Länsimetro

Braidehan käyttää kieltä aivan virkistävästi. :)
Ja totuushan on, että ruuhkattomin väylä nykyään Helsingin keskustaan on Itäväylä.
Siinä kun on se metro!
 
Meinaatsä että länsimetron valmistumisen jälkee, kaikki jotka on ennen tullu espoosta autolla tänne keskustaan ni tulee edelleen ja houkuttaa mukaansa autoilee vielä enemmän jengiä??
Länsimetron yhteydessä on tarkoitus toteuttaa autoilla tapahtuvaa liityntäliikennettä. En sano että P+R ratkaisut olisivat huonoja, mutta kun vaihtoehtona olisi laajempi ratikkalinjasto etelä-Espooseen joka oikeasti vähentäisi bussiliikennettä ja tarjoaisi autoa houkuttelevamman ja paremmin palvelevan vaihtoehdon, niin siinä on taasen yksi metron haitta.
 
Yleisesti kaipaisinkin neutraalia keskustelua maanalaisista ratkaisuista myös kustannus näkökulman ulkopuolelta. Jotenkin on tullut sellainen kuva Joukkoliikennefoorumia seuratessa, että metro olisi kokonaisvaltaisesti jopa huonompi ratkaisu kuin nykyinen linja-autoliikenne. Nähdäkseni nämä puheet nostavat nykyisen liikennejärjestelmän sille kuulumattomalle jalustalle. En toki halua täysin sivuuttaa investoinnin vaikuttavuutta suhteessa hintaan koska toimivassa yhteiskunnassa sen tuli edes jotenkin ohjailla toimintaa.

Lisäksi toivoisin myös muita suomenkielisiä yhtä kattavasti näkökulmia joukkoliikenteeseen antavia sivustoja kuin Kaupunkiliikenne.net.
 
Missä on päätetty, että itämetron laiturit lyhennetään länsimetron käyttöönoton yhteydessä? Eikö Lauttasaarta ja siitä nykyisiä asemia itään kalusteta pidemmäksi kuin länsi? Lauttasaareenhan tulee kääntöpaikka junille.
Espoon metron päivitetyn hankesuunnitelman yhteydessä. Siihen liittyen on suunniteltu liikennöitävän koko verkolla enintään 4 vaunun junilla.

Kustannusten säästämiseksi Lauttasaaresta karsittiin kääntöraiteet ja asemaluola lyhennettiin 90 metriin (= 4 vaunun mittaiseksi). Ja lisäksi linjattiin rata niin, että laituriluolaa ei edes voi pidentää.

Tämä tarkoittaa sitä, että läntisin pitkien junien kääntöpaikka voi olla Ruoholahti. Mutta pitkien ja lyhyiden junien ajaminen sekaisin on hankalaa. Jotta junat kuormittuisivat tasaisesti, niiden vuorovälien pitäisi olla suhteessa junien pituuksiin. Silloin syödään kuitenkin radan kapasiteettia, mikä ei ole järkevää tai mitä ehkä ei voida tehdä kysynnän vuoksi.

Liikennöintihän on suunniteltu niin, että Espoossa yksi junaryhmä kääntyy Tapiolassa ja vain toinen ajaa Matinkylään. Joten tällöin junapituus koko verkolla määräytyy uusien lyhyiden asemien mukaan. Kustannussyistä ei tietenkään kannata hankkia tarpeettomia laituriovia vanhoille asemille, jos ei kuitenkaan aiota koskaan ajaa pitkiä junia.

Antero
 
Pikaraitiotievaihtoehtoja on virallisesti selvitetty koko 1990-luvun

Sellainenkin tarjottu vaihtoehto, jossa metroa on jatkettu Lauttasaareen ja pikaratikkayhteys olisi metron jatkeena ja tällä ratikalla pääsisi vain Matinkylään asti on yksinomaan typerä. Ajatus siitä, että joutuisi menemään Olarista bussilla Matinkylään, josta pääsisi pikaratikalla Lauttasaareen, josta sitten voisi jatkaa metrolla keskustaan, ei tunnu ollenkaan hyvältä.

Pikaratikkavaihtoehdossa pitäisi huomioida raidejokerin mahdollinen rakentaminen. Jos raiteita rakennetaan Tapiolasta Pohjois-Tapiolan kautta Leppävaaraan ja siitä eteenpäin joka tapauksessa, niin miksi pikaratikalla täytyisi liikennöidä vain yhtä haaraa pitkin keskustaan? Sillä keskustaan astihan sillä pikaratikalla täytyisi päästä, jotta vaihtoehto olisi ollenkaan järkevä. Jo pelkästään kiskojen rakentaminen keskustasta Matinkylään ja raidejokerin toteuttaminen pitäisi mahdollistaa linjat Helsingin keskustasta Matinkylään sekä Helsingin keskustasta Leppävaaran suuntaan. Raidejokerissa rata lähtee suunnitelmien mukaan Tapiolan keskustasta juuri länteen päin ennen pohjoisen suuntaan kääntymistä.

Espoossa on haikailtu rataa Suurpellon suuntaan, jotta alueesta tulisi houkuttelevampi. Pikaratikkavaihtoehdossa tämä rata voisi yhdistyä keskustasta tulevaan rataan.

Metroratakin tulisi jatkaa Kivenlahteen asti, jotta siitä Etelä-Espoon sisäisten yhteyksien kannalta olisi jotain hyötyä. Yhtä hyvin pikaratikkarataa voisi jatkaa Matinkylästä Kivenlahteen. Tällöin ainakin periaatteessa voisi Etelä-Espoon ja Helsingin välinen pikaratikkaverkko olla kolmihaarainen. Siis haarat voisivat kulkea Helsingistä Leppävaaran, Suurpellon ja Kivenlahden suuntiin.

Kivenlahdesta Kauklahteen suunniteltu ratikkarata sopisi myös tähän suunnitelmaan hyvin. Näin Kivenlahden haaran ratikat voisi jatkaa vain hieman pidemmälle.

Käytännössä ratikkavaihtoehdossa minua huolettaa ratikoiden nopeus. Jos vain ratikat pääsevät kulkemaan tarpeeksi nopeaa vauhtia, voisi ratikkavaihtoehto olla metroa huomattavasti parempi. Tietenkin tässä vaihtoehdossa täytyisi ehkä rakentaa kolmen haaran yhteiselle osuudelle jo vaihtoehtoisia reittejä sen sijaan, että jokaista haaraa pitkin tulevat ratikat kulkisivat samaa reittiä Tapiolan ja Helsingin keskustan välillä. Tällainen rataverkkohan oikeastaan alkaisi muistuttaa jo TramWestiä.

Metrovaihtoehdossa Olarin ja Helsingin keskustan väliset matkat muuttuisivat vaihdollisiksi. Olarin oma metrohaara tuskin taitaisi kuitenkaan toteutua vielä pitkiin aikoihin. Metrovaihtoehdossa vaihdossa maanalaiselta metroasemalta bussiin käytännössä menisi helposti viisi minuuttia tai enemmän. Jos keskustasta tultaessa täytyy vaihtaa kahdenkymmenen minuutin välein kulkevaan bussiin, haluaisi todella varmistaa, ettei joudu odottamaan bussipysäkillä sitä kahtakymmentä minuuttia siinä tapauksessa, että vaihtoaika ei olisikaan riittänyt.

Satunnaisesti vain joitakin matkoja Itä-Helsingin suuntaan tekevänä on vaikea arvioida, kuinka paljon aikaisemmin metrolla pitää lähteä, jotta vaihto vaikkapa Vuosaaressa voisi onnistua, eikä bussia tarvitsisi siinä päässä odottaa kauan. Reittiopas tietenkin auttaa, mutta joka tapauksessa epävarmuutta herättää se, riittääkö varmasti vaihtoaika tarjotussa yhteydessä vai pitäisikö lähteä aiemmalla metrolla. Satunnainen matkustaja voi kaikesta huolimatta harhaantua vaihtoasemalla. Aikataulusta katsoessa puolestaan ensin joutuisi laskemaan minuutteja metron liikennöintikartasta ja sitten miettimään vaihtoon kuluvaa aikaa ja metron vuoroväliä tai sitten laskemaan saapumisaikoja käyttämälleen pysäkille Ruoholahdesta lähteville metroille siis ainakin nykyisillä metron vuoroväleillä. Ei metrokaan kaikkea ratkaise. Vaikka onkin huomattavan kallis.
 
Miten sä selität sen että Metro lisää autoilua?

Selitän sen sillä, että nykyinen metro ei houkuttele lisää käyttäjiä, kuten metromiehet ovat itse antaneet ymmärtää. Täten kasvu ohjautuu henkilöautoihin eli länsimetro lisää autoilua.

Pikaraitiotievaihtoehtoja on virallisesti selvitetty koko 1990-luvun

Oikeasti pikaraitiotievaihtoehtona on selvitetty raideyvassa vain siten, että rakennetaan metro Lauttasaareen, jossa vaihdetaan pikaratikkaan. Kuitenkaan ei ole selvitetty vaihtoehtona vaihdotonta pikaratikkayhteyttä keskustaan. Siellä se tietenkin yhdistettäisiin muuhun raitiotieverkkoon jolloin syntyisi tällä forumilla paljon kaivattuja heilurilinjoja. Mutta tätä ei ole selvitetty virallisesti.

Lisäksi kehottaisin kaikkia katsomaan Anteron tekemää yhteenvetoa länsimetrosta. http://www.kaupunkiliikenne.net/Espoo/index.html Jokainen voisi sitten kysyä itseltään, että onko metro perustellusti paras vaihtoehto ja onko kaikki asiat suunnittelussa ja päätöksenteossa hoidettu järkevällä tavalla.
 
Espoon metron päivitetyn hankesuunnitelman yhteydessä. Siihen liittyen on suunniteltu liikennöitävän koko verkolla enintään 4 vaunun junilla.

Kustannusten säästämiseksi Lauttasaaresta karsittiin kääntöraiteet ja asemaluola lyhennettiin 90 metriin (= 4 vaunun mittaiseksi). Ja lisäksi linjattiin rata niin, että laituriluolaa ei edes voi pidentää.

Tämä tarkoittaa sitä, että läntisin pitkien junien kääntöpaikka voi olla Ruoholahti. Mutta pitkien ja lyhyiden junien ajaminen sekaisin on hankalaa. Jotta junat kuormittuisivat tasaisesti, niiden vuorovälien pitäisi olla suhteessa junien pituuksiin. Silloin syödään kuitenkin radan kapasiteettia, mikä ei ole järkevää tai mitä ehkä ei voida tehdä kysynnän vuoksi.
Onkohan taustalla jokin sellainen ajatus, että jos Töölön-Pasilan metro joskus rakennetaan, se erkanisi nykyisestä metrolinjasta Kampissa, hyödyntäen vanhan kääntöraiteen pätkää, eikä siis rakenneta kokonaan omaksi linjakseen alkamaan sieltä 90 asteen kulmassa (koska ei tarvita koska Laajasaaloon ei tule metroa)? Silloin täyspitkillä junilla voisi liikennöidä linjalla joka kulkee Töölön metrolla + nykyisellä vanhalla itämetrolla, länsijunien jäädessä lyhyiksi. Vaikka Töölön metrosta ei ole tehty mitään päätöksiä, niin jonkinlaisia vaihtoehtoja miten koko metron kapasiteettiä hanskataan on kai pakko laskea jo tässä vaiheessa?

t. Rainer
 
Oikeasti pikaraitiotievaihtoehtona on selvitetty raideyvassa vain siten, että rakennetaan metro Lauttasaareen, jossa vaihdetaan pikaratikkaan. Kuitenkaan ei ole selvitetty vaihtoehtona vaihdotonta pikaratikkayhteyttä keskustaan. Siellä se tietenkin yhdistettäisiin muuhun raitiotieverkkoon jolloin syntyisi tällä forumilla paljon kaivattuja heilurilinjoja. Mutta tätä ei ole selvitetty virallisesti.
Pikaraitioteitä Espooseen on selvitetty vakavasti ja aika kattavasti 1990-luvun alusta asti. Mainitsemiltasi Anteron sivulta löytyy myös tietoa niistä suunnitelmista ja miksi ne eivät menestyneet.

Lisäksi kehottaisin kaikkia katsomaan Anteron tekemää yhteenvetoa länsimetrosta. http://www.kaupunkiliikenne.net/Espoo/index.html Jokainen voisi sitten kysyä itseltään, että onko metro perustellusti paras vaihtoehto ja onko kaikki asiat suunnittelussa ja päätöksenteossa hoidettu järkevällä tavalla.
Jokainen tällä foorumilla kirjoittava on varmaan punninnut vaihtoehtoja. Koska länsisuunnan joukkoliikenne on kahden kaupungin ja erilaisten päällekkäisten joukkoliikennenorganisaatioiden ja erilaisten käyttäjäryhmien yhteinen hanke, ja koska on ollut hyvin vaikeaa löytää ratkaisu jonka kaikki intressiryhmät hyväksyvät, ollaan nyt päädytty tähän.

t. Rainer
 
Länsimetro on osa kattavaa seudullista raideverkkoa, mikä ei ole valmis kun Länsimetro on valmis.
 
Onkohan taustalla jokin sellainen ajatus, että jos Töölön-Pasilan metro joskus rakennetaan, se erkanisi nykyisestä metrolinjasta Kampissa, hyödyntäen vanhan kääntöraiteen pätkää, eikä siis rakenneta kokonaan omaksi linjakseen alkamaan sieltä 90 asteen kulmassa (koska ei tarvita koska Laajasaaloon ei tule metroa)?
Tämä vaihtoehto on käytännössä pois suljettu niin kauan, kun Espoo haluaa minimivuorovälin Tapiolaan. Kuormituksen kannalta ei ole tarpeen ajaa minimivuoroväliä Lauttasaarta pidemmälle, eikä kai oikeasti edes Lauttasaareenkaan. Mutta on toki matkustajille yksinkertaisempaa, mitä pidemmälle länteen kaikki junat menevät.

Nykyinen suunnitelma Laajasalon ja Santahaminan suhteen on, että jos Sandis rakennetaan, sinne tulee pääosin maanpäällä kulkeva pikaratikka. Ja se jatkuisi Töölön metrona, jos sellainen maanalaisena tehtäisiin. Tämä pikaratikka olisi siis eri profiililla kuin nykymetro, eikä sinne nykymetron kalustolla ajeta. Nykyisen Töölön suunnan kääntöraiteen merkitys olisi huoltoyhteys, jos järjestelmillä on sama raideleveys.

Antero
 
Nykyinen suunnitelma Laajasalon ja Santahaminan suhteen on, että jos Sandis rakennetaan, sinne tulee pääosin maanpäällä kulkeva pikaratikka. Ja se jatkuisi Töölön metrona, jos sellainen maanalaisena tehtäisiin. Tämä pikaratikka olisi siis eri profiililla kuin nykymetro, eikä sinne nykymetron kalustolla ajeta. Nykyisen Töölön suunnan kääntöraiteen merkitys olisi huoltoyhteys, jos järjestelmillä on sama raideleveys.

Mistä tämä tieto on peräisin?

t. Rainer
 
Kun aletaa vertaamaan Tukholman metroa ja Helsingin metroa niin kyllä tuolla naapurissa järjestelmä on todella paljon meitä edellä.

Jopa niin "edellä" että siellä on huomattu olevan kannattamatonta rakentaa yhtää lisää metroa. Sen sijaan rakennetaan lisää raitioteitä.
 
Viimeksi muokattu:
Silloin täyspitkillä junilla voisi liikennöidä linjalla joka kulkee Töölön metrolla + nykyisellä vanhalla itämetrolla, länsijunien jäädessä lyhyiksi.

Töölön metron suunnitelmathan on juuri päivitetty 90 metrin laitureille, joten sinne ei voida ajaa pitkillä junilla. Lisäksi metron kapasiteetti Kampista Lauttasaareen ei lyhyillä junilla välttämättä riitä ainakaan jatkossa, jos kaikkia vuoroja ei ajeta vähintään Lauttasaareen asti. Käytännössä kaikki vuorot ajetaan siis Tapiolaan, jossa on tärkeä liityntäpaikka ja siksi kääntöraiteetkin tehdään sinne.
 
Jopa niin "edellä" että siellä on huomattu olevan kannattamatonta rakentaa yhtää lisää metroa. Sen sijaan rakennetaan lisää raitioteitä.

Tuo ei toisaalta automaattisesti tarkoita, ettei missään kannattaisi tehdä lisää metroa. Tukholmassa metroverkko on jo niin laaja, että merkittävät runkoyhteydet on katettu.

Lisäksi Tukholmassa on edelleen olemassa suunnitelmia myös metron jatkamiseksi ja osa niistä toteutunee aikanaan. Karolinskan jatke voi syntyä jo kymmenen vuoden sisään ja pidemmällä tähtäimellä saatetaan hyvinkin mennä Nackaan. Useita pikaraitiotiehankkeita on kuitenkin arvioitu kiireellisemmiksi ja metron haaroja yhdistäviä jatkeita on osin korvattu sellaisilla.
 
Tämä vaihtoehto on käytännössä pois suljettu niin kauan, kun Espoo haluaa minimivuorovälin Tapiolaan. Kuormituksen kannalta ei ole tarpeen ajaa minimivuoroväliä Lauttasaarta pidemmälle, eikä kai oikeasti edes Lauttasaareenkaan. Mutta on toki matkustajille yksinkertaisempaa, mitä pidemmälle länteen kaikki junat menevät.

Töölön metron suunnitelmathan on juuri päivitetty 90 metrin laitureille, joten sinne ei voida ajaa pitkillä junilla. Lisäksi metron kapasiteetti Kampista Lauttasaareen ei lyhyillä junilla välttämättä riitä ainakaan jatkossa, jos kaikkia vuoroja ei ajeta vähintään Lauttasaareen asti. Käytännössä kaikki vuorot ajetaan siis Tapiolaan, jossa on tärkeä liityntäpaikka ja siksi kääntöraiteetkin tehdään sinne.

Sattuuko joku teistä tietämään mikä se minimivuoroväli johon pyritään metron automaattiohjauksella? Onko se yhä 1.5 min joka aiemmin ilmoitettiin, vai onko alettu "luistaa" ?

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös