Länsimetro

Jollekin pikkupomolle voidaan asettaa tiukat rajat millaista vieraanvaraisuutta sopii tarjota ja ottaa vastaan. Lähinnä siksi että ei herättäisi kateutta muiden joukossa. Mutta moniko pikkupomo on ollut niin rehellien että on antanut vapaaehtoisesti työnantajalleen lentomatkoistaan kertyneet kanta-asiakaspisteet? Eivätkö ne ole lahjontaa kanssa mitä suuremmissa määrin?

Lentoyhtiöiden pisteet ovat lähinnä riesa, eivät etu. Halpoja lentoja löytää nykyään muutenkin, ja ovat helpommin varattavissa ja niissä on vähemmän rajoituksia.

Lähtökohtaisesti verottajan näkemys on, että pisteet ovat työnantajan omaisuutta. Tämä on sikäli aivan oikein, että kun työnantaja maksaa niin edutkin kuuluvat lähtökohtaisesti työnantajalle. Ongelma on, että lentoyhtiöille bonuskortit ovat henkilökohtaisia eivätkä ne suostu erottelemaan työnantajan pisteitä omista pisteistä. Ne omat pisteethän eivät kuulu työnantajalle mitenkään.

No, sanoin siis että lähtökohtaisesti työnantaja omistaa työmatkoista kertyneet pisteet. Firman sisäisellä matkustusohjesäännöllä on kuitenkin mahdollista määrätä että myös työmatkojen pisteet ovat henkilökohtaisia. Tällöin työnantaja luovuttaa omaisuuttaan työntekijöille, ja se on tietenkin rinnasteista palkanmaksuun. Tästä syntyy luonnollisesti velvoite ennakonpidätyksiin ja veronkantoon. Se miten tämä hoidetaan käytännössä pitää vain järjestää lainmukaiseksi, tavalla tai toisella. Se on ongelmallista, koska etu ei synny pisteiden olemassaolosta vaan niiden käyttämisestä. Itsekseen vanhenevat pisteet eivät ole palkkaan verrattavaa etua kenellekään.

Jos työntekijä sen sijaan käyttää firmalta saatuja pisteitä itse eikä ilmoita siitä firmalle eikä verottajalle, jotta ennakonpidätys ja veronkanto voidaan järjestää, niin silloin työntekijä syyllistyy veronkiertoon. Jääkö siitä kiinni vai ei on toinen juttu, mutta kyllä verotarkastuksen yhteydessä riski on ihan todellinen, ja sitten saa syyttää vain itseään ja löyhää moraaliaan, kun napsahtaa isot sakot ja veronkorotus.

Omalta osaltani voin todeta, että olen ratkaissut ongelman käytännönläheisesti. En ole ikinä käyttänyt yhtään lentopistettä mihinkään vaikka minulla on ollut sekä omia että firman pisteitä jonkin verran (ei tosin huimasti, jos oikein muistan, tosin en ole kyllä edes tarkistanut mitä niillä olisi voinut saada). Olen kylmän rauhallisesti antanut niiden vanhentua pistetilille. Maksan mieluummin henkilökohtaisen matkustamiseni itse sen sijaan että venytän sääntöjen rajoja tai edes näen vaivaa erilaisten etuuksien käytön opettelemiseksi. Elämässä on muutakin merkityksellistä kuin etujen perässä ravaaminen, mikä käytännössä tarkoittaa että vaihtaa vapaan ja rajoittamattoman valintamahdollisuuden palveluntarjoajasta riippuvaisuudeksi varsin pienellä hinnalla. Kun tämän tajuaa, on henkisesti vapaa kaikista kytköksistä.
 
Viimeksi muokattu:
Eiköhän se ole enemmän Helsingin ongelma kun on speksannut viritykset sellaisiksi? Asemien lyhyyden yhtenä syynä olen ymmärtänyt Otaniemen mutkan, täyspitkä asema ei olisi sopinut siihen. Otaniemi on kuitenkin länsimetron keskeisimpiä asemia, ellei keskeisin, joten poiskaan sitä ei voinut jättää. Toinen juttu taitaa olla se että Otaniemen ja Keilaniemen asemien käyttäjistä suurin osa taitaa tulla Helsingistä, eli kyllä Stadissa taidetaan olla perillä mistä maksetaan.


t. Rainer

Yhden suunnitellun aseman takia ei tehdä kolmasosaa 17:ta valmista asemasta käyttämättömäksi ja lyhennetä kuutta muuta suunniteltua. Jos länsimetro olisi haluttu pitkillä asemilla Otaniemi mukaan lukien, se olisi sellaiseksi tehty. Sellaiseksihan sitä myös suunniteltiin.

Tämä Otaniemi-myytti, josta olet aiemminkin puhunut, ja jota on myös aiemmin täällä käsitelty, on täyttä potaskaa ja luikuria. En tiedä, kuka mahdollisesti on moisen suustaan päästänyt, mutta kun julkisuudessa on aikoja sitten myönnetty asemien lyhentämisen syyksi säästöt, ei suunnitelmissa alun perin täysimittaisen aseman uudet mitat voi olla syynä muiden asemien typistämiselle.

Onko kellään muuten tietoa, mitä vanhan metron asemien tulevalla hukkatilalla tehdään? Liukuportaat ym. poistumistiet rajoittanevat tilan konkreettista sulkemista, joten onko tiedossa hengailutilaa Tokoinrannan ja Tallinanaukion kossukerholaisille, vai voisiko tilaa vuokrata esim. liikekäyttöön?
 
Yhden suunnitellun aseman takia ei tehdä kolmasosaa 17:ta valmista asemasta käyttämättömäksi ja lyhennetä kuutta muuta suunniteltua. Jos länsimetro olisi haluttu pitkillä asemilla Otaniemi mukaan lukien, se olisi sellaiseksi tehty. Sellaiseksihan sitä myös suunniteltiin.

Tämä Otaniemi-myytti, josta olet aiemminkin puhunut, ja jota on myös aiemmin täällä käsitelty, on täyttä potaskaa ja luikuria. En tiedä, kuka mahdollisesti on moisen suustaan päästänyt, mutta kun julkisuudessa on aikoja sitten myönnetty asemien lyhentämisen syyksi säästöt, ei suunnitelmissa alun perin täysimittaisen aseman uudet mitat voi olla syynä muiden asemien typistämiselle.
Otaniemen mutkan oikaisu, jos oltaisiin pysytty 6-vaunuisten junien asemille, olisi heijastunut Keilaniemen ja Tapiolan asemien sijaintiin. Ne varsinaiset säästöt eivät synny siitä että laiturit ovat lyhyemmät vaan siitä että linjausta voi tehdä sinne missä maaperä helpointa kaivaa ja toisaalta käyttäjiä on optimaalisesti ja kolmanneksi missä bussi- ja katuliikenne saadaan helpoimmin toteutettua.

Esim vanhoissa suunnitelmissa joissa ei automaattiajoa eikä lyhennetttyjä asemia ollut mukana, oli Otaniemen mutkan vuoksi Tapiolan asema jouduttu sijoittamaan 100-200 m pohjoisemmaksi kuin minne se nyt tulee. Se taas olisi tehnyt bussiterminaalin sijoittamista hankalammaksi. Nyt toteutettavassa versiossa tullaan käyttämään olemassaolevaa bussiterminaalia kosmeettisesti korjattuna.

t. Rainer
 
Jos länsimetron pituus olisi ollut 3 km eikä 13 km, ja jos olisi olut tiedossa että itämetroa ei tulla koskaan jatkamaan Sipoon suuntaan, olisi kannatanut jatkaa vanhanmallisella kulunvalvonnalla ja asentaa sellaiset laitteet länsimetroon.

Sikäli kun olen ymmärtänyt, ainakaan täysin samanlaisia vanhanmallisia laitteita ei enää käytännössä saa vaikka haluaisi. Kalasataman asema jo jouduttiin hoitamaan jollain poikkeusjärjestelyllä ja kaikki HKL:n tiedotteet kulunvalvonnan uusimisesta viittaavat aina varaosien saatavuuden puuttumiseen. Sinänsä ei kai ole mikään ihme, jos 70-luvun elektroniikka on vanhentunutta.
 
Sikäli kun olen ymmärtänyt, ainakaan täysin samanlaisia vanhanmallisia laitteita ei enää käytännössä saa vaikka haluaisi. Kalasataman asema jo jouduttiin hoitamaan jollain poikkeusjärjestelyllä ja kaikki HKL:n tiedotteet kulunvalvonnan uusimisesta viittaavat aina varaosien saatavuuden puuttumiseen. Sinänsä ei kai ole mikään ihme, jos 70-luvun elektroniikka on vanhentunutta.

Ei niin. Nykyisessä metrossa uusiminen olisi joka tapauksessa ollut välttämätöntä ja vaiikka peruskulunvalvonta olisi ollut hiukan halvempi kuin automaattiohjaus niin se varsinainen syy miksi valittiin automaatti oli halu rakentaa laituriovet jotka käytännössä edellytti automatiikkaa, ja toisaalta kuljettajista luopuminen ja panostaminen vartiointiin ja/tai liikkuvaa asiakaspalvelutyötä tekeviin henkilöihin.

t. Rainer
 
Nykyisessä metrossa uusiminen olisi joka tapauksessa ollut välttämätöntä ja vaiikka peruskulunvalvonta olisi ollut hiukan halvempi kuin automaattiohjaus niin se varsinainen syy miksi valittiin automaatti oli halu rakentaa laituriovet jotka käytännössä edellytti automatiikkaa, ja toisaalta kuljettajista luopuminen ja panostaminen vartiointiin ja/tai liikkuvaa asiakaspalvelutyötä tekeviin henkilöihin.

Palturin puhuminen lähihistoriasta ei oikein uppoa, kun suurin osa foorumilaisista muistaa itse miten asiat menivät ;) Automaattimetron hankinta kilpailutettiin aluksi ilman laituriovia, mutta neuvottelumenettelyssä kilpailuun osallistuneet saivat vakuutettua HKL:n siitä, että laituriovet tarvitaan.
 
Onko kellään muuten tietoa, mitä vanhan metron asemien tulevalla hukkatilalla tehdään? Liukuportaat ym. poistumistiet rajoittanevat tilan konkreettista sulkemista, joten onko tiedossa hengailutilaa Tokoinrannan ja Tallinanaukion kossukerholaisille, vai voisiko tilaa vuokrata esim. liikekäyttöön?
Ei kai sillä tilalla mitään käyttöä ole. Pannaan vain väliin jokin seinä tai este ja annetaan pölyttyä tai ruohottua riippuen siitä, onko asema taivasalla vai luolassa.

Nykyisessä metrossa uusiminen olisi joka tapauksessa ollut välttämätöntä ja vaiikka peruskulunvalvonta olisi ollut hiukan halvempi...
70–80 miljoonaa ei ole hiukan. Viimeisimpiä lukuja en edes tiedä, mutta suuruusluokat ovat: 30 miljoonaa välttämätön uusinta, jatkuva kulunvalvonta 20 miljoonaa ja automatisointi 50 miljoonaa. Loukon antamien lukujen mukaan tulee vielä Espoon metrolle välillisiä kustannuksia 100 M€ kuljettamattomuuden turvajärjestelyistä tunneleihin. Ilmaiseksi eivät synny laituriovet vanhoille asemille ja pinta-asemien kattaminen lumen tulon estämiseksi jne. Näitä kuluja ei ole missään edes kerrottu.

Minulla on lisäksi hyvä syy uskoa, että koko automatisointi on pelkkä vahinko. Alun perin oli tarkoitus vain uusia vanhentunut kulunvalvontatekniikka aivan asiallisessa järjestyksessä ja riippumatta siitä, jatketaanko metroa jonnekin. Syynä oli se, ettei varaosia enää saanut. Mutta sitten tämä automaatti keksittiin lähinnä huulenheitosta, jonka jälkeen syntyi tarve keksiä perusteluita sen valtaville kustannuksille.

varsinainen syy miksi valittiin automaatti oli halu rakentaa laituriovet jotka käytännössä edellytti automatiikkaa, ...
Mistä tällaista voi edes keksiä? Aluksi esitettiin, ettei kuljettajattomassa ajossa mitään laituriovia tarvita, kun on kaikenlaisia laserkeiloja sun muita, ja laituriovet ovat hankalia, kun junien ovet ovat eri kohdilla. Perusteltiin, miten Köpksessäkään ei ole laituriovia pinta-asemilla ja Ranskassa ei ole tunneleissakaan. Ja mikä olisi se syy, että laituriovet edellyttävät automatiikkaa? Oiskohan maailman vanhimmat metron laituriovet Pietarissa, eikä siellä ole automatiikasta tietoakaan.

Ihan oikeasti ja rumasti sanottuna minusta koko automaattitouhu on ropellihattuinsinöörin päähänpinttymä. Olen kyllä itsekin sitä mieltä, että parempaa asiakaspalvelua on, että henkilökunta on matkustajien kanssa eikä yksin omassa kopissaan. Mutta sen asian saa halvemmalla kuin kaikella tällä sotkulla, jolla tärvitään meidän metromme kapasiteetti ja kehitysmahdollisuudet.

Antero
 
Mistä tällaista voi edes keksiä? Aluksi esitettiin, ettei kuljettajattomassa ajossa mitään laituriovia tarvita, kun on kaikenlaisia laserkeiloja sun muita, ja laituriovet ovat hankalia, kun junien ovet ovat eri kohdilla. Perusteltiin, miten Köpksessäkään ei ole laituriovia pinta-asemilla ja Ranskassa ei ole tunneleissakaan. Ja mikä olisi se syy, että laituriovet edellyttävät automatiikkaa? Oiskohan maailman vanhimmat metron laituriovet Pietarissa, eikä siellä ole automatiikasta tietoakaan.
Jossain vaiheessa 2000-luvun loppupuolta haluttiin että suuren yleisön esittämiin metron turvallisuuspuutteisiin tehtäisiin parannuksia ja suurin puute on ollut häiriköinti ja nuorten ja lasten ei niin fiksu toiminta. Osassa tapauksissa se on johtanut junan alle jääntiin tai läheltä piti tilanteisiin. Laituriovet estävät sellaiset tilanteet. Ranskalaisiin ja tanskalaisiin verrattuna aika monen suomalaisen metromatkustajan viinapää ja muu harkintakyky on sellaista luokkaa että oikeastaan heille pitäisi antaa porttikielto koko metroon, mutta kun sellaistakaan ei pysty valvomaan niin pitää rakentaa koko metro niin idioottivarmaksi että he eivät saa vahinkoja akaiseksi siellä.

On mahdolista että laituriovia voi rakentaa myös kuljettajan ohjaamaan metroon kuten Pietarissa, mutta sielläkin pysäyttämisen sentilleen oikeaan paikkaan hoitaa jokin elektroninen laite, eli jonkinlaisesta puoliautomaatista on kyse. Jos ei, niin kuljettajilla pitää olla sentintarkkaan pysäyttämiseen viimeisen päälle hyvä koulutus ja kannustimena myös muihin vaihetyötä tekeviin ammattiryhmiin verrattuna korkeampi palkka. Jos Helsingin metron kuljettajilta alettaisiin vaatia pysäyttämistä laituriovien kohdalle niin mikään läpihuutojuttu se ei olisi työehtosopimusneuvotteluissa.

t. Rainer
 
Oma kokemukseni metron pysäyttämisestä on 1980-luvulta. Kyllä kuljettajat pysäyttivät junan +- 20 cm tarkkuudella samaan kohtaan ja +- 10 cm tarkkuuskaan ei ollut mitenkään erityisen vaikeata tai aikaa vievää. Asemilla oli kuljettajilla tietyt kiintopisteet, joiden mukaan toimittiin.

Ei siitä tullut pieneen mieleenkään vaatia lisäkorvausta, sehän kuului työhön. Antoi sitäpaitsi tiettyä haastetta ja lisämielenkiintoa muuten joskus aika yksitoikkoiseen rutiiniin.
 
Ei kai sillä tilalla mitään käyttöä ole. Pannaan vain väliin jokin seinä tai este ja annetaan pölyttyä tai ruohottua riippuen siitä, onko asema taivasalla vai luolassa.

Antero

Niin kai sitten. Toisaalta voisikohan tiloihin sjoittaa jotain liiketoimintaa, kuten lehti- ja nakkikioskeja? Asemakohtaistahan tietysti on miten hukkatila sijoittuu, mutta hyvässä tapauksessahan metroasemista tulisi hieman elävämpiä ja kaupunkimaisempia tiloja, joista kaupunki saisi vuokratuloja.

Jossain vaiheessa 2000-luvun loppupuolta haluttiin että suuren yleisön esittämiin metron turvallisuuspuutteisiin tehtäisiin parannuksia ja suurin puute on ollut häiriköinti ja nuorten ja lasten ei niin fiksu toiminta. Osassa tapauksissa se on johtanut junan alle jääntiin tai läheltä piti tilanteisiin. Laituriovet estävät sellaiset tilanteet. Ranskalaisiin ja tanskalaisiin verrattuna aika monen suomalaisen metromatkustajan viinapää ja muu harkintakyky on sellaista luokkaa että oikeastaan heille pitäisi antaa porttikielto koko metroon, mutta kun sellaistakaan ei pysty valvomaan niin pitää rakentaa koko metro niin idioottivarmaksi että he eivät saa vahinkoja akaiseksi siellä.

Hyvinhän ilman laituriovia Helsingin liikenteessä on pärjätty tähän asti niin junissa, metroissa, raitiovaunuissa kuin busseissakin. Takapajuisen Suomen pohjattomasta typeryydestä huolimatta me olemme säilyneet hengissä, vaikka nämä suuren maailman massakuljetusvälineet ovat pyörineet keskuudessamme.

En oikeastaan usko, että suomalainen kulttuuri nostaa metron onnettomuustilastoja, sillä en usko sen olevan per käyttäjämäärä yhtään kummallisempi kuin muidenkaan eurooppalaisten järjestelmien. Enkä nyt oikein ymmärrä miten automaattiajo vaikuttaa ihmisen selviytymismahdollisuuksiin metroradalla.

Jos Helsingin metron kuljettajilta alettaisiin vaatia pysäyttämistä laituriovien kohdalle niin mikään läpihuutojuttu se ei olisi työehtosopimusneuvotteluissa.

t. Rainer

Vaaditaanko tätä jo Vuosaaren laituriovien yhteydessä?
 
On mahdolista että laituriovia voi rakentaa myös kuljettajan ohjaamaan metroon kuten Pietarissa, mutta sielläkin pysäyttämisen sentilleen oikeaan paikkaan hoitaa jokin elektroninen laite, eli jonkinlaisesta puoliautomaatista on kyse. Jos ei, niin kuljettajilla pitää olla sentintarkkaan pysäyttämiseen viimeisen päälle hyvä koulutus ja kannustimena myös muihin vaihetyötä tekeviin ammattiryhmiin verrattuna korkeampi palkka.

Voisin ehkä tässä vaiheessa paljastaa, ettei se Pietarin metro ainakaan sentilleen ovien kohdalle pysähdy, vaan ennemminkin n. 30 cm tarkkuudella. Usein osuu ihan hyvin. Ja siellä ovet eivät ole junan ovia merkittävästi leveämmät.
 
Niin kai sitten. Toisaalta voisikohan tiloihin sjoittaa jotain liiketoimintaa, kuten lehti- ja nakkikioskeja? Asemakohtaistahan tietysti on miten hukkatila sijoittuu, mutta hyvässä tapauksessahan metroasemista tulisi hieman elävämpiä ja kaupunkimaisempia tiloja, joista kaupunki saisi vuokratuloja.
Samaa mieltä. Helsingin metroasemat paria poikkeusta lukuunottamatta ovat hyvin steriilejä koska kaupalliset toiminnot puuttuvat. Asiakaspotentaiaalia kyllä löytyisi.

Hyvinhän ilman laituriovia Helsingin liikenteessä on pärjätty tähän asti niin junissa, metroissa, raitiovaunuissa kuin busseissakin. Takapajuisen Suomen pohjattomasta typeryydestä huolimatta me olemme säilyneet hengissä, vaikka nämä suuren maailman massakuljetusvälineet ovat pyörineet keskuudessamme.

En oikeastaan usko, että suomalainen kulttuuri nostaa metron onnettomuustilastoja, sillä en usko sen olevan per käyttäjämäärä yhtään kummallisempi kuin muidenkaan eurooppalaisten järjestelmien. Enkä nyt oikein ymmärrä miten automaattiajo vaikuttaa ihmisen selviytymismahdollisuuksiin metroradalla.
Suomalaisten suhtautumista metroon on aika paljon myös media sekä kaikenlaiset huhut muokanneet, ja näiden aiheettomien huhujen vuoksi monet pelkäävät matkustaa metrolla.

Oli miten oli niin laituriovien tarkoitus on estää ihmisiä ylipäänsä joutumasta metroradalle.

Vaaditaanko tätä jo Vuosaaren laituriovien yhteydessä?

En tiedä. Vuosaaren tapaus on helpompi koska se on pääteasema ja junan on lähestyttävä sitä hiljaisemmin, ja poispäin ajettaessa kuljettajalla on aikaa hienosäätää juna paikkaa ennen lähtöä.

t. Rainer
 
Niin kai sitten. Toisaalta voisikohan tiloihin sjoittaa jotain liiketoimintaa, kuten lehti- ja nakkikioskeja? Asemakohtaistahan tietysti on miten hukkatila sijoittuu, mutta hyvässä tapauksessahan metroasemista tulisi hieman elävämpiä ja kaupunkimaisempia tiloja, joista kaupunki saisi vuokratuloja.

Mielestäni tämänkaltaiset toiminnot eivät kuulu metron laiturialueelle, enkä muista vastaavaa nähneeni muuallakaan. Tosin laiturien lyhennyksiäkään en ole nähnyt muualla tehtävän. Laiturialue on kuitenkin sitä varten, että siitä noustaan junaan ja junasta pois eikä jäädä viettämään aikaa.

Lisäksi, koska en paremmin tiedä, niin arvaan, että keskustan tunneliasemien väestönsuojaominaisuus rajoittaa ylimääräisen laiturialueen ottamista muuhun käyttöön.
 
En tiedä. Vuosaaren tapaus on helpompi koska se on pääteasema ja junan on lähestyttävä sitä hiljaisemmin

Miten aseman pääteasemaisuus vaikuttaa siihen, että junan tulee lähestyä sitä hiljempaa? Edeltävät vaihteet ovat tietysti oma lukunsa, mutta ilmeisesti et tarkoittanut niiden vaikutusta.
 
Miten aseman pääteasemaisuus vaikuttaa siihen, että junan tulee lähestyä sitä hiljempaa? Edeltävät vaihteet ovat tietysti oma lukunsa, mutta ilmeisesti et tarkoittanut niiden vaikutusta.

Ehkä käytäntö on erilainen metrossa kuin rautateillä sitten. Rautateillä ei hommasta tulisi yhtään mitään jos junat lähestyisivät esim Helsingin päärautatieasemaa samanlaista vauhtia kuin jotain muuta asemaa. Toisaalta Helsingin asemalla ei ole kääntöraiteitakaan, mutta eikö metrossa esim hiljaiseen aikaan juna jää laiturille eikä käy kääntöraiteella ollenkaan?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös