Länsimetro

Aika kaukaa haettua kritiikkiä, koska minulle ei jäänyt kuvaa siitä, että Delhi olisi rinnastettu Helsinkiin sellaisenaan, aikamoinen olkiukko.
Sonkajärvi ja Pöytyä ovat huonoja esimerkkejä, koska kaupungeilla ei käytännössä ole minkäänlaista sisäistä joukkoliikennejärjestelmää.
 
Tuota, miten Itä-Helsingin ja Etelä-Espoon kaavat oikeastaan eroavat toisistaan? Kummassakin on ostareita joiden ympärillä on pikkaisen tiheämpää asutusta. Tämän lisäksi joka nurkka on gryndattu on siellä jotain keskusta tai ei.

Ostarien väliseen liikenteeseen metro on ihan hyvä väline. Ongelma on vaan siinä että noita ostareita ei taloudellismaantieteellisistä realiteeista johtuen ole joka nurkalla, eikä niihin sitäpaitsi olisi varaa vetää metroakaan jos olisi.

Jos nyt täytyy jotain sanoa vielä siitä länsimetrosta tai mitkä olisivat olleet vaihtoehdot niin seuraavat seikat pitää muistaa:

- Kun Helsingissä päätettiin metrosta 1960-luvulla niin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan linjan suunnaksi valittiin itä-länsi koska näihin ilmansuuntiin ei ollut ennestään mitään raideliikennettä keskustasta ulos. Olisi ollut aika hölmöläisen hommaa rakentaa ensimmäinen metrolinja esim Oulunkylään tai Haagaan jonne meni rautatie jo ennestään.

- Länsimetro olisi voitu toteuttaa lähes koko matkaltaan pintametrona ja edullisemmin jos sitä olisi alettu rakentaa jo 1970-luvulla. Tekniseltä vaativuudeltaan ja kustannuksiltaan Espoon alueelle tuleva metro-osuus olisi vastannut Martinlaakson rataa. Vielä 1970-luvun alussa puuhattiin pk-seudun yhteistyöelimelle vahvempaa poliittista asemaa jolloin kuntarajan ylittävä metroa ei olis joutunut rahoittamaan yksin se kaupunki jonka alueella kukin rataosuus kulkee. Tämän yhteistyön kariuduttua ei Espoo katsonut voivansa rakentaa metroa alueelleen yksin ja hanke raukesi moneksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.

- Espoon automyönteisyys muuhun pk-seutuun verrattuna johtuu sen asukkaiden keskiluokkaisemmista elintavoista. Joukkoliikennettä pidettiin pitkään lähinnä koululaisten ja naisvaltaisten alojen työntekijöiden liikkkumismuotona.

- Espoon ainoa raideyhteys rantarata jäi pitkään lapsipuolen asemaan koska merkittävimmät aluerakennuskauden lähiöt rakennettiin länsiväylän varrelle. Se johtuu taas mm Leppävaaran alueiden kaavoitus- ja maanomistusriidoista sekä siitä että radan varren huvilapainotteinen yhdyskunta Kauniainen jäi itsenäiseksi kaupungiksi, ja että Espoon kirkonkylään/keskukseen tuli kaupungin virastojen lisäksi enimmäkseen vain sosiaalista asuntorakentamista.

- Espoon bussiliikenne ja joukkoliikenne ylipäänsä alkoi kehittyä vasta sen jälkeen kun seutuippu (jota Espoon politikot jarruttivat kanssa) otettiin käyttöön v 1986.

- Pikaraitioteitä bussien tilalle ja metron vaihtoehdoksi ei Espooseen ole ylipäätään suunniteltu ennen 1980-90-lukujen taitetta. Silloinkin se ajateltiin lähinnä sisäisen liikenteen sekä kehämaisen liikenten (jokeri) hoitamiseksi. Pikaraitiotie tuli kuvioihin liian myöhään jotta se olis saatu joustavasti vedetyksi länsiväylän suuntaisesti Helsingin keskustaan, koska Ruoholahden uuden kaupunginosan ja metron jatkamista sinne asti oli aloitettu rakentaa jo aiemmin.

