Länsimetro

Silläkin uhalla, että avaan taas yhden ikuisuusaiheen uudestaan, niin väitän ettei siinä oikeasti ole mitään ongelmaa, kuinka monta vaunua asemavälillä on. Kun onnettomuus sattuu paikassa X, sen ohittanut vaunu ajaa seuraavalle asemalle. Jos sen edellä oli jo vaunu tulossa myös seuraavalle asemalle, se ajetaan junan mitan verran aseman ohi evakuointilaiturille. Se on turvallista tilaa, koska sulkuovet ovat sulkeneet em. sivuston kuvan mukaisesti vaarallisen alueen jälkimmäisen junan takana. Yksikään matkustaja ei siis ole evakuointilaiturilla vaarallisella osuudella. Sama onnistuu myös taaksepäin: jos onnettomuuden perässä kulkeva juna voidaan pysäyttää ennen onnettomuutta, se ohjataan edelliselle asemalle. Jos välillä on jo toinenkin juna, se ohjataan asemaa edeltävälle osuudelle evakuointilaiturille.

Kaikki tämä onnistuu helposti automaattiohjauksella, mutta onnistuisi manuaalisestikin riittävällä koulutuksella.
 
Onko Espoon metro suunniteltu salassa ja mitä asialle voi tehdä?

Espoon ja Helsingin valtuustot hyväksyivät 19. ja 21.5. kritiikittä karsitun metron hankesuunnitelman vaikka kaikkiin esitettyihin kysymyksiin ei ollut vastauksia.

Päätösprosessissa varmasti oli päivänvaloa kestämättömiä kohtia, mutta mielestäni vielä tärkeämpi korjaamisen paikka on jokamiehen osallistuminen metroa koskevaan keskusteluun. Jos yleisesti ottaen saamme keskustelua lisättyä sekä metroa että koko joukkoliikennettä koskien, on tulevaisuuden kaupunkikuva myös ihmisten mieleen sopiva.

Tärkeitä asioita!
  1. Tieto tulevista hankkeista helposti saataville
  2. Kuntalaisia rohkaistava keskusteluun aiheista
  3. Päätösprosessi selkeäksi ja aukottomaksi

Saadaksemme keskustelua aikaiseksi ja demokratian profiilia nostettua, olemme ryhtyneet konkreettisesti toimeen ja tehneet pilottiprojektin asian tiimoilta. Olemme työryhmän kanssa pistäneet pystyyn metropelin, jossa voi laatia oman metroreitin Espoon alueelle. Peli on ilmainen, ja toimii osoitteessa: www.metropeli.net
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=92852&lan=fi

Länsi-Suomen ympäristölupavirasto antoi tunnelille ympäristöluvan 21.10.2008.


Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 21.10.2008 sanoi:
Metrotunnelin rakentaminen Karhusalmen ja Lauttasaarensalmen alitse sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Helsinki ja Espoo

Viraston perusteluista lainaus:
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto 21.10.2008 sanoi:
Metrotunnelin rakentaminen on tarpeen julkisten liikenneyhteyksien parantamiseksi Helsingin ja Espoon välillä. Rakentamisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon voimassa olevat kaavat.
Hyvä uutinen, viraston perustelut selkeät ja siellä ymmärretään hankkeen tärkeys!!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Onko Espoon metro suunniteltu salassa ja mitä asialle voi tehdä?

Saadaksemme keskustelua aikaiseksi ja demokratian profiilia nostettua, olemme ryhtyneet konkreettisesti toimeen ja tehneet pilottiprojektin asian tiimoilta. Olemme työryhmän kanssa pistäneet pystyyn metropelin, jossa voi laatia oman metroreitin Espoon alueelle. Peli on ilmainen, ja toimii osoitteessa: www.metropeli.net

Sinänsä ihan veikeä peli, mutta on pikkasen liian asukas-orientoitunut. Jatkokehittelynä pitäisi versioon 2.0 saada työpaikkamäärät, sekä tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut mukaan kartalle kanssa. Eiväthän ihmiset matkusta metrolla pelkästään käydekseen toistensa luona kylässä kaffella.

Tulin pelin perusteella siihen tulokseen että metro kannataisi ensisijaisesti rakentaa reitille: Hki-Keilaniemi - Otaniemi - Pohjois-Tapiola - Laajalahti - Leppävaara, eikä ollenkaan Matinkylään!

t. Rainer
 
Vs: Onko Espoon metro suunniteltu salassa ja mitä asialle voi tehdä?

Saadaksemme keskustelua aikaiseksi ja demokratian profiilia nostettua, olemme ryhtyneet konkreettisesti toimeen ja tehneet pilottiprojektin asian tiimoilta. Olemme työryhmän kanssa pistäneet pystyyn metropelin, jossa voi laatia oman metroreitin Espoon alueelle. Peli on ilmainen, ja toimii osoitteessa: www.metropeli.net
Tämäpä hauska peli. Tosin siinä taitaa olla vähän rajoituksia, esim. ettei asemia voi klikata kovin tiheään. Rainerin kommentti työpaikoista oli hyvä, mutta kyllä asukaskattavuuskin antaa hyvää kuvaa. Miten etäältä asemasta asukkaita lasketaan?

Tätä voisi laajentaa siten, että vaihtoehtona voisi pelata TramWest-peliä. Voisi sitten sitten vähän verrata... ;)

Antero
 
Hesari uutisoi, että maaperä on suosinut länsimetroa.

Onkin hyvin mielenkiintoista nähdä, mille tasolle tarjoukset asettuvat kun urakkatarjouksia alkaa tulla. Rakentamisessa on tulossa laskusuhdanne, mikä tietää hintatason laskua. Ja nyt maaperässäkään ei ole yllätyksiä. Kestääkö siis 714 Me budjetti? Ja jos ei, niin mistä löytyy syy?
 
Onkin hyvin mielenkiintoista nähdä, mille tasolle tarjoukset asettuvat kun urakkatarjouksia alkaa tulla. Rakentamisessa on tulossa laskusuhdanne, mikä tietää hintatason laskua. Ja nyt maaperässäkään ei ole yllätyksiä. Kestääkö siis 714 Me budjetti? Ja jos ei, niin mistä löytyy syy?
Voisi kuvitella, että hintataso pysyy pelättyä kohtuullisempana, kun rakennusala joutuu korjaamaan hintatasoaan alaspäin saadakseen edes jotain urakoita. Länsimetro, Kehärata ja Tampereen tunnelit (vt12 Tampella ja P-Hämppi) työllistävät tunnelialaa ihan mukavasti taantuman yli, jonka jälkeen voidaankin Pisaraa lukuunottamatta unohtaa liikennetunnelien teko.
 
Voisi kuvitella, että hintataso pysyy pelättyä kohtuullisempana, kun rakennusala joutuu korjaamaan hintatasoaan alaspäin saadakseen edes jotain urakoita. Länsimetro, Kehärata ja Tampereen tunnelit (vt12 Tampella ja P-Hämppi) työllistävät tunnelialaa ihan mukavasti taantuman yli, jonka jälkeen voidaankin Pisaraa lukuunottamatta unohtaa liikennetunnelien teko.
Oikeastaan itse kirjoitit, miksi odotettua lama-ajan hintatasoa ei ehkä tullakaan kohtaamaan tässä hankkeessa. Louhinta-alalla menee varsin mukavasti, vaikka talonrakennusalalla ei menekään. Vaikka molemmat ovat rakentamista, niillä on hyvin vähän tekemistä keskenään. Louhinta on investointi- eli konevaltaista toimintaa, eli kriittinen tekijä on konekannan kapasiteetti.

Työtä paitsi jäävä talonrakennusala ei voi tarjota panostaan louhintaan, koska talonrakentajilla ei ole tarvittavaa konekantaa vaan paljon miehiä. Lisäksi talonrakennusalla joustetaan ensin lähettämällä ulkomainen työvoima takaisin kotiin, koska se on ollut joustovara korkeasuhdanteen aikana.

Laman vuoksi Vuosaaren haara tuli 1990-luvulla julkisen tiedon mukaan ennustettua halvemmaksi. Mutta siellä merkittävä urakan osa oli Vartiokylänlahden silta. Puotilaa lukuun ottamatta rata on pintarataa, jossa oli louhittavaa mutta avolouhoksena pääasiassa Rastilan paikkeilla. Muuten töitä tehtiin aika lailla talonrakennuksen tapaan.

Antero
 
Laman vuoksi Vuosaaren haara tuli 1990-luvulla julkisen tiedon mukaan ennustettua halvemmaksi. Mutta siellä merkittävä urakan osa oli Vartiokylänlahden silta. Puotilaa lukuun ottamatta rata on pintarataa, jossa oli louhittavaa mutta avolouhoksena pääasiassa Rastilan paikkeilla. Muuten töitä tehtiin aika lailla talonrakennuksen tapaan.
Vuosaaren haara itse asiassa rakennettiin pääosin vuosina 1995 - 98, joka oli voimakkaan nousun aikaa. Sitä vastoin Ruoholahden pää tehtiin 1990-luvun laman aikana niin, että valmista tuli elokuussa 1993. Ja lehtitietojen mukaan juuri siellä kustannusarviot alitettiin.
 
Poimin tämän aiheen tänne Laajasalon raitiotien ketjusta.

Pitää ottaa myös huomioon että metro ja Tapiolan alueen kehittäminen ylipäänsä ovat kytketty vahvasti yhteen toisiinsa, jos toinen jätetään tekemättä, ei toisestakaan tule mitään.
Minä en näe todellista toiminnallista kytkentää näiden kahden välillä. Tapiolaan halutaan tehdä lisää liiketilaa. Se tehdään muuttamalla entistä parkkiluolaa liiketilaksi ja rakentamalla uusi ja isompi parkkiluola. Tapiolan läpi kulkee joukkoliikennematkoja saman verran nyt kuin tulevaisuudessakin, tosin nykyisin ei tarvitse nousta bussista Tapiolassa jatkaakseen toisella. (En laske tähän Tapiolan ohi kulkevia, jotka Länsiväylän bussien sijasta matkustaisivat metrolla Tapiolan ohi alakautta.)

En tiedä, miten paljon Tapiolan liiketilan laajennuksessa perustetaan siihen, että liityntäliikenteen käyttäjät asioisivat Tapiolassa. Sen olen ymmärtänyt, että tavoitteena on helpottaa autolla asioimista. Tämähän on näissä kauppakeskushankkeissa aina sama juttu, koska kaupan ala uskoo siihen, että auton omistajlta jää enemmän rahaa muuhun kulutukseen kuin niiltä, jotka eivät käytä rahojaan autoon.

Antero
 
Länsimetron nuiji tänään omalta osaltaan kaavaan Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta. Hyvä homma, enää ei mene kauaa kun tuubia aletaan porata.
 
Hyvä homma, enää ei mene kauaa kun tuubia aletaan porata.

En pidä niin älyttömän hyvänä ideana kaivaa veronmaksajien miljoonia maan alle, kun hanke lisää autoilua, lisää vaihdollisia matkoja, ei ole itsekannattava, vaatii liityntäliikenteen jne, jne, jne. Sääli vaan, että kaikki, varsinkkn asioista vastuussa oleva päättäjät, eivät edelleenkään ymmärrä, eivätkä halua ymmärtää, kaikkia tosiasioita. Tietenkin päätä voi hakata seinään monella tapaa, mutta tämä "maailman tärkein" länteen jatkuva nysä on yksinkertaisesti hankkeena vain totaalisen hanurista.

Mutta kun muusta vaihtoehdosta ei saa edes puhua, niin tässä sitä nyt ollaan. Valitettavasti joudun itse kärsimään tulevasta nollahankeesta, vähintään kasvaneina lipunhintoina, mutta eniten säälin tulevia sukupolvia, jotka saavat koko ikänsä ihastella tätä mahtavaakin mahtavampaa metroa, jonka kapasiteetti ei tule nykyisellään riittämään. Tätä ovat ihmetelleet ulkomaiset liikennesuunnittelijat, mutta media on vaiennut täysin tulevan ongelman.

Pääsyy kapasiteetin loppumiseen on junien vuorovälien jääminen 4 minuuttiin, kun asemavälillä ei saa olla kahta junaa. Samalla kun junien pituus lyhenee nykyisestä, niin ei edes Itä-Helsigistä kaikki mahdu kyytiin. Nykyään nimittäin jo Itäkeskuksesta lähdettäessä ruuhkassa keskustaan päin on 6-vaunuisessa junassa seisomapoka. Entäs sitten kun vaunuja on kaksi vähemmän?

Ja vielä kustannuksista sen verran, että 714 miljoonaa eli "virallinen" hinta, joka sekin on vain yksi vitseistä, jaettuna Suomen väkiluvulla 5.300.000 on = 134,70€ per nuppi. Mutta jos kyseinen hinta miinus valtion lupaama 200 miljoonaa kustannuksista eli 514 miljoonaa jaettuna miljoonalla, pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen potentiaalisilla käytäjällä, (joista kaikki eivät edes koskaan tule käyttämään kyseistä rakkinetta) on 514€ per nuppi. Eli lipunhinnat eivät tule varmaankaan hirveästi laskemaasa nykyisestä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös