Länsimetro

petteri · 11 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

Toisaalta matka-aika ennusteet ei ota huomioon matkarakenteen ja kaupunkirakenteen muutoksia. Metron ja liitynnän muodostama kaupunkirakenne tekee luontevammaksi matkojen yhdistelyn.

Metron tukemassa kaupunkirakenteessa palvelut keskittyvät voimakkaammin kauppakeskuksiin. Muodostuu voimakkaita "Itäkeskuksia", joissa kaikki palvelut on yhden katon alla. Toki kauppakeskusilmiö on olemassa myös ilman raiteita, mutta sellaisessa rakenteessa palvelut muuttavat herkemmin. On aika vaikea kuvitella, että Itäkeskus tai Sello muuttaisi muualle, mutta Jumbo voi hyvinkin kuolla pois jos lähistölle tulee uutta tarjontaa.

Etelä-Espoossa metro naulaa palvelut esimerkiksi Tapiolaan ja Matinkylän metroaseman luokse. Juuri sinne minne liityntäliikenteellä pääsee hyvin tiheästi lähialueelta. Myös toimistot ja työpaikat hyötyvät hyvistä yhteyksistä, toimistojen rakentamisesta metroasemille ja aluekeskuksiin tulee houkuttelevampaa kuin syrjempään. (Kiinteistösijoittajat tietävät, että kiinteistöjen rakentamisessa on olemassa kolme olennaista asiaa sijainti, sijainti ja sijainti.)

Tälläinen kehitys johtaa verkostoon, jossa alueella asuvilla on tarjolla enemmän palveluja ja työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Silloin autoilu ei ole yhtä välttämätöntä, kun autoa ei välttämättä tarvitse päästäkseen kauppoihin ja harrastuksiin, kun ne ovat joko kävelyetäisyydellä tai lyhyen, tiheästi kulkevan liityntäbussimatkan päässä.

---------- Viesti lisätty kello 16:53 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:42 ----------

Ville O. Turunen sanoi:
Kaikkinensa Espoonlahti ikäänkuin siirtyy pari kilometriä kauemmaksi keskustasta. Samoin myös Olari, mutta paljon vähemmän. Vastapainoksi Otaniemi, Tapiola ja Niittykumpu siirtyvät jonkin verran lähemmäs Helsinkiä.

Totta. Toisaalta palvelut muuttavat käytännössä lähemmäksi asukkaita, isoilta metroasemilta alkaa löytyä kaikki tarpeellinen. Muualla kuin asemien ympäristössä ei niin hyvin kannata yrittää, kun liityntämatkustajat ovat niin suuri asiakasryhmä.

Nykyään ihmisillä on niin laajat kulutustarpeet, ettei niitä pysty kuitenkaan kävelyetäisyydellä tarjoamaan, monipuoliset aluekeskukset, joihin pääsee metrolla ja lähialueilta liitynnällä tarjoaa palvelut joukkoliikenneyhteyksien päässä.

Autoton espoolainen · 12 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

petteri sanoi:
Metron tukemassa kaupunkirakenteessa palvelut keskittyvät voimakkaammin kauppakeskuksiin. Muodostuu voimakkaita "Itäkeskuksia", joissa kaikki palvelut on yhden katon alla.
Etelä-Espoossa metro naulaa palvelut esimerkiksi Tapiolaan ja Matinkylän metroaseman luokse. Juuri sinne minne liityntäliikenteellä pääsee hyvin tiheästi lähialueelta. Myös toimistot ja työpaikat hyötyvät hyvistä yhteyksistä, toimistojen rakentamisesta metroasemille ja aluekeskuksiin tulee houkuttelevampaa kuin syrjempään. (Kiinteistösijoittajat tietävät, että kiinteistöjen rakentamisessa on olemassa kolme olennaista asiaa sijainti, sijainti ja sijainti.)
Tälläinen kehitys johtaa verkostoon, jossa alueella asuvilla on tarjolla enemmän palveluja ja työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Silloin autoilu ei ole yhtä välttämätöntä, kun autoa ei välttämättä tarvitse päästäkseen kauppoihin ja harrastuksiin, kun ne ovat joko kävelyetäisyydellä tai lyhyen, tiheästi kulkevan liityntäbussimatkan päässä.