- Kampin uuden bussiterminaalin paikka ja piirustukset lyötiin lukkon jo ennenkuin älähdettiin selvittää pikaraitiotien raittivaihtoehtoja keskustaan. Kampin bussiterminaalin ja ostoskeskuksen paikka taas oli seuraus Helsingin satamahankkeista johtuvista riidoista Finnlines -varustamon kanssa. Eli käytännössä voimme kiittää merenkulkupiirejä vallitsevasta tilanteesta.

- 2000-luvulle tultaessa ei Espoo ollut enää sellainen homogeeninen keskiluokkainen auto- ja puutarhakaupunki kuin 20 vuotta aiemmin. Toistuvissa mielipidemittauksissa metro sai enemmän kannatusta kuin sen vaihtoehdot.

- Jos rehellisiä ollaan niin nykyisenkaltainen bussiliikenne palvelee yhtä hyvin tai joidenkin mielestä paremmin kuin metro etelä-espoolaisten matkoja Helsingin keskustaan. Mutta eri puolella Helsinkiä ja muuta pääkaupunkiseutua asuvien matkoja Espoon työpaikka-alueille tai Aalto-yliopiston kampuseen Otaniemeen ei nykyisenkaltainen bussiliikenne palvele yhtä hyvin kuin metro. Se joukko joka hyötyy länsimetrosta on vähintään yhtä suuri kuin se joka hyötyy nykyisestä bussiliikenteestä. Sitä mukaan kun etelä-Espoota tiivistetään kasvaa metrosta hyötyvien joukko.

- Pikaraitiotie integroituna nykyiseen metroon olisi tuonut suurimmat hyödyt mutta jostain syystä sitä vaihtoehtoa ei haluttu tutkia enemmän.

- Kustannukset jota Espoo joutuu maksamaan metron 1. vaiheen rakentamisesta ovat samaa luokkaa kuin mitä uusi autolautta maksaa suomalaiselta telakkateollisuudelta.

- Helsingin päättäjien nihkeä suhtautuminen pikaraitioteihin saattaa juontaa 1) !950-luvun runkolinjahhankkeen epäonnistumisesta ja 2) 1990-luvun epäonnistuneesta matalalattiaraitiovaunuhankinnasta.

- Länsimetron ja ylipäänsä metron vaikeimpia haasteita ovat matkustajien turvallisuudentunteen parantaminen. Eräät ihmiset vierastavat metroa koska pelkäävät että siellä joutuu ryöstetyksi tai pahoinpidellyksi. Metrossa tai sen asemien läheisyydessä tapahtuvat väkivaltaisuudet tai jopa henkirikokset läpäisevät uutiskynnyksen paremmin kuin bussissa tai raitiovaunussa sattuneet, ja jäävät joka tapauksessa ihmisten mieleen pidempään. Useimmilel helsinkiläisile metro on luonnollinen osa kaupunkia mutta maalaiselle se on täysin vieras elementti.

- Metron maineen kiillottamiseen tähtäävät toimenpiteet kuten vartiointi, siivous ja muita liikennevälineitä parempi kunnossapito ja viimeisenä piirteenä myös automaattiajo, epäillään maksavan enemmän kuin mitä yleisesti ilmoitetaan metroliikenteen kustannuksiksi. Vastaavasti epäillään että bussiliikenteen ylläpidossa säästetään liikaa kustannuksia metron hyväksi. Ja nämä epäilykset eivät lopu ennekuin annetaan kattavampia selvityksiä yleisölle eri liikennemuotojen kustannusrakenteista.

- Metron kuten muunkin raideliikenteen kohdalla kustannukset ovat hyvin etupainotteisia. Veronmaksajille tulee tunne että kaupungin muut asiat jätetään hunningolle näiden valtavien investointien vuoksi, kun asiaa pitäisi rinnastaa esim perheen auton tai asunnon vaihtoon.

- Jos länsimetrosta todella tulee susi, eli jos se tulee maksamaan inflatio huomioidenkin huomattavasti enemmän sekä rakentaa että liikennöidä ja ylläpitää kuin oli suunniteltu, tai jos matkustajat hylkäävät metron ja kulkevat vain autoilla, niin se ei tule vaikuttamaan myönteisesti muidenkaan raideliikennehankkeiden käynnistämiseen Helsingin seudulla eikä myöskään Tampereella eikä Turussa. Silloin tullaan vetämään henkselit Pisara-radalle, raide-Jokerille, Sipoon suunnan raideliikenteelle, Martinlakso-Klaukkala radalle, Espoo-Hista-Lohja-Salo radalle, Tampereen ja Turun lähijunille sekä pikaraitioteille.

t. Rainer
 
- Kustannukset jota Espoo joutuu maksamaan metron 1. vaiheen rakentamisesta ovat samaa luokkaa kuin mitä uusi autolautta maksaa suomalaiselta telakkateollisuudelta.

Hieman epäselvä ilmaus eli mitä tarkoitat lauttahankkeen kustannuksilla? Suomalaisen veronmaksajan maksamia tukia vai laivanvarustajan maksamaa hankintahintaa?
 
Kampin uuden bussiterminaalin paikka ja piirustukset lyötiin lukkon jo ennenkuin älähdettiin selvittää pikaraitiotien raittivaihtoehtoja keskustaan. Kampin bussiterminaalin ja ostoskeskuksen paikka taas oli seuraus Helsingin satamahankkeista johtuvista riidoista Finnlines -varustamon kanssa. Eli käytännössä voimme kiittää merenkulkupiirejä vallitsevasta tilanteesta

Kiitos Rainer asiantuntevasta selvityksestä. Sen verran lisään, että ei Merenkulkulaitos liity asiaan varsinaisesti. Finnlinesin piti saada pääkonttoritontti Kampista ja samalla ryhtyä kannattamaan Vuosaaren satamaa. Tämä oli ihan julkinen asia. Merenkulkulaitos toteutti ainoastaan Eduskunnan päätöksen mukaisesti ne kokonaiskustannuksiin verraten minimaaliset investoinnit, joita Vuosaari tarvitsi, eli merimerkit ja väylät. Pitää muistaa, että Helsinki maksoi siitäkin 50%. Nyt valtio saa hyötyä takaisin, kun voi jalostaa tontteja Keski-Pasilassa. Vuosaari oli kaiken kaikkiaan mahtava juttu.
 
Rainerilta hyvä kirjoitus, mutta en minä nyt edelleenkään oikein ymmärrä miten Espoon kaupunkirakene olisi erillainen jos siellä olisi metro. Keilaniemen metroaseman kohdalla olisi varmaan toimistokeskittymä, ja Tapiolassa tiivis lähiö, eiku... :)

Kustannukset on jo paukkunut jokusen kerran, ja eiköhän se ala olla aika selvää että rahat loppuu Tapiolaan. Raideliikenteelle aiheutuvien vahinkojen rajaamiseksi on tärkeää todeta että tämä on nimenomaan metron ongelma, ei Kehärata tai Jätkän ratikka ole vastaavalla tavalla paisunut.
 
tai jos matkustajat hylkäävät metron ja kulkevat vain autoilla

Enpä usko, että tuo on suuren suuri riski. Jos entistä bussivuoroa Kamppiin ei ole, niin julkisten käyttäjille ei jää paljon vaihtoehtoja eikä koko porukka voi sännätä ostamaan autoa. Toimiihan tämä konsepti idässäkin, ja Helsingin metro sinänsä on ollut luotettavaa ja hyvin operoitua joukkoliikennettä (hinta, ratkaisun sopivuus kaupunkiin tai liityntäliikenne ovat sitten asioita erikseen).

niin se ei tule vaikuttamaan myönteisesti muidenkaan raideliikennehankkeiden käynnistämiseen Helsingin seudulla eikä myöskään Tampereella eikä Turussa. Silloin tullaan vetämään henkselit Pisara-radalle, raide-Jokerille, Sipoon suunnan raideliikenteelle, Martinlakso-Klaukkala radalle, Espoo-Hista-Lohja-Salo radalle, Tampereen ja Turun lähijunille sekä pikaraitioteille.

