Länsimetro

Jos jokin ero on Keski-Euroopan kaupunkien ja Helsingin välillä, ero on siinä, että Keski-Euroopan kaupungeissa autoja on enemmän. Autot ja autoilu ovat olleet siellä aina halvempaa kuin täällä.

Ihan sivuhuomautuksena, niin vastikään luin erkkomedian ykköslehdessä että Suomessa on asukasta kohti enemmän autoja kuin Ruotsissa, Hollannissa ja Britanniassa. Hollannin jotenkin ymmärtää mutta vanhat autoteollisuusmaat Ruotsi ja Britannia joissa autoilu on aina ollut halvempaa, miten se on mahdollista? Ja se näkyy myös Helsingin ja suomalaisen kaupunkien liikenteessä. Suomessa autoilua verotetaan muita maita enemmän vain uuden auton maahantuontiveron osalta. Kaikki muu on EU:n länsipuoliskon tasoa ja lisäksi Suomi taisi olla ainoa maa Euroopassa Islannin lisäksi jossa ei ole mitään tiemaksuja.

Eli Suomessa olisi kyllä tarve ratkaista autojen verotus ym asiat polittisesti ja aika pian. Kaikki verotaakkaa lisäävät ratkaisut aiheuttavat kovaa vastarintaa koska etäisyydet ovat pitkät ja ollaan autoista riippuvaisia, ja toisaalta helsinkiläisetkään eivät ole halukkaita alistua kupattavaksi sen enempäää kuin muut suomalaiset, vaikka omalta osaltani ns kilometriverotus jota Ollilan työryhmä esittää olisi meidän perheelle edullisempi ratkaisu kun nykytilanne. Mutta meidän perheemme on ilmeisesti marginaaliporukkaa.

Toisaalta jos muutosta ei tapahdu valtakunnan tasolla pian niin ruuhkamaksun käyttöönotto Helsingin seudulla oilsi mahdllista toteuttaa aika piankin, kuvittelisin että pelkästään Helsingissä Vihreät ja Demarit pystyisivät junttaamaan sellaisen läpi.

Ruuhkamaksussa on sellainen psykologinen vaikutus, että se viestii kaikille autoilijoille, että tähän kaupunkiin olet tervetullut autollasi vain jos maksat niin ja niin paljon. Jokainen äänioikeutettu ymmärtää silloin että se on poliittinen enemmistöpäätös jonka kanssa kaikkien on elettävä. Jos vain hidastetaan autoilijoiden virtaa liikennevaloilla, saavat autoilijat helposti sellaisen käsityksen että liikennesuunnittelusta vastaavat virkamiehet ovat täydellisiä tolloja ja että sellaista pitää vastustaa ja jopa ottaa anarkian keinot käyttöön, ajamalla milloin bussikaistoja pitkin tai pysäköimällä esim raitiovaunukiskoille, sekä levittämällä ilkeitä huhuja ja juoruja kaupungin päättäjistä , oli päätöksellä sitten poliittista mandaattia tai ei. Eli jos haluaa lietsoa anarkiaa ja kansalaistottelemattomuutta, hidasta liikennettä. Jos haluat päätöksen joka viestii kaupunkilaisten enemmistön tahdosta, myy se ja paketoi se sellaiseen muotoon että poliittiset päättäjät korkealla tasolla nielevät sen. Sillä että ruuhkamaksuilla myös tienataan rahaa kaupungille voisi ollaperuste laajemmallea kannatukselle kuin pelkällä liikenteen hidastamisellla, jolla ei tienata mitään. Ja se pelko että ihmiset hylkäisivät Helsingin ruuhkamaksujen takia ja ajaisivat Espooseen tai Vantaalle on turha pelätä. Espoon päätie ja pääkatuverkko on niin tapissa kuin voi olla ja jos Helsinki päättää ruuhkamaksuista niin Espoo seuraa kyllä perässä.

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 16:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 16:18 ----------

Uudessa yleiskaavassa (jonka visio hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti) ensisijainen rakentamisen painopiste on kantakaupungin laajentaminen (1) muuttamalla kaupunkimotareita kaduiksi ja (2) tiivistämällä esikaupunkialueita. Tästä saadaan esimakua esimerkiksi Laajasalossa, jossa Laajasalontien muuttaminen kaduksi ja kaavoitus on jo käynnissä ja samalla suunnitellaan Yliskylän keskustan tiivistämistä. Se muuten nytkähti liikkeelle ainakin osin siksi, että sitä toivottiin 83-0 valtuustossa päätetyllä ponnella. Tiivistämiselle on siis myös aika runsaasti poliittista kannatusta.

Mä suhtaudun vähän skeptisesti tähän kaupunkimotarien bulevardisoinnille. Laajasalon motari ei ole mikään varsinaine motari edes, se on vain parin kilsan pätkä 4-kaistasita tietä motarimaisine ramppeinen. Sitten vasta uskon kun esim Vihdintie on bulevardisoitu Haagasta Kehäykköselle. Siis että sen varrella olevaan metsään on rakennettu taloja vieri viereen. Miten ks-lautakuntaa aikoo myydä sen haagalaisille koiranulkoiluttajille?

t. Rainer
 
Mun ymmärtääkseni pienemmissä kaupungeissa on saatu älyliikenne joka suosii joukkoliikennettä paremmin toimimaan, olenko väärässä jos väitän että Tampereella on busseille hyvin toimivat valoetuudet, mutta siellä ovet liikennemaantieteelliset olosuhteet varmaan toisenlaiset kuin Helsingissä tai sitten järjestelmä on jollain tavalla toisenlainen.
Tampereella bussien nykyinen liikennevaloetuusjärjestelmä on pari vuotta vanha, kun taas Helsingin Helmi 1990-luvulta. Tampereen järjestelmä ei kuitenkaan ole esim. paikannustarkkuudeltaan ole edes Helmin tasoa, minkä vuoksi siellä järjestelmä joutuu varaamaan enemmän marginaalia liikennevaloissa eli käytännössä antamaan varmuuden vuoksi muille suunnille punaista vielä senkin jälkeen, kun bussi on ohittanut risteyksen.

Tampereella myös bussien etuudet ovat mutulla Helsinkiä vahvemmat, mikä on mahdollista selvästi Helsinkiä pienempien liikennemäärien ansiosta.

Eikö välillä, 60 vuoden tauon jälkeen, olisi syytä suunnitella kaupunkirakennetta joukkoliikenne edellä? Kuten on strategioissa ja ohjelmissa jo päätetty. Kyllä sellainen onnistuu Suomessakin, esimerkiksi Tampereella. Asiaan voi tutustua vaikka EHYT-raportin muodossa (Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella).
Minä tervehtisin toki ilolla joukkoliikennemyönteisempää kaupunkirakennetta. Ja vaikka yritystä nykyään onkin, niin aina se ei ihan täysin onnistu. Tälläkin foorumilla on mainittu mm. Jätkäsaaren raitiotiet: vaikka Jätkäsaaren koko liikenteen runkona on hienosti raitiotiet, ei raitioteitä ole kuitenkaan suunniteltu saaren kaskelle parhaiten saavutettavalle linjaukselle, vaan sinne tulee puisto, ja radat menevät saaren laitoja, missä toisella puolella on vain merta.

Vaikka Tampereella on tehty täydennysrakentamista, niin ei sitä silti voi minun mielestäni pitää minään mallikaupunkina esim. Helsinkiin verrattuna. Tehotonta maankäyttöä löytyy aika läheltä keskustaakin ja silti rakennetaan metsälähiöitä, esim. tällä hetkellä Vuoresta.

Riittää, kun rakennetulla alueella noin kilometrin välein kulkee isompi katu, jossa kulkee tiheästi joukkoliikennettä - kunhan tiivein rakentaminen on lähellä näitä katuja ja väljempi/puistot siellä keskellä välissä. Tällöin suurimmalla osalla on alle 300m ja lopuillakin puolen kilometrin luokkaa.
Riippuu, kuinka tiheä pysäkkiväli tuolle kadulle laitetaan ja kuinka täyteen halutaan rakentaa. Jos kadut menevät kilometrin etäisyydellä toisistaan ja pysäkkejä on molemmilla 300 m välein, jää osa maasta 500 m kävelyetäisyydenkin ulkopuolelle.

Osa rakentamisesta tulee tällaisiin paikkoihin (mm. Kuninkaantammi ja paljon parjattu Meri-Rastila), mutta väljästä metsä- ja peltorakentamisesta ei Helsingissä saada enää maata kovin suurelle määrälle asukkaita.
Helsingin seudulla metsälähiöt ovatkin pitkään syntyneet muihin kuntiin kuin Helsinkiin. Senhän takia Helsinki halusi Östersundomiin itselleen, että saisi kasvua omalle alueelleen. Joukkoliikenteen kannalta erittäin epäedullista oli, että 2000-luvulla Helsingin seudun asukasluvun kasvun veturina ei ollut edes uudet metsälähiöt, vaan kehyskuntien omakotitalot, joissa joukkoliikenteellä ei ole mitään menestymisen edellytyksiä. Tämä onneksi tuntuu vähentyneen 2010-luvulla.
 
Tampereella bussien nykyinen liikennevaloetuusjärjestelmä on pari vuotta vanha, kun taas Helsingin Helmi 1990-luvulta. Tampereen järjestelmä ei kuitenkaan ole esim. paikannustarkkuudeltaan ole edes Helmin tasoa, minkä vuoksi siellä järjestelmä joutuu varaamaan enemmän marginaalia liikennevaloissa eli käytännössä antamaan varmuuden vuoksi muille suunnille punaista vielä senkin jälkeen, kun bussi on ohittanut risteyksen.

Jos mietitään Helsingin tarpeita, minusta järkevä kehityskulku olisi joukkoliikenteen ohjausjärjestelmän (Helmi- tyyppinen järjestelmä kehitettynä) ja liikennevalojen ohjausjärjestelmän kehittäminen yhtenä palvelintyyppisenä järjestelmänä.

Niin pitkään kuin joukkoliikenteen ohjausjärjestelmä ja liikennevalo-ohjaus järjestelmä ovat selkeästi erillisiä ja toimivat vain heikohkojen rajapintojen kautta, on vaikea hallita liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Esimerkiksi Ranskassa on uusilla raitiolinjoilla saatu ihan hyviä tuloksia rakentamalla koko liikennevalo- ja liikenteenohjausinfra uusiksi, niin että se vastaa sekä joukkoliikenteen että autoliikenteen tarpeisiin. Kuitenkin nuo sovellukset toimivat usein vain yhdellä linjalla ei hyvin monimutkaisella eri liikennevälineiden verkostolla, ne eivät siis Helsingille riitä.

Pidemmällä tähtäimellä Helsingissäkin pitää koko infra rakentaa tai päivittää uusiksi, mutta sitä ei voi tehdä kerralla, jopa linja kerrallaan lähtökohta voi olla liian haastava, Helsingin liikennevaloverkon monimutkaisuuden määrä on vaan niin valtava ja järjestelmän pitää skaalautua koko joukkoliikenne- ja liikennevaloverkkoon niin että se lopulta hallitsee kaikkia joukkoliikennevälineitä ja liikennevaloja, koko seudulla. Tarvitaan valtavan monimutkainen järjestelmä tai oikeastaan uusi skaalautuva tapa ohjata joukkoliikennettä ja liikennevaloja koko kaupungissa yhdeltä palvelinjärjestelmältä.

Valtava monimutkaisuus tarkoittaa samalla vaikeaa projektia, projektia, jonka kaltaista ei todennäköisesti ole maailmanhistoriassa vielä toteutettu, koska tekniset perusedellytykset ovat olleet puutteelliset. Toisaalta joku Google Maps oli kymmenen vuotta sitten aika utopistinen tavoite, joten riittävän korkealle kannattaa kurkottaa.

Kuitenkin, koska julkisilla tietotekniikan megaprojekteilla on yleensä tapana ylittää moninkertaisesti budjettinsa ja jäädä asetetuista tavoitteista, yksi jättiprojekti, joka toteutetaan yhdessä palassa on huono ajatus.

Kun Helsingin etuuselefantti vaikuttaa siis ihan liian suurelta syötäväksi yhdessä palasessa, sitä olisikin paras alkaa tekemään riittävän pienellä projektilla, jossa pistetään joltain raitioverkon pätkältä kaikki uusiksi, sekä uusi liikenteenohjaus, liikennevalojärjestelmä että niitä ohjaava palvelinsofta, nopealla aikataululla ja ketterällä kehityksellä.

Esimerkiksi kutosen reitti Teollisuuskadun pohjoispuolella voisi sopia pilottiprojektiksi tai joku muu muutaman kilometrin pätkä. Pilotin tavoitteena olisi selkeästi kehittää sellainen liikennevalojen, joukkoliikenteen ohjausjärjestelmän ja palvelinjärjestelmän erittäin sujuvasti toimiva kokonaisuus, jota voidaan sitten pätkittäin laajentaa ihan mihin suuntiin vaan. Pilotin etuna on myös, että järjestelmää voidaan kehittää ketterästi ja katsoa, mitkä tekniset ratkaisut ovat parhaita ilman että projektiin sitoutuu kerralla tolkuttomasti pääomaa. Tehdään siis virheet alussa ja halvalla, ei koko projektin aikana ja kalliilla.
 
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Vähintään 5 minuutin lisä tulee siitä, että kävelee bussista metron laiturille ja odottaa metron tuloa. Paluusuunnassa aikalisä voi olla 10–15 minuuttia, koska bussit eivät kulje metron vuorovälillä. Itäväylää ajava bussi on myös nopeampi kuin metrojuna. Asia selviää matkustamalla ja katselemalla sivulle. Osviittaa asiasta saa Reittioppaasta vertailemalla matka-aikoja samojen pisteparien välillä päiväaikaan liityntäliikenteellä ja öisin suorilla busseilla.

Kaukoliikenteen bussilla kestää pysäkille Puotinharju vähintään 18 minuuttia ja keskimäärin 20-21 minuuttia arkipäivän aamupäivänä. Ruuhka-aikaan voi mennä mitä tahansa 25 ja 35 minuutin väliltä. Aikataulu on etenkin huomattavasti epäluotettavampi kuin liityntäjärjestelmässä.

Silloin kun poikittaislinjalla on 2 min vaihtoaika Itäkeskuksen metroasemalla, kyseiselle pysäkille menee tasan 17 minuuttia. Varsinaisilla liityliityntälinjoilla soisi myös olevan 2 min vaihtoaika, sillä vanhukset ym voivat kyllä mennä edellisellä metrolla, jolloin vaihtoaika on 6 tai 7 min.

On myös paljon mukavampaa mennä junalla melkein koko matka ja istua bussissa 5 min, kuin istua rämisevässä, kolisevassa, huojuvassa ja ruuhkiin juuttuvassa bussissa 20 tai 35 min riippuen liikennetilanteesta.

Ja silloin kun ulko-oven vierestä menevä liityntälinjani sattumalta osuu metroon hyvin, keskustaan menee vain 21 minuuttia. Suora bussi ei pysty vastaavaan edes yöllä.

Lisäys: Raitiovaunu keskustaan olisi kuitenkin parasta palvelua.
 
Viimeksi muokattu:
On myös paljon mukavampaa mennä junalla melkein koko matka ja istua bussissa 5 min, kuin istua rämisevässä, kolisevassa, huojuvassa ja ruuhkiin juuttuvassa bussissa 20 tai 35 min riippuen liikennetilanteesta.

Miltä tuntuisi mennä ratikalla, joka kulkisi keskustassa tunnelissa, nousisi Sörnäisissä Itäväylän keskelle ja siirtyisi esim. Itiksessä katuverkkoon omille kaistoille, jolloin koko matka olisi vaihdoton ja istuisit kulkuneuvossa muutaman minuutin vähemmän kuin nyt? Kokonaismatka-ajasta häviäisi hyvinkin 10 minuuttia.

Jos Helsingin metro rakennettaisiin vasta nyt, tuo olisi todennäköisesti todellisuutta. Ainakin, jos katsoo, millaisiin kaupunkeihin tänä päivänä rakennetaan uusia täyseristettyjä metroja ja millaisiin uusia tarvittavissa määrin eristettyjä mutta katukelpoisia metroja.
 
Tietysti tiivistämisen vastustajat ovat monen mielestä väärässä, kun ajattelee että jopa Munkkiniemenkin kerrostaloja vastustettiin 1930-luvulla ainakin Kjell Westön uusimman kirjan mukaan, mutta oikeusvaltiossa heitä on pakko nykyisin kuunnella.

Westön kirja on kevyttä luettavaa, ilmeisesti viihdyttäväkin, kuvitteellinen ja fiktio, eikä se kirja käy kyllä todisteeksi siitä, että Munkkiniemessä olisi vastustettu 1930-luvulla kerrostaloja. Vastahan niitä sinne silloin alettiin rakentaa. Päinvastoin varmastikin 20-luvun vähät asukkaat, ja myöhemmät 30-luvun kerrostalojen sinne tuomat ovat kovasti odottaneet, että milloinka Eliel Saarisen jo 10-luvun visioissa ajateltu suurkaupunki paikkakunnalle lopulta oikein valmistuu ja että tiivistäkää jo rakennustahtia jotta asetetut tavoitteet joskus myös saavutetaan...

Munkkiniemen asukasluvut 1925: 373, 1930: 1042, 1935: 1469, 1940: 5645 ja 1945: 7251
 
Westön kirja on kevyttä luettavaa, ilmeisesti viihdyttäväkin, kuvitteellinen ja fiktio, eikä se kirja käy kyllä todisteeksi siitä, että Munkkiniemessä olisi vastustettu 1930-luvulla kerrostaloja. Vastahan niitä sinne silloin alettiin rakentaa. Päinvastoin varmastikin 20-luvun vähät asukkaat, ja myöhemmät 30-luvun kerrostalojen sinne tuomat ovat kovasti odottaneet, että milloinka Eliel Saarisen jo 10-luvun visioissa ajateltu suurkaupunki paikkakunnalle lopulta oikein valmistuu ja että tiivistäkää jo rakennustahtia jotta asetetut tavoitteet joskus myös saavutetaan...

Noilla Westön kirjan sankareila on erilaisia mielipiteitä millaista on hyvä kaupunkirakentaminen ja millaista ei. On totta että hänen kirjoissaan on joskus epätarkkuuksia ja vetää mutkat vähän suoraksi varsinkin liikenneasioiden suhteen joita jokainen niitä lukenut on varmaan huomannut, mutta hän siteeraa usein jotain vanhoja Huussiksia tai muita lähteitä joita hän on penkonut. Ja entisenä munkkiniemeläisenä hän on varmaan kuulut juttuja siitä miten 1-2 sukupolvea ennen häntä siellä eläneet ihmiset ovat ajatelleet.

t. Rainer
 
Ihan sivuhuomautuksena, niin vastikään luin erkkomedian ykköslehdessä että Suomessa on asukasta kohti enemmän autoja kuin Ruotsissa, Hollannissa ja Britanniassa. Hollannin jotenkin ymmärtää mutta vanhat autoteollisuusmaat Ruotsi ja Britannia joissa autoilu on aina ollut halvempaa, miten se on mahdollista?
Arvelen, että tämän asian selittää se, että suurempi osa ihmisistä asuu kaupungeissa ja näissä maissa on suurempia kaupunkeja kuin Suomessa. Autonomistus kun menee niin, että maaseudulla omistetaan eniten, kaupungeissa vähiten. Näin on Suomessakin.

Toinen selittävä tekijä löytynee siitä, että Suomi on hyvinkin 20 vuotta mainitsemiasi maita jäljessä kaupunkikehityksessä. Me elämme vielä aikaa, jossa kuvitellaan, että kaupunkeja voi ”kehittää” autoilun varassa. Parkkiluolia ja tunneleita puuhataan ahkerasti. Ainoa asia, mistä on luovuttu, on katujen leventäminen, jonka jälkiä voi katsella esim. Turussa ja Oulussa. Meillä tapellaan innokkaasti raitioteitä vastaan Tampereella ja Turussa selittäen, että on niin pienet kaupungit, että ratikka on tuhlausta. Suunnilleen samankokoiset kaupungit Keski-Euroopassa rakentavat ja ovat rakentaneet raitioteita ja olleet niihin tyytyväisiä. Koska ovat saaneet aikaiseksi keskustarenessanssin, jota hakivat ja halusivat. Täällä hurrataan, kun saadaan päätös rakentaa yksi tunneli tai eritasoristeys, joka on saman hintainen kuin noin 15 km:n raitiotie.

Vaikka Tampereella on tehty täydennysrakentamista, niin ei sitä silti voi minun mielestäni pitää minään mallikaupunkina esim. Helsinkiin verrattuna. Tehotonta maankäyttöä löytyy aika läheltä keskustaakin ja silti rakennetaan metsälähiöitä, esim. tällä hetkellä Vuoresta.
Ei maailma ole mustavalkoinen. Se, että jossain on paljon hyvää, ei tarkoita, ettei siellä ole jotain huonoakin. Ja päinvastoin. Vuores ei ole Tampere yleensä, eivätkä Jätkäsaari ja Kalasatama ole Helsinki. Minusta Tampere on selvästi edellä Helsinkiä kestävän maankäytön ja tiivistämisen suunnittelussa kuin Helsinki, jossa vastaavaa pohditaan vasta nyt yleiskaavan yhteydessä. Espoo ja Vantaa eivät vielä edes aio tehdä kaupunkia, vaan autoiluun perustuvia lähiöitä. Myös kalliiden tunneliratojensa varrelle.

Helsingin seudulla metsälähiöt ovatkin pitkään syntyneet muihin kuntiin kuin Helsinkiin. Senhän takia Helsinki halusi Östersundomiin itselleen, että saisi kasvua omalle alueelleen. Joukkoliikenteen kannalta erittäin epäedullista oli, että 2000-luvulla Helsingin seudun asukasluvun kasvun veturina ei ollut edes uudet metsälähiöt, vaan kehyskuntien omakotitalot, joissa joukkoliikenteellä ei ole mitään menestymisen edellytyksiä.
Östersundomin piti olla keskeinen Helsingin kasvun paikka. Mutta Östersundom ei ole Helsinkiä, vaikka se kuuluisikin samaan hallinnolliseen kuntaan. Ei Malmikaan ole Kamppia tai Kontula Munkkiniemeä. Kun katsoo karttaa, tämän ymmärtää, jos ei muuten. ;) Östersundomin rakentaminen ei ole yhtään sen parempaa tai kestävämpää kuin ”Helsingin” kasvu Espoon ja Vantaan lähiöihin on ollut. Espoohan on paljon lähempänä Kaivokatua kuin Östersundom, joka on ”Espoon mitalla” rajan länsipuolella eli Kirkkonummella. Onko Sundsberg kestävän kehityksen mukainen Helsingin laajennus? Sen vieressähän menee jopa raskasraide, ja sellainen versio, joka on nopeampi kun HKL:n metro.

Pidemmällä tähtäimellä Helsingissäkin pitää koko infra rakentaa tai päivittää uusiksi, mutta sitä ei voi tehdä kerralla, jopa linja kerrallaan lähtökohta voi olla liian haastava, Helsingin liikennevaloverkon monimutkaisuuden määrä on vaan niin valtava ja järjestelmän pitää skaalautua koko joukkoliikenne- ja liikennevaloverkkoon niin että se lopulta hallitsee kaikkia joukkoliikennevälineitä ja liikennevaloja, koko seudulla. Tarvitaan valtavan monimutkainen järjestelmä tai oikeastaan uusi skaalautuva tapa ohjata joukkoliikennettä ja liikennevaloja koko kaupungissa yhdeltä palvelinjärjestelmältä.
En tunne tämän asian yksityiskohtia tarpeeksi, mutta saatat olla oikeassa siinä, mikä on ongelma. Eli teknisesti vanhentuneet toisiaan ymmärtämättömät laitteet. Mutta en lähtisi yrittämään mahdottoman ratkaisua, vaan ratkaisun välttämistä. Kun vertasit norsuun, niin jos et pysty syömään sitä edes pieninä palasina, miksi edes yrittää. Norsun voi kiertää ja ottaa mieluummin kevyen mutta hyvin lisukkein vahvistetun salaatin.

Eli kuten aiemmassa viestissäni jo kirjoitin, on väärin tehdä asiat vaikeiksi yrittämällä tunkea kaikkea samaan paikkaan. Katutilan käytön ongelma ovat autot, eivät joukkoliikenne missään muodossa. Autojen ja joukkoliikenteen sekoittaminesta syntyy soppa, jonka hallintaan tarvitaan teknologioita ja algoritmeja, joita ei ehkä voida tai ei kannata yrittää tehdä. Joten parasta olla sotkematta autoja ja joukkoliikennettä.

Ilman autoja kaikkien joukkoliikennereittien hallinta ja ohjaus muuttuu yksinkertaiseksi. Toisaalta autojen hallinta ja ohjaus erikseen ilman seassa olevan joukkoliikenteen tarpeita on myöskin helppoa. Juttelin kerran Kari Sanen (entinen KSV:n liikennevalopäällikkö) kanssa valo-ohjauksen ongelmista, ja hän totesi, että loppujen lopuksi monimutkaisella ohjauksella voitetaan vähän tai ei mitään verrattuna itsenäisesti omaan tahtiinsa pyöriviin valo-ohjattuihin risteyksiin. Tämä perustuu siihen, että kun kaksi vihreätä aaltoa (jotka voivat olla vain yhteen suuntaan katua kerrallaan) kohtaavat risteyksessä, aalto ei voi kuitenkaan jatkaa siitä. Ja kun kerran risteystä on ohjattava tasapuolisesti molempiin suuntiin, on aivan sama, pyöriikö risteys omaa tahtiaan vai jotenkin synkattuna aaltoihin.

Lisäksi nykyään on jo vankkaa näyttöä siitäkin, että autoilu sujuu paremmin ja turvallisemmin ilman valo-ohjausta ainakin tietyissa olosuhteissa.

Eli yksinkertainen on kaunista ja toimivaa, vaikkei olekaan hienoa ja mielenkiintoista eikä kivaa teknologiaa. Teknologia kuitenkin kiinnostaa vain hyvin pientä osaa liikennejärjestelmän käyttäjistä.

Kaukoliikenteen bussilla kestää pysäkille Puotinharju vähintään 18 minuuttia ja keskimäärin 20-21 minuuttia arkipäivän aamupäivänä. Ruuhka-aikaan voi mennä mitä tahansa 25 ja 35 minuutin väliltä. Aikataulu on etenkin huomattavasti epäluotettavampi kuin liityntäjärjestelmässä.
Reittiopas:
  • Kaivokatu 2 – Neitsytsaarentie 3 (Vuosaari):
    Arkena klo 16:00 metro + bussi 17,7 km, 39 min, 27,2 km/h.
    Yöllä 0:01 bussi 20,7 km, 43 min, 29,6 km/h.
  • Kaivokatu 2 – Ruotsinsalmentie 3 (Puotila):
    Arkena 16:06 metro + bussi 13,5 km, 38 min, 21,3 km/h.
    Yöllä 0:09 bussi 13,3 km, 28 min, 30,7 km/h.
  • Kaivokatu 2 – Portimopolku 2 (Herttoniemi):
    Arkena 16:06 metro + bussi 8,1 km, 23 min, 21,9 km/h.
    Yöllä 0:01 bussi 8,5 km, 19 min, 26,8 km/h.
Vuosaari on niin kaukana, että metromatkan osuudesta tulee kyllin pitkä, jotta vaihtoajan menetys tulee jollain lailla kompensoiduksi. Tässä esimerkissä Neitsytsaarentie on toisaalta kauempana metroasemasta kuin Puotilan ja Herttoniemen esimerkit, joten hidasta liityntäbussin reittiä tulee pidempi osuus kuin Puotilassa ja Herttoniemessä. Niinpä Vuosaaressa liityntäliikenteen matka-aika on 4 min. tai 9 % vähemmän kuin vaihdottomalla bussilla. Mutta se johtuukin siitä, että bussilla on pidempi reitti, sillä bussilla matkustajan etenemisnopeus on kuitenkin liityntäliikennettä parempi.

Puotila ja Herttoniemi osoittavat, että metrosta ja liitynnästä on vain haittaa. Sekä matka-ajat että matkustajan etenemisnopeus ovat metron kanssa huonommat.

Yö ei ole ruuhka-aikaa, mutta keskustassa on bussikaistat ja busseja käyttäneet tietävät, että niillä bussit etenevät varsin sujuvasti. Lähiöiden kaduilla ei ole koskaan ruuhkia, joten on aivan sama, mihin kellonaikaan matka-aikoja siellä katsotaan.

Sen verran olen yöbusseilla itsekin matkustanut, että uskon Reittioppaan aikoihin. Jos on virhettä, niin todellinen bussi ajaa nopeammin.

Miltä tuntuisi mennä ratikalla, joka kulkisi keskustassa tunnelissa, nousisi Sörnäisissä Itäväylän keskelle ja siirtyisi esim. Itiksessä katuverkkoon omille kaistoille,...

Jos Helsingin metro rakennettaisiin vasta nyt, tuo olisi todennäköisesti todellisuutta.
Näinhän se oli suunniteltu ns. Castrénin metrossa. Mutta raskasmetromiehet sanoivat, että Castrénilla oli liikaa asemia. Raskasmetro on halvempi. Mutta kaupunkiahan rakennettiin silloin uudenlaiselle väestölle, autoille.

Antero
 
Reittiopas:
  • Kaivokatu 2 – Neitsytsaarentie 3 (Vuosaari):
    Arkena klo 16:00 metro + bussi 17,7 km, 39 min, 27,2 km/h.
    Yöllä 0:01 bussi 20,7 km, 43 min, 29,6 km/h.
  • Kaivokatu 2 – Ruotsinsalmentie 3 (Puotila):
    Arkena 16:06 metro + bussi 13,5 km, 38 min, 21,3 km/h.
    Yöllä 0:09 bussi 13,3 km, 28 min, 30,7 km/h.
  • Kaivokatu 2 – Portimopolku 2 (Herttoniemi):
    Arkena 16:06 metro + bussi 8,1 km, 23 min, 21,9 km/h.
    Yöllä 0:01 bussi 8,5 km, 19 min, 26,8 km/h.

Tämä on aika uskomatonta huumoria. Nyt yritetään jo selittää metron ja liityntäliikenteen ruuhka-ajan hitautta keskiyön bussien nopeudella ja silti Vuosaaressa liityntä on nopeampi ja Herttoniemessäkin ollaan tosi lähellä samaa aikaa. :)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Toinen selittävä tekijä löytynee siitä, että Suomi on hyvinkin 20 vuotta mainitsemiasi maita jäljessä kaupunkikehityksessä. Me elämme vielä aikaa, jossa kuvitellaan, että kaupunkeja voi ”kehittää” autoilun varassa.
Tämä siis on yksi syy. Mutta onko suomalasessa kansanluonteessa jotain joka saa palvomaan autoilua? Autourheilumenestyskö? Vai se että halutaan asua maaseutumaisesti?

Onko Sundsberg kestävän kehityksen mukainen Helsingin laajennus? Sen vieressähän menee jopa raskasraide, ja sellainen versio, joka on nopeampi kun HKL:n metro.
On se tavallaan koska se on tiiviisti rakennettu ja nimenomaan on se junankäyttömahdollisuus. Vuoroväli tosin on kaukana metrosta tai edes kaupunkiradoista, mutta tarjoaa silti halpisvaihtoehdon Espoon vastaaville alueille. Parempi tietenkin olisi ollut jos koko Sundsberg olisi rakennettu jonkun olemassaolevan rautatieaseman ympärille eikä n 1 km sivuun.

Eli kuten aiemmassa viestissäni jo kirjoitin, on väärin tehdä asiat vaikeiksi yrittämällä tunkea kaikkea samaan paikkaan. Katutilan käytön ongelma ovat autot, eivät joukkoliikenne missään muodossa. Autojen ja joukkoliikenteen sekoittaminesta syntyy soppa, jonka hallintaan tarvitaan teknologioita ja algoritmeja, joita ei ehkä voida tai ei kannata yrittää tehdä. Joten parasta olla sotkematta autoja ja joukkoliikennettä.
Kyllä joukkoliikenne on ongelma kanssa, jos yksiköitä on liikaa yhtäaikaa, esim raitiovaunut ajavat peräkanaa niin että eivät mahdu pysäkille samaan aikaan ja siksi tukkivat risteyksiä.

Ilman autoja kaikkien joukkoliikennereittien hallinta ja ohjaus muuttuu yksinkertaiseksi. Toisaalta autojen hallinta ja ohjaus erikseen ilman seassa olevan joukkoliikenteen tarpeita on myöskin helppoa. Juttelin kerran Kari Sanen (entinen KSV:n liikennevalopäällikkö) kanssa valo-ohjauksen ongelmista, ja hän totesi, että loppujen lopuksi monimutkaisella ohjauksella voitetaan vähän tai ei mitään verrattuna itsenäisesti omaan tahtiinsa pyöriviin valo-ohjattuihin risteyksiin. Tämä perustuu siihen, että kun kaksi vihreätä aaltoa (jotka voivat olla vain yhteen suuntaan katua kerrallaan) kohtaavat risteyksessä, aalto ei voi kuitenkaan jatkaa siitä. Ja kun kerran risteystä on ohjattava tasapuolisesti molempiin suuntiin, on aivan sama, pyöriikö risteys omaa tahtiaan vai jotenkin synkattuna aaltoihin.

Lisäksi nykyään on jo vankkaa näyttöä siitäkin, että autoilu sujuu paremmin ja turvallisemmin ilman valo-ohjausta ainakin tietyissa olosuhteissa.
Ongelma on nyt kuitenkin siinä että autojen ja joukkoliikenteen on kuljettava samoista risteyksistä. Eli sitten joko koko risteyksestä valot pois ja liikenneympyrät tilalle. miten suuria liikennemääriä sellainen nielee, onko tietoa? Jotain referenssejä kai on Kampin Torista/Malminrinteestä josta linja 9 kulkee?

t. Rainer
 

Tämän keskustelun olemme käyneet muistaakseni ainakin 2 kertaa ennenkin tällä foorumilla. Hyvä, että nyt saatiin uutena myös nimimerkin "Minä vain" tosielämän kokemuksia aiheesta.

Reittioppaan ajat eivät muuten sisällä matka-ajan hajontaa. Bussien ja ratikoiden ajat on mitoitettu niin, että mahdollisimman suuri osa osuisi aikahaarukkaan "korkeintaan 1 min etuajassa, korkeintaan 2 min myöhässä", mikä johtaa siihen, että suurempi osa busseista menee myöhässä kuin etuajassa.
 
Kaivokatu 2 – Ruotsinsalmentie 3 (Puotila):
Arkena 16:06 metro + bussi 13,5 km, 38 min, 21,3 km/h.
Yöllä 0:09 bussi 13,3 km, 28 min, 30,7 km/h.

Yöbussin pysäkki on 300 metriä lähempänä kohdetta, ja myös neljä minuuttia myöhemmin lähtevällä metrolla ehtii bussiin, vaihtoaika Puotilan metroasemalla 4 min aikataulun mukaan. Jos pysäkit ovat molemmat samalla etäisyydellä, yöbussi on vain 3 min nopeampi. Luultavasti suora bussi on yöbussia ainakin 3 min hitaampi, eli liityntäliikenne ei hidasta matkantekoa.

Kaivokatu 2 – Portimopolku 2 (Herttoniemi):
Arkena 16:06 metro + bussi 8,1 km, 23 min, 21,9 km/h.
Yöllä 0:01 bussi 8,5 km, 19 min, 26,8 km/h.

Yö ei ole ruuhka-aikaa, mutta keskustassa on bussikaistat ja busseja käyttäneet tietävät, että niillä bussit etenevät varsin sujuvasti.

Sörnäisten rantatiellä ei ole bussikaistoja. Jos yöbussilla kokonaismatka-aika on 19 min, olisi se ruuhka-aikaan ainakin 23 minuuttia, mutta matka-aika saattaisi myös venähtää yli puoleen tuntiin.

Lisäksi liityntäjärjestelmässä matka-aika on 19 minuuttia, jos Herttoniemessä vaihtaa 2 minuutin vaihtoajalla metrosta bussiin 81.

Jos ajetaan Hämeentien ja Junatien kautta Itäväylälle, ajoaika Rautatientori – Herttoniemi (M) on ruuhka-aikaan sellaiset 14–16 minuuttia, ja toisaalta ruuhkaan jumittumisen mahdollisuus pieni. Tällöin edellisiin tuloksiin verrattava kokonaismatka-aika on 22–24 minuuttia.

Sen lisäksi, että suora bussi ei ole nopeampi kuin vaihdollinen yhteys, joutuu vaihdollisessa yhteydessä istumaan bussissa vain 800 metrin matkan, kun suorassa bussissa joutuisi istumaan arviolta 16–18 minuuttia. Tällä on ainakin minulle suuri merkitys, sillä bussin kyyti on epämukavaa.

Sörnäisten rantatien kautta kulkevasta linjauksesta on vielä mainittava se, että Sörnäisten metroasema on paljon keskeisemmällä paikalla kuin Suvilahden pysäkki.

Sinänsä liityntäbussien aikataulut vaatisivat kehittämistä siten, että vaihtoaika olisi vain 2 min metrosta bussiin, ja ainakin linjan h92 aikataulut ja reitti ovat todella epäonnistuneet Alakiventiellä asuvan kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä siis on yksi syy. Mutta onko suomalasessa kansanluonteessa jotain joka saa palvomaan autoilua? Autourheilumenestyskö? Vai se että halutaan asua maaseutumaisesti?
En tiedä, halutaanko Suomessa asua maaseutumaisesti. Varmaan joku osa haluaa. Mutta asuntojen hintojen perusteella kaupungissa asumista haluavia on enemmän kuin kaupunkiasumista on tarjolla. Myös oikein tehdyssä tutkimuksessa saadaan tällainen tulos.

On se tavallaan koska se on tiiviisti rakennettu ja nimenomaan on se junankäyttömahdollisuus.
Mutta kun sitä ei taida juuri kukaan sundsbergiläinen käyttää. Myös Östersundom – esitetystä metrosta huolimatta, tai sen vuoksi – toimii pääasiassa autoilulla, koska sitä suunnitellaan lähiöksi, ei itsenäiseksi kaupungiksi.

Kyllä joukkoliikenne on ongelma kanssa, jos yksiköitä on liikaa yhtäaikaa, esim raitiovaunut ajavat peräkanaa niin että eivät mahdu pysäkille samaan aikaan ja siksi tukkivat risteyksiä.
Aivan. Kun jokin aisa kaipaa korjausta, se tietenkin korjataan, eikä yritetä keksiä kipulääkettä, jolla voidaan jatkaa väärää toimintaa. Kun ajetaan liian pienillä vaunuilla, se asia ratkaistaan suurentamalla vaunu- ja junakokoa.

Ongelma on nyt kuitenkin siinä että autojen ja joukkoliikenteen on kuljettava samoista risteyksistä. Eli sitten joko koko risteyksestä valot pois ja liikenneympyrät tilalle. miten suuria liikennemääriä sellainen nielee, onko tietoa?
Liikenneympyrän välityskyky on suurempi kuin valo-ohjatulla risteyksellä. Siksi ympyröitä tehdään taas Helsingissäkin. Mutta yleisesti, joukkoliikenne joka risteää autoliikenteen kanssa on helpompi hoitaa kuin joukkoliikenne ja autoilu, jotka menevät samaa katua samaan suuntaan ja kohtaavat risteyksiä. Joukkoliikenteen ja autoilun rytmit ovat erilaiset, kun autoilla ei ole pysäkkejä. Ei ole ratkaisua, jolla joukkoliikenne ja autot saadaan menemään samanaikaisesti mahdollisimman nopeasti.

Tämän keskustelun olemme käyneet muistaakseni ainakin 2 kertaa ennenkin tällä foorumilla. Hyvä, että nyt saatiin uutena myös nimimerkin "Minä vain" tosielämän kokemuksia aiheesta.
Tämän asenteen olen kohdannut enemmän kuin 2 kertaa tällä foorumilla. Täällä on niitä, joiden kokemukset tai ”tiedot” kelpaavat aina ja niitä, joiden kokemukset tai tiedot eivät kelpaa oikein koskaan. Täällä on myös niitä, jotka saavat toistaa omia käsityksiään kerta toisensa jäkeen vaikka niihin olisi vastattu mitä, ja sitten niitä, jotka saavat kertoa asiansa vain kerran.

Kelpaajiin ja toistajiin kuuluvat ne, jotka kannattava nykytilaa, ei kelpaaviin ja ei toistaviin ne, jotka haluavat uudistaa ja tuoda tänne muualla Euroopassa ja maailmalla hyviksi koettuja ratkaisuja.

Tässä tapauksessa siis sillä, että minä käytän metroa, liityntäliikennettä ja yöbusseja ei ole mitään arvoa, mutta kun toinen käyttää kaukobusseja, jotka ajavat aivan eri reittiä ja palvelevat eri alueita ja tarkoitusta kuin HSL-liikenne ja metron liityntäliikenne, niin se kelpaa realistiseksi ja luotettavaksi näytöksi siitä, miten bussiliikenne toimii sinne, minne kaukobussit eivät aja. Kerro nyt, miten minun matkustamiseni ei ole tosielämää siinä missä ”Minä vain” -matkustaminen on!

Jos Reittioppaan aikoja ei voi käyttää mihinkään eivätkä ne kuvaa millään lailla luotettavasti sitä, miten joukkoliikenne seudulla toimii, miksi palvelua ei suljeta saman tien? Jos sinä tiedät reittioppaan olevan epäluotettava, miten HSL:n organisaatiossa ei olla asiasta tietoisia?

Sörnäisten rantatiellä ei ole bussikaistoja. Jos yöbussilla kokonaismatka-aika on 19 min, olisi se ruuhka-aikaan ainakin 23 minuttia, mutta matka-aika saattaisi myös venähtää yli puoleen tuntiin.
Jos Itä-Helsingistä olisi edelleen suorat bussilinjat keskustaan kuten ennen metroa, idästä olisi myös bussikaistat, kuten oli ennen metroa.

Olen itse elänyt ja asunut Itä-Helsingissä ja käyttänyt päivittäin busseja matkalla keskustaan ennen kuin oli metroa. Myös ennen sitä, kun silloinen Porvoontie levennettiin 4-kaistaiseksi Naurissaaren sillan itäpuolella. Nuorukaisena en tullut kellottaneeksi ajoaikoja, saati että olisin voinut tallentaa GPS-jälkiä, kun ei ollut edes GPS-satelliitteja vielä 1960-luvulla. Mutta bussiliikenteen sujumisesta on kyllä muistikuvia.

Silloin, kun Porvoontie oli 2-kaistainen, Puotinharjussa asuminen oli tuskaa. Samassa jonossa aamuisin seisoivat autot ja bussit. Itään rakennettiin vauhdilla uusia lähiöitä, mutta Porvoontietä ei suostuttu leventämään, jotta kansa ymmärtäisi haluta metroa liikennekaaoksessaan. Kun metropäätös 1968 tehtiin, rakennettin Porvoontie vilkkaasti 4-kaistaiseksi Itäväyläksi ja bussit saivat oman kaistansa. Sen jälkeen ei busseilla ole ruuhkia ollut. Ei sittenkään, kun metro aloitti 1982. Sillä eihän Itäväylä ruuhkaudu, kun bussikaistat annettiin autoille. Siten jäljelle jääneet bussit ajoivat sujuvasti ilman bussikaistojakin. Toisaalta autoilijat olivat vuosien saatossa tottuneet jättämään oikeanpuoleisen kaistan käyttämättä. Ja näin on vielä nykyäänkin.

Koko tämän vertailun ajatushan on verrata sitä, miten toimii mahdollisimman hyvin toteutettu liityntäliikenne ja mahdollisimman hyvin toteutettu bussiliikenne. Kolmas vertailukohde olisi vielä mahdollisimman hyvin toteutettu raitioliikenne, siihen tapaan kuin 339-DF lyhyesti kuvaili.

Mutta moderaattorin asenne näyttää sellaiselta, ettei tällä foorumilla kannata yrittää enempää vertailla. Koska tulokset ovat vääriä, tiedän sen jo ennalta. Moderaattorihan taannoin kirjoitti, että säännöt ovat kaikille samat, tulkinnat vaihtelevat. Voiko selvemmin enää sanoa, mitä lauluja pitää laulaa?

Antero
 
Viimeksi muokattu:
Koko tämän vertailun ajatushan on verrata sitä, miten toimii mahdollisimman hyvin toeutettu liityntäliikenne ja mahdollisimman hyvin toteutettu bussiliikenne. Kolmas vertailukohde olisi vielä mahdollisimman hyvin toteutettu raitioliikenne, siihen tapaan kuin 339-DF lyhyesti kuvaili.

Mahdollisimman hyvin toteutettu raitioliikenne olisikin parempi kuin liityntäjärjestelmä. Omakotitaloalueille kulkisi kuitenkin edelleen bussi.

Tässä tapauksessa siis sillä, että minä käytän metroa, liityntäliikennettä ja yöbusseja ei ole mitään arvoa, mutta kun toinen käyttää kaukobusseja, jotka ajavat aivan eri reittiä ja palvelevat eri alueita ja tarkoitusta kuin HSL-liikenne ja metron liityntäliikenne, niin se kelpaa realistiseksi ja luotettavaksi näytöksi siitä, miten bussiliikenne toimii sinne, minne kaukobussit eivät aja.

Kaukobussit ovat nopeampia kuin vastaavaa reittiä kulkeva tavallinen HSL:n linja, sillä pääsääntöisesti niiden kyytiin uskaltavat nousta vain sellaiset ihmiset, jotka asuvat vain lähinnä kaukolinjojen palvelemalla alueella. Ne ajavat Aleksis Kiven kadun, Sturenkadun ja Helsinginkadun kautta, joilla ei ole bussikaistoja, eli bussikaistallisessa järjestelmässä matka-ajan heitot olisivat tosiaankin pienempiä kuin kaukobusseilla. Kaukobussi ja liityntäjärjestelmä ovat toistensa vaihtoehto kaikille niille, joiden lähin pysäkki sijaitsee Itäväylällä, ja jotka ovat menossa keskustaan. Itse teen niillä matkoja Sturenkadulle ja Oopperalle.

Ongelma yöbussien ja liityntäjärjestelmän vertailussa on vain se, että yöbussien kulkiessa kantakaupungissa ei ole juurikaan muuta liikennettä.
 
Viimeksi muokattu:
Täällä on niitä, joiden kokemukset tai ”tiedot” kelpaavat aina ja niitä, joiden kokemukset tai tiedot eivät kelpaa oikein koskaan.
Sinun yöbussiesimerkkisi soveltuvuus päiväliikenteen arviointiin sellaisenaan on ainakin tyrmätty jo useampaan kertaan. Yöbussiliikenteen vertailtavuutta päiväliikenteeseen voi katsoa niiltä reiteiltä, millä ajetaan busseilla sekä päivisin että öisin. Esim. osuudella Rautatientori - Kurvi reittiopas antaa huomenna kello 16 aikoihin 9 - 10 minuutin ajoaikoja linjasta riippuen, ensi yönä puolenyön aikaan 5 - 6 minuutin ajoaikoja. Minä ainakin olen huomannut, että sinun esimerkkisi ovat usein tarkoitushakuisia. Yöbussiesimerkistäsi se paistaa selvästi läpi.

Jos muuten yöbussit olisivat Itä-Helsingissä niin erinomaisia, niin siihen nähden vaikuttaa aika eriskummalliselta, että kansalaiset ovat saaneet vaadittua Itä-Helsinkiin yömetrokokeilun.

Jos Reittioppaan aikoja ei voi käyttää mihinkään eivätkä ne kuvaa millään lailla luotettavasti sitä, miten joukkoliikenne seudulla toimii, miksi palvelua ei suljeta saman tien? Jos sinä tiedät reittioppaan olevan epäluotettava, miten HSL:n organisaatiossa ei olla asiasta tietoisia?
Voihan niitä johonkin käyttää, ne vaan eivät ole aivan tarkkoja. Ja puutteistaan huolimatta palvelu tuntuu olevan erittäin suosittu. Uskoisin, että asiasta tiedetään myös HSL:n organisaatiossa, koska reittioppaan tulosten yhteydessä lukee "Tulokset perustuvat arvioituihin ajoaikoihin. Ehdotetun yhteyden toteutumista ei voida taata."

Sen jälkeen ei busseilla ole ruuhkia ollut.
Onneksi vanhemmat polvet ovat dokumentoineet meille nuoremmillekin tätä ruuhkattomuutta:
Kulosaaren silta 1960-luvulla.jpg
Mutta moderaattorin asenne näyttää sellaiselta, ettei tällä foorumilla kannata yrittää enempää vertailla. Koska tulokset ovat vääriä, tiedän sen jo ennalta. Moderaattorihan taannoin kirjoitti, että säännöt ovat kaikille samat, tulkinnat vaihtelevat. Voiko selvemmin enää sanoa, mitä lauluja pitää laulaa?
Ottaen huomioon, kuinka vainoharhaisesti tunnut suhtautuvan muutenkin maailmanmenoon, en ihmettele, että tästäkin asiasta löydät tuollaisen seikan. Vaan heitänpä sinulle haasteen: osoita yksikin viesti (esim. omasi), mitä olen moderoinut viestissä esiintyvän mielipiteen vuoksi.
 
Takaisin
Ylös