Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

... eniten kasvavat ryhmät ovat ulkomaalaiset ja eläkeläiset.

Eläkeläisten määrän kasvu taitaa tulla enimmäkseen väestön ikääntymisestä, ei siitä, että Espooseen muuttaa muualta runsaasti eläkeläisiä. Tosin, jos muuttaisi, ne tuskin olisivat sitä ryhmää, jolla on tuloja rahoittaa metroa.

Luin jostain hiljan tietoja Espoon väestönkasvusta, mutta en nyt löydä sitä. Taisi olla jotain valtuuston esitysten oheismateriaalia. Asia kun on Espoossa ajankohtainen juuri nyt, kun siellä pohditaan kunnallisten palveluiden mitoitusta, kun niihin ei ole rahaa. Metron rakentamisen mitoitusta ei Espoossa pohdita, vaikka Espoossa ei olekaan rahaa peruspalveluiden järjestämiseen. Ehkä pohtimattomuus johtuu siitä, että valtuustolle ei kerrota, mitä metro maksaa, vaikka valtuutetut sitä kysyvät. Vastausta ei ollut viime maanantain esityslistatekstissä, ja lisäksi asia jätettiin pöydälle.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Eläkeläisten määrän kasvu taitaa tulla enimmäkseen väestön ikääntymisestä, ei siitä, että Espooseen muuttaa muualta runsaasti eläkeläisiä. Tosin, jos muuttaisi, ne tuskin olisivat sitä ryhmää, jolla on tuloja rahoittaa metroa.

Juuri ikääntymisestä johtuu mutta sama koskee koko Suomea. Espoossa on suhteessa vähemmän yli 65-vuotiaita kuin Helsingissä joka tapauksessa. Ulkomaalaisista suurin osa on Euroopasta eikä kehitysmaista josta voi vetää tietyjä johtopäätöksiä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Luin jostain hiljan tietoja Espoon väestönkasvusta, mutta en nyt löydä sitä. Taisi olla jotain valtuuston esitysten oheismateriaalia. Asia kun on Espoossa ajankohtainen juuri nyt, kun siellä pohditaan kunnallisten palveluiden mitoitusta, kun niihin ei ole rahaa. Metron rakentamisen mitoitusta ei Espoossa pohdita, vaikka Espoossa ei olekaan rahaa peruspalveluiden järjestämiseen. Ehkä pohtimattomuus johtuu siitä, että valtuustolle ei kerrota, mitä metro maksaa, vaikka valtuutetut sitä kysyvät. Vastausta ei ollut viime maanantain esityslistatekstissä, ja lisäksi asia jätettiin pöydälle.

Espoossa peruspalvelut on järjestetty yhtä hyvin ellei paremmin kuin muualla. Jos rahasta tulee tiukkaa voi veroäyriä nostaa n puolella prosentilla ja silti se jakaisi manner-Suomen toiseksi alimman veroäirin sijoituksen yhdessä Helsingin ja Naantalin kanssa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Juuri ikääntymisestä johtuu mutta sama koskee koko Suomea.

Espoon väkiluku ei lisäänny siitä, että Espoon asukas täyttää 65 vuotta. Hän ei tarvitse myöskään uutta asuntoa.

Mutta 65 täyttänyt lakkaa maksamasta kunnallisveroa eläkkeelle jäädessään niin paljon kuin kuin ennen eläköitymistä. Ja ikääntyvä ihminen alkaa kuluttaa kasvavassa määrin mm. terveyspalveuita. Ja usein ikääntyvä päätyy kunnan kustannuksella vanhainkotiin tai palvelutaloon. Näillä asioilla on ihan eri merkitys kunnan taloudelle kuin sillä, että hyvin ansaitseva työikäinen muuttaa Espoon ulkopuolelta Espooseen ja siis lisää sekä Espoon asukasmäärää että verotuloja.

Antero

Hesarin sivuilta löytyy juttu poliittisesta väännöstä Helsingin ja Espoon välillä Länsimetron rakentamisesta 1960-luvulta metron rakentamispäätökseen asti. Lisäksi jutussa on maanalaiset kuvat kaikkien metroasemien työmailta.

Myös Skyscrapercity-foorumin kaupunkiliikenneosiossa on oma Helsingin metroa käsittelevä ketju, jossa on runsaasti kuvia valmisteilla olevasta länsimetrosta (ja myös kehäradasta):

http://www.skyscrapercity.com/showthread.php?t=1690937

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja myöhemmin Helsingin kaupunkisuunnittelusta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän käsitys pikaraitiotiestä: "Huuhaata." Tällaista mielipidettä tuskin voi esittää missään muualla kuin Suomessa joutumatta täysin naurunalaiseksi. Penttilä ilmesesti puhui sillä itsevarmuudella, jonka vain täydellinen ammattitaidottomuus voi antaa. Vai ovatko sadat länsimaiset