Länsimetro

Onko tuo varsinaisesti ongelma? Laitureita voidaan kyllä pidentää, jos sellainen ihme tapahtuu että kapasiteetti loppuu. Helppoa ja halpaa laitureiden pidentäminen ei ole, mutta kuitenkin teknisesti mahdollista.

Niin, olisi, jos linjauksessa varauduttaisiin siihen. Mutta Anterohan juuri sanoi, ettei varauduttu.

Ongelmat syntyvät kai siitä, että kaarreasemilla junan ja laiturin väliin jää isompi rako, ja koska metro rakennetaan keinulautaperiaatteella, pidennetyn laiturin päissä lattia todennäköisesti viettäisi jonkin verran alaspäin. Siksi linjauksessa olisi pitänyt varautua rakentamalla suoraa rataa vielä laiturien jälkeenkin.
 
Ongelmat syntyvät kai siitä, että kaarreasemilla junan ja laiturin väliin jää isompi rako, ja koska metro rakennetaan keinulautaperiaatteella, pidennetyn laiturin päissä lattia todennäköisesti viettäisi jonkin verran alaspäin. Siksi linjauksessa olisi pitänyt varautua rakentamalla suoraa rataa vielä laiturien jälkeenkin.

Maailmalla on paljon kaarreasemia ja osalla asemista on korkeuserojakin. Pariisissa oli hyvinkin mäkisiä ja kaarteisia asemia. Onko Helsingissä muka sellaiset erityisolosuhteet, että asematkin pitää olla välttämättä tehty vatupassilla? Mahdottomuus pidentää laitureita on ihan keksitty juttu.

Vaativaa ja kallista laiturien pidentäminen kyllä on, muttei mahdotonta.
 
Viimeksi muokattu:
Onko tuo varsinaisesti ongelma? Laitureita voidaan kyllä pidentää, jos sellainen ihme tapahtuu että kapasiteetti loppuu. Helppoa ja halpaa laitureiden pidentäminen ei ole, mutta kuitenkin teknisesti mahdollista.

Ehkä laitureiden pidentäminen on teknisesti mahdollista, mutta kyllähän nämä typistetyt laiturit kertovat aika paljon siitä, kuinka järjetön hanke tämä länsimetro ylipäätään on. Rakennetaan mahdollisimman kalliisti järjestelmää, jolle ei edes uskota olevan tarpeeksi kysyntää vaikka samalla siirretään koko E-Espoo epäkäytännöllisen liityntäliikenteen pariin.
 
Hajanaisessa rakenteessa yhdyskuntarakenteella on jokin hinta, sanotaan vaikka 100 yksikköä per asukas. Rakenne sisältää talot, tiet ja kunnallistekniikan. Lisäksi yhdyskuntarakenteella on käyttökustannus. Sanotaan nyt vaikka sen olevan 10 yksikköä per asukas vuodessa. Käyttökustannus sisältää lämmityksen, kunnallistekniset palvelut ja liikenteen.

Periaatteessa yhdyskuntarakenteen tiivistämisen pitäisi vähentää sekä rakenteen hintaa että käyttökustannuksia. Koska on vähemmän teitä, piuhoja ja putkia per asukas ja lyhyemmät matkat joista käyttökuluja maksetaan.

Mutta Espoon metron kanssa näyttää käyvän niin, että yhdyskuntarakenteen hinta onkin tiiviissä rakenteessa suurempi kuin hajanasessa, esimerkiksi 120 yksikköä, ja käyttökustannuksetkin ovat suuremmat, esimerkiksi 13 yksikköä. Tiivis yhdyskuntarakenne on silloin huonompi kuin hajanainen.

Tämä johtuu siitä, että rakennetaan kallis metro joka on vajaakäytössä. Se mitä tiivistämisellä säästetään per asukas on vähemmän kuin mitä metrosta tulee lisää kustannuksia. Tiiviistä rakenteesta voidaan saada harvaa parempi, mutta silloin sen on oltava vielä tiiviimpi, jolloin se käyttää myös kalliin metron kokonaan hyväkseen.

Edellä olevin esimerkkiluvuin ajatellaan vaikka teoreettisesti niin, että tehdään kaikista taloista 2 kertaa korkeampia. Silloin tuplaamme ihmisten määrän, mutta emme tarvitse (tai voi tehdä) lisää teitä, piuhoja ja putkia. Jos siinä 100 yksikössä rakennusten osuus oli 40 ja rakennusten kulutuksen osuus 5, tiivistetyn yhdyskuntarakenteen hinta on 80 yksikköä per asukas ja kulutus 9 yksikköä per asukas. Ja kas, nyt saatiin aikaiseksi niin tiivis rakenne, että siitä tulikin parempi kuin harvasta.​

Nuo luvut eivät taida olla mitään oikeita lukuja.

Kun laskee jonkun yhdyskuntarakenteen "hinnan" niin täytyy muista että valitsi minkä tahansa yhdyskuntarakenteen, niin aina löytyy seikkoja jotka joko parantavat tai huonontavat sitä, mutta joille ei voi laskea "hintaa".

Esim tiiviissä yhdyskuntarakenteessa ihmisten päivittäin kulkemat matkat vähenevät keskimäärin joka tapauksesa, myös niiden jotka eivät käytä metroa. Sellaisille ihmisille joilla ei ole omaa autoa käytettävissään aina, esim lapset, nuoret, vanhukset ja kotiäidit, tiivis yhdyskuntarakenne helpottaa elämää monella tavalla, mutta kaikelle ei voi laskea mitään "hintaa". Koko Suomen kansantalous kohenisi jos täältä katoaisi pois kaikki jotka eivät elä metsäteollisuudesta ja kaivostoiminnasta, silloin kansantalous kukistaisi, mutta sille mitä niille muille ihmisille tapahtuisi, ei voi laskea mitään "hintaa". Tai päinvastoin: jos maaseutu autioitettaisiin ja maatilat lopetettaisiin niin Suomen kansantalous voisi numeroiden mukaan paremmin kuin nyt, mutta näiden lopettamaan pakotettujen maajussien henkiselle pahoinvoinnille ei voi laskea "hintaa".

Espoo on yksi Helsingin esikaupungeista ja ihmiset siellä ovat valinneet kaupungin ja sen funktiot elinympäristökseen, eivät maaseudun. On totta että PK-seudulta on muuttoliikettä Nurmijärvelle ja muihin maaseudun kehyskuntiin mutta erilaisten tutkimusten perusteella se ei johdu siitä että kaikki muuttajat haluaisivat muuttaa pois kaupungista, vaan kaupungissa asumisen kalleudesta. Tähän asumisen kalleuteen on haluttu laajasti saada aikaan halittu korjausliike ja yksi niistä on ottaa käyttöön joutomaat vanhojen lähiöiden ympärillä ja siitä syntyy tiiviimpi yhdyskuntarakenne josta on monta kertaa enemmän hyötyä kuin haittaa. Mutta minkä "hinnan" sille laskee on täysin arvioijian itse päätettävissä. Jos kaikelle pitäisi laskea absoluuttinen"hinta" nin eläisimme DDR-tyyppisessä yhteiskunnassa.

Huomautin tästä asiasta, kun ks-lautakunta otti kantaa hankesuunnitelmaan ja edellytin, että tunnelin linjauksessa tulee varautua siihen, että asemat voidaan pidentää Espoossa. Perustelin tätä silloin sillä, ettei pitkällä ajalla ole perusteita, joiden vuoksi lännessä olisi vähemmän ihmisiä ja liikennettä kuin idässä. Ehdotukseni ei tietenkään saanut kannatusta. Taisi olla niin, että olin metron puolesta tai vastaan, aina olin väärä mies ehdottamaan mitään. Tosin voisin nimetä joukon virkamiehiä, jotka olivat kanssani täysin samaa mieltä.
Eikö nyt kuitenkin metron kapasiteetti tule kuitenkin riittämään automaattiajon toteutuksen jälkeen idässäkin? Jos ei riitä, niin Joukkoliikennelautakunan ja vastaavien elinten olisi pitänyt reagoida ennenkuin päätettiin automaattiajoon siirtymisestä.

t. Rainer
 
Espoolainen toimialajohtaja hehkuttaa megarakentamista ja laskee kerrosalalla maksettavan metro moneen kertaan. Helsinkiläinen metroinsinööri puolestaan perustelee, miten metron matkamäärät eivät koskaan kasva metromaiselle tasolle, minkä ansiosta kapasiteettia voidaan alentaa 33 %.

Mitoittava kapasiteetti on kuitenkin edelleen (60/2)*(2*300) = 18 000 matkustajaa suuntaansa huipputunnissa. Kapasiteetti ylittää siis nykyisen metron huippukuormituksen yli 50 prosentilla ja nykyistä metroa pidetään perusteltuna. Ei tuo olisi ole kansainvälisesti metrolle huono kuormitus, vaikka ei maailman huippujärjestelmien kanssa kilpailekaan. Huippujärjestelmissä myös käytetään kaikki kapasiteetti, jolloin lyhennetylläkin metrolla liikuttaisiin yli 20 000 matkustajan luokassa.

Nämä eivät ole realistisia lukuja pikaraitioteille nopeilla osuuksilla länsimaisilla kuormituksilla. Pikaratikan mitoittava kapasiteetti voisi parhaimmillaan olla ehkä 2*250 täysimittaiselle 75 metrin yksikölle. Täysi kapasiteetti sitten ehkä 2*300. Nopealla osuudella ei voida ajaa sen tiheämmin kuin metrollakaan.

Eihän tässä ole mitään mieltä, että lasketaan jotain, ja laskijoilla on oikeus käyttä tulosta miten haluavat mutta kritiikissä ei saa vedota tulokseen eikä saa olla myöskään eri mieltä kuin tulos.

Yhtenäisyyttä pitää olla, mutta menetelmiin on silloin hyvä viitata oikein. YHTALI ei Länsimetron osalta oikeuta argumenttia "kannattamaton myös maankäyttömuutosten kanssa", koska tätä ei ole tutkittu. Ei pidä siis sotkea selvitysten mukaista kannattamuutta ja omiin arvioihin perustuvaa kannattamattomuutta, jotka koskevat eri skenaarioita. Ei myöskään pitäisi edes sanoa, että "Länsimetro on kannattamaton", jos argumenttina on YHTALI-laskelma, johon ei itse usko. Pitäisi silloin sanoa, että virallisten laskelmien mukaan on näin.

Henkilökohtaisesti argumentoin nykyään mieluiten myönteiseen suuntaan eli viittaan YHTALI-laskelman puutteisiin Länsimetron osalta argumenttina saman laskelman puutteisiin Raide-Jokerissa. Sen verran edistystäkin on havaittavissa, että nyt on halua Iso-Britannian malliin sisällyttää mukaan lisää hyötyjä raideliikenteelle. Siihen ei sentään päästä, että osattaisiin kyseenalaistaa laskelmassa jo olevat hyötyerät, jotka suosivat tiehankkeita.
 
Mitoittava kapasiteetti on kuitenkin edelleen (60/2)*(2*300) = 18 000 matkustajaa suuntaansa huipputunnissa. Kapasiteetti ylittää siis nykyisen metron huippukuormituksen yli 50 prosentilla ja nykyistä metroa pidetään perusteltuna. Ei tuo olisi ole kansainvälisesti metrolle huono kuormitus, vaikka ei maailman huippujärjestelmien kanssa kilpailekaan. Huippujärjestelmissä myös käytetään kaikki kapasiteetti, jolloin lyhennetylläkin metrolla liikuttaisiin yli 20 000 matkustajan luokassa.

Nämä eivät ole realistisia lukuja pikaraitioteille nopeilla osuuksilla länsimaisilla kuormituksilla. Pikaratikan mitoittava kapasiteetti voisi parhaimmillaan olla ehkä 2*250 täysimittaiselle 75 metrin yksikölle. Täysi kapasiteetti sitten ehkä 2*300. Nopealla osuudella ei voida ajaa sen tiheämmin kuin metrollakaan.

Näin on. Jos kaikki seisomapaikat ovat käytössä mahtuu kahden yksikön metrojunaan mahtuu n 750 matkustajaa. Se antaa tunnin kapasiteettiluvuksi 2 minuutin vuorovälillä 22500. Eli pitäisi riittää aika hyvin.

Max 75 m 3 välipalallisesta nivelraitiovaunusta koostuvaan raitiovaunujunaan mahtuu enimmillään 600 matkustajaa. (Jos käytetään sellaisia vaunutyyppejä mitä HKL:llä on nyt käytössä) Eli pikaratikan kapasiteetiksi saataisiin jos vuoroväli on keskimäärin 2 min, 18000/tunti.

Vrt länsiväylbussien, jos bussiin mahtuu 100 matkustajaa ja busseja ajaa keskimäärin puolen minuutin välein, saadaan kapasiteetiksi 12000/tunti. Lähettämällä busseja noin tiheään moottoritienopeudella ajavaan liikenteseen, otetaan jo jonkinlaisia turvallisuusriskejä, mutta teoriassa lienee saavutettavisa, mutta siinä mennee raja nykyisenmallisilla busseilla. 2-kerrosbusseilla ja nivelratkaisuilla saadaan ehkä vielä nostettua, mutta siinä tulevat vastaan pidentyneet pysäkkiajat ja siitä aiheutuva ruuhkautuminen joka pidentää matka-aikaa.

t. Rainer
 
Mitoittava kapasiteetti on kuitenkin edelleen (60/2)*(2*300) = 18 000 matkustajaa suuntaansa huipputunnissa. Kapasiteetti ylittää siis nykyisen metron huippukuormituksen yli 50 prosentilla ja nykyistä metroa pidetään perusteltuna.

Pikaratikan mitoittava kapasiteetti voisi parhaimmillaan olla ehkä 2*250 täysimittaiselle 75 metrin yksikölle. Täysi kapasiteetti sitten ehkä 2*300. Nopealla osuudella ei voida ajaa sen tiheämmin kuin metrollakaan.

Eli siis mittavaa ylikapasiteettia luvassa, norsukiväärillä ammutaan taas hyttystä. Tämän perusteella kevyempikin raideliikennejärjestelmä olisi riittänyt hyvin Espooseen.
 
Eli siis mittavaa ylikapasiteettia luvassa, norsukiväärillä ammutaan taas hyttystä. Tämän perusteella kevyempikin raideliikennejärjestelmä olisi riittänyt hyvin Espooseen.

Pitää muistaa, että istumapaikkakapasiteetti on paljon pienempi eli lännessä kutakuinkin sen verran, että kaikki pääsevät istumaan. Toki henkilöitä, jotka haluavat seisoakin on, mutta kyllä minun mielestäni nykyaikaisissa joukkoliikenneratkaisuissa pitää tarjota halukkaille istumapaikat silloin kun matka-aika on muutamaa minuuttia pidempi.

Ylikapasiteettia ei vaikuta olevan mitenkään valtavasti. Pakkoseisominen ei ole hyvää palvelua.
 
Pitää muistaa, että istumapaikkakapasiteetti on paljon pienempi eli lännessä kutakuinkin sen verran, että kaikki pääsevät istumaan. Toki henkilöitä, jotka haluavat seisoakin on, mutta kyllä minun mielestäni nykyaikaisissa joukkoliikenneratkaisuissa pitää tarjota halukkaille istumapaikat silloin kun matka-aika on muutamaa minuuttia pidempi.

Ylikapasiteettia ei vaikuta olevan mitenkään valtavasti. Pakkoseisominen ei ole hyvää palvelua.

Jos oletetaan että ruuhka-aikaan kulkisi yhdestä ilmansuunnasta keskustaan pyöreästi 10000 matkustajaa/tunti, niin ihmiset mahtuisivat istumaan seuraavasti:

- Metro (2 min vuoroväli, 2 vaunuparin junia): 74% mahtuisi istumaan, 26 % seisoisi
- Raitiovaunu (3 välipalanivelvaunusta koostuva 75 m juna, 2 min vuoroväli): 45% istuisi, 55% seisoisi
- Bussi (telibussi, 0.5 min vuoroväli): 61% istuisi, 39 % seisoisi

Jos matkustajamäärä nousisi 15000 matkustajaan/tunti niin jakauma paikkamuotojen suhteen olisi:
- Metro: 50% istuisi, 50% seisoisi
- Raitiovaunu: 30% istuisi, 70% seisoisi
- Bussi: 42% istuisi, 43% seisoisi ja 15% ei päsisi kyytiin ollenkaan vaan joutuisi kävelemään!

t. Rainer
 
Näin on. Jos kaikki seisomapaikat ovat käytössä mahtuu kahden yksikön metrojunaan mahtuu n 750 matkustajaa. Se antaa tunnin kapasiteettiluvuksi 2 minuutin vuorovälillä 22500. Eli pitäisi riittää aika hyvin.

Max 75 m 3 välipalallisesta nivelraitiovaunusta koostuvaan raitiovaunujunaan mahtuu enimmillään 600 matkustajaa. (Jos käytetään sellaisia vaunutyyppejä mitä HKL:llä on nyt käytössä) Eli pikaratikan kapasiteetiksi saataisiin jos vuoroväli on keskimäärin 2 min, 18000/tunti.

Pikaratikka on kuitenkin vähän enemmän kuin 20% halvempi toteuttaa verrattuna metroon. Jos käy niin hyvin, että ratikkaratkaisu tukehtuu liikennevirtoihinsa, on järkevän hintaista toteuttaa huippualueiltaan rinnakkainen linja.
 
Pitää muistaa, että istumapaikkakapasiteetti on paljon pienempi eli lännessä kutakuinkin sen verran, että kaikki pääsevät istumaan.
Ylikapasiteettia ei vaikuta olevan mitenkään valtavasti. Pakkoseisominen ei ole hyvää palvelua.
Idässä seistään huipputunteina aivan pakosta nykyään jo. Tulevaisuudessa pienikin viivästys nelivaunuisilla junilla, niin saavat unohtaa aikataulut pitkäksi aikaa.
 
Pitää muistaa, että istumapaikkakapasiteetti on paljon pienempi eli lännessä kutakuinkin sen verran, että kaikki pääsevät istumaan. Toki henkilöitä, jotka haluavat seisoakin on, mutta kyllä minun mielestäni nykyaikaisissa joukkoliikenneratkaisuissa pitää tarjota halukkaille istumapaikat silloin kun matka-aika on muutamaa minuuttia pidempi.

Ylikapasiteettia ei vaikuta olevan mitenkään valtavasti. Pakkoseisominen ei ole hyvää palvelua.

Kai ne ovat sitten nämä Suomen erityisolosuhteet jotka aiheuttavat sen, että aamu/iltapäiväruuhkassa kaikkien pitää päästä istumaan ja päivällä/illalla ajellaan tyhjillä junilla.
 
Kai ne ovat sitten nämä Suomen erityisolosuhteet jotka aiheuttavat sen, että aamu/iltapäiväruuhkassa kaikkien pitää päästä istumaan ja päivällä/illalla ajellaan tyhjillä junilla.

Jos auton kanssa halutaan kilpailla, niin kyllä joukkoliikenteessä pitää olla tarjottavana istumapaikkoja suurelle osalle niistä, jotka haluavat istua.

Vai millaiselta mainoslauseelta kuulostaa:

"Käytä joukkoliikennettä, niin saat seisoa täydessä vaunussa."
 
Jos auton kanssa halutaan kilpailla, niin kyllä joukkoliikenteessä pitää olla tarjottavana istumapaikkoja suurelle osalle niistä, jotka haluavat istua.

Vai millaiselta mainoslauseelta kuulostaa:

"Käytä joukkoliikennettä, niin saat seisoa täydessä vaunussa."

Onhan se tietysti kaunis ajatus että kaikille tarjotaan istumapaikka, mutta joukkoliikenteen talouden kannalta tuskin kovin realistinen (metron tapauksessa raha tosin ei tunnu näyttelevän mitään roolia). Toisaalta se mikä näissä teoreettisissa istumapaikoissa voitetaan hävitään moninkertaisesti liityntäliikenteen haitoissa kilpailussa yksityisautoilua vastaan.
 
Jos joukkoliikenteessä voitaisiin periä ruuhkalisä, voitaisiin sen vastineeksi sitten ostaa lisää kalustoa seisomaan hiljaiset ajat eli tarjota vaikka kaikille istumapaikka myös ruuhkassa. Mutta tällä hetkellä ei ole varaa pyytää ruuhkamaksua joukkoliikenteessä, koska on pelko että menetetään kulkumuoto-osuutta autoilulle. Ehkä autoilijoiden ruuhkamaksun saavuttua voitaisiin tätäkin miettiä uusiksi. Mutta koska joukkoliikenne tällä hetkellä pitää tuottaa mahdollisimman tasaisin kustannuksin läpi päivän, niin ruuhkakapasiteetin pitää olla edullista seisomakapasiteettia.

Metrossa voidaan kuitenkin modulaarisuuden ansiosta pitää aika runsasta istumapaikkaosuutta, koska junan pituutta lisätessä kuljettajakulu pysyy vakiona.
 
Takaisin
Ylös