Aika raakaa textiä oli uusimmassa auto, tekniikka ja kuljetus lehdessä.
Aika raakaa textiä oli uusimmassa auto, tekniikka ja kuljetus lehdessä.
Tässä linkki (PDF)
http://www.boy.fi/atk/images/stories...lansimetro.pdf
On kyllä totta, että Matinkylän tai Finnoon jälkeen metro pitäisi rakentaa pintaan ja silloille, ja/tai tarvittaessa betonitunneliin. Matinkylän jälkeen kun on aivan mahdollista nostaa metro pois tunnelista. Ja olkoonkin vaikka kallioporaus halventuisi uusien tekniikoiden myötä. Niitä voi käyttää Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila linjalla sitten, jos tunnelifirmat eivät saa enempää pestiä Länsimetrosta.
Melko suuri haarukka, sanoisin.Alunperin kirjoittanut HSL:n taloussuunnitelmaluonnos 2015–2017
Säästääpä länsimetro valtavasti rahaa. Aivan kuten herrat meille lupasivat. Eiku...Alunperin kirjoittanut HSL:n taloussuunnitelmaluonnos 2015–2017
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Ei kai tuota vielä voi tietää, kun ei ole mitään tietoa siitä, miten kaikki asiat kuten huolto ja liikenteenvalvonta järjestetään. CAF:in junienkin toteutuvat kustannukset lienevät vielä arvauksen varassa. Mutta ehkä tuossa onkin haarukka kuljettaja-ajo – kuljettajaton ajo. Kuljettaja-ajon kustannus on pienempi luku.
Antero
Oletko Antero tosissasi..?
Mihin tuo automaattiajon korkeampi kustannus myös operointikustannusten osalta perustuu?
Kuljettajilla ajetaan siis puoleen hintaan. Automaattimetron säästöargumentti ainakin joutaa sitten romukoppaan (monien muiden kanssa).
Melko suuri luku jo tässä vaiheessa tuon haarukan yläpäässä...
Noh, tässä on vielä paljon aikaa ennustaa bussiliikenteen kustannusnousua uusiksi ja rukata lukuja "vertailukelpoisempaan" suuntaan, että metroliikenne näyttää papereissa halvalta, vaikka kuntien Hösselimaksut nousevatkin reilusti metron aloittaessa liikennöinnin.
En kyllä käsitä, miten tämänkin onnistuivat tunaroimaan. Ymmärrän, että peltometro ei investointina ole kannattava; ymmärrän, että metron myötä jkl-palvelun taso polarisoituu eri alueiden välillä voimakkaasti; en mitenkään ymmärrä, että metrovetoisen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset onnistutaan kasvattamaan kovemmaksi kuin bussirallissa.
Siihen, että automaattimetro on periaatteessa sellainen metro, jossa kuljettajat on siirretty junista valvomoon. Jotta näin voidaan tehdä, tarvitaan runsaasti kallista teknologiaa, jolla on korkeat turvallisuusvaatimukset, ja porukkaa, joka tarkistaa, huoltaa ja korjaa tätä tekniikkaa. Tämän päälle tarvitaan vielä turvamiehiä tai asiakaspalvelijoita. Jotkut näistä muualla kuin junissa olevista henkilöistä on myös koulutettava ajamaan junia tilanteessa, jossa se etäkuljetustekniikka pettää. Eli tarvitaan kumminkin junankuljettajia, ja kun ne kuljettajat eivät aja jatkuvasti, heidän taitojaan on ylläpidettävä muilla keinoilla.
Kaiken summana on niin, että automaattimetrojärjestelmä työllistää enemmän kuin kuljettajallinen metro. Eli henkilökulut ovat suuremmat. Tämä on muistaakseni myönnetty jo HKL:nkin suunnitelmissa, kuitenkin vuosia sen jälkeen, kun automaatti hyväksyttiin sillä perusteella, että se olisi halvempi.
Automaattimetro myös maksaa enemmän. Siihen tarvitaan enemmän ja kalliimpia laitteita kuin kuljettajametroon. Tarvitaan vikasietoinen tietoliikennejärjestelmä junien, radan ja ohjauskeskuksen välillä. Ja tietenkin se ohjauskeskus. Junissa tarvitaan vastaavat laitteet. Hintaluokka noin 10 % enemmän kuin tavalliset junat. Tarvitaan laituriovet ja muita järjestelmiä, joilla yritetään välttää junien törmäilyä ihmisiin, eläimiin tai vaikka radalle kaatuviin puihin tai tippuviin autoihin.
Kalliiden laitteiden hankinta ei ole ylläpitokustannusta. Mutta niiden kalliiden laitteiden pitäminen kunnossa ja uusiminen kulumisen ja vanhenemisen vuoksi on ylläpidon kustannusta.
Ja vielä voi mainita energian. Senkin HKL on myöntänyt, että automaattijunat tulevatkin kuluttamaan enemmän energiaa kuin kuljettajajunat. Tämä ei tosin ole suoranaisesti automaatin syy, vaan johtuu siitä, että automaatin varjolla ajetaan liian tiheätä vuoroväliä, joka on juurikin automaatille hankalaa. Energiataloudellinen ajo ei ole mahdollista, vaikka olisikin ohjelmoitu automaatille, koska junien välisten etäisyyksien minimointi johtaa autojen ruuhkasta tuttuun pumppausilmiöön, eli hidastetaan ja kiihdytetään koko ajan.
Antero
Helsingin kslk:lle kirjoitetussa lausunnossa (kokous 2.9.; http://www.hel.fi/static/public/hela...aupunginh.html) ei kiinnitetä lainkaan huomiota Pasilan tason bussiliikenteen ratkaisuihin, joten ilmeisesti on ihan jees liikennöidä siellä nollajokeria 5 min vuorovälillä, 551-bussia 5 min vuorovälillä, tiedelinjaa Pasilan ja Meikun välillä ja seiskaratikkaa samalla osuudella. No, tiedossa kyllä on, että HSL on kokoamassa kaikkia näitä nippuun ja selvittämässä syksyn aikana, mikä rooli raitioliikenteellä voisi ja kannattaisi olla Pasilan tason poikittaisliikenteessä. Mutta jonkin sanasen aiheesta olisi odottanut lausuntoonkin.
Lisäksi lausunnossa todetaan, että bussilinja 21 Erottajalta Vattuniemeen riittää ja ettei 21B:tä Ruoholahdesta Vattuniemeen tarvita, vaan tynkäbussi Gyldenintielle riittää. Onneksi en asu Vattuniemessä. Tulee nimittäin ahtaat oltavat, jos nykyinen bussiliikenne (bussi 65/66 5 min vuorovälillä ja 21 7 min vuorovälillä) muuttuu yhdeksi vartin välein kulkevaksi linjaksi.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Espoon keskus -nimisessä ilmaisjakelulehdessä haastatellaan Loukoa. "Muun muassa asuntojen arvot ovat nousseet hankkeen myötä." väittää Louko.
Minun käsittääkseni asuntokauppa on Espoossa koko lailla jumissa, eikä asuntojen hinnoissa ole tapahtunut vuoden takaiseen nähden minkäänlaista muutosta. Jos tarkastellaan kuukausitasolla, hinnat ovat laskussa.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Louko taitaa olla oikeassa tuossa.
Muistelen että Iltalehdessä oli jokin aika sitten vertailu asuntojen hinnan muutoksesta kolme vuoden aikana postinumeroittain. Tapiola keikkui aika lailla kärjessä, ja Matinkyläkin suht korkealla.
Eli kyllä näissä jonkinlainen hintatason hypähdys on tapahtunut. Se, että hinnat ovat nyt tasaisessa laskussa joka puolella ei tätä suurta kuvaa muuksi muuta.
Eri asia on sitten, onko hinnannousussa mitään ihannoitavaa tai hypetettävää. Helsingin seudun asunnot ovat talouden tilaan ja ostovoimaan nähden epärealistisen korkealla, oli kyse metron varresta tai ei.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Kaiken voi aina selittää sattumalla ( etenkin jos tulos ei miellytä).
Ei se miellytä minuakaan, mutta aika järkeenkäypää on, että liikenneyhteyksien paraneminen nostaa suhteessa asuntojen arvoa. Verrataan vaikka Olaria ja Matinkylää.