Vs: Länsimetro
Anteron ehdotus on varsin hyvä pitkän tähtäyksen tavoite, mutta KollinAlunperin kirjoittanut Antero Alku
vaatimusta 190-sarjan bussien jättämisestä ennelleen, kunnes ollaan päästy yksimielisyyteen "lopullisesta ratkaisusta" ei voida myöskän ihan olankohautuksella ohittaa.
Olisikohan jossain sellaisessakin ratkaisussa järkeä, että jos 190-linjat lopetetaan, niin HKL järjestäisi länsimetron valmistuttua oman kaupungin sisäisen bussilinjan Lehtisaaresta keskustaan, ja YTV taas tiedelinjan Tapiolasta Arabiaan, ja että näiden kahden linjan välillä voisi sitten vaihtaa yhteisillä pysäkeillä.
Kompakysymys: Onko Helsingissä tällä hetkellä yhtään asumalähiöitä itämetron liityntäliikenteen ulkopuolella, josta ei mene yhtään bussia eikä raitiovaunua eikä vesijoukkoliikennettäkään keskustaan?
t. Rainer
Viimeisin muokkaaja vko; 13.12.2008 kello 13:21. Syy: lainaukset korjattu
Vs: Länsimetro
Jos yritetään vastata kompaan niin Lehtisaari täyttää Kuusisaaren kanssa kriteerit siinä mielessä, että Lehtisaareen tai Kuusisaareen ei ole Helsingin sisäistä liikennettä ollenkaan.
Mikäli kaikki liikenne lasketaan yhteydeksi, en ensihätään keksi mitään. Västerkullan kiilakaan ei kelpaa, koska sen yhteydet tukeutuvat Itikseen. Vai oliko peräti niin, että pikkubussi syöttää vain U-autoja Itäväylällä?
Mutta hankalan pistit! kerro heti vastaus!
Vs: Länsimetro
Tarkoitin paikka josta ei mene mitään joukkoliikennevälinettä, ei seutubusseja eikä junaakaan sieltä keskustaan, joissa HKL:n tsetti kelpaa.
Jos nyt vastaan rehellisesti, niin en tiedä minäkään muita kuin Ala-Tikkurila, joka on aika liikennemotissa Helsingin sisäisen liikenteen osalta.
Mutta hankalan pistit! kerro heti vastaus!
Onhan niintä joitakin muita pientalovaltaisia alueita kuten länsi-Pakila, Pirkkola ja Maununneva joista on paikoin pitkä kävelymatka lähimmälle bussille, mutta bussi kuitenkin ajaa alueen sivuttavia pääkatuja pitkin.
t. Rainer
Vs: Länsimetro
Mikä 73:ssa sitten on vikana?
Vs: Länsimetro
Se ettei sillä käytännössä ole yhtään pysäkkiä Ala-Tikkurilassa.
Vs: Länsimetro
Ilmeisesti pysäkit Tikkuritie, Suutarilantie ja Ala-Tikkurila eivät sitten ole Ala-Tikkurilassa?
Vs: Länsimetro
Sillä on päätepysäkki Ala-Tikkurilan länsilaidassa (Bilteman pihalla?), ja pysäkit kehäkolmosen rampeilla, mutta Ala-Tikkurilan itäpuolen alueita pääradan varrelta on pitkä matka niihin. Juna tietysti kulkee, mutta sillä ei pääse Helsingin sisäisellä lipulla.
Myös Mäkkylän ja Pitäjänmäen välinen alue Helsingin puolella rajaa on sellaista raja-aluetta josta pääse Stadiin seutubussilla ja junalla, mutta vain maksamalla seutulipun hinta.
t. Rainer
Vs: Länsimetro
Miksi 73 ei voisi kulkea Kehä III:n pohjoispuolen katuverkolla McDonaldsin ja Lidlin välistä Bilteman pysäkille? Siellä se palvelisi paljon paremmin kuin Kehä III:lla.
Tällaista ehdotin HKL:lle tehtäväksi:
-73 kulkemaan Tapulikaupungista Tikkurilan asemalle
-77A jatketaan tulevaisuudessa Siltamäestä Tikkurilaan, Kehä III:n sijaan bussi kulkisi Aamuruskontien ja Juhannustien kautta Suutarilantielle ja Siltamäkeen
Ala-Tikkurilan alueet radanvarressa ovat hyvin ongelmallisia joukkoliikenteen kannalta. Kävelymatkat bussille tai junalle ovat 700-1000 metrin luokkaa kadusta riippuen. Käytännössä alueelta kuljetaankin henkilöautolla nykytilassa. Palvelulinja kulkee sentään alueen kautta kolmena päivänä viikossa 8-16 -aikaan pari kertaa!
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: Länsimetro
Miksi kuitenkin sallitaan se, että metrolla saadaan päästä kaikkia muita nopeammin?
194 ja 195 eivät taida olla mitään mahdottoman suosittuja linjoja, lisäksi ne ovat pitkiä, kulkevat harvoin ja sitovat paljon kalustoa. Mainitsemistasi Lehtisaaresta ja Kuusisaaresta hypätään ensimmäiseen tulevaan bussiin ja vaihdetaan siitä tarpeen mukaan 4:n ratikkaan Munkkiniemessä. Monet menevät myös muualle kuin Töölöön, joten vaihtaminen on joka tapauksessa edessä, vaikka sitten siellä Elielinaukiolla. Töölökin on iso alue ja Mannerheimintie kulkee aivan sen laidalla, joten sieltä on pitkä kävelymatka muualle Töölöön.
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: Länsimetro
On tärkeää säilyttää 194 ja 195, ne takaavat 500-sarjan kanssa yhteydet Töölöstä Espoon suuntaan. Vaihtoa tai ei, Lehtisaaresta ja Kuusisaaresta on oltava vaihdoton yhteys keskustaan.
Vs: Metron soveltuvuus Helsinkiin
Länsimetro ei ole mikään seudullinen joukkoliikennehanke, ainakaan pääasiallisesti. Pääkaupunkiseutukin koostuu yksittäisistä kunnista, jotka pyrkivät ajamaan asukkaidensa etua (tai ainakin näin pitäisi olla). Saattaa olla että Länsimetrokin kytkeytyy johonkin isompaan lehmänkauppapakettiin, josta Espookin hyötyy -en tiedä. Jokatapauksessa jos Länsimetroa arvioidaan ainoastaan yksittäisenä projektina, niin hieman kärjistäen voidaan sanoa, että hankkeen hyödyt kohdistuvat helsingille ja kustannukset Espoolle.
helsingin kannalta on suhteellisen yhdentekevää se, mihinkä Espoo piirrustelee metroa Otaniemen (tai viimeistään Tapiolan) jälkeen. helsinki saa siis suhteellisen edullisesti (jos metron tapauksessa ylipäätään voidaan käyttää sanaa edullinen) yhteyden Otaniemeen (Tapiolaan). Espoo puolestaan joutuu maksamaan kohtuuttoman kovan hinnan siitä, että käytännössä pitäjän eteläosan joukkoliikenneyhteydet seudun pääkeskukseen heikkenevät.
Tämän helsingin seudulle täysin tarpeettoman järeän järjestelmän laajentaminen on täysin järjetöntä, paitsi helsingin näkökulmasta, koska naapurikunta rahoittaa homman. Käsittämätöntä että espoolaiset eivät näe kokonaiskuvaa, ellei länsimetro sitten kytkeydy johonkin edellämainittuun suurempaan lehmänkauppapakettiin.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 19.12.2008 kello 22:55. Syy: siirretty toiseen ketjuun
Vs: Metron soveltuvuus Helsinkiin
No kokonaispakettihan se on: Helsinki saa länsimetron, Vantaa kehäradan ja Espoo Kehä II:n jatkeen. Kunkin kaupungin kannalta mielekästä: länsimetro tukee Vironniemen asemaa seudun ainoana kunnon keskuksena, Kehä II taasen parantaa Espoon työpaikkakeskittymien saavutettavuutta ja Kehärata on Vantaan ainoa toivo saada jotain kakusta Aviopoliksen muodossa. Tulevaisuus näyttää kuka voittaa kaupassa ja kenelle jää musta pekka käteen. Seutu kokonaisuudessaan on ainoa joka ei kunnolla hyödy koska kukin hanke on osa kokonaisstrategiaa jotka ovat keskenään ristiriidassa. Hajoita ja hallitse, vaikka kukaan ei taida nyt olla hallitsemassa ja hyötymässä eripurasta.
Mutta kokonaisen kaupunkiseudun jakaminen kolmeen palaan, jotka itsessään kuitenkaan eivät ole elimellisiä kokonaisuuksia, kuten vaikka Tukholman seudun esikaupungit, muistuttaa turhan paljon Rooman imperiumin ja Neuvostoliiton tapaa jakaa autonomiaa juuri niin että varsinainen valtakeskus saa koko vallan paikallisten toimijoiden keskityttyessä riitelyyn. Tilannetta vaan ei ole kukaan suunnitellut: se on puhdas vahinko ja ehkäpä tahaton seuraus meidän kielipolitiikasta jonka takia aikanaan ruotsinkielistä Espoota ei ole voitu sulattaa Helsinkiin. Vaikka sitten seurauksena kuitenkin on ollut ruotsinkielisen maalaiskunta Esbon häviäminen.
Ville
Vs: Länsimetro
Pääkaupunkiseudulla kannattaisikin luoda yksi vahva Suur-Helsinki ja pistää peruskunnat palasiksi, niiksi n. 20 000 ... 50 000 asukkaan kunniksi, jotka ovat jonkun tutkimuksen mukaan kaikista tehokkaimpia kuntia keskimäärin.
Tällöin ruohonjuuritason mikromanageroinnista päättäisivät Helsingin kantakaupungin muodostava Helsinki, muun nyky-Helsingin pirstoutuessa alakeskuskunniksi: Itä-Helsingin alueelle mahtuisi ainakin 3-4 itsenäistä peruskuntaa (esim. Vuosaari, Laajasalo ja "loppu Itä-Helsinki"), Lauttasaari olisi tottakai itsenäinen, Ogeli, Malmi, Haaga (Haagan kauppalan + Huopalahden kunnan alueet sekä näistä luoteeseen sijaitsevat Hki mlk:sta kaupunkiin 1946 liitetyt alueet) olisivat itsenäisiä, Vantaa pilkottaisiin ainakin "Myyrmäkeen" (koko Länsi-Vantaa), "Helsingeen" (Helsingin kk + "Virkamieskylät" + Aviapolis), Tikkurilaan (Pääradan Vantaa + Puistolan seutu) ja "Hakunilaan" (Kaakkois-Vantaa; mahdollisesti yhdistäen Mellunkylän-Östersundomin aluiden kanssa), Espoo niinikään Tapiolaksi, Leppävaaraksi, Matinkyläksi, Espoon/Kivenlahdeksi ja Espooksi (sis. kaupungin maaseutualueet ja kuntakeskus ympäristöineen) ja Kauniainen säilyttäisi vaalimansa itsenäisyyden.
"Peruskunnat" voisivat olla juridisia peruskuntia kunnanhallintoineen jolloin Suur-Helsinki olisi vahvalla toimivallalla varustettu itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö tai Suur-Helsingin kunnan osia, joilla olisi oma aluelautakunta tai kunnanosavaltuusto.
Pohjoisnaapurissa taas muodostettaisiin uusi Tuusulan suurkunta Tuusulasta, Keravasta ja Järvenpäästä, ja sen sisälle muodostettaisiin aluelautakunnat Keravalle, Järvenpäähän, Jokelaan ja Hyrylään. Erityisalueina voisi pohtia myös kunnan lounaisosan kaksikielisten alueen itsehallintoa.
Sipoo pilkottaisiin julmasti kahtia: Nikkilään ja Söderkullaan, jolloin jälkimmäinen luultavasti suuntautuisi Helsinkiin ja edellinen Tuusulaan ja Porvooseen. Mikä ettei, jos nämä liittyisivät myös kumpaankin "suurkaupunkiin". Jos Nikkilä liittyisi Tuusulaan, Tuusulasta varmaankin tulisi kaksikielinen, jolloin Tuusulan Ruotsinkylä ei olisikaan enää niin erityinen.
Sakari Kestinen
Vs: Länsimetro
Johtaisiko tämä yhtä pöllöön tilanteeseen kuin Sammatissa, joka täysin suomenkielisenä alueena joutuu nyt ottamaan vastaan ruotsinkieliset katukyltit, koska Lohja on kaksikielinen kaupunki. Asiaa yritettiin kääntää ties mitenkä päin, jotta asiasta voitaisiin joustaa, mutta kielilaki on kielilaki. Sammatin yhden käden sormilla laskettavat ruotsinkieliset olivat varmaan tyytyväisiä! Jospa ruotsinkieliset alueet erotettaisiin omiksi kunnikseen, jolloin suomenruotsalaiset saisivat pitää rauhassa ankkalammikkojaan sotkematta suomenkielisiä mukaan näihin kuvioihinsa?
Yöbussissa on tunnelmaa
Vs: Metron soveltuvuus Helsinkiin
Tämä kommentti osoittaa kokonaisuudessaan seudullisen näkökulman puutetta.
Nimenomaan tämä mainitsemasi kuntien välinen kilpailu on ongelma, juu, totta.
Se ratkeaa yhdistämällä kaupungit. Itse veikkaan sen tapahtuvan Helsingin ja Vantaan osalta hyvinkin pian (päätös 2009-2010).
Väite, että Länsimetrosta on jotain hyötyä on ristiriidassa aiempien kommenttiesi kanssa, joiden mukaan länsimetrosta ei ole hyötyä. Tottakai siitä on hyötyä, monellakin tapaa. Se, että Espoo maksaa isomman osan ei ole merkityksellinen asia. Espoo investoi seutuun, joka on enemmän kuin osiensa summa. Niinhän Helsinkikin on investoinut omaan liikenneverkkoonsa, jota muut käyttävät. Asiat eivät tietysti ole suoraan verrannollisia, mutta käytännössä voidaan sanoa, että seutu investoi seutuun. Ei Espoo ole autonominen saari tai Helsinki. Kun yhdistymispäätöstehdään, on Helsinki investoinut 70% metron hinnasta Helsinkiin.
Metronvastustajat, yhdistymisen vastustajat yms eivät näe kokonaiskuvaa. Heidän mielestään Helsinki on syyllinen seudun liikenneongelmiin, ja tarkemmin sanottuna metro. Tämän porukan mielestä Espoo ja Vantaa ovat viattomia uhreja ja Helsinki on kaiken pahan alku.
Metro on koko seutua ajatellen erittäin fiksu hanke, jolla rakennetaan tulevaisuuden liikkumista ja liikenneverkkoa yli itsekkään kunnallisen kermankuorintafilosofian ja Helsinki-kaunan.
Lähettämissäännöt
LinkBack URL
About LinkBacks
Vastaa lainaamalla viestiä