Tämä nyt oli ihan outo heitto. Onhan uusien kaupunkiratojen toimivuudesta esimerkit tuoreessa muistissa, enkä mitenkään pysty kuvittelemaan, että Tampereen tai Turun ratikkaan Helsingin metron suosio vaikuttaisi sitä taikka tätä. Kehärata valmistuu samoihin aikoihin kuin Länsimetro ja valtio käyttää siihen rahaa tuplamäärän Länsimetroon verrattuna (nykytiedoilla metrohankkeesta), joten voisi kuvitella, että sen onnistuminen vaikuttaa valtion toimintaan enemmän. Tosin poliitikkojen päätökset taitavat olla aika riippumattomia raideliikenteen toimivuudesta.
 
Raideliikenteelle aiheutuvien vahinkojen rajaamiseksi on tärkeää todeta että tämä on nimenomaan metron ongelma, ei Kehärata tai Jätkän ratikka ole vastaavalla tavalla paisunut.

Kehäradan kustannusarvio syksyllä 2006 oli alle 380 miljoonaa ilman Petasta ja Vehkalaa. Nyt se taitaa olla noin 600 miljoonaa ja lisäksi 40 miljoonaa Ruskeasannan asemaan. Ei tuo taida ihan maanrakennuskustannusindeksin mukaan mennä.

Vielä on selvittämättä pysyvätkö Kehärata ja Länsimetron rakentamisen aloittamishetken kustannusarvioissa. Kehäradan tapauksessa tuo Ruskeasanta hämärtää asiaa, koska ei ole taidettu selvästi kertoa missä vaiheessa se putosi hankkeesta pois. Kummassakin hankkeessa kustannusarviota on jokseenkin selvästi muuteltu poliittisista syistä eikä selvästi ole kerrottu ulos miten hankkeiden sisältöä on samalla muutettu tai jätetty muuttamatta.

Jätkäsaaren raitioteiden kustannuksista en kieltämättä ole kuullut mitään kummallista. Suunnitelmia on kyllä muutettu aika monta kertaa ja aluerakentamisen osana tehtävissä hankkeissa muutosten kustannusjako on vähän makuasiakin. Jäämme odottamaan tilinpäätöstä.
 
Kehäradan kustannusarvio syksyllä 2006 oli alle 380 miljoonaa ilman Petasta ja Vehkalaa. Nyt se taitaa olla noin 600 miljoonaa ja lisäksi 40 miljoonaa Ruskeasannan asemaan. Ei tuo taida ihan maanrakennuskustannusindeksin mukaan mennä.
Tuo on 50% ylitys. Länsimetron kohdalla puhutaan pikemmin 100%. Esim. PLJ2007 arpoo Kehäradan hinnaksi 420M€ ja Ruoholahti - Matinkylä metron hinnaksi 452M€.

Vielä on selvittämättä pysyvätkö Kehärata ja Länsimetron rakentamisen aloittamishetken kustannusarvioissa. Kehäradan tapauksessa tuo Ruskeasanta hämärtää asiaa, koska ei ole taidettu selvästi kertoa missä vaiheessa se putosi hankkeesta pois. Kummassakin hankkeessa kustannusarviota on jokseenkin selvästi muuteltu poliittisista syistä eikä selvästi ole kerrottu ulos miten hankkeiden sisältöä on samalla muutettu tai jätetty muuttamatta.
Viimeisissä HLJ:ssä on kullekin muistaakseni 40 miljoonaa yhdessä 80 köntässä nimikkeellä liityntäliikenteen järjestelyt tai jotain vastaavaa. Länsimetron kohdalla tuo tarkoittaa ilmeisesti liityntäpysäköintiä, Kehäradan kohdalla Ruskeasuon asemaa.

Jätkäsaaren raitioteiden kustannuksista en kieltämättä ole kuullut mitään kummallista. Suunnitelmia on kyllä muutettu aika monta kertaa ja aluerakentamisen osana tehtävissä hankkeissa muutosten kustannusjako on vähän makuasiakin. Jäämme odottamaan tilinpäätöstä.
Sanotaan nyt näin että jos Jätkän kiskojen hinta triplaantuu niin ei se tässä konkurssissa tunnu :)
 
- Länsimetro olisi voitu toteuttaa lähes koko matkaltaan pintametrona ja edullisemmin jos sitä olisi alettu rakentaa jo 1970-luvulla.
Kyllä sen voi toteuttaa pintaratkaisuna edelleen. Tilavaraus on olemassa yhä. Tuoreimmat suunnitelmat löytyvät RaideYVA:sta.

- Pikaraitioteitä bussien tilalle ja metron vaihtoehdoksi ei Espooseen ole ylipäätään suunniteltu ennen 1980-90-lukujen taitetta. Silloinkin se ajateltiin lähinnä sisäisen liikenteen sekä kehämaisen liikenten (jokeri) hoitamiseksi. Pikaraitiotie tuli kuvioihin liian myöhään jotta se olis saatu joustavasti vedetyksi länsiväylän suuntaisesti Helsingin keskustaan, koska Ruoholahden uuden kaupunginosan ja metron jatkamista sinne asti oli aloitettu rakentaa jo aiemmin.
Miten niin tuli kuvioihin liian myöhään? Onhan siitä jo 20 vuotta, eikä vieläkään ole olemassa mitään, mikä estäisi sen. Kampin keskus ja bussiasema ovat Espoon ratikan kannalta merkityksettömät. Esimerkki toteutuksesta on TramWest. Metron merkittävä puute on se, ettei siitä ole mitään hyötyä Espoon sisäiselle liikenteelle, joka kehittämistä kaipaa. Ei liikenne Helsinkiin ole ollut koskaan mikään parannusta kaipaava ongelma. Mutta ehkä Espoon poliitikoille onkin tärkeintä vahvistaa Espoon asemaa Helsingin lähiönä?

- Helsingin päättäjien nihkeä suhtautuminen pikaraitioteihin saattaa juontaa 1) !950-luvun runkolinjahhankkeen epäonnistumisesta ja 2) 1990-luvun epäonnistuneesta matalalattiaraitiovaunuhankinnasta.
Tuskin kummallakaan on mitään merkitystä. Helsinkihän rakastaa runkolinjaperiaatetta ja Variotramien ongelmat ovat tulleet esille 15 vuotta sen jälkeen kun minäkin olin tuomassa pikaratikan agendalle. Helsingin vastustus johtuu yksinomaan siitä, että ratikka on uhka metrolle ja ollut sitä alusta lähtien, koska metro tehtiin ratikan tilalle.

- Jos länsimetrosta todella tulee susi, eli jos se tulee maksamaan inflatio huomioidenkin huomattavasti enemmän sekä rakentaa että liikennöidä ja ylläpitää kuin oli suunniteltu, tai jos matkustajat hylkäävät metron ja kulkevat vain autoilla,...
Kuten Hmikko totesi jo, Länsiväylän nykyisillä bussimatkustajilla ei ole vaihtoehtoa vaihtaa metron sijasta autoon. Helsingin keskusta ei niitä vedä enempää. Matkustajien on tyytyminen siihen palveluun, mitä metro on. Se, mikä menetetään joka tapauksessa, on joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvu muulla perusteella kuin pakolla.

Antero
 
Tuota, miten Itä-Helsingin ja Etelä-Espoon kaavat oikeastaan eroavat toisistaan? Kummassakin on ostareita joiden ympärillä on pikkaisen tiheämpää asutusta. Tämän lisäksi joka nurkka on gryndattu on siellä jotain keskusta tai ei.

Kyllä niillä on eroa kuitenkin, aika hyvin sen huomaa vaikka HLJ 2011:n kartasta sivulla 25.

Idässä nuo tiheät alueet ovat lähempänä toisiaan ja suht siististi jonossa, jota on helppo palvella yhdellä (haarautuvalla) linjalla. Lännessä tiheät alueet ovat kauempana toisistaan, ja hankalammin levällään. Esim. Olari ja Matinkylä suoraan vierekkäin. Erityisesti koko Tapiolan seutu on yllättävän harvaan asuttua.

Parhaiten nauhakaupunkiperiaate näyttäisi toteutuvan M-radan varressa. Onko kulkutapaosuuksia muuten selvitetty korridoripohjaisesti millään tarkkuudella? en muista nähneeni kuin kuntarajoihin perustuvia lukuja + kantakaupunki erikseen.
 
Enpä usko, että tuo on suuren suuri riski. Jos entistä bussivuoroa Kamppiin ei ole, niin julkisten käyttäjille ei jää paljon vaihtoehtoja eikä koko porukka voi sännätä ostamaan autoa. Toimiihan tämä konsepti idässäkin, ja Helsingin metro sinänsä on ollut luotettavaa ja hyvin operoitua joukkoliikennettä (hinta, ratkaisun sopivuus kaupunkiin tai liityntäliikenne ovat sitten asioita erikseen).

Tämä nyt oli ihan outo heitto. Onhan uusien kaupunkiratojen toimivuudesta esimerkit tuoreessa muistissa, enkä mitenkään pysty kuvittelemaan, että Tampereen tai Turun ratikkaan Helsingin metron suosio vaikuttaisi sitä taikka tätä. Kehärata valmistuu samoihin aikoihin kuin Länsimetro ja valtio käyttää siihen rahaa tuplamäärän Länsimetroon verrattuna (nykytiedoilla metrohankkeesta), joten voisi kuvitella, että sen onnistuminen vaikuttaa valtion toimintaan enemmän. Tosin poliitikkojen päätökset taitavat olla aika riippumattomia raideliikenteen toimivuudesta.

Jos vertaa metroa kaupunkiratoihin niin metron kohdalla odotukset ovat paljon korkeammalla.
Ja se johtuu siitä että kaupunkiradat olivat halvempia rakentaa, ei muuta kuin pari uutta raidetta vanhojen viereen, ei mitään tunneleita, asemille kosmeettisia parannuksia ja se oli valmis. Kaupunkiratojen matkustajaennusteet toteutuivat koska ne laadittiin pessimististen arvioiden mukaan, otettiin toki huomioon uudisrakentaminen ratojen varrella mutta ei muuta. Niihin ennusteisiin nähden kaupuniradat ovat onnistuneet erinomaisesti.

Mutta länsisuunnalla jonne ei mene mitään raidelikennettä ennestään ja jossa radan rakentaminen rakennettuun ympäristöön maksaa paljon enemmän kuin lisaraiteet vanhan radan kylkeen, on metrolla valtavat paineet onnistua.

Matkustajaennusteet on laadittu sen mukaan että kaikki nykyiset bussimatkustajat vaihtavat metroon, ja lisäksi tulee uusmatkustajia jotka ennen ovat kulkeneet autolla, sekä Espoosta Helsingin keskustaan, Otaniemeen että Helsingin suunnasta Keilaniemi-Tapiola -akselille. Jos metro floppaa niin sitä ajanut porukka niin valtion kuin kaupunkien organisaatioissa ei saa enää anteeksi ja esim Pisara-rata ja muut raskaat raideliikennehankkeet pk-seudula tullaan kuoppaamaan koska länsimetro tulee olemaan elävä todiste siitä että suomalainen ei vapaaehtoisesti vaihda autosta junaan. Ja se tulee vaikuttamaan myös valtiovallan suhtautumiseen muiden Suomen kaupunkiseutujen raideliikennehankkeisiin, koska ilman valtion rahoja ei yhtäkään nistä polkaista käyntiin. Espoo ei ole asukassegmentoinnin kannalta sen kummempi kaupunki kuin Oulu, Turku tai Tampere eikä metron ole edes tarkoitus kulkea kaikkein varakkaimpien asuinalueiden kautta.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:18 ----------

Kiitos Rainer asiantuntevasta selvityksestä. Sen verran lisään, että ei Merenkulkulaitos liity asiaan varsinaisesti. Finnlinesin piti saada pääkonttoritontti Kampista ja samalla ryhtyä kannattamaan Vuosaaren satamaa. Tämä oli ihan julkinen asia. Merenkulkulaitos toteutti ainoastaan Eduskunnan päätöksen mukaisesti ne kokonaiskustannuksiin verraten minimaaliset investoinnit, joita Vuosaari tarvitsi, eli merimerkit ja väylät. Pitää muistaa, että Helsinki maksoi siitäkin 50%. Nyt valtio saa hyötyä takaisin, kun voi jalostaa tontteja Keski-Pasilassa. Vuosaari oli kaiken kaikkiaan mahtava juttu.

Kirjotin "merenkulkupiirit" ja sillä tarkoitin yskityistä varustamotoimintaa, Helsingin Satamalaitosta jne. Merenkulkulaitoksella ei ollut roolia tässä bussiaseman sijoittelukysymyksessä.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:24 ----------

Mutta ehkä Espoon poliitikoille onkin tärkeintä vahvistaa Espoon asemaa Helsingin lähiönä?

Onpahanihan tavallisia espoolaisiakin jotka haluavat vahvistaa Espoon asemaa Helsingin lähiönä. Mitä pahaa siinä on että Helsingin keskusta toimii espoolaistenkin keskustana? Espoon omat keskukset ovat paikallis-/aluekeskuksia eivätkä mitään kaupungin keskustoja.

t. Rainer
 
Ja se johtuu siitä että kaupunkiradat olivat halvempia rakentaa [...]

Siis kaupunkiradat on havaittu hyviksi ja hintansa arvoisiksi, joten niiden rakentaminen loppuu jos metro menee mynkään? Jos päättäjät todella ovat näin puusilmäisiä, niin eipä sitten voi mitään. Pisara on kaikin puolin muutamaa kertaluokkaa haastavampi hanke kuin Espoon keskuksen tai Histan kaupunkirata, enkä näe, että näillä olisi mitään suoraa kohtalonyhteyttä.
 
Siis kaupunkiradat on havaittu hyviksi ja hintansa arvoisiksi, joten niiden rakentaminen loppuu jos metro menee mynkään? Jos päättäjät todella ovat näin puusilmäisiä, niin eipä sitten voi mitään. Pisara on kaikin puolin muutamaa kertaluokkaa haastavampi hanke kuin Espoon keskuksen tai Histan kaupunkirata, enkä näe, että näillä olisi mitään suoraa kohtalonyhteyttä.

Espoon kaupunkirata tullaan rakentamaan sitten kun se on välttämätön eli maankäyttö tiivimpää rantaradan varrella. Toistaiseksi pärjätään vielä nykyisillä raiteilla. Histan rata on siirretty tuonnemmaksi muutenkin koska se on osa ELSA-rataa, mutta jos se osoittautuu välttämättömäksi niin sitä aikaistetaan. Jos länsimetro floppaa ts esim etelä-espoolaiset eivät ala käyttää metroa suuremmissa määrin kuin nyt busseja, esim hyödyntäen metron liityntäpysäköintimahdollisuuksia, niin samat luonnonlait pätevät Histaankin, ei sinne rataa kannata rakentaa jos ihmiset haluavat kulkea vain autoilla.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös