Länsimetro

Noh, reiluuden nimissä on sanottava, että tuossa tiedotteessa on aika selvästi kerrottu, mihin asioihin heidän arvionsa perustuu. Minä ainakin annan tälle arvoa. Kukin voi sitten tykönään miettiä, onko samaa mieltä vai ei. Eikä niin kuin perinteisesti, että joutuu vain miettimään, uskooko vai ei usko.

Mutta täytyy muistaa, että keskusta on jo pitkälti täynnä, kulkumuoto-osuudessa joukkoliikenteelle tulee 60% niemelle tultaessa, joten tuskin tuon metron käyttäjämäärät paljoa lisääntyvät. Eli jos oikeasti vuoroväli saadaan toteutumaan, niin kaipa homma toimii. Ja sitä paitsi metrolla on tavallaan hukkakapasiteettia nykyään, kun matkustajia syötetään liityntäliikenteellä. Eli kapasiteettiä on aika helppo lisätä paljonkin yksinkertaisesti vain muuttamalla osan liityntäliikenteestä suoriksi yhteyksiksi.
 
Noh, reiluuden nimissä on sanottava, että tuossa tiedotteessa on aika selvästi kerrottu, mihin asioihin heidän arvionsa perustuu. Minä ainakin annan tälle arvoa. Kukin voi sitten tykönään miettiä, onko samaa mieltä vai ei. Eikä niin kuin perinteisesti, että joutuu vain miettimään, uskooko vai ei usko.

Samaa mieltä. Tuo tiedote on täysin asiallista viestintää. Totta kai yhtiön pitää kertoa oma näkemyksensä. Tyhmää olisi olla kertomatta. Syytettäisiinkö sitten asioiden kuoliaaksi vaikenemisesta?
 
Tuo tiedote erittäin samankaltainen sen Hesarin mielipidepalstalla olleen (HS 25.3) kirjoituksen kanssa. Toki sen sävy on hyvin asiallinen ja perusteleva, mutta samalla jyrkän ehdoton. Aivan kuin mitään muuta mahdollisuutta kuin lyhyet metrojunat, lyhyine asemalaitureineen ja automaation tuoma tiheä vuoroväli ei olisi. Epäilijöiden joukko on, syystäkin kaikkien käänteiden jälkeen, kasvanut viime aikoina.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo tiedote erittäin samankaltainen sen Hesarin mielipidepalstalla olleen (HS 25.3) kirjoituksen kanssa. Toki sen sävy on hyvin asiallinen ja perusteleva, mutta samalla jyrkän ehdoton. Aivan kuin mitään muuta mahdollisuutta kuin lyhyet metrojunat, lyhyine asemalaitureineen ja automaation tuoma tiheä vuoroväli ei olisi. Epäilijöiden joukko on, syystäkin kaikkien käänteiden jälkeen, kasvanut viime aikoina.

En väitä vastaan, kunhan toin esiin positiivisen puolen tiedotteessa. Näissä asioissa niin usein kuulee vain selityksenä jonkin hyvältä kuulostavan ympäripyöreyden, mutta nyt pystyin heti hahmottamaan, mitä nämä ovat oikeasti miettineet.

Sille ei tosiaankaan voi mitään, että ei ole kovin fiksua ripustautua lyhyisiin asemiin. Radan on syytä olla mahdollisimman monikäyttöinen. Eli vaikka liikennöintitavaksi valittaisiinkin lyhyet junat lyhyellä vuorovälillä, niin ei todellakaan ole mieltä tehdä rataa siten, että muunlainen liikennöinti ei onnistu. Jos siitä nimittäin ei saada kunnollista säästöä. Vaikulmaksi minulle tulee, että tuolla kuviolla on ihan realistiset mahdollisuudet onnistua, mutta se on asioiden tekemistä vaikeamman kautta: otetaan riski epäonnistumisesta valitsemalla haastavampi liikennöintimalli ilman että saadaan tällä valinnalla juuri mitään ylimääräistä hyötyä.

On oikein hyvä, jos radalla+junilla pystytään hyvin pieneen vuoroväliin, mutta tätä ei kannata ulosmitata heti kättelyssä mitoittamalla normaaliliikenne sen mukaiseksi. Näin intuitivisena arvauksena, jos todella päästään tuohon kahden minuutin vuoroväliin, niin liikennöintiväliksi kannattaa asettaa sellainen kolme minuuttia automaatilla. Kuljettajien tapauksessa palkkakustannukset pitää ottaa lukuun ja silloin ei tietenkään ole syytä ensi sijassa lisätä kapasiteettia vuoroväliä lyhentämällä, vaan pidentämällä junia.
 
Tutkiskelin tuossa metroasemien pituuksia maailmalla ja ainakin Nürnbergissä (väkiluku kaupunkialue 503 638, metropolialue 3,500,000) koko metrosysteemin asemien standardipituus on juurikin tuo 90 metriä. Samaten Pariisin metron asemat ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta 90-metrisiä.

---------- Viesti lisätty kello 15:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:47 ----------

Tuli myös mieleeni, että Sm5- eli Flirt-kaupunkijuna on 75-metrinen ja niillä ajetaan yhdellä yksiköllä suuri osa liikenteestä (toki ajoittain kahdella yksiköllä ruuhka-aikaan). Nelivaunuinen metrojuna olisi vajaa 90-metrinen ja kun uudet junat ovat läpikuljettavia yksiköitä, joissa matkustajien sijoittuminen on tasaisempaa kuin nykyisissä metrojunissa.

Lisäksi Kaakkois-Aasian suurissa metropoleissa, Hongkongissa ja Singaporessa, uusimmat metrolaajennukset on suunniteltu vielä lyhyimmille metrojunille (ns. medium-capacity rail transport system)

Singapore uusi Circle Line on mitoitettu kolmen vaunun yksiköille, samaten nyt rakenteilla oleva Downtown Line. Ne ovat toki täysautomaattisia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Circle_MRT_Line

http://en.wikipedia.org/wiki/Downtown_MRT_Line
 
Singapore uusi Circle Line on mitoitettu kolmen vaunun yksiköille, samaten nyt rakenteilla oleva Downtown Line. Ne ovat toki täysautomaattisia.

Sitten on usein mainittu Köpiksen metro, joka nykymuodossaan muistuttaa linjaston puolesta Helsingin metroa. Asemia on 22, eli 5 enemmän kuin Helsingissä. Junat ovat ison ratikan kokoisia, 39-metrisiä kolmevaunuisia, eikä asemille mahdu pidempiä. Nousujen määräksi on mainittu 52 miljoonaa vuonna 2010, ja luku on ollut suht reippaassa nousussa. Helsingissä siis 58 miljoonaa vuodessa. Köpiksen huippukuormasta ei mulla ole tietoa. Liekö siellä tulossa ahdasta?
 
Tuo tiedote erittäin samankaltainen sen Hesarin mielipidepalstalla olleen (HS 25.3) kirjoituksen kanssa.
Tiedotteen ja HS:n mielipidekirjoituksen sisältöhän on jotakuinkin sama. Molemmissa osakeyhtiö selittää asiaa omalta kannaltaan. Se puolustelee sitä, miksi se asettaa oman etunsa yhteisen edun edelle. Pelkistetymmin, osakeyhtiö haluaa panna muut maksamaan, jotta voisi itse vähän säästää nyt, vaikka tulevaisuudessa voi joutuakin maksamaan paljon enemmän. Mutta kvartaalitalouden hengessä yritystä ja sen nykyistä johtoa ei kiinnosta aika, jolloin nykyjohto ei enää ansaitse bonuksia.

Edellä kuvattu yrityksen omaa etua puolusteleva tiedottaminen on OK ja yrityksen toiminnan ja osaakkeenomistajien lyhyen aikavälin edun mukaista. Mutta kun tässä ei ole kyse tavanomaisesta kilpailuilla markkinoilla toimivasta julkisesta osakeyhtiöstä, vaan OY-muotoon puetusta kunnallisesta virastosta. Länsimetro Oy on kahden kunnan toimintaa, ja kunnan tehtävä on lain mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Lisäksi tässä on erikoinen asetelma Lahdenrannan roolista. Lahdenranta on Helsingin kaupungin virkamies, jonka tehtävä virkamiehenä on huolehtia Helsingin ja helsinkiläisten edusta. Lahdenranta on kunnallisen osakeyhtiön hallituksessa virkamiehenä eli virka-asemansa perusteella, ei yksityishenkilönä. Siten Lahdenrannan tehtävä on toimia virkavelvollisuuden mukaan myös Länsimetro Oy:n hallituksen jäsenenä.

Asemien lyhentämisessähän on sellainen tilanne, että vastakkain on joko se, että Länsimetro Oy ja sen kustannusvastuurakenteen kautta pääasiassa (enemmän asemia Espoon kuin Helsingin alueella) Espoon kaupunki maksaa pitkistä asemista 50–60 M€ tai Helsingin kaupunki maksaa tarpeettoman ja liian tiheän vuorovälin järjestämisestä ja seurauksista kustannuksia suoraan ja välillisesti huomattavasti enemmän. Helsingin kaupungin etu ei ole säästää Länsimetro Oy:n menoja Helsingin kustannuksella, ja Lahdenrannan virkavelvollisuus on puolustaa Helsinkiä eikä Länsimeto Oy:tä.

Minä en ainakaan kannata metron suunnittelemista teoreettisella maksimikapasiteetilla. Kokkisen ja Lahdenrannan viittaamissa laskelmissa on taidettu käyttää väljempää mitoituskapasiteettia, mutta en kannata silläkään laskemista. Hyvä lähtökohta olisi nykyinen huippukuormitus. Jos kuormitustasoa tästä nostetaan, ei voida taata matkustusmukavuuden ja sitä kautta metron suosion pysymistä nykyisellä tasolla.
Tiedote perustuu konsulttitoimisto Strafican tekemään laskelmaan, joka on esitetty HKL:n johtokunnalle. Tämän laskelman lähtöarvot ja lopputulokset poikkeavat sekä Östersundomin metrotarkastelusta että parhaillaan hyväksyttävänä olevasta Östersundomin yleiskaavasta. Myös Sibbesborgin nykyinen suunnitelma on huomioimatta. Erittäin keskeinen huomioimaton asia ovat EU:n ja Suomen ilmastotavoitteet, jotka käytännössä edellyttävät autoilun vähenemistä. Strafican paperissa on arvioitu vain sitä, että autoilu ei lisääntyisi.

Metron kapasiteettina on käytetty HKL/HSL:n nimelliskapasiteettia 145 hlö/vaunu. Nykyään huipputunnin kuormitus on 122 hlö/vaunu, ja kuuluu valitusta, että junat ovat täysiä. 122 hlö/vaunu ei kuulosta täydeltä, mutta yhden tunnin aikana kuorma ei jakaudu tasan kaikkiin juniin, eikä yhdessä junassa tasan kaikkiin vaunuihin. Laskusääntönä on HKL/HSL:ssä pidetty, että epätasaisen jakautumisen vuoksi tarvitaan 25 % lisäkapasiteettia. Yhden junan ja sen yhden vaunun huippukuorma voi olla 125 % keskikuormasta. Siis yhdessä junassa voikin olla 153 hlö/vaunu ja yhdessä junan vaunussa 191 hlö. Tuo alkaa jo ollakin täyden tuntuista, koska silloin lattia-alan tiheys on 5 hlö/m[SUP]2[/SUP]. Ollaan vanhassa 1970-luvun metrojunan kapasiteetissa, 200 hlö/vaunu ja 1200 hlö/juna.

Jos tulkitaan nykytilanne niin, että matkustajien mielestä junat ovat täysiä eli kapasiteetti jo käytössä, suunnitelma 4-vaunuisista junista 2,5 minuutin vuorovälillä tarkoittaa, ettei metrossa ole enää matkustajamäärän kasvuvaraa. Helsinki on rakentamassa lisää työpaikkoja mm. Kalasatamaan ja asuntoja metron varrelle. On hyvä ymmärtää, että metrosuunnittelijat eivät päätä sitä, miten ahtaisiin juniin kaupunkilaiset viitsivät mennä matkustamaan. Siitä päättävät kaupunkilaiset itse, ja jos tuntuu liian ahtaalta, metron vieressä on Itäväylä, jolla vaikuttaa olevan hyvin tilaa.

