Kaikki vaihtoehdot paitsi tehdä Espoon metroasemista saman tien yhteensopivat ovat kalliimpia.
Jos junilla on tarkoitus ajaa radan minimivuoroväliä, vaihtoasemaksi tarvitaan sellainen raidejärjestys, jossa eri suunnista saapuvien junien liikkuminen ei vaikuta toisiinsa. Sellaista ei ole missään, eikä ole suunniteltukaan. Helpoimmin sellainen syntyy louhimalla välittömästi aseman molemmin puolin sopivat puolenvaihtoraiteet ja liikennöimällä sitten niin, että Helsingin junat ovat aina yhdellä ja Espoon junat aina toisella laiturilla.
Tämä edellyttää, että junan suunnanvaihto tapahtuu suunnilleen samassa ajassa kuin ohittavan junan pysähtyminen asemalle. Tällaista kuitenkin ovat monet pitäneet mahdottomana. Jos näin on, tarvitaan asema, jossa on molemmin päin suunnanvaihtoraiteet aseman toisella puolella. Ja kun tässäkin edellytys on, etteivät junat häiritse toisiaan, niin tässäpä onkin haastetta silloin, jos halutaan vaihdon tapahtuvan laiturin yli. Kahteen kerrokseen rakentaminen on jo helpompaa. Mutta haluanpa nähdä, missä tälle puuhastelulle löytyy tilaa. Eikä muuten ole sitten ihan halpa projekti.
Arvaan, että tällaisten järjestelyiden louhinta jälkikäteen maksaa vähintään sen saman noin 50 miljoonaa kuin mitä nyt ”säästetään” tekemällä lyhyitä asemia.
Toistan nyt uudelleen erityisesti Rainerille, että Otaniemen asema ei ole mikään mahdoton ongelma. Jos laitimmaisten vaunujen ei hyväksytä olevan siirtymäkaaren alkuosalla (jolloin vaunun ja laiturin väli on suurimmillaan noin 10 cm – Mind the gap!), aseman päihin tarvitaan lyhyet linjaraiteen kaarretta jyrkemmät kaarteet, jotta 130-metrinen suora raide voidaan rakentaa 45 cm sivuun 90 metrisestä suorasta raiteesta. Jos linjakaarre on 450 m ja lähestymiskaarre 250 m, väliin tulee 15 metrin suoran raiteen pätkä ja 250 m kaarretta on 44 metriä – kun kaarteet on mitoitettu ilman siirtymäkaaria. Tämän suuruisista asioista on siis todellisuudessa kyse, kun länsimetroherrat esittävät, ettei mitään voi enää tehdä, paitsi uudet ajotunelit ja asemat.
Edellä kuvattu järjestely tarkoittaa, että asemaa lähestyttäessä joudutaan silloin hiljentämään hieman aikaisemmin kuin nyt, jotta ei tule liian suuria sivuttaiskiihtyvyyksiä. Tilanne on samantapainen kuin nykyään poikkeusliikennetilanteissa, joissa vaihdetaan puolta asemalle tultaessa tai lähdettäessä. Muuta haittaa ei ole. Tällaisen lahjan automaattimetrokioski sitten jättää jäkipolville hamaan ikuisuuteen, kun tehdään väkisin väärin, jotta päästäsisiin selittämään, että on pakko lyhentää junat josta tulee pakko panna rahaa automaattiin 4–5 kertaa niin paljon kuin asemien lyhentämisessä ”säästetään”.
Antero
