Minä puolestani pidän typeränä väittää, että Helsinki on jollain lailla Espoota parempi joukkoliikennekaupunki, koska Helsinki on rakentanut metron ja Espookin muuttuu autokaupungista joukkoliikennekaupungiksi, kun se painostuksen jälkeen suostuu rakentamaan itselleen tarpeettoman metron. Mikään tosiasia ei tue tuollaisia mielikuvia.
Vika on sellaisen henkilön asenteessa ja ymmärryksessä, joka ei edes välitä perehtyä toteutuneeseen historiaan eikä kaupunkirakennetta ja liikkumistottumuksia selvittäneeseen tutkimustietoon. Arvaan, että seuraavaksi voit väittää, että tilastohan on emävale, mutta sellainen väite on vain osoitus asennevammasta ja ymmärryksen puutteesta. Ei vika ole tilastossa, sen sijaan virheitä voi tehdä tilastotietojen tulkinnassa, josta emävaleita löytyykin.
Helsingin ja Espoon olennainen ero on, että Espoo koostuu pelkästään 1950-luvun jälkeen suunnitelluista ja rakennetuista lähiöistä, kun Helsingin keskeinen osa on 1900-luvun alussa rakennettu ”oikea” ruutukaavakaupunki. Se, mitä Helsinki ja Espoo ovat rakentaneet samaan aikaan ei eroa toisitaan niin, että on mitään perustetta pitää toista olennaisesti huonompana tai parempana.
Helsingin ja Espoon (sekä Vantaan) välillä on lähiöalueilla selkeitä eroja väestön sosiaalisessa rakenteessa. Siis tulotasossa, koulutuksessa ja toimeentulossa. Nämä erot vaikuttavat myös liikkumistottumuksiin ja niihin liittyvät kaavoitusratkaisut mm. siitä, onko kaavoitetu pientalo- vai kerrostaloalueita. Mutta ei ole liikennepolitiikkaa tai joukkoliikenteen suosimista tai syrjimistä, jos Helsinki on harjoittanut sosiaalista asuntotuotantoa ja Espoo ei. Tämäkin on niitä asioita, joissa olisi hyvä ymmärtää syy-seuraussuhteet.