Länsimetro

Ja koska autoliikennettä ei haluta rajoittaa, annetaan pintajoukkoliikenteen kärsiä ja maksetaan tästä valtavat lunnaat upottamalla rahaa metrotunneliin. Tämä sopii mainiosti poliittiselle ja taloudelliselle eliitille, ainoastaan joukkoliikenne kärsii.

On jo aiemmin todettu, että bussiliikenne on hidastunut Kampin remontissa, kun autoilun edellytyksiä suorastaan parannettiin. Harvakseltaan kulkeva ratikka ei ole syy ruuhkiin, vaan henkilöautot.

Kasvava kaupunki tarvitsee monipuolisen liikennejärjestelmän ja nykyaikainen kaupunki tarvitsee myös autoilua, jonka edellytykset kaupungin kasvaessa huononevat muutenkin.

Pelkkien henkilöautojen demonisoiminen ja syyttäminen ruuhkista ei minusta ole hyvä lähtökohta. Kyllä bussit ja ratikatkin aiheuttavat ruuhkaa eikä autoliikenteen poistaminen ole järin realistista.

Aiemmin on myös todettu, että ennusteen mukaan joukkoliikenteen markkinaosuus laskee vuoteen 2035 asti. Ei ole tällä politiikalla mikään ihme.

Uskoisin tuon ennusteen olevan mukavasti pielessä, yhä kasvavalla osalla seudun nuorista ei nimittäin ole autoa ja ajokorttia. Yhdessä ikärakenteen muutosten ja matka-ajan huvikäytön (metrossa ja kaupunkiratajunassa on mukava räplätä elektroniikkaa) kanssa tuo vaikuttaa oikein positiiivisesti joukkoliikenteen suosioon. Toki asukasmäärän kasvu, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja samalla autoliikenteen raju ruuhkautuminen edesauttaa vielä positiiivista kehitystä. Monet moottoriväylät ja pääkadut ovat nyt ruuhkassa maksimikapasiteetissa ja merkittävät lisäykset läpäisykykyyn ovat hyvin kalliita.

Minusta myös nyt todella näyttää, että valittu linja, jossa panostetaan pitkäjäntisesti metroon ja kaupunkirataverkkoon kantamassa hedelmää. Länsimetron valmistuttua länteenkin on vihdoin paremmat yhteydet, joten tuokin heikko joukkoliikennesuuhta kehittyy, toki vasta Kivenlahden jatkeen valmistuttua saadaan metroinvestoinnista täysi hyöty.
 
Täällä on onneksi selostettu auki se hedelmä, mitä tämä pitkäjänteinen metron odottelu tulee kantamaan. Siis maksetaan paljon rahaa, jotta voidaan maksaa lisää rahaa.

Ja se pääkadun läpäisykyky paranee halvalla, kun lisätään tehokkaan joukkoliikenteen osuutta autoihin. Kalliit ratkaisut ovat autoilun edistämistä. Ei ole irrationaalista demonisointia käyttää ahtaassa tilassa tehokkaita ja edullisia keinoja, vaan päinvastoin ainoa järkevä ratkaisu. Kalliisiin ratkaisuihin voidaan ryhtyä kunhan halvat ratkaisut on käytetty ja niistä on kerätty säästöt koko ajalta. En minä vastusta esim. tietullein rahoitettuja yksityismoottoriteitä, joille tulee markkinaa kun ruuhkat ilmaisteillä ovat riittävän raskaita, ostovoima on kasvanut riittävästi ja asukastiheys riittävän suuri.
 
Ja koska autoliikennettä ei haluta rajoittaa, annetaan pintajoukkoliikenteen kärsiä ja maksetaan tästä valtavat lunnaat upottamalla rahaa metrotunneliin. Tämä sopii mainiosti poliittiselle ja taloudelliselle eliitille, ainoastaan joukkoliikenne kärsii.
Olen monta kertaa ehdottanut ruuhkamaksuja lääkkeeksi autoilun rajoittamiselle mutta se ei ole foorumin "metrokriittisille" kelvannnut. On totta että niiden läpivienti nykyisessä mielipide-ilmastossa on vaikeaa mutta jonkun kyselyn mukaan yli puolet helsinkiläisistä kannattaisi niitä, ja espoolaisista ja vantaalaisistakin n. kolmasosa, jos niillä voitaisiin vähentää turhaa autoilua keskustassa. Mutta silloin pitää vastineeksi saada parempia joukkoliikenneyhteyksiä, myös riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja.

On jo aiemmin todettu, että bussiliikenne on hidastunut Kampin remontissa, kun autoilun edellytyksiä suorastaan parannettiin. Harvakseltaan kulkeva ratikka ei ole syy ruuhkiin, vaan henkilöautot.
Autoilun edellytyksiä parannettiin niin että Malminrinteen pari valo-ohjattua risteystä korrvattiin liikenneympyröillä. Ne olivat myös raitiotien vaatimus. Nyt joka tapauksessa raitiovaunut ja autot pääsevät nopeammin mutta otettiin se tietoinen riski että bussien hidastuu. Osasyy bussien tahmeudelle ovat myös porkkalankadun sillan remontti. Bussit lähtevät joka tapauksessa pois aikanaan joten siksi uskallettiin tehdä ennakoiva ratkaisu että saatiiin ratikka Jätkäsaareen joka ei juutu joka risteykseen.

Aiemmin on myös todettu, että ennusteen mukaan joukkoliikenteen markkinaosuus laskee vuoteen 2035 asti. Ei ole tällä politiikalla mikään ihme.
Mille alueelle ennuste koskee? Pelkästään Helsingille, pk-seudun 4 kaupungille vai kkoko seudulle kehyskunnat mukaanlukien?

t. Rainer
 
Täällä on onneksi selostettu auki se hedelmä, mitä tämä pitkäjänteinen metron odottelu tulee kantamaan. Siis maksetaan paljon rahaa, jotta voidaan maksaa lisää rahaa.
Kyllä. Pitkäjänteisyys on hyvä termi, jolla voidaan perustella ja jättää tarkemmin perustelematta mitä tahansa. Vaikutukset ovat aina jossain kaukana tulevaisuudessa. Sitten kun se tulevaisuus on, eikä mitään merkittävää tapahtunutkaan, lobataan jo seuraavia pitkäjänteisiä kallioporauksia.
 
Olen monta kertaa ehdottanut ruuhkamaksuja lääkkeeksi autoilun rajoittamiselle mutta se ei ole foorumin "metrokriittisille" kelvannnut.

Tukholmastako mallia? Täällä siitä ei kyllä pahemmin hyötyä ole. Liikennemäärät sen kuin kasvavat kasvamistaan. Vai onko parempaa esimerkkiä? Liikennettä ei rajoita mikään muu niin hyvin kuin betoniporsaat. Kyllä autoilijoita voi rahaa nyhtää, mutta sen voi tehdä muullakin tavoin kuin tietullein, vaikkapa parkkimaksujen ja polttoaineveron korotuksila. Ja miksi edes pitää rakentaa sellaista joukkoliikennettä, joka myöhemmin vaatii erillistä autoilun rajoittamista? Miksei tehdä joukkoliikenteestä niin houkuttelevaa, ettei "pakkoautoilijat" (niitäkin on) kärsi paikallisista tiemaksuista.
 
Kun tuli taas puheeksi, kuinka kaukaa metroasema kerää matkustajia, niin voisi olla paikallaan esitellä vähän faktojakin. Tämä riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka pitkän kävelymatkan pysäkille ihmiset yleensä ovat valmiita hyväksymään. Ja tähän vaikuttaa odottamassa olevaa kulkumuotoa enemmän kävelyreitin viihtyvyys. Hyvä graafi aiheesta tässä, kuva kolme.
 
Pelkkien henkilöautojen demonisoiminen ja syyttäminen ruuhkista ei minusta ole hyvä lähtökohta. Kyllä bussit ja ratikatkin aiheuttavat ruuhkaa eikä autoliikenteen poistaminen ole järin realistista.
Kun henkilöautoilu ruuhkautuu, siitä ei voi syyttää yhtään mitään muuta kuin henkilöautoja itseään. Henkilöautojen ruuhkahan aiheutuu siitä, että henkilöautoja on liikaa.

Autoliikenteen poistaminen ei ole pelkästään realistista vaan välttämätöntä. Jos niin ei tehdä, paljon puhumaasi kaupungin kasvua ja kehitystä ei voi olla eikä ole. Eikä se ole poliittinen päätös, jonka autopuolue vain haluaa tehdä ja jota viherpiipetäjät aatteellisin perustein vastustavat. Kysymys on yksinkertaisesti matematiikasta ja fysiikasta, jonka lakeja ei päätetä puoluepoliittisin äänestyksin.

Ei ole kovin vaikeata osoittaa, että on olemassa autoilun maksimimäärä, minkä jälkeen kaupungin väestötiheys ei voi enää kasvaa. Käytännön todistus tästä on, että maailmassa on kaupunkeja, joiden väestötiheys ylittää tämän rajan ja niiden liikennejärjestelmässä autoilun osuus on usein häviävän pieni. Helsinki itsekin on todiste tästä, sillä sekin väestötiheys, joka on Helsingin kantakaupungissa, ylittää autoiluun perustuvan liikennejärjestelmän maksimitiheyden.

Bussit ja ratikat eivät aiheuta ruuhkaa vaan vähentävät sitä. Se johtuu siitä, että ne käyttävät liikenteen käytössä olevaa tilaa tehokkaammin kuin henkilöautot (katso vaikka kuva 4 Ville O. Turusen äsken linkaamalta sivulta!). Autoilijat eivät vain ymmärrä tätä, mikä johtunee paitsi ylipäätään teknisen tiedon ja osaamisen puutteesta, erityisesti siitä, että autoilija ei tiedä, ei näe eikä ole kiinnostunut liikenneverkon ja -järjestelmän kokonaistilanteesta, ainoastaan omasta tilanteestaan. Yleinen autoilijan asennehan on, että vain hänen oma liikkumisensa on tärkeätä, ja kun hän joutuu odottamaan välillä muiden liikkumista, se on aina turhaa.

Yksi konkreettinen esimerkki: Autoilijat, autoilun suosijat ja muut, jotka väittävät bussien ja raitiovaunujen aiheuttavan ruuhkia, näkevät bussi- ja ratikkakaistat turhina autoilun haittoina. Heidän ajatuksensa kun on, että kun bussi- ja ratikkakaistalla ei ole seisovaa autojonoa, siinä on katutila tehottomassa käytössä, ja se pitäisi ottaa tehokkaampaan käyttöön täyttämällä se autoilla.

Tämä luulo on täysin väärä. Sillä kun otetaan huomioon risteysten läpäisykyky, yksi autokaista välittää noin 1000 henkilöä tunnissa. Sama määrä ihmisiä kulkee busseissa 4 minuutin vuorovälillä, joten autokaistan tehoinen bussikaista näyttää todella tehottomalta katutilan käytöltä. Nykyaikaisia noin 30-metrisiä raitiovaunuja tarvitaan 12 minuutin välein, joten onhan se nyt peräti kiusallisen tehotonta tilankäyttöä.

Sama autoilumyönteinen ryhmä kannattaa tunneleihin pantua joukkoliikennettä, koska heidän mielestään on oikea ratkaisu panna näkyvissä oleva ”tehoton” joukkoliikenne tunneliin, jotta joukkoliikenteen viemä tila saadaan ”tehokkaaseen” käyttöön. Heitä ei tunneli kiusaa siksi, että tuulilasin takaa he eivät näe, miten tehottomassa käytössä tunnelissa olevat kaistat ovat. Ja siksi heille ei tule mieleen vaatia, että tunneli pitäisi antaa tehokkaampaan käyttöön eli täyttää jatkuvalla autojonolla.

Saman näkyvissä olemisen logiikan mukaan autofanit valittavat metrosta heti, kun se on maan päällä ja he voivat sen nähdä. Helsingin tapauksessa junien ajaminen Kaivokadun asemalle on suuri synti, koska kaupungin ytimessä on laaja tila, jossa on junia vain silloin tällöin. Kuningasavenyy tai Vapaudenkatu pitäisi siihen laittaa, eikä päästää junia ainakaan Pasilaa etelämmäksi. Välivaiheeksi autofanittajat fanittavat Pisararataa.

