylään, ei sitä metroa voi tyhjästä sinne tiputtaa.

Ei se rantaratakaan Suomenojasta niin kaukana ole ja matkalla olisi Suurpeltokin...

Alunperin kirjoittanut teme

Ei se rantaratakaan Suomenojasta niin kaukana ole ja matkalla olisi Suurpeltokin...

On riittävän kaukana ja maasto-olosuhteet eivät oikein tue raskaan rautatien vetämistä sinne. Esim Espoon keskuspuisto jonka läpi rata joutuisi osittain menemään, on tavalla tai toisella rauhoitettu ja rakennuskiellossa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Juuri näin. Siksi Hesan metron ainoa suunnilleen onnistunut osuus on Rastila-Vuosaari, joka tehtiin yhdessä kaupunkirakenteen kanssa ja jossa on asutusta suunnilleen kävelyetäisyydellä asemista.

Samoin tehtiin Mellunmäessä, jossa metroaseman ympäristö rakennettiin yhtäaikaisesti metron rakentamisen kanssa. Omien havaintojeni perusteella kävelyliityntä onkin varsin suosittua Mellunmäessä.

Alunperin kirjoittanut Miska

Omien havaintojeni perusteella kävelyliityntä onkin varsin suosittua Mellunmäessä.

No, ainakin Vantaan puolelle kävely johtunee siitä, että säästöä kertyy aika paljon, jos ei osta seutulippua. Mutta Mellunmäen aseman välittömässä läheisyydessä on edelleen isot alat rakentamatonta maata, etenkin Vantaan, mutta myös Helsingin puolella.

Alunperin kirjoittanut Vesa Nurminen

No, ainakin Vantaan puolelle kävely johtunee siitä, että säästöä kertyy aika paljon, jos ei osta seutulippua. Mutta Mellunmäen aseman välittömässä läheisyydessä on edelleen isot alat rakentamatonta maata, etenkin Vantaan, mutta myös Helsingin puolella.

Helsingin puolella ovat tosiaan viheralueiksi merkityt rakentamatta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Nyt keventävä kysymys "tieteilijöille": Onko missään päin maailmaa rakennettu metro tai vastaava raideliikennejärjestelmä uudelle esikaupunkialueelle joka ei ollenkaan kulje viereisten vanhojen kaupunginosian kautta, eikä kulje kaupungin keskustaan ollenkaan? Siis tarkoitan sellaisia järjestelmiä joista ei ole myöskään vaihtopaikkaa toiseen yhtä raskaasen tai raskaampaan järjestelmään jolla pääsee keskustaan, vaan ihan puhtaita "tynkämetroja" jotka alkavat lähiössä ja päättyvät lähiöön.

Vastaan nyt omaan kysymykseeni sen verran, että UrbanRail.netin mukaan Istanbulin metro- ja light-rail -linjat olisivat tynkiä. Ne alkavat laitakaupungista ja päättyvät lähiöissä, eikä niillä ole yhteistä risteysasemaa. Tosin koko Istanbul on niin iso, että sen laitakaupungit ovat yhtä tiiviit kuin Helsingin keskusta, ja varsinaiseen ydinkeskustaan eri metrolinjat on tarkoitus joskus johtaa, eli metroverkko on keskeneräinen.

Tuleko mieleen muita? Kuvittelisin että Amerikan ja Aasian puolelta löytyisivät varmimmat tynkämetrot.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Samoin Länsimetron kohdalla suurimmat hyödyt alkaavat vasta sitten kun päästään rakentamaan Suomenojaan uutta tytärkaupunkia. Mutta saadaksesi metron Suomenojaan, niin pitää ensin rakentaa se Matinkylään, ei sitä metroa voi tyhjästä sinne tiputtaa.

Mielenkiintoista, onko Suomenojan tytärkaupungista olemassa suunnitelmia? Mihin se konkreettisesti sijoittuisi? Jätevesilammikon ympärillekö? Entä teollisuusalue, hävitetäänkö se. Loppujen lopuksi aluehan ei ole kartalla katsottuna kovin iso, mihin Suomenojassa on tilaa rakentaa. Entä saastumistaso maaperässä, tai jätevesilammikon täyttömahdollisuudet? Luulisi että ilman teollisuusalueen alasajoa, mitään aluekeskusta ei mahdu Suomenojaan. Korjatkaa jos ajatukseni ovat vääriä. Aika vähän Suomenojasta löytyy tietoa ja keskustelua yleensä, ehkä asia ei vielä ole ajankohtainen.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ongelma on siinä että miten pääsee noille neitseellisille uusille alueille ellet rakenna uutta järjestelmää vanhojen alueiden läpi?

Siinä tapauksessa uusi järjestelmä on käytännössä pakko rakentaa niille jo rakenneteuille alueille, eihän siinä mitään sen ihmeellisempää ole. Tällöin pitäisi tietenkin yrittää sovittaa rakennettava järjestelmä mahdollisimman hyvin rakennettuun ympäristöön. Tämä sovittaminen tapahtuu valitsemalla sopiva tekninen ratkaisu ja linjaamalla se tarkoituksenmukaisesti. Länsimetro epäonnistuu näissä molemmissa. Liian raskaana se ei sovellu Etelä-Espoon ja Länsi-Helsingin kaupunkirakenteeseen ja linjauskin on huono (Meilahden kautta esitetty linjaus olisi parempi).

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Samoin Länsimetron kohdalla suurimmat hyödyt alkaavat vasta sitten kun päästään rakentamaan Suomenojaan uutta tytärkaupunkia. Mutta saadaksesi metron Suomenojaan, niin pitää ensin rakentaa se Matinkylään, ei sitä metroa voi tyhjästä sinne tiputtaa.

Voisihan sen (ainakin periaatteessa) rakentaa kerralla sinne uusille alueille asti. Nyt metron ulottamisesta uusille, rakentamattomille alueille ei ole mitään viitteitä (paitsi idän suunnalla Sipoo tietty). Ja koska se metro on niin tuhottoman kallis, niin tulevaisuudessa sama turaaminen tullee jatkumaan, eli uudet alueet rakennetaan ensin liityntäliikenteen varaan ja metro tehdään sinne sitten "joskus" (ja sitten ihmetellään joukkoliikenteen kulkutapaosuuden laskua).

Mutta ehkä olisi tarpeen painottaa sitä, mistä edellinen vuodatukseni sai alkunsa. Ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista linjata metroa pelkästään nyt tiiviisti rakennettujen alueiden läpi, vaan siten, että sen varrelle jää, toivottavasti, samaan aikaan metron kanssa rakennettavia alueita. Länsimetron tapauksessa tällaisia olisivat lähinnä Koivusaari ja Niittykumpu.

Kari