Toki länsimetro vaikuttaa Helsingin ja Espoon kaupunkien maksukykyyn, tosin aivan marginaalisesti. Espoonkin vuosibudjetti on yhteensä yli miljardin. Jos länsimetron Espoon osuuden lainanhoitoon käytetään vuodessa vaikka 15 miljoonaa, on sekin vain reilu prosentti koko budjetista.Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
Kuten edellisessä viestissäni kirjoitin, lainanottaja on kaupunki, ei länsimetrohanke. Siksi lainan antajat arvioivat kaupungin maksukykyä ja metro on vain pieni osa siitä. Lainan antajat eivät näe lainaa minään metrolainana, jos ei kaupunki mene sitä sellaisena markkinoimaan.
Edellä olevista tapauksista Mannejen hankinta ei nähdäkseni ollut yksityisrahoitusta. Helsinki osti Mannet täysin omalla rahallaan ja myi sitten vain jälkikäteen mainossopimukset, joista saadaan tuloja hankintahinnan verran. Yksityiset eivät kuitenkaan sinänsä ostaneet Manneja suoraan eli kyse ei ole yksityisrahoituksesta.Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
Bussien hankkiminen kaupungin käyttöön maksamalla liikennöitsijälle pääomakorvausta ei sinänsä liity mitenkään siihen, saako kaupunki maksettua kalustokulut lipputuloilla. Helsingissähän lipputuloilla ei saada katettua puoliakaan bussiliikenteen kustannuksista.
Tätähän on esim. bussiliikenteessä käytettävä liikennelupajärjestelmä. Siinä on nähty, että kun koko taloudellinen riski jätetään yksityiselle, kiinnostaa yksityistä vain voiton maksimointi lyhyellä aikavälillä, ei joukkoliikenteen yhteiskunnalliset tehtävät.Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
Vaan miten sitten? Kaupungin nettomenot jotenkin mystisesti kasvavat, jos suorat tulot kasvavat enemmän kuin menot?Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
Tämä ei ole vain länsimetron vaan lähes kaikkien liikennehankkeiden ongelma. Ylipäätään vain joukkoliikennehankkeet joko tuottavat suoria tuloja yhteiskunnalle ja/tai alentavat yhteiskunnan menoja.Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen