Vaikka olin siihen aikaan aika nuori, niin minun muistikuvani Rautatientorista ja Kaisaniemenkadusta ennen metroa yhtyvät kyllä vahvasti Arto Hellmanin käsitykseen. Se oli niin täynnä busseja että siellä oli vaarallista liikkua. Jonkinlaisena tekohengityksenä ennen metroa luotiin järjestely, että Pitkälle Sillalle ei ollut henkilöautoilla asiaa. Se ilmeisesti työnsi henkilöautoruuhkan Liisankadulle ja Kruunuhaan muille kaduille. Kaisaniemekadun seutu bussiralleineen toi vahvasti mieleen itäblokin ankeat ja savuiset kaupungit. Sitähän käytettiin amerikkalaisten jännityselokuvien lavasteena Moskovaa esittämässä.
Olisikohan sinun kohdallasi ongelma, että asut suht vauraalla alueella jossa jokaisella taloudella on auto tai useampikin, ja niitä myös käytetään, ja asut juuri niin kaukana metroasemalta että kävely ei innosta? Vaikka metroa ei olisi koskaan rakennettu, niin todennäköisesti bussin vuoroväli ei olisi tiheämpi kuin nyt, saattaisi olla harvempikin. Tavallaan ikävää, että jos kohottaa omaa elämisen laatuaan muuttamalla arvostetulle ja rauhalliselle alueelle, jää osittain vailla "rahvaalle" suunnattuja palveluita. Minä olen itse samanlainen "hermoilija" kun pitää matkustaa bussilla ja jos on jokin tiety aika josta ei saa myöhästyä. Itse olen ratkaissut liikkumisongelmani niin että vältän bussin käyttöä ja kävelen, jos matka on enintään n 1 km ja varmuutta että bussi pysyy aikataulussa ei ole. Jos käytössäni olisi junan sijaan pelkkä bussiyhteys, ei se tekisi elämääni onnellisemmaksi koska jossain vaiheessa matkaa bussin matkanteko tökkisi eikä perilletuloa voisi ennustaa yhtään paremmin. On junillakin ongelmia pysyä aikataulussaan mutta ne ovat säästä johtuvia enimmäkseen ja ne voi jollain tavalla ennakoida.
t. Rainer