Länsimetro

Metron ja paikallisjunien raiteessa ei sinänsä ole mitään kustannuseroa, ne kun tehdään täsmälleen samalla tavalla. Ero tulee muusta rakentamisesta ja rakentamispaikasta. Martinlaakson rata tehtiin suurelta osin rakentamattomaan maastoon ja sen asemat ovat pikemminkin pysäkkejä kuin asemia. Metrolla vain Siilitie ja Kulosaari ovat ratkaisuiltaan ja kustannuksiltaan vastaavaa tasoa. Metroasemien hintaa nostaa se, että pääsääntöisesti ne ovat eritasoisia kun Martinlaakson radalla asemat ovat enimmäkseen maantasossa.

Martinlaakson rata rakennettiin pitkät matkat siltojen päälle ilmaradaksi maanpinnan yläpuolelle, valmiiksi rakennettuun tai juuri rakenteilla olevaan ympäristöön. Radan alkuperäisen linjauksen asemista välillä Pohjois-Haaga-Martinlaakso vain Kannelmäki on maan tasossa. Kaikki muut asemat ovat eri tasossa. Niihin rakennettiin prameammat lippu-/odotushallit kuin Siilitielle tai Kulosaareen. Hintaa on radalle täytynyt tulla, mutta "se ei näy missään" koska valtio maksoi itse radan.

t. Rainer
 
Niihin rakennettiin prameammat lippu-/odotushallit kuin Siilitielle tai Kulosaareen. Hintaa on radalle täytynyt tulla, mutta "se ei näy missään" koska valtio maksoi itse radan.
Heh, ja missäs jamassa kaikki nuo Martinlaakson eikun Vantaankosken radan kalliilla rakennetut lippu-/odotushallit nykyään ovat? Eipä taida millään asemalla enää olla edes lipunmyyntiä. No, Pohjois-Haagassa on sentään mielestäni jopa ihan viihtyisä odotushalli.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eipä taida millään asemalla enää olla edes lipunmyyntiä.
Ikävä kyllä näin on. Minusta VR:n ja HKL/YTV:n lipunmyynnin voisi koplata jonkin muun palvelun kanssa yrittäjävetoiseksi näille asemille, suljetut lipunmyyntitoimistot ja rähjäiset odotustilat luovat "hieman" pelottavaa vaikutelmaa. Sama pätee kaikilla lähiliikenteen rataosilla ja myös kaukoliikenteen suljetuilla ja sulkemisuhanalaisilla asemilla.
 
...suljetut lipunmyyntitoimistot ja rähjäiset odotustilat luovat "hieman" pelottavaa vaikutelmaa.
Varsinainen asiahan on se, että sellainen käsite kuin ”lippuhalli”, joita edelleen kovasti suunitellaan metroasemille, on täysin turha asia. Vain noin 10 % matkustajista ostaa lippuja. Se tarkoittaa sitä, että lipunmyyntikapasiteetille on niin vähän tarvetta, ettei ole mitään perusteita rakentaa lippumymälöitä, maksaa palkkaa lippuja myyvälle henkilökunnalle saati rakentaa kokonaisia halleja tähän tarkoitukseen.

Maanalaisessa turhia tiloja syntyy maan alle sijoittamisen sivutuotteena, ja niitä nimitetään vaikka lippuhalliksi, vaikka sellaista ei tarvita. Eritasoisessa rakentamisessa turhia tiloja syntyy ilmaradallakin, mutta tunnelirakentamista vähemmän. Turhien tilojen luontainen ongelma on turvattomuus, joka johtuu paljolti sosiaalisen kontrollin puutteesta. Kontrollia yritetään järjestää valvonnalla, mutta se ei koskaan poista turhien tilojen ongelmaa.

Maantasoisessa joukkoliikenteessä tällaista ongelmaa ei ole. Ei ole ollut edes rautateillä, joille on yksinkertainen laiturin ja sääsuojan pysäkki yhtä hyväksytty ratkaisu kuin bussi- ja raitioliikenteellekin.

Antero
 
Ikävä kyllä näin on. Minusta VR:n ja HKL/YTV:n lipunmyynnin voisi koplata jonkin muun palvelun kanssa yrittäjävetoiseksi näille asemille, suljetut lipunmyyntitoimistot ja rähjäiset odotustilat luovat "hieman" pelottavaa vaikutelmaa. Sama pätee kaikilla lähiliikenteen rataosilla ja myös kaukoliikenteen suljetuilla ja sulkemisuhanalaisilla asemilla.

Pääkaupunkiseudun asema-arkkitehtuuri on todellakin ajalta hame ja kypärä.

Helppo esimerkki: Pohjois-Haagan laiturin alla on epämääräinen halli, silmämääräisesti jotain toistasataa neliötä. Sen edessä on myös raiteiden alla parin sadan neliön bussipysäkki/parkkipaikka. Eikö tämä nyt ole päivänselvä ruokakaupan paikka? Pieni aulatila josta lähtee portaat ylös raiteille, ja samasta tilasta pääsyy ruokakauppaan. Pysäköintipaikatkin olisi tehokkaammassa käytössä, päivisin kun kaupalla on vähemmän asiakkaita ne palvelevat liityntäpysäköintiä ja toimistoja, iltaisin taas asukkaita ja kaupan asiakkaita.

Toinen helppo, Malmi. Pääradan kummallakin puolella on korkea ostarin aula jota noustaan tasolle 2. Tällä tasolla kulkee itäpuolella (Nova) pitkähkö kauppakuja pääradan suuntaisesti, länsipuolella hieman lyhyempi. Ja niiden välissä on (rähjäinen) radan ylikulkuputki jonka reunoilla ei ole kuin pari kioski-kokoluokan liiketillaa???

Sama juttu Länsimetron asemien kanssa. On ostoskeskuksista ja metrosta mitä mieltä tahansa, niin metroasema on käytännössä ostoskeskus. Ja jos semmoisia tehdään, niin tehdään sitten kunnolla, eli jotenkin nän:

Noin 100 metriä ennen asemaa raiteet alkavat loitota toisistaan niin että aseman kohdalla niiden väliin muodostuu noin 30 metriä leveä ja 100 metriä pitkä ovaalin muotoinen tila. Tämän ovaalin molemmissa päissä on liukuportaat ylös seuraavalle tasolla. Ovaalin keskellä on liiketilaa. Reunoilla on laituriovet. Raiteiden toisella puolella ja samassa tasossa on parkkihalli ja laituriovet. Eli metroon pääsee suoraan liityntäpysäköintipaikoilta ilman tasonvaihtoa, joka sitten tarvittaessa ylemmän tason kautta.
 
Saa nähdä miten metron kustannusten käy kun yksi vaivainen tiepätkä maksaa saman verran.
Eheki nyt ihan saman verran. Matinkylän metron rehellinen minimikustannusarviohan on noin 800 M€ ja tarjousvaiheessa ennustan päästävän ykkösellä alkaviin lukuihin. Eli suuruusluokka on pikemminkin 1,5-2 kertaa.

Ja kustannukset etenkin tunneleiden osalta on jotain aivan muuta kuin suunnittelun alussa
Tämä vastaava muutos tapahtui Matinkylän metron osuudelta vuoden 2007 hankesuunnittelun yhteydessä. Vuonna 2006 Matinkylään ulottuvan metron hinnaksi väitettiin vielä 452 M€ ja hankesuunnittelun jälkeen oltiin 800 M€:ssa.

Nämä tunnelirakentamisen kustannusnousut – sellainen tapahtui myös Marjaradan tarkemmassa suunnittelussa – johtuvat paljolti siitä, että tunnelihankkeita arvioitiin aiemmin 1990-luvun tietojen perusteella. Ne taas perustuivat perimmältään 1970-luvulle, sen aikaiseen tapaan tehdä henkilöliikennetunneleita.

1970-luvulta on muuttunut käsitys siitä, mitä vaaditaan tunneleiden turvallisuudelta, jos sinne pannaan massoittain ihmisiä. 1970-luvun jälkeen tässä asiassa on tullut radikaalejakin muutoksia, mutta niitä ei vielä 1990-luvun suunnitelmissa otettu huomioon. 1990-luvun suunnitelmia puolestaan ei juurikaan päivitetty esitettäessä suunnitelmia mm. PLJ:ssä 2000-luvulla. Hintoja korjattiin vain indekseillä. 2000-luvun hankesuunnitelmissa on siten jouduttu korjaamaan kaksi melko keskeistä kustannuslaskennan virhettä, joiden yhteisvaikutus näyttä olevan 50–100 % hintaa lisää.

Antero
 
Länsimetron myötä länsiväylällä aiotaan vähentää autoliikennettä. Suunta on erittäin hyvä ja Tiehallinnon selvitys, jota yleisten töiden lautakunta käsittelee 21.8.2008 on hyvin mielenkiintoinen.

http://www.hel.fi/static/public/hel...Lansivaylan_liikennekaytavaselvitys_esite.pdf

Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen tulisi tajuta, miten älytön idea on suora bussiliikenne Helsinkiin/gistä 1070 bussia päivässä!
Kampin loskainen ja dieselinkäryinen kenttä onneksi saatiin maan alle, Espoon terminaalin voidaan sijoittaa Elielin bussit, niin isoa aukiota rautatieasemaa vastapäätä ei tarvitse käyttää linja-autojen pysäköintialueena.
 
Viimeksi muokattu:
Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen tulisi tajuta, miten älytön idea on suora bussiliikenne Helsinkiin/gistä 1070 bussia päivässä!

Kumpi on älyttömämpää. Suora bussilinja Espoosta Helsinkiin, vai bussilla metroasemalle, jolla pakollisten tasonvaihtojen jälkeen mennään Helsinkiin.
 
Suora bussilinja on kaikkein primitiivisin ratkaisu. Jos nk "bussivaihtoehto" olisi voittanut, osa busseista olisi ehkä heilureita, mutta muuten meillä olisi hehtaarikaupalla tilaa keskustassa linja-autojen parkkipaikkoina.
Jos ei olisi itämetroa, tilanne olisi vielä pahempi. Ja tietenkään Kampin keskustakaan ei olisi saanut rakentaa...

Ei kait tämä http://jlf.fi/galleria/showphoto.php?photo=951 voi olla hyvä juttu?
 
Länsimetron myötä länsiväylällä aiotaan vähentää autoliikennettä. Suunta on erittäin hyvä ja Tiehallinnon selvitys, jota yleisten töiden lautakunta käsittelee 21.8.2008 on hyvin mielenkiintoinen.
Selvitys sanoi:
Ajoneuvoliikenteen kasvua hillitään tehokkaan joukkoliikennejärjestelmän ohella ohjaamalla henkilöautoliikennettä liityntäpysäköintiin. Aamuruuhkatunnin aikana
Ruoholahteen kulkevaa liikennettä voidaan ennusteen mukaan vähentää jopa viidenneksellä eli yli 800 autoa tunnissa. Tämä merkitsee, ettei Ruoholahteen saapuva ruuhkaliikenne kasva juurikaan nykyisestä.
Sehän on hienoa, että Ruoholahteen jonne ei mahdu enää yhtään autoa lisää ruuhkassa, tule "juurikaan" lisää autoja... Ei mutta oikeasti, hyvä että liityntäpysäköintiä kehitetään ja onnea projektiin, mutta kyllä tuo 800 autoa tunnissa liityntään on kova tavoite. Tietääkö joku kuinka paljon itämetron tai ratojen liityntäpysäköintiä käytetään?

Viimeistään tässä vaiheessa jokaisen tulisi tajuta, miten älytön idea on suora bussiliikenne Helsinkiin/gistä 1070 bussia päivässä!
Jos suoran bussiliikenteen lopettamisen myötä edes 10% matkustajista vaihtaa yksityisautoon, niin se tarkoittaa sellaista 4000 henkilöautoa noiden tilalle. Tosin tämä on siinä mielessä turha huoli, että Länsiväylän pää tehokkaasti rajoittaa autojen määrää, ihan sama mitä joukkoliikenteessä tehdään.
 
Jos suoran bussiliikenteen lopettamisen myötä edes 10% matkustajista vaihtaa yksityisautoon, niin se tarkoittaa sellaista 4000 henkilöautoa noiden tilalle. Tosin tämä on siinä mielessä turha huoli, että Länsiväylän pää tehokkaasti rajoittaa autojen määrää, ihan sama mitä joukkoliikenteessä tehdään.

Itä-metron, Keravan kaupunkiradan ja Leppävaaran kaupunkiradan kokemusten perusteella liityntään siirtyminen näyttää minusta lisäävän joukkoliikenteen käyttöä suoriin bussilinjoihin verrattuna.
 
Länsimetron myötä länsiväylällä aiotaan vähentää autoliikennettä. Suunta on erittäin hyvä ja Tiehallinnon selvitys, jota yleisten töiden lautakunta käsittelee 21.8.2008 on hyvin mielenkiintoinen.

http://www.hel.fi/static/public/hel...Lansivaylan_liikennekaytavaselvitys_esite.pdf
Hienoa, jos Tiehallinto aikoo puuttua asiaan! Tiehallinto on jopa ottanut huomioon Jokerin, joka nousseekin tärkeämpään rooliin, jos yhteys Helsingin keskustan kautta heikkenee.

Valitettavasti tuossa selvityksessä on kuitenkin luettavissa, kuinka Tiehallintoakin on onnistuttu sumuttamaan "houkuttelevilla" liityntäpysäköinneillä ja metron suurella kapasiteetilla. Toivottavasti tekevät kuitenkin voitavansa, jotta liityntäpysäköintiä todella käytettäisiin. Toinen valitettava asia on se, kuinka selvityksessä mainitaan, että:
Tiehallinto sanoi:
Liikenneverkon kapasiteetin käyttöä tehostetaan vapauttamalla vähälle käytölle jäävät bussikaistat rajoitetusti muulle liikenteelle välillä Matinkylä–Ruoholahti.
Vaan kun pitäisi tehdä päin vastoin, jos henkilöautoliikennettä halutaan vähentää.

Positiivista on, että selvästi Tiehallinnossa on ymmärretty tilanteen vakavuus ja tajuttu, että liityntäpysäköinti on ainut ratkaisu, joka espoolaisia voisi houkutella metron käyttäjiksi. Pelkään kuitenkin, että toisin käy, kun ei se liityntäpysäköinti nytkään houkuta.
Tiehallinto sanoi:
Jotta liikenne toimisi uudessa tilanteessa toivotulla tavalla, tulisi Länsimetro-hankkeen kanssa samassa aikataulussa toteuttaa tiettyjä liikennejärjestelmän parantamis toimenpiteitä. Ilman näitä toimenpiteitä metron liityntäliikenteen bussien sujuvuus ei ole toivotulla tasolla ja Länsiväylältä ei saada tehokkaasti houkuteltua autoilijoita liityntäpysäköintiin.
Joutuu Tiehallinto haukkaamaan ison palan, kun poliitikot sössii.
 
Länsimetro nimenomaan mahdollistaa autoilun rajoittamisen. Tämän selvityksen toimenpiteisiin ei voitaisi turvautua ilman metroa. Poliitikkojen ratkaisu oli siis hyvä. Metrolla on myös laaja tuki kansan keskuudessa, koska sen luotettavuus, nopeus ja matkustusmukavuus ovat aivan eri luokkaa kuin jyrisevän linja-auton, joka soveltuu Wienin mallin mukaisesti tukemaan kaupungissa ratikoita ja metroja.
 
Takaisin
Ylös