Tuota noin, arvoisa nimimerkki "Petteri".
Yritän nyt olla mahdollisimman kohtelias ja tahdikas luettuani tällaisia Pyhän Kirjan sanoja suurempiakin viisauksianne.
Sillä onhan Teillä jo noin loistava kiinteistösijoittajan tietoisuus, jonka mukaan "sijainti, sijainti ja sijainti" on tärkeintä (mikä onkin myös jo pitkään havaittu liike-elämän hysteerisenä sijoittumishaluna metrolinjan varteen Hertsikkaan, Myllypuroon, Kontulaan etc.).
Mutta Te, Herra Petteri, taidattekin olla varsinaisin HOK-ELANTO-ABC-CITYMARKET-KAUPPAKESKUS-skeidakeskittymisen megalomanian suurin ja Viisain PaavoVäyrynen-tyyppinen puolestapuhuja (tai siis skrivaaks Teidzi näitä lisätäkseen jotain S-bonuskorttibonuksia, kun Te niin hehkuttelette noita hyper-kauppakeskuksia…?)
Tai siis te Herra Petteri, oletteko koskaan asuneet Etelä-Espoossa (vai saammeko jälleen kerran lukea joitakin muualta muuttaneiden kaikentietävien kultalusikka suussa syntyneiden "stadilaisten" viisauksia, kysyy vain vanhalla kättärillä födänny puliklabbinen Rööperin skidi meidzi?).
Sillä arvoisa Herra Petteri, kun jo 1960-luvulla olen päässyt muuttamaan tänne länteen ja vapaaseen Tapiolaan, niin nuo teidän vuodatuksenne "päästäkseen kauppoihin ja harrastuksiin, kun ne ovat joko kävelyetäisyydellä" ovat niin todellisuudesta vierasta metrofanaattista fiktiota, että… (tai siis nyt kun tänäänkin lauantaina kävin fillarilla Tapiolan keskustassa, uimahallissa etc. kuten onnellinen tilanne on täällä ollut jo monen vuosikymmenen aikana, niin eipä täällä koskaan aiemmin eikä koskaan tulevaisuudessakaan tarvita Herra Petterin täysin ulkopuolelta tulevia valheellisen kullattuja ja satoja miljoonia metrotunneleiden poraamiseen hukattuja "viisauksia").

339-DF · 12 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

Autoton espoolainen sanoi:
Mutta Te, Herra Petteri, taidattekin olla varsinaisin HOK-ELANTO-ABC-CITYMARKET-KAUPPAKESKUS-skeidakeskittymisen megalomanian suurin ja Viisain PaavoVäyrynen-tyyppinen puolestapuhuja

Petteri asuu E-Helsingissä ja kävelee Stockan Herkkuun.

Siltä pohjalta on tietysti hyvä kertoa espoolaisille, miten niiden kuuluu hoitaa kauppareissunsa ja miten metro on siinäkin pelastus ja onni.

Vesa Nurminen · 12 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

339-DF sanoi:
Siltä pohjalta on tietysti hyvä kertoa espoolaisille, miten niiden kuuluu hoitaa kauppareissunsa ja miten metro on siinäkin pelastus ja onni.

Ja mikäs siinä kertoessa. Jos nimittäin sattuu omistamaan kantakaupungin asuntonsa, niin hintahan siinä vain toisille tuputettujen metrolähiöiden myötä nousee, sillä kantakaupunki on todennäköisesti seudun himoituinta asuinaluetta. Mutta koska sellaisia on päätetty Helsingin alueella rakentaa vain yksi ainoa, eikä sekään mikään älyttömän suuri, pysyy myös hinnat monille täysin saavuttamattomissa lukemissa.

petteri · 12 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

Autoton espoolainen sanoi:
Sillä arvoisa Herra Petteri, kun jo 1960-luvulla olen päässyt muuttamaan tänne länteen ja vapaaseen Tapiolaan, niin nuo teidän vuodatuksenne "päästäkseen kauppoihin ja harrastuksiin, kun ne ovat joko kävelyetäisyydellä" ovat niin todellisuudesta vierasta metrofanaattista fiktiota, että… (tai siis nyt kun tänäänkin lauantaina kävin fillarilla Tapiolan keskustassa, uimahallissa etc. kuten onnellinen tilanne on täällä ollut jo monen vuosikymmenen aikana, niin eipä täällä koskaan aiemmin eikä koskaan tulevaisuudessakaan tarvita Herra Petterin täysin ulkopuolelta tulevia valheellisen kullattuja ja satoja miljoonia metrotunneleiden poraamiseen hukattuja "viisauksia").

Kyllä minä olen Tapiolassakin jonkin verran pyörinyt, vaikken siellä asu. Onhan tuolla vielä palveluja, vaikka vähän rapistumassahan Tapiolan keskus on ihan viime vuosina ollut. Aikaisemmin hyvin suuri osa ympäröivän alueen palveluista oli Tapiolan keskustassa, mutta viime aikoina kaupat ja palvelut ovat hiljalleen hajonneet pitkin Merituulentietä, aikaisemmin Tapiolasta sai "kaikkea", nykyään palvelut ovat hajasijoittautuneet enemmän, niin että ilman autoa asiointi on vaikeutunut.

Toki Sello ja Iso omena ovat myös näivettäneet Tapiolaa, mutta isot ostoskeskukset ovat kuitenkin paljon parempi vaihtoehto kuin Merituulentien tai Tammiston kauppa-alueet, joissa ei voi kulkea kuin autolla. Stockmann on nyt enää ainoa moottori Tapiolassa, ilman sitä kauppapalvelut olisivat aika vaatimattomat. Mutta ei yksi kauppa oikein riitä pysyvänä menestystekijänä, jos muuta kysyntää ei riitä, Stockmannkin voisi lähteä ja silloin Tapiolan keskustasta tulisi iso aaveostari.

Vaikka Tapiolan kuolemasta ei tarvitse enää niin paljon huolehtia, kun metro pelastaa Tapiolan kaupallisena keskuksena, muuten Tapiolalle olisi voinut käydä kuin monille muillekin vanhoille ostareille. Lähistölle tulee uusia hajasijoitettuja palveluita ja kauppakeskuksia ja vanhat ostarit rapistuvat. Ja palvelujen rakenne myös muuttuu ajan mukana, Tapiolan vanha ostari ja Heikintori olivat isoja kauppapaikkoja muutama vuosikymmen sitten. Mitä ne ovat nyt näyttävät?

Metro estää Tapiolan näivettymisen kauppapaikkana eikä tuon alueen kaupallinen painopiste hajoa voimakkaasti yksittäisiin kauppapaikkoihin pitkin Länsiväylää ja Merituulentietä, vaan pysyt lähempänä asutusta ja mikä parasta kauppoihin pääsee sekä metrolla että liityntäbusseilla entistä kätevämmin.

Etelä-Espoossa vaihtoehtona metrolle olivat joko hajautunut palvelurakenne tai "liikkuvien kauppakeskusten" maailma. Kun metro rakennettu, palveluiden ja kaupan painopiste tuskin liikkuu mihinkään Tapiolan, Matinkylän ja muiden metroasemien ympäristöstä. Liittymäliikenteen ja metron tuoma asiakasvirta on niin voimakas, ettei vaan kannata rakentaa vaikka Suurpeltoon 200 000 neliömetrin "Stockmannkeskusta", joka siirtäisi kaupan joukkoliikenteen ulottumattomiin. Samalla metroasemien ympäristö tiivistyy ja muodostuu hiljalleen "mini-keskusta" alueita. Elävä kaupunki tarvitsee jalankulkijoita ja liityntä sekä vaihdot tuovat kävelijöitä paikalle eikä kaikki ole vaan automaailmaa. Toki tuo on katettujen kauppakeskusten ja kauppakatujen maailmaa, mutta kun katsoo nytkin ulos ikkunasta, ei yhtään ihmettele, että talvella ihmiset viihtyvät kattojen alla.

Ja jos katsotaan Helsingin kantakaupunkiakin, kyllä sielläkin kauppa on lähinnä kauppakeskuksissa. Kivijaloissa on kantakaupungissa lisääntyvässä pieniä ruokakauppoja, ravintoloita ja sellaisia palveluita, jotka eivät ole mikrotason sijainnista niin riippuvaisia, vielä kivijaloissa olevat muut kaupat ovat siirtymässä katetuille tai muuten kävelyalueille. Uusimmissa aluekeskuksissa toki ravintolatkin ja suuri osa muista palveluista ovat useammin katon alla.

risukasa · 12 Helmikuu 2012

Kannattaa tosiaan huomata, että erikoisliikkeetkin ovat kantakaupungissa paljolti keskittyneet tietyille kaduille. Mikä on ero Aleksilla, Fredalla ja Roballa on Itäkeskukseen? Se, että katto puuttuu, ja asuminen on kävelyetäisyydellä, jopa yläkerrassa. Ja kilpaileva ostoskeskus on myös kävelyetäisyydellä.

Elmo Allen · 12 Helmikuu 2012

risukasa sanoi:
Kannattaa tosiaan huomata, että erikoisliikkeetkin ovat kantakaupungissa paljolti keskittyneet tietyille kaduille.

Ovatko? Minusta kantakaupunki on täynnä kivijalkakauppoja. Tullinpuomista ja Kurvista etelään kaikki pääväylien kivijalat ovat liikkeitä täynnä, ja Pitkän sillan eteläpuolella myös sivukaduilta on vaikea löytää kivijalasta asuntoja. Toiset paikat ja kadut luonnollisesti ovat suositumpia kuin toiset. Vaikka Aleksi on ehkä suosituin, on myös toisia erittäin suosittuja, hyvin suosittuja, melko suosittuja ja vähän suosittuja liikekatuja. Keskittymisestä sinänsä ei voi puhua kuin että kaupunkirakenteessa on aina jokin maksimipiste, josta suosittuus, arvostus ja ihmismäärät vähenevät ulos päin tultaessa.

Itäkeskuksessa voi puhua todellisesta keskittymisestä, koska siellä tosiaan on kauppakeskus, jonka alueella on kaikki ja sen ulkopuolella ei mitään. Kantakaupungissa ei ole näin, vaan vain erilaisen liikekannattavuuden asteita.

Albert · 12 Helmikuu 2012

Elmo Allen sanoi:
Itäkeskuksessa voi puhua todellisesta keskittymisestä, koska siellä tosiaan on kauppakeskus, jonka alueella on kaikki ja sen ulkopuolella ei mitään. Kantakaupungissa ei ole näin, vaan vain erilaisen liikekannattavuuden asteita.

Jo reilusti vajaan kilometrin päässä on kuitenkin useampi ruokakauppakin.

Antero Alku · 12 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

petteri sanoi:
Se vaikuttaako matka-ajan piteneminen joukkoliikenteen käyttöön riippuu mm. kahdesta asiasta. ...

Olet aivan oikeassa siinä, että kantakaupungissa katuverkon ja pysäköinnin kapasiteetti ovat rajoittavia tekijöitä. Mutta molempiahan halutaan lisätä. Uusia parkkiluolia on valmistunut jo RaideYVA:n jälkeen ja on valmistumassa lisää. Kokoomus puhuu edelleen voimallisesti keskustatunnelin puolesta. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa on normeerattu pysäköinti lähiöiden tasolle jne.

Mutta jos autoilun osuus kantakaupunkiin Espoosta suuntautuvassa liikenteessä ei voi kasvaa, miksi sitten rakentaa metroa? Sama argumentoinstisi, jolla kiistät, että joukkoliikennematkojen hidastuminen metron myötä ei vähennä joukkoliikenteen käyttöä pätee myös bussiliikenteeseen. Ei senkään käyttö muutu, jos kerran joukkoliikenteen käytön määräävät muut tekijät kuin joukkoliikenteen itsensä ominaisuudet.

Metron etu bussiliikenteeseen nähden on, että metrolla voi olla suurempi kapasiteetti kuin busseilla. Mutta ei suuremmasta kapasiteetista kannata maksaa, jos sitä ei käytetä. RaideYVA:ssa ja siten metrosta tehdyissä laskelmissa on käytetty tarkasteluvuodelle suunniteltua maankäyttöä. Laskelma osoittaa, että joukkoliikenne voidaan hoitaa bussein = metron kapasiteettia ei tarvita. Toisaalta laskelma osoittaa, että kysynnän hoitaminen metrolla tulee kalliimmaksi kuin busseilla. Tämän päälle vielä metron ja liitynnän ilmastopäästöt ovat suuremmat kuin busseilla, kun käytetään RaideYVA:n yksikköpäästöjä.

Miksi siis metro pitää rakentaa, kun sillä on ainoastaan haitallisia vaikutuksia: hinta, joukkoliikenteen käyttöosuuden aleneminen ja kasvavat päästöt. Ainoa etu, mahdollisuus suureen kapasiteettiin on kaiken huipuksi leikattu pois lyhentämällä asemat hätäpäissä ja kannattamattoman automaattihankinnan varmistamiseksi.

petteri sanoi:
Vaikka Tapiolan kuolemasta ei tarvitse enää niin paljon huolehtia, kun metro pelastaa Tapiolan kaupallisena keskuksena, muuten Tapiolalle olisi voinut käydä kuin monille muillekin vanhoille ostareille.

Minkä lähteen mukaan Tapiola on ollut kuolemassa? Tapiolan kaupallisia toimintoja kehitetään kauppakeskusyhtiön omilla toimilla, joilla ei ole mitään tekemistä metron kanssa. Jos puhutaan matkustajavirroista liityntäbussien ja metron välillä, ne eivät kulje kauppojen kautta edes sen vertaa kuin Kampissa nyt. Kauppakeskus satsaa pysäköintiin eli autoileviin asiakkaisiin.

Antero

Knightrider · 13 Helmikuu 2012

Albert sanoi:
Jo reilusti vajaan kilometrin päässä on kuitenkin useampi ruokakauppakin.

Mitäs lähipalveluja suosittelet marjaniemeläisille? Itäkeskuksen myötä siellä ei ole enää mitään - ja Itäkeskukseen on matkaa Marjaniemeltä 1.5km ja korkeuserojakin matkan varrelta löytyy. Entä mitä Pohjois-vartioharjulaisilla tai Humikkalantien tienoilla asuvalla on Kontulan keskuksen ansiosta? Itäkeskuksen ympäristöä ei selvästikään ole suunniteltu kevyttä liikennettä varten, kun keskus on ympäröity autoväylillä. Alueella asuvana joudun ylittämään joka päivä useita liikennevaloja päästäkseni kodista lähimmälle bussipysäkille, Itäkeskukseen tai Prismaan. Vaikka Itäkeskuksesta saakin "kaikkea" saa pienemmistä ostoskeskuksistakin lähes mitä vaan. Megakompleksit syövät pienempiä alueellisia ostoskeskuksia ja lähikauppoja sekä lisäävät autoilua.

petteri · 13 Helmikuu 2012

Vs: Kivenlahden metro

Antero Alku sanoi:
Minkä lähteen mukaan Tapiola on ollut kuolemassa? Tapiolan kaupallisia toimintoja kehitetään kauppakeskusyhtiön omilla toimilla, joilla ei ole mitään tekemistä metron kanssa. Jos puhutaan matkustajavirroista liityntäbussien ja metron välillä, ne eivät kulje kauppojen kautta edes sen vertaa kuin Kampissa nyt. Kauppakeskus satsaa pysäköintiin eli autoileviin asiakkaisiin.

Aika moni tuttavani on asuu Tapiolan ympäristössä. Parikymmentä vuotta sitten he järjestään kehuivat Tapiolan kauppoja, "Tapiolasta löytyy kaikki tarpeellinen" oli yleinen viesti. Viime vuosina pääosin samoilta henkilöiltä, kommentti Tapiolan palveluista on "Onhan siellä Stockmann, muttei paljon mitään muuta". Tuo on minusta selvä kauppakeskuskuoleman oire. Samaan aikaan Tapiola on alkanut näyttää jo tosi ränsistyneeltä.

Ei tuollaista laajennusinvestointia Tapiolaan oltaisi tekemässä ilman metroa. Ilman uudistumista Tapiolan keskus ränsistyisi aika nopeasti tilaan, jossa Stockmann ja sen perässä loputkin asiakkaat muuttaisivat muualle. Jäljelle jäisi vain suuri hiljalleen autioituva liikealue, ihan samalla lailla kuin monille pienille lähiöostareille on käynyt.

Metro tuo Tapiolalle tarvittavaa elinvoimaa. Kuten vaikka Itäkeskuksessa on havaittavissa metro tuo paljon ihmisiä kauppoihin, kun ihmiset vaihtavat kulkuneuvoa, he samalla usein myös shoppailevat. Toki Tapiolalla ei ole metron valmistuttuakaan paluuta aikaan, jolloin se oli ainoa ostospaikka Helsingin keskustan länsipuolella, joka keräsi asiakkaita laajalta alueelta. Mutta kuitenkin metro pitää Tapiolan isona alueellisena keskuksena eikä Tapiolan keskus kokonaan muutu syrjään jääneeksi ostariksi, jossa on ruokakauppa tai pari, kirpputoreja, keskikaljabaareja ja paljon tyhjää rapistuvaa liiketilaa.

Kani · 13 Helmikuu 2012

Miten on mahdollista, että Iso Omena vie Tapiolalta asiakkaita, vaikka sinne on huonommat joukkoliikenneyhteydet kuin Tapiolaan?

Metron puolustaminen jonkun kulutuskeskuksen bisnesten ja kiinteistösijoittajien tulovirtojen parantajana on kuitenkin perusteluna rehellisempi kuin väittää, että tämä kyseenalainen investointi jotenkin merkittävästi parantaisi kenenkään joukkoliikennepalveluita. Tämä on joukkoliikennefoorumi, joten on aika selvää, ettei perusteluita nielaista. Ehkä gryndereiden ja kauppakamarin keskustelupalstoilla on toinen tilanne.

janihyvarinen · 13 Helmikuu 2012

petteri sanoi:
Ei tuollaista laajennusinvestointia Tapiolaan oltaisi tekemässä ilman metroa.

Silti lukuisia puhtaasti autoiluunkin perustuvia kauppakeskuksia remontoidaan toisinaan, kun ne ovat päässeet räsistyneeseen kuntoon. Kun metro tehdään Tapiolaan niin onhan se helppo perustella että remontti johtuu siitä. Ei välttämättä silti siitä johdu.

Kani sanoi:
Tämä on joukkoliikennefoorumi, joten on aika selvää, ettei perusteluita nielaista. Ehkä gryndereiden ja kauppakamarin keskustelupalstoilla on toinen tilanne.

Olisiko linkkiä tällaisille keskustelufoorumeille? Olisi kiva käydä katsomassa mitä "kauppakeskusfoorumilla" keskustellaan...

petteri · 13 Helmikuu 2012

Joukkoliikenne elää parhaiten siellä, missä tonttimaa on kallista, toimistot ovat kalliita, asunnot ovat kalliita, mitä pahempi ruuhka sen parempi. Aika lailla samoista paikoista pitävät myös kiinteistösijoittajat, varsinkin jos merkittävä osa ihmisistä kävelee. Mahdollisimman tiivis rakentaminen oli se sitten kauppoja, asuntoja tai toimistoja on joukkoliikenteen paras ystävä. Metro muuttaa alueiden arvoja, asemien lähellä ne nousevat, kauempana laskevat, se johtaa kaupungin tiivistymiseen asemien ympärille.

Jos mietitään mikä on halvin tapa rakentaa kauppoja, se on Tammisto tai Merituulentiemalli. Isoja halleja valtavilla parkkipaikoilla. Toiseksi halvin on Ideaparkmalli, ostoskeskus keskelle peltoja ja parkkipaikat viereen halvalle maalle. Jumbo ja Muuralan uusi hanke ovat myös aika lähellä tuota. Nuo vaativat halpaa maata, kuten omakotitalomatotkin. Joukkoliikenne ei tuolla pärjää.

Itäkeskuksien, Sellojen, Tapiolan keskuksien ja Isojen Omenoiden rakentaminen ja varsinkin laajentaminen maksaa jo paljon enemmän kun parkkipaikkojen rakentaminen vaatii enemmän ja usein joudutaan myös purkamaan vanhaa, niiden rakentamiselle pitää olla syy. Vaikka se, että ihmiset kulkevat jonkin pisteen kautta joukkoliikenteellä. Sama tilanne on toimistoissa, korkea ja tehokas rakentaminen kannattaa vain siellä missä maa on kallista. Samoin on asuntojen laita, kalliilla alueilla halutaan rakentaa tiiviisti.

Toki joukkoliikenteelle paras ympäristö olisi vaikka yli 10000 henkeä neliökilometrillä asuttava Kallio tai Punavuori. Mutta sellaista ei vaan enää oikein pystytä rakentamaan tasaisena mattona. Siellä missä tuollaisella rakennustavalle olisi aidosti kaupallista kysyntää, kuten vaikka Tapiolassa, alueiden tiivistäminen on vaikeaa ja hidasta asukkaiden vastustuksen vuoksi. Metroasemat ja niiden ympäristön rakentaminen on minusta paras keino tiivistää kaupunkia.

Nykyiset kulutustottumukset vaativat paljon tilaa, ei ihmisille enää riitä pikkukaupat, joista saa vaan leipää ja maitoa. Harrastukset eivät ole enää kävelyä ja hiihtoa, vaan kuntosaleja, tanssitunteja jne. Enää ei kyläillä naapurissa, vaan ystäviä tavataan ravintoloissa ja kahviloissa. Pitää olla tilaa jossa voi olla. Kauppakeskukset ovat vaan tuollaisia paikkoja. Joko ne voidaan asettaa ihmisten saataville ja kiinnittää jykevästi paikalleen metrolla tai sitten vaan antaa niiden liikkua sinne, missä on halvinta tonttimaata, ihan vaan autoilijoiden ehdoilla.

Metro- ja juna-asemille rakennettujen kauppakeskusten vaihtoehto on paljon minusta paljon huonompi. Kun metro rakennetaan kalleimmat kauppapaikat ovat Etelä-Espoossa Tapiolan metroaseman vieressä, Matinkylän metroaseman vieressä ja ehkä Kivenlahden metroaseman vieressä. Tuollaiset aluekeskustatoimintojen alueet ovat pysyvästi joukkoliikenteelle parempi vaihtoehto kuin palveluiden hajasijoitus.

Dakkus · 13 Helmikuu 2012

Kani sanoi:
Miten on mahdollista, että Iso Omena vie Tapiolalta asiakkaita, vaikka sinne on huonommat joukkoliikenneyhteydet kuin Tapiolaan?

Siten, että taustaoletuksesi Ompun joukkoliikenneyhteyksien huonoudesta on virheellinen.
Tultaessa Olarista, Matinkylästä, Kivenlahdesta, Soukasta, Espoonlahdesta, Latokaskesta, Malminmäestä, Espoon Keskuksesta tai vaikka Kauklahdestakin Omppuun on huomattavasti paremmat joukkoliikenneyhteydet kuin Tapiolaan, suurin osa noilta alueilta Tapiolaan päin vievistä joukkoliikenneyhteyksistä kun kulkee joka tapauksessa enemmän tai vähemmän Ompun ohi.

Omppuun on yleisesti ottaen heikommat liikenneyhteydet kuin Tapiolaan, mutta ei kaikkialta. Omakohtaisena kokemuksena voin sanoa, että kun Selloa ja Omppua ei vielä ollut, kävin Tuomarilasta useimmiten Tapiolassa, jos tarvitsi jotain erikoisempaa ostaa. Joskus myös Lippulaivassa. Sellon ja Ompun ilmestyttyä ei olisi tullut enää mieleenkään lähteä Tapiolaan asti, kun paljon lähempänä on sekä Sello että Omppu.

Mielenkiintoinen kysymys on sekin, että mistä oikeastaan on Tapiolaan paremmat joukkoliikenneyhteydet kuin muihin ostoskeskittymiin, lähinnä tässä tapauksessa Selloon, Omppuun ja Kamppiin?
Otaniemi, Mankkaa, Tapiola, Westend. Olikos se siinä?