Metron käyttökokemuksesta tiedetään, että 3 min vuoroväli toimii hyvin. Ongelmatilanteita selvitellään nytkin 2 min vuorovälillä, mutta silloin eivät pysähdykset kestä kauaa. Lyhennetyin asemin kapasiteettia voi hakea vuorovälistä, mutta miten hyvin se onnistuu senkin kautta, että liityntäbussit tulevat joka tapauksessa yhtä harvaan ja matkustajat pyrkivät juniin bussien rytmissä. Eli kuormituksen jakautuminen tunnissa ajettujen vuorojen kesken epätasaisesti vain korostuu. Ei ole palvelun paranemista joutua odottamaan seuraavaa junaa.

Antero
 
Edellä kuvattu yrityksen omaa etua puolusteleva tiedottaminen on OK ja yrityksen toiminnan ja osaakkeenomistajien lyhyen aikavälin edun mukaista. Mutta kun tässä ei ole kyse tavanomaisesta kilpailuilla markkinoilla toimivasta julkisesta osakeyhtiöstä, vaan OY-muotoon puetusta kunnallisesta virastosta. Länsimetro Oy on kahden kunnan toimintaa, ja kunnan tehtävä on lain mukaan kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.

Tuli vain mieleen, että jos on Kemppistä uskominen, niin toisen lain mukaan, nimittäin osakeyhtiölain mukaan, asia on tasan päin vastoin: hallituksen jäsen ei nimen omaan saa ajaa yksipuolisesti yhden omistajan etuja, ei edes sen, joka on hänet nimittänyt, vaan hänen on ajettava yrityksen etua. Kuten Kemppinen toteaakin, niin tilanne on vähintäänkin skitsofreeninen silloin, kun virkamies on valittu hallitukseen. Hänen mukaan ennen sotia oikeusoppineet olivat tästä syystä sitä mieltä, että valtio ei edes voisi omistaa osakeyhtiötä.
 
Tuli vain mieleen, että jos on Kemppistä uskominen, niin toisen lain mukaan, nimittäin osakeyhtiölain mukaan, asia on tasan päin vastoin: hallituksen jäsen ei nimen omaan saa ajaa yksipuolisesti yhden omistajan etuja, ei edes sen, joka on hänet nimittänyt, vaan hänen on ajettava yrityksen etua.
Erittäin hyvä huomio. Kemppisen blogin kommenteista käy selville, ettei ristiriitaisten lakien tulkinta ole ihan helppoa. Itse perustan näkemyksen vanhaan Olaus Petrin oikeusperiaatteeseen: Se, mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei voi olla myöskään laki.

Länsimetro Oy:n tapauksessa ei voine mitenkään olla sellainen tilanne, että yhtiön ja sen omistajien eli kahden kaupungin asukkaiden edut ovat ristiriitaiset. Vaikka Länsimetro Oy saa aikanaan tulonsa HSL:n kautta, HSL:n rahoittavat kuntien asukkaat. HSL on tässä tapauksessa vain maksumekanismi, pankki, joka kerää rahat ja maksaa ne palveluiden tuottajille.

Perimmältään osakeyhtiön tarkoitus on tuotta omistajilleen voittoa. Länsimetro Oy:n kohdalla Oy on kokonaan väärä organisaatio, koska omistajat eivät rikastu maksamalla itse yhtiölle tuloja, joista yhtiö maksaa heille voittoa. Jos taas ajatellaan sitä, että Länsimetro Oy on nyt sitten Oy, niin ei siellä saa osakeyhtiölain mukaan kai ajaa sen enempää yhden kuin toisenkaan omistajan etua. Mutta miksi sitten Espoo on halunnut enemmistövallan?

Toiseksi, asemien lyhentäminen ei ole edes Länsimetro Oy:n etu. Yhtiö joutuu maksamaan kuljettajattoman automaatin kulunvalvonnasta enemmän kuin säästää asemien lyhentämisellä. Yhtiön etu ei ole myöskään se, että suoran rahanmenon lisäksi yhtiön omaisuuden eli metroradan ja sen kapasiteetin arvo alenee 33 %. Pitkällä tähtäimellä yhtiöllä on edessään erittäin kallis remontti asemien pidentämisestä jälkikäteen.

Antero
 
Mikko Särelä julkaisi blogissaan mainion analyysin siitä, miten ilmeisesti Länsimetro Oy:n konsulttitoimisto Straficalla teettämä selvitys on saatu näyttämään siltä, että asemia voi lyhentää eikä ainakaan pariin vuosikymmeneen tarvi vielä ryhtyä niitä jälkikäteen pidentämään.

Näyttää selvältä, että raportti on synytynyt siten, että se, mitä siinä esitetään tuloksena on lähtötieto ja se, mitä sanotaan lähtöarvoiksi on raportin varsinainen tulos. Raportti vastaa kysymykeen: ”Millä tavoin Helsinki voi kehittyä, jotta metron asemat voidaan lyhentää?”. Ja vastaus on: luovutaan Itä-Helsingin täydennysrakentamisesta, lisätään autoilua ja siihen käytettävää rahaa sekä vähennetään Östersundomin asukasmäärää reilusti alle puoleen.

Mitä pitäisi tässä tilanteessa tapahtua HKL:n johtokunnassa, kaupunginhallituksessa ja Helsingin valtuustossa? Voiko HKL:n johtokunta päättää kaupungin kehittämisstrategioiden kääntämisestä päälaelleen, jotta Länsimetro Oy voi säästää n. 50 M€ ja sen seurauksena Helsinki saa hankkia n. 100 M€:lla kulunvalvontaa, joka on pakko uusia 10 vuotta käyttöönoton jälkeen. Ja onko kaupunginhallitus halukas siunaamaan nämä suunnitelmat ja esittämään valtuustolle, että kuopataan kaupungin kasvusuunnitelmat, ympäristöohjelma ja Östersundom-tavoitteet.

Antero
 
Iltasanomat tarttui tänään pääkirjoituksessaan metroasemien lyhentämiseen.

Lainaan tekstin tähän, koska joskus linkki kuitenkin lakkaa toimimasta.
Ilta=Sanomat sanoi:
Litistyvätkö ihmiset metrossa lahnoiksi?
Julkaistu: 11.04.2012 06:30

Kataisen hallitus yllätti pystymällä tekemään viime kuun kehysriihen ahtaissa raameissa joukon periaatepäätöksiä uusista ratahankkeista.

Raideliikenneinvestointien toteutuminen jää myöhempien päätösten varaan, mutta hankkeisiin sitoutuu jo tällä vaalikaudella suunnittelupääomaa, jota ei haluttane myöhemmin heittää hukkaan hankkeet peruuttamalla.

Nuorta suomussalmelaista liikenneministeriä Merja Kyllöstä (vas) on kiitetty taidosta, jota hän osoitti rakentaessaan satsausta raideliikenteeseen.

Raideliikenteen kehittämisen arvo on ymmärretty valtakunnan tasolla, mutta samaan aikaan Helsingistä ja Espoosta kuuluu kiskojen liepeiltä kummia. Nyt kysytään, uhkaavatko metroliikenteen tulevaisuutta liian täydet junat, kun Länsimetro Oy on päättänyt säästösyistä rakentaa Espoon metroasemien laiturit vain neljän vaunun pituisiksi.

Kaikkien Helsingin asemien laiturit on mitoitettu kuuden vaunun junille, joilla liikennettä myös ajetaan hiljaisia aikoja lukuun ottamatta. Nyt pelätään, etteivät idän matkustajat tulevaisuudessa mahdu ”pätkämetroon”.

Lisävaunuja ei voida kytkeä junaan kesken matkan, vaan junat joutuvat ajamaan nelivaunuisina Matinkylästä Mellunkylään ja Vuosaareen, tulevaisuudessa kenties Östersundomiin saakka. Ovatko Helsingin 135-metriset, kuuden vaunun junille mitoitetut asemat siis hukkainvestointi?

Junien lyhyyttä voidaan korvata vuoroväliä tihentämällä, mutta siinäkin raja tulee jossain vastaan, koska neuvottelut metron automatisoinnista eivät johtaneet tulokseen. Kuljettajan pysyminen metrossa onkin matkustajien mieleen.

Metro on täsmällisyytensä ja nopeutensa vuoksi joukkoliikenteen käyttäjien suosiossa. Tilanne voi muuttua, jos lyhennettävät junat sulloutuvat ruuhka-aikoina niin täyteen, että matkustajat litistyvät niissä lahnoiksi – ikään kuin Kalasataman aseman nimelle kunniaa tehden.

Vielä ei ole myöhäistä päättää sittenkin rakentaa länsimetron asemat helsinkiläisin standardein.

On vakuutettu, että 2030-luvulle saakka pärjätään lyhyillä, tihennetysti kulkevilla junilla, mutta elämää lienee tiedossa sen jälkeenkin, ja bensa voi silloin maksaa ties mitä.

Vanha viisaus tietää, että väärässä paikassa säästäminen voi olla suurinta tuhlausta.
 
Sanoma-konsernissa joku on nähnyt valon. Ensin HS ja nyt IS. Johan oli aikakin, että kekkoslovakian tiedotusvälineistö herää, edes näön vuoksi ja sopivasti liian myöhään niin, ettei sillä ole isompaa vaikutusta mihinkään.
 
IS sanoi:
Metro on täsmällisyytensä ja nopeutensa vuoksi joukkoliikenteen käyttäjien suosiossa.
Bussi+metro lienee sekä hitaampi että epätäsmällisempi, kuin pelkkä bussi. Oli ennen metroakin suorat bussilinjatkin suosiossa, vaikka Itäväylällä ei ollut silloin metriäkään bussikaistaa - kuten nytkin on metro suosiossa, kun ei ole edes vaihtoehtoja. Tulevaisuudessa tilanne muuttuu siten, että metro laajuutensa vuoksi alkaa ollakin nopeampi ja täsmällisempi, kun yksi vaihto (Kampin terminaalissa) poistuu kokonaan osalta matkustajista.

Kysyin, miksei HSL:n asiakastyytyväisyyskyselyyn oteta yhdeksi osa-alueeksi liityntäliikennettä eli pakotettua vaihtoa metrosta bussiin. Tätä joukkoliikenteen muotoa käyttää koko Itä-Helsinki, eikä matkustaja voi valita suoraan keskustaan menevää bussia. Näinollen on järjetöntä vertailla vain metroa ja bussia erikseen.
Sähköposti sanoi:
Hei!

Kiitokset Teille palautteestanne. Selvitämme asiaa.

Ystävällisin terveisin,

Antti Vuorela

Metrojen täyttymistähän voisi säädellä valmistamalla Östersundomin raitiotie täysinäisenä keskustasta Östersundomiin Itäväylää: jos metrot täyttyisivät liiaksi, tihennettäisiin raitiotien vuoroväliä. Samalla varmistettaisiin, että mahd. harva Ö-sundomilainen joutuisi käyttämään liityntäliikennettä päästäkseen keskustaan. Raitiotie oikein rakennettuna (ei liikaa välipysäkkejä Vanhan Helsingin puolelle) olisi myös metroa nopeampi vaihtoehto, sillä joustava ratikkalinjaus palvelisi useampaa asukasta, kuin kilometrin välein pysähtyvä laajakaarisäteinen kallis mutkametro.

Sain juuri tietää, että jos Länsimetro viivästyy, sitä ei rakenneta missään tapauksessa ensin Tapiolaan ja avata Matinkylän osuutta myöhemmin. Aikaisemmin tätä vaihtoehtoa on epävirallisesti spekuloitu. Tämä johtuu siitä, että rakentaminen on aikataulussaan, ja ongelma piilee juurikin automatisointiprojektissa ja laitteiston uusimisessa. Täten Länsimetro avataan varmasti vasta, kun se on kokonaisuudessaan valmis, kesti minkä kesti.
 
Hurskasta touhua Sanoman lehdiltä. Vuositolkulla varsinkin HS on kritiikittä tukenut kaikkea, millä metroon saadaan uppoamaan mahdollisimman paljon rahaa, ja lehti on järjestelmällisesti vaiennut epäkohdista ja metron vaihtoehdoista. Nyt kun tavarat on kalsareissa, aletaan esittää kriittistä.
 
Takaisin
Ylös