Antero
 
Kun tuli taas puheeksi, kuinka kaukaa metroasema kerää matkustajia, niin voisi olla paikallaan esitellä vähän faktojakin. Tämä riippuu ennen kaikkea siitä, kuinka pitkän kävelymatkan pysäkille ihmiset yleensä ovat valmiita hyväksymään. Ja tähän vaikuttaa odottamassa olevaa kulkumuotoa enemmän kävelyreitin viihtyvyys. Hyvä graafi aiheesta tässä, kuva kolme.

Tällä foorumilla jo aiemmin esitetyssä maaliskuussa 2011 pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan yleiseen tyytyväisyyteen joukkoliikenteeseen vaikuttaa selvästi enemmän joukkoliikennetarjonnan määrä kuin itse kävelymatka (tulokset löytyvät esim. HSL-alueen runkobussilinjastosuunnitelman 2012 -2022 kuvasta 10). Tämä ei tietenkään ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö myös kävelyreitin viihtyvyydellä olisi merkitystä, mutta kuvastaa sitä, että hyvän tarjonnan metroasemalle ollaan valmiita kävelemään pidempi matka kuin heikon tarjonnan bussipysäkille.
 
Tämä ei tietenkään ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö myös kävelyreitin viihtyvyydellä olisi merkitystä, mutta kuvastaa sitä, että hyvän tarjonnan metroasemalle ollaan valmiita kävelemään pidempi matka kuin heikon tarjonnan bussipysäkille.

Ainakin jos itähelsinkiläisiltä metron käyttäjiltä kysytään, en ihmette yhtään. Enkä varsinkaan, jos Vuosaaren linjan varrella asuvilta kysytään. Ennestäänkin surkea liityntäliikenne onnistuttiin pilaamaan täysin ja moni siirtyi apostolinkyytiin. Tiedän, että joillain alueilla kävellään pitkälti toista kilometriä metroasemalle, kun enää ei lähipysäkiltä kuljekaan tunnissa kahdeksaa liityntäbussivuoroa Itäkeskukseen. Itsekin koin näitä muutoksia vaiheittain kymmenen vuoden ajan.
 
Tällä foorumilla jo aiemmin esitetyssä maaliskuussa 2011 pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan yleiseen tyytyväisyyteen joukkoliikenteeseen vaikuttaa selvästi enemmän joukkoliikennetarjonnan määrä kuin itse kävelymatka (tulokset löytyvät esim. HSL-alueen runkobussilinjastosuunnitelman 2012 -2022 kuvasta 10). Tämä ei tietenkään ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö myös kävelyreitin viihtyvyydellä olisi merkitystä, mutta kuvastaa sitä, että hyvän tarjonnan metroasemalle ollaan valmiita kävelemään pidempi matka kuin heikon tarjonnan bussipysäkille.

Tyytyväisyys on eri asia, kuin hyväksyttävä kävelymatka. Pitänee vielä korostaa, että tämä alkujaan Knopflacherin tulos perustuu suoriin mittauksiin, ei kyselyihin. Mittauksia on toistettu muuallakin ja saatu sama ekponenttikäyrä, jonka paikka tosin voi vaihdella. Itse asiassa vastaavan tuloksen saisi kohtalaisella vaivalla Helsingin seudun liikennetutkimuksistakin, eli pysäkeittäin/asemittain tiedot kävelymatkoista. Matkojen osoitetiedot tosin ovat luottamuksellisia, joten tätä laskelmaa ei voida tehdä HSL:n ulkopuolella.

Asian voisi hahmottaa niin, että tuo käyrä kuvaa maksimipotentiaalia, ts. sadan metrin päässä pysäkistä 100 % asukkaista voisi valita joukkoliikenteen kulkumuodokseen, mutta 300 m kohdalla 30 - 70 %. Tarjolla olevan joukkoliikenteen houkuttelevuus sitten määrittää, kuinka suuri osa potentiaalista toteutuu.

Sinällään on kiinnostava kysymys, saako metro todella kävelemään pidempiä matkoja, vai saako se pelkästään useamman ihmisen valitsemaan joukkoliikenteen, minkä voi tulkita väärin suurempana kävelyhalukkuutena. Tosin niin kauan, kun joukkoliikenteen kulkutapaosuus on selvästi alle puolet, asian tulkinnalla ei ole käytännön merkitystä ja vakiintunut tapa käyttää 100 m laajempaa pysäkin vaikutusaluetta raskasraideliikenteelle toimii joka tapauksessa.

Mutta tämä on asia, jonka voisi tarkistaa. Jos valitaan hypoteesiksi, että hyväksyttävä kävelymatka on vakio, väistämättä myös keskimääräinen kävelymatka pysäkille/asemalle on vakio. Eli liikennetutkimuksesta voisi kaikista joukkoliikennematkoista katsoa pysäkeittäin kävelymatkan pysäkille ja ottaa pysäkkikohtaiset keskiarvot ja katsoa, pitääkö tämä paikkansa. Tietysti tarvittaisin myös vähän normeerausta, jotta kävely-ympäristön vaikutus ei sotkisi tuloksia, varsinkin osa bussipysäkeistä sijaitsee kävelijän kannalta epämiellyttävässä ympäristössä.

Periaatteessa tämä olisi aika tärkeä tietää, sillä se kertoisi miten pitkälle pidemmällä pysäkkivälillä nopeampaa ja siten houkuttelevampaa joukkoliikennettä -strategia toimii. Jarret Walkerin iskulausehan tälle on transit worth of walking.
 
Tällä foorumilla jo aiemmin esitetyssä maaliskuussa 2011 pääkaupunkiseudulla tehdyn tutkimuksen mukaan yleiseen tyytyväisyyteen joukkoliikenteeseen vaikuttaa selvästi enemmän joukkoliikennetarjonnan määrä kuin itse kävelymatka (tulokset löytyvät esim. HSL-alueen runkobussilinjastosuunnitelman 2012 -2022 kuvasta 10).
Minä en pidä tätä tulosta oikein minkään arvoisena. Ensinnä BEST-tutkimuksessa on mukana vain 5 kaupunkia. Toiseksi asiaa yritettiin selvittää kysymällä vaikka olisi ollut tilaisuus tutkia ihmisten käyttäytymistä. Kysely- ja käyttäytymistutkimusten tuloksilla samasta asiasta on tavallisesti merkittävä ero. Se johtuu siitä, että kyselytutkimusten ominaisuus on ongelma siitä, että haastateltava vastaa kysymyksiin siten kuin odottaa, että niihin pitäisi vastata. Toinen ongelma on kysymysten asettelu, joka usein ohjaa vastauksia.

Käyttäytymisen seurannassakin on ongelmana, että todellisia valintoja ei saada selville, jos tutkittavilla henkilöillä ei ole todellista valinnan mahdollisuutta. Eli tilanne on, kuten Vesa Nurminen kuvaili Vuosaarta. Voin havainnollistaa asiaa myös omalla esimerkilläni (jonka lienen kertonut monasti aiemminkin). Oma kävelymatkani joukkoliikenteeseen on joko 60 metriä tai 1300 m. Tavallinen tilanne on, että lähtiessä kävelen 60 metriä ja palatessa 1300 metriä. Ei siksi, että hyväksyn 1,3 km:n kävelymatkan joukkoliikenteeseen, jos se on metro, vaan siksi, että matka-aika ei kävelystä lyhene, vaikka odottaisin 18 min seuraavaa liityntäbussia, jolla saan 60 metrin kävelymatkan.

Kävelen usein myös 1200 metrin matkan pysäkille. Silloin kävelen bussipysäkille, josta matkustan bussilla Kehä 1:n suuntaan. Tämäkään ei tarkoita sitä, että hyväksyn tämän joukkoliikenteen hyvänä palveluna ja matka vastaisi kävelyhalukkuuttani. Eikä tämä myöskään tarkoita, että metro on 100 metriä ”haluttavampi”. Vaan tämä tarkoittaa vain sitä, että en viitsi venyttää matka-aikaani seisoskelemalla Itäkeskuksen bussiaseman epämiellyttävässä ympäristössä aikaa, jonka voin mieluummin kävellä. Teen näin jopa matkalaukun kanssa, kun olen matkalla lentokentälle.

Koska siis 1,2–1,3 km:n matka ei oikeasti ole mikään hyväksyttävä kävelymatka sen paremmin metrolle kuin bussillekaan, ratkaisen asian toisinaan käyttämällä liityntäliikenteenä autoa. Näin teen, jos tiedän, että minulla ei ole aikaa jälleen tallustella 1,3 km Itäkeskuksesta kotiin tai on vaikka huono ilma. Lähden siis autolla, jotta vältän paluumatkalla ei-hyväksyttävän kävelymatkan.

Eli mikä oli edellä olevan opetus? Se, että edes käyttäytymistutkimuksella ei saada selville (tässä tapauksessa) yleistä kävelyn hyväksyttävyyttä, jos tutkittavien on pakko toimia toisin kuin vapaan valinnan tilanteessa tekisivät.

Ja sitten vielä, on eri asiat tutkia kävelymatkan hyväksyttävyyttä, vuorovälin hyväksyttävyyttä ja niiden suhdetta toisiinsa. Liikennetutkimuksissa ja -ennusteissa lähtökohtana on, että matkustaja minimoi omaa vaivaansa jonka matka aiheuttaa. Eli jos pääsee nopeammin kävelemällä tihemmälle vuorovälille kun lähempänä olevalle harvalle vuorovälille, kävellään pidemmälle. Koska matka-aika on lyhyempi, ei siksi, että lyhyempi vuoroväli on ”arvokkaampi” kuin pitkä kävelymatka. En tunne, minkälaisia kysymyksiä BEST:issä on esitetty ja miten niitä tulkittu. Mutta vaikuttaa kauniisti sanottuna erikoiselta tutkimukselta.

Mahdatko Kuukanko tietää, onko jossain julkaistu tuloksia kyselyistä, joissa on kyselty metroasemille tulijoilta, millä he tulivat ja muistaakseni myös mistä he tulivat? Olen itse pari vuotta sitten vastannut tällaiseen kyselyyn. Siitä lienee saatu jotain tietoa ihmisten todellisesta käyttäytymisestä metroon tullessaan.

Ja toinen kysymys Vesa Nurmisen edellisen kommentin perusteella: Onko liikkumistottumustutkimuksesta tehty selvitystä kävelymatkoista? Sillä nehän saadaan selville kaavakkeen matkatietojen ja tutkimukseen osallistuneen henkilön osoitteen perusteella.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Minä en pidä tätä tulosta oikein minkään arvoisena. Ensinnä BEST-tutkimuksessa on mukana vain 5 kaupunkia. Toiseksi asiaa yritettiin selvittää kysymällä vaikka olisi ollut tilaisuus tutkia ihmisten käyttäytymistä.

Eli lyttäät tutkimuksen tutustumatta edes siihen, vaikka siitä löytyy helposti tietoa netistä?

Minä en keksi, millä muulla alueella kuin pääkaupunkiseudulla tehty tutkimus kuvaisi paremmin Länsimetroon liittyvää käyttäytymistä.

Koska itse juuri kerroit, että käyttäytymistutkimuksellakaan ei saada selville yleistä kävelyn hyväksyttävyyttä, voi BEST:n kaltainen kyselytutkimus antaa arvokasta lisätietoa. Tässä tapauksessahan ei suoraan ole kysytty kävelyn hyväksyttävyydestä, vaan on kyselty haastateltavilta kokonaisarvosanaa joukkoliikenteelle ja sitten taustatiedoiksi kysytty kävelymatkaa lähimmälle joukkoliikennepysäkille ja vuorotarjontaa sieltä.

Mahdatko Kuukanko tietää, onko jossain julkaistu tuloksia kyselyistä, joissa on kyselty metroasemille tulijoilta, millä he tulivat ja muistaakseni myös mistä he tulivat?

En tiedä.
 
Mutta tämä on asia, jonka voisi tarkistaa. Jos valitaan hypoteesiksi, että hyväksyttävä kävelymatka on vakio, väistämättä myös keskimääräinen kävelymatka pysäkille/asemalle on vakio. Eli liikennetutkimuksesta voisi kaikista joukkoliikennematkoista katsoa pysäkeittäin kävelymatkan pysäkille ja ottaa pysäkkikohtaiset keskiarvot ja katsoa, pitääkö tämä paikkansa. Tietysti tarvittaisin myös vähän normeerausta, jotta kävely-ympäristön vaikutus ei sotkisi tuloksia, varsinkin osa bussipysäkeistä sijaitsee kävelijän kannalta epämiellyttävässä ympäristössä.

Pakko korjata itseä: ei tämä näin helposti käy. Tajusin, että eihän asutus pysäkkien ympäristössä ole tietenkään homogeeninen. Olisi siis pakko verrata kartan kanssa pysäkki pysäkiltä kuinka monta asukasta on vaikka 0 - 50 m, 50 - 100 m jne. päässä ja kuinka monta matkustajaa liikennetutkimuksessa on kultakin etäisyydeltä pysäkille tullut.
 
Kun kaupunki kehittyy tiheämmin asutuksi ja kaupunkiseutu kasvaa, liikennekin lisääntyy. Se merkitsee autoilun ja muun kadulla kulkevalle liikenteen hidastumista.

Käytännössähän tätä tapahtuu monessa paikassa. Tosin en toistaiseksi ole kuullut muuta mekanismia omilla kaistoillaan kulkevan pintajoukkoliikenteen hidastumiselle liikenteen ruuhkautuessa, kuin risteysten tukkoon ajamisen. Tämä taas olisi vältettävissä liikennevalojen ajoitusten säädöllä. Se että ainakaan Helsingissä ei nykyään tehdä tätä, johtuu käsitykseni mukaan kolmesta seikasta:

A) Resurssien ja mahdollisesti sopivien työkalujenkin puutteesta. Esimerkiksi liikennevalojen yhteenkytkennän suunnitteluun tarkoitetusta YKaavio-ohjelmasta puuttuu toistaiseksi toiminto, jolla joukkoliikennevälineen laskennallista kulkua pystyisi yhteenkytkentäkaaviossa havainnollistamaan viivalla.
B) Yleisestä varovaisuudesta olla tekemättä sellaisia toimenpiteitä, jotka alentaisivat autoliikenteen maksimikapasiteettia pääväylillä. Kuitenkin näillä toimenpiteillä voitaisiin usein samalla parantaa jalankulkijoiden asemaa ja tarjota risteävälle ja mahdollisesti kääntyvällekin liikenteelle enemmän vihreää.
C) Jos pääväylillä pääsuunnan vihreää aikaa lyhennetään, niin on olemassa riski, että lyhyellä tähtäimellä tästä kärsisi myös autoliikenteen kanssa samoja kaistoja käyttävä bussiliikenne. Jos bussiliikennettä on se maksimi noin 20 vuoroa tunnissa suuntaansa ja se kulkee vastaavasti kuten raitioliikenne omilla kaistoilla kadun keskellä, niin ei sekään silloin tästä kärsi. HSL nimittäin luultavasti nostaisi metelin, jos bussiliikenteen sujuvuuteen puututaan pitkällä tikullakaan. Ymmärtämättä kuitenkaan, että pidemmällä tähtäimellä paras ratkaisu olisi siirtää joukkoliikennettä raiteille näillä ruuhkaisilla kaduilla.

C-kohdassa konkreettisena esimerkkinä olisi Mannerheimintiellä vihreän aallon rajoittaminen Mannerheimintien suunnassa lähtökohtaisesti samanpituiseksi kuin se on pullonkaulakohdassa eli Reijolankadun-Nordenskiöldinkadun risteyksissä ja vihreän aallon hidastamista 30-35 km/h (rajoitus 40 km/h). Toimivuus pitäisi tietysti alustavasti varmistaa simuloinneilla ja korjata tarvittaessa.
 
Eli lyttäät tutkimuksen tutustumatta edes siihen, vaikka siitä löytyy helposti tietoa netistä?
Kävin raportin läpi kun se julkaistiin, mutta ei kyse ole siitä. BEST on tehty metodisesti väärin, jotta sillä saataisiin tuloksia, joita väitetään saadun. Siihen riittää kaksi tietoa, jotka selviävät raporttia lukematta: vain 5 kaupunkia ja kyselytutkimus, ei käyttäytymistutkimus.

Koska itse juuri kerroit, että käyttäytymistutkimuksellakaan ei saada selville yleistä kävelyn hyväksyttävyyttä, voi BEST:n kaltainen kyselytutkimus antaa arvokasta lisätietoa. Tässä tapauksessahan ei suoraan ole kysytty kävelyn hyväksyttävyydestä, vaan on kyselty haastateltavilta kokonaisarvosanaa joukkoliikenteelle ja sitten taustatiedoiksi kysytty kävelymatkaa lähimmälle joukkoliikennepysäkille ja vuorotarjontaa sieltä.
BEST on asiakastyytyväisyystutkimus, ei tutkimus, joka kertoo millään tavalla siitä, missä joukkoliikenne on parhaiten järjestetty. Toivoisin, että ainakin HSL:ssä tämä ymmärrettäisiin ja BESTistä tiedotettaisin oikein. Niin kauan kun HSL ei asiaa ymmärrä tai halua ymmärtää ja tiedottaa väärin, tulen asiasta huomauttamaan.

Asiakastyytyväisyystutkimukset ovat myös tärkeitä tutkimuksia ja hyvä, että niitä tehdään ja hyvä, että myös verrataan asiakastyytyväisyyttä eri kaupunkien kesken. Siinäkin asiassa kuitenkin 5 kaupungin otanta satojen kaupunkien joukosta on auttamattomasti tilastollisesti merkityksetön. Eli tutkimus ja sen tulokset eivät ole valideja edes asiakastyytyväisyystutkimuksena.

Sen voi sanoa, että näistä viidestä kaupungista Helsingissä asiakastyytyväisyys on paras, mutta se ei kerro mitään siitä, missä on Euroopan paras asiakastyytyväisyys. Hyvä olisi tiedotuksessa muistaa, että kun Praha oli mukana BESTissä, asiakastyytyväisyys olikin siellä parempi kuin Helsingissä. Se, että Praha on jäänyt tutkimuksesta pois ei merkitse sitä, että Helsingin asiakastyytyväisyys olisi muuttunut paremmaksi kuin Prahassa.

Minä en keksi, millä muulla alueella kuin pääkaupunkiseudulla tehty tutkimus kuvaisi paremmin Länsimetroon liittyvää käyttäytymistä.
Länsimetroon liittyvää käyttäytymistä ei vielä kuvaa mikään tutkimus, koska kukaan ei ole voinut käyttäytyä länsimetron kanssa kun sitä ei voi vielä käyttää. Sitten jos länsimetro saadaan joskus käyttöön, tulee olemaan hyvin vaikeata arvioida metroa suhteessa nykyisiin suoriin busseihin. Tämä tulee johtumaan siitä, että samaan aikaan muutetaan tariffeja niin, että muutos suosii Espoosta Helsinkiin suuntautuvaa joukkoliikennettä. Mitenkään ei saada erotetuksi tariffimuutoksen ja kulkumuotomuutoksen vaikutusta.

Ja olen täysin varma, että metrofanit tulevat vakuuttamaan, miten metro lisäsi joukkoliikenteen käyttöä, vaikka todennäköisimmin lisäys johtuu tariffimuutoksesta. Todennäköisimmin sanon siksi, että HSL:n liikennemallin perusteella metromuutos tulee vähentämään joukkoliikenteen käyttöä mutta tariffimuutos tulee lisäämään sitä voimakkaasti. Näitähän laskettiin muutama vuosi sitten, ja jos oikein muistan, tariffimuutos lisäsi liikennemallissa joukkoliikenteen käyttöä kaupunginrajan yli kolmanneksella.

Antero
 
Takaisin
Ylös