Länsimetro

Kun otsikko on länsimetro, sanottakoon, että Kivenlahden jatke tulisi rakentaa pinta- ja siltaratkaisuin tunnelin sijaan. Tätä ei ole edes tutkittu. Eikä edes ne Espoon Vihreät ole saaneet tässä asiassa mitään aikaan, mutta muuten valittavat metrosta, vaikka nyt olisi oiva tilaisuus parantaa joukkoliikennettä, mutta kun se ei ole Tramwest niin ei voi puolitiehen mennä että "ok rakennetaan metro kun sitä jo rakennetaan mutta rakennetaan loppupätkä maan pinnalle", ei niin ei.
Pintaratkaisua ei ole tutkittu, koska valmiiseen kaupunkirakenteeseen on kokolailla kallista rakentaa raskaan raideliikenteen väylää. Toinen syy lienee se, että louhintabisnes tuottaa joillekin osapuolille mukavasti. Ja mitä tulee puolueisiin tai politiikkaan, niin on melko huvittavaa edes leikkiä, että siellä ymmärrettäisiin joukkoliikennehankkeista yhtään mitään. Vai väitätkö, että jollakin Helsingin tai Espoon puolueella tai lautakunnalla on mitään hajua siitä, miten länsimetrosirkus etenee. Asiat on sovittu kabineteissa jo etukäteen ja päättävien elimien tehtänänä on vain hyväksyä jatkuvasti miljoonien lisäbudjetteja tunaroinnin edetessä. Eikö niin, että 508 000 000 euron ylitys hankkeessa kuin hankkeessa ihan normaalia ja kuntalaisten edun mukaista?
 
Pintaratkaisua ei ole tutkittu, koska valmiiseen kaupunkirakenteeseen on kokolailla kallista rakentaa raskaan raideliikenteen väylää.

Mutta kun tuon pitäisi olla ainoa paikka, jossa sille pintametrolle on tehty kaavavaraus. Voi tietysti olla, että siitä on luovuttu ja tuo varaus on rakennettu umpeen.
 
Varikko laskutetaan periaatteessa operointikustannuksissa. Bussiliikennöitsijätkään eivät maksa hyväntekeväisyytenä varikoitaan kaupunkien puolesta.
Tietenkin näin voidaan tehdä, mutta se ei ole välttämätöntä. Ja Helsinki ei maksane Kivenlahden osuuden varikkoa, joka sisältyy kerran hyväksyttyyn suunnitelmaan. Ja jos oikein muistan, se varikko on mitoitettu koko Espoon puolen radan vaatimalle kalustolle. Eli sitten kelpaa kuitenkin mainiosti se, että Länsimetro Oy kustantaa itse oman varikkonsa ja lakkaa maksamasta varikkovuokraa HKL:lle. Varikon sijoitus linjan päähän tietenkin vain järkevää liikennöinin kannalta, jotta junat syötetään aamulla radan länsipäästä.

Eli minä pidän varikkojärjestelyä puhtaasti asiana, jolla on johdettu harhaan päättäjiä luulemaan, että Espoon metro on halvempi hanke kuin se on. Se oli tärkeätä, koska jostain syystä valtion 30 % osuus oli ainoa vuoden 2006 valtuustopäätöksen ”ehto”, josta toimialajohtaja Louko piti kiinni. Sen vuoksi hankkeelle välttämättömän varikon lisäksi asema- ja katujärjestelyt siirrettiin myös metrobudjetin ulkopuolelle. Kuten myös kuljettajattoman ajon kustannukset.

Miksi esim. Jokerin kanssa vauhkotaan joka välissä, että varikon hinnan pitää olla mukana, mutta metron kanssa ei pidäkään olla? Onhan siinä sama tilanne kuin metrossa varikon välttämättömyyden kanssa.

Antero
 
Eli sitten kelpaa kuitenkin mainiosti se, että Länsimetro Oy kustantaa itse oman varikkonsa ja lakkaa maksamasta varikkovuokraa HKL:lle.

Miksi Länsimetro Oy maksaisi missään vaiheessa varikkovuokraa HKL:lle? Länsimetro Oy:n tehtävänä on metron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään. Tehtäväänsä varten sille riittää pieni metrotoimisto Tapiolassa, ei se tarvitse varikkoa.
 
Miksi Länsimetro Oy maksaisi missään vaiheessa varikkovuokraa HKL:lle? Länsimetro Oy:n tehtävänä on metron rakentaminen Ruoholahdesta Matinkylään. Tehtäväänsä varten sille riittää pieni metrotoimisto Tapiolassa, ei se tarvitse varikkoa.
No eipä tietenkään mistään syystä. Länsimetro Oy perii sitten vuokraa varikosta HSL:ltä, jos varikon rakentaa. Nyt kun ei rakenna, varikkovuokran perii HKL. Ja ilmeisesti upotettuna junavuokraan, kuten Late- kirjoitti.

Kai se sitten Kivenlahden varikon kanssa hoidettaisiin niin, että HKL vuokraisi Espoon liikenteen junat HSL:lle halvemmalla kuin Helsingin liikenteen junat, koska kerran Länsimetro Oy perii niiden osalta varikkovuokraa, jota HSL ei tietenkään halua maksaa kahteen kertaan. Tai voihan sen järjestää niinkin, että Länsimetro Oy perii varikkovuokraa HKL:ltä, jotta HKL voi myydä junavuokrat kaikkien junien osalta samalla hinnalla HSL:lle. Ja tässä tilanteessa sitten HKL perii HSL:ltä erikseen ratamaksua metroradan käytöstä Ruoholahdesta itään, kun Länsimetro Oy perii ratamaksua Ruoholahdesta lähteen.

Yhtä kaikki, oleellistahan tässä oli, että Espoon metron varikon maksaa Helsinki, jotta Espoon metron hinta tuli 133 M€ (eikös se tässä jossain ollut juuri mainittu Espoota varten tehtävätn Roihupellon laajennuksen hinnaksi automaatteineen) pienemmäksi jotta täyttyisi Loukon valtionapuehto. Ja jotta espoolaiset luulisivat saavansa metronsa 133 M€ halvemmalla. Eivät saa, vaan maksavat sen osamaksulla. Mutta se näyttää halvemmalta.

Antero
 
Länsimetro Oy perii sitten vuokraa varikosta HSL:ltä, jos varikon rakentaa. Nyt kun ei rakenna, varikkovuokran perii HKL. Ja ilmeisesti upotettuna junavuokraan, kuten Late- kirjoitti.

Yleinen tapa maksaa joukkoliikenteen liikennöinnistä on maksaa suoritteisiin perustuvaa kilometrikorvausta, tuntikorvausta ja vaunupäiväkorvausta. Erillistä junavuokraa ei siis ole, vaan liikennöitsijä (eli metron tapauksessa HKL) kattaa junien pääomakustannukset ja varikon kustannukset em. muodoissa saamillaan liikennöintikorvauksella.

Jos Länsimetro Oy rakentaisi varikon, pitäisi metron liikennöitsijän (eli HKL:n) vuokrata se, jos se sitä haluaisi käyttää. Tosin koska Länsimetro Oy:n tehtävä on rakentaa metro Ruoholahden ja Matinkylän välille, kuten aiemmin kirjoitin, se tuskin rakentaisi varikkoa. Voi hyvin olla, että koko yhtiö lakkautetaan sen saatua tehtävänsä valmiiksi.

Ratamaksua Suomessa muuten peritään rautatieliikenteessä, ei metroliikenteessä. Rautatieliikenteessäkin se peritään liikennöitsijältä, ei liikenteen tilaajalta.
 
Miksi esim. Jokerin kanssa vauhkotaan joka välissä, että varikon hinnan pitää olla mukana, mutta metron kanssa ei pidäkään olla?

Olen kysynyt samaa. Metron kanssa vertailukelpoinen hinta on ilman varikkoa. Varikon kanssa esitetty hinta on vain siinä mielessä kiinnostava, että se kertoo kaupungin rahoitustarpeesta hankkeen toteuttamisen yhteydessä.

Pitäisikö kaikille raitioverkon laajennuksille laskea investointiin mukaan raitiovaunuvarikon osuuksia? Pitäisikö vielä laskea mukaan kaluston hankintahinta? Näinhän tehdään esimerkiksi Ranskassa ja Tampereella. Vertailtavuuden vuoksi on minusta luontevampaa laskea operointikustannukset samansisältöisinä ei joukkoliikennemuodoille.
 
Pitäisikö kaikille raitioverkon laajennuksille laskea investointiin mukaan raitiovaunuvarikon osuuksia? Pitäisikö vielä laskea mukaan kaluston hankintahinta? Näinhän tehdään esimerkiksi Ranskassa ja Tampereella. Vertailtavuuden vuoksi on minusta luontevampaa laskea operointikustannukset samansisältöisinä ei joukkoliikennemuodoille.

Nuo ovat sinänsä fiksuja kysymyksiä, mutta viimeinen virke kertoo sen olennaisen. Voidaan tehdä niin, näin tai noin, eikä sillä niin väliä. Tärkeintä on, että päätetään miten tehdään ja sitten tehdään kaikki samalla kaavalla.

Nythän periaate on ollut sikäli erikoinen, että ratikoiden hintalappuun läiskitään ties mitä sinne kuulumatonta parkkilippuautomaateista lähtien, mutta metro hintalapusta puuttuu aivan olennaisia metroon suoraan liittyviä kustannuksia, kuten vaikkapa metroaseman jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Tällöin voi syntyä kuva siitä, että metroa ikään kuin perusteettomasti suositaan ja ratikkaa sorsitaan suunnitelmia ja kustannusarvioita laadittaessa. Uskottavuus edellyttää, että tämän on muututtava.

Mitä varikkoon tulee, niin sen ja kaluston kuolettaminen liikennöintikustannusten kautta on minusta ymmärrettävä tapa laskea. Suuren yleisön kannalta tämä ei välttämättä kuitenkaan ole "oikea" tapa, sillä yleisö hahmottaa asian pikemminkin niin päin, että uusi järjestelmä tehtäessä tarvitaan rata, varikko ja kalusto ja niiden hintalappu eli todellinen alkuinvestointitarve on X. Vaikka vaunut voidaan kuolettaa seuraavan 40 vuoden aikana ja maksaa liikennöintikuluina, niin oikeastaanhan sama pätee rataan ja varikkoon – makuasia, maksetaanko kaikki kirstussa olevista varoista heti, vai otetaanko laina ja maksetaan pikku hiljaa.

En pitäisi ollenkaan hassuna vaatimuksena, että hankepäätöksiä valmistellessa (aiemmin ei liene tarpeen, mutta hankevaiheessa kuitenkin) esitettäisiin kullekin hankkeelle kaksi lukua.
 
Nuo ovat sinänsä fiksuja kysymyksiä, mutta viimeinen virke kertoo sen olennaisen. Voidaan tehdä niin, näin tai noin, eikä sillä niin väliä. Tärkeintä on, että päätetään miten tehdään ja sitten tehdään kaikki samalla kaavalla.

Mutta sitten ei jää vaihtoehtoja, koska bussiliikenteen investointeihin on mahdotonta sisällyttää varikkoa. Myös kaluston sisällyttäminen olisi vaikeaa.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 10:33 ----------

Tosin koska Länsimetro Oy:n tehtävä on rakentaa metro Ruoholahden ja Matinkylän välille, kuten aiemmin kirjoitin, se tuskin rakentaisi varikkoa. Voi hyvin olla, että koko yhtiö lakkautetaan sen saatua tehtävänsä valmiiksi.

Ja tämä kai johtuu siitä, että Länsimetro Oy ylipäätään perustettiin, koska nykyinen hanke on kahden kunnan yhteinen. Kivenlahden metro on kokonaan Espoon, joten sitä rakennushanketta ei tarvitse yhtiöittää. Kivenlahden varikko jäisi siis varmaankin Espoon kaupungin omistukseen, ja tämä sitten vuokraisi sitä HKL:lle.
 
Pitäisikö kaikille raitioverkon laajennuksille laskea investointiin mukaan raitiovaunuvarikon osuuksia? Pitäisikö vielä laskea mukaan kaluston hankintahinta? Näinhän tehdään esimerkiksi Ranskassa ja Tampereella. Vertailtavuuden vuoksi on minusta luontevampaa laskea operointikustannukset samansisältöisinä ei joukkoliikennemuodoille.

Minun mielestä varikko on syytä laskea investointeihin ainakin esisuunnittelu- ja yleissuunnitteluvaiheessa. Kun arviodaan hankkeen hyödyllisyyttä yleensä, silloin ei tulisi välittää erilaisista rahoitusjärjestelyistä tai itse toiminnan aikaisesta rahaliikenteestä. Varikko on jotain, jonka on pakko olla olemassa ennen kuin liikenne voidaan aloittaa ja siksi se on osa ratajärjestelmää. Se on siis selvästi osa alkuinvestointia riippumatta siitä, millä tavoin se rahoitetaan. Olisikohan hankesuunnitteluvaihe sitten se oikea paikka miettiä, millä tavalla varikkoasia järjestetään, eli tarvitaanko oma varikko, vai voidaanko hyödyntää jotain muuta varikkoa ja miten tämä jakaa kustannukset itse liikennöintivaiheessa. Ainakin Tampereen osalta on vielä kokonaan päättämättä, miten raitiotie ylipäätään organisoidaan. Ainoastaan kaupunginhallitukselta on ponsi, että rahoitus- omistus- yms. järjestelyissä tulisi olla innovatiivisia. Eli loppupeleissä voi käydä niinkin, että kaupunki ei investoi suoranaisesti penniäkään raitiotiehen ja kaikki kulut ovat kaupungin kannalta juoksevia.

Sama logiikka pätee periaatteessa vaunuihinkin, mutta siinä on sellainen ero, että vaunut on kuitenkin mahdollista myydä myöhemmin, jos liikennettä supistetaan. Raideliikenteen varikko on kuitenkin kiinni jossain rataverkossa ja vain poikkeustapauksissa varikkoa voi käyttää jokin muu taho. Bussiliikenteessä tämä on toisin, kun varikot eivät ole kiinni missään tietyssä linjassa tai linjastossa. Varikon voi myydä tai vuokrata vallan mainiosti jollekin toiselle operaattorille ja vapaata varikkotilaa saa käsittääkseni vuokrattua vapailta markkinoilta aika helposti. Jako kiinteisiin ja juokseviin kustannuksiin on veteenpiirretty viiva ja juuri raidekalusto ja varikot yleisesti jäävät tuonne rajamaastoon.

Länsimetro Oy:tä ei kannata tähän sotkea alunperinkään. Se vain sekoittaa asioita, sillä Länsimetron kustannukset ja Länsimetro Oy:n kustannukset ovat kaksi eri asiaa. Yhtiö on vain käytännön järjestely. Se on rakentanut radan ja perii aikanaan radankäyttömaksuja HSL:tlä ja näin maksaa radan rakentamisesta syntyneet kustannukset. (tai näin ainakin olen itse käsittänyt) Jos jokin osa Länsimetrosta päätetäänkin toteuttaa jotenkin muuten kuin Länsimetro Oy:n kautta, oli se vaikka varikko tai joitain muuta, niin ei siitä itse Länsimetron rakentamiskustannukset mihinkään muutu. Voihan jopa olla, että Länsimetro Oy lopetetaan. Eli HKL:n metroyksikkö siirrettäisiin tavalla tai toisella Helsingin ja Espoon yhteishallintaan, HKL ostaisi Länsimetro Oy:ltä sen omistaman radan ja saamallaan rahalla Länsimetro Oy maksaisi lainansa pois ja yhtiö voitaisiin lakkauttaa. Pitäisikö tässä tilanteessa ajatella, että Espoo olisi saanut Länsimetron ilmaiseksi? Tavallaan olisi, sillä Espoo ei olisi nyt maksanut penniäkään metrosta, se ainoastaan maksaisi HSL:lle korvauksia.
 
Yleinen tapa maksaa joukkoliikenteen liikennöinnistä on maksaa suoritteisiin perustuvaa kilometrikorvausta, tuntikorvausta ja vaunupäiväkorvausta. Erillistä junavuokraa ei siis ole, vaan liikennöitsijä (eli metron tapauksessa HKL) kattaa junien pääomakustannukset ja varikon kustannukset em. muodoissa saamillaan liikennöintikorvauksella.
Tämä on nyt semantiikkaa, nimitetäänkö investoinnista maksettavaa hintaa korvaukseksi vai vuokraksi. Sama koskee ratamaksua. Se on kyllä laissa mainittu termi, jolla siinä laissa tarkoitetaan LiVi:lle suoritettavaa pääoma- ja ylläpitokulujen korvausta. Mutta ei laki kiellä käyttämästä samaa sanaa samaa tarkoittavaan asiaan metron kohdalla.

Perimmältään on sama, mitä kautta raha varikon kustannusten kattamiseksi kierrätetään, ei sitä loppujen lopuksi maksa HSL:kään vaan me kaupunkien asukkaat. Näillä kierrättämiskuvioilla on merkitystä vain siinä, että kun tarpeeksi sotketaan, me kaupunkilaiset emme tajuakaan mistä kaikesta joudumme maksamaan.

Tuo joukkoliikenteen kustannuslaskennan kolmijako on ihan hyvä sabluuna, mutta ei mikään autuas totuus. Kilpailutuksissa on monta hintaa saman bussin vaunupäiväkorvaukselle, kilometrikorvaukselle ja tuntikorvaukselle, kun kauppa tehdään aikataulun ajetuista suoritteista. Niihin on leivottava sisään hallisivut, joutoajat ja ajamattomat päivät, kun auto seisoo parkissa. Sopimushinnat eivät ole todellisia kuluja, vaan sitä, mitä markkinatilanne ja myyjän katetavoite kustakin kaupasta merkitsevät. Tilastoarvoja kyllä, mutta ei niillä ole paljoa tekemistä silloin, kun pohditaan järjestelmätason tehokkuuksia ja niihin liittyviä ratkaisuja. No, kyllä sinä nämä varmaan tiedät. ;)

Antero
 
Perimmältään on sama, mitä kautta raha varikon kustannusten kattamiseksi kierrätetään, ei sitä loppujen lopuksi maksa HSL:kään vaan me kaupunkien asukkaat.

Tässä nurinkurisessa tapauksessa vaan on niin, että mitä vähemmän espoolaiset tulevaa metroaan käyttävät, sitä enemmän helsikiläisten verorahoja menee metroliikenteeseen niin kauan kuin HSL:n veloitusperuste on matkustajien kotikunta. Ei hyvä tässä kohtaa, vaikka sopiikin edullisen infran bussiliikenteeseen oikeudenmukaisimpana veloitusperusteena.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:47 ----------

Minua kiinnostaisi tietää, mitä länsimetron rakentaminen nykyhinnoilla maksaa hiukan osiin jaettuna. Siis mitä maksaa kilometri ratatunnelia (2 junatunnelia ja 1 poistumistietunneli) noin keskimäärin, huomioimatta nyt sitä että eri osuudet ovat eri hintaisia maaperäolosuhteista riippuen. Ja mitä maksaa metroasema yhdellä / kahdella uloskäynnillä. Onko kenelläkään näistä arvioita?

Nyt metrossa on 8 asemaa ja 13,9 km rataa, joiden yhteishinta on se 960 Me.
 
Voihan jopa olla, että Länsimetro Oy lopetetaan. Eli HKL:n metroyksikkö siirrettäisiin tavalla tai toisella Helsingin ja Espoon yhteishallintaan, HKL ostaisi Länsimetro Oy:ltä sen omistaman radan ja saamallaan rahalla Länsimetro Oy maksaisi lainansa pois ja yhtiö voitaisiin lakkauttaa.

Miksi HKL:n pitäisi omistaa rata? Miksei Espoon kaupunki voi? Espoon kaupunki luonnollisesti tilaa radan ylläpidon joltakulta muulta, mitä todennäköisimmin yhdessä Helsingin kanssa päättäen HKL:ltä.
 
Eli HKL:n metroyksikkö siirrettäisiin tavalla tai toisella Helsingin ja Espoon yhteishallintaan, HKL ostaisi Länsimetro Oy:ltä sen omistaman radan ja saamallaan rahalla Länsimetro Oy maksaisi lainansa pois ja yhtiö voitaisiin lakkauttaa. Pitäisikö tässä tilanteessa ajatella, että Espoo olisi saanut Länsimetron ilmaiseksi? Tavallaan olisi, sillä Espoo ei olisi nyt maksanut penniäkään metrosta, se ainoastaan maksaisi HSL:lle korvauksia.

Miksi Helsinki luopuisi HKL-Metroliikenteestä?

Kuten sanottua, metroradan käytöstä ei makseta ratamaksua, vaan valtionosuuden jälkeen investoinnin rahoitus ja ylläpito jää sen kunnan vastuulle, jonka alueella rata on. Länsimetron Espoon osuus on siis Espoon vastuulla. Puolet pääomakuluista ja ylläpitokulut kokonaisuudessaan hyvitetään kunnalle HSL:n kautta niin, että maksuosuudet kohdistetaan käyttäjän kotikunnan mukaan, tosin neuvottelut uuden infran osalta tarkasta jakomallista ovat vielä kesken. Puolet investoinnista kuitenkin jää suoraan kunnan maksettavaksi. HSL:n kautta tuleva infrakorvaus maksetaan nimenomaan jäsenkunnalle, ei esim. Länsimetro Oy:lle, jonka kanssa HSL:llä ei ole sopimussuhdetta.
 
Tässä nurinkurisessa tapauksessa vaan on niin, että mitä vähemmän espoolaiset tulevaa metroaan käyttävät, sitä enemmän helsikiläisten verorahoja menee metroliikenteeseen niin kauan kuin HSL:n veloitusperuste on matkustajien kotikunta. Ei hyvä tässä kohtaa, vaikka sopiikin edullisen infran bussiliikenteeseen oikeudenmukaisimpana veloitusperusteena.

Ei ole syytä pelätä että espoolaiset vähentäisivät joukkoliikenteen käyttöä metron vuoksi mutta helsinkiläiset tulevat lisäämään sitä koska se helpotta helsinkiläisten matkoja sekä Lauttasaareen että Otaniemi-Keilaniemi-Tapiola alueelle.

Jos jää jotain hampaankoloon niin minun ratkaisuni on että pk-seudun kaupungit yhdistetään samaksi kaupungiksi. Silloin ei tarvitse kinata.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös