Varmasti on henkilökohtainen juttu, miltä tuntuu matkustaa tunnelissa verrattuna maanpinnalla matkustamiseen. Mutta miksi sitten arvostetaan maisemia, miksi asuntoihin ja työpaikkoihin vaaditaan ikkunat ja miksi yläkerroksista ja pilvenpiirtäjistä maksetaan enemmän? Miksi rangaistuskeinona käytetään sulkemista ulkoilmasta ja valosta eroon?
Oletan, että syynä on perimmältään se, että ihmisen luonnollinen elinympäristö ei ole suljettu tila maan alla. Ihminen tarvitsee esim. viheralueita virkistäytymiseen, koska joutuu elämään itselleen luonnottomassa tilassa. Ihminen ei toimi, jos kosketus ulkoilmaan ja luontoon puuttuu tai häiriintyy.
USA:sta olen kuullut selvitetyn, että yritykset antavat arvoa sille, että työmatkan voi tehdä joukkoliikenteellä stressaavan automatkan sijaan. Työntekijät ovat virkeämpiä ja siten tuottavampia kun eivät ole kärsineet stressistä työmatkalla. Luulenpa, että sekin, joka väittää, ettei maan alla matkustamisesta ole mitään haittaa, voisi voida tietämättään paremmin, jos ei joutuisi matkustamaan maan alla. Ja sama pätee luultavasti autoilijoihin, jotka väittävät ärtyneinä, ettei ruuhkassa autolla tehdystä työmatkasta mitään haittaa ole joukkoliikenteeseen nähden.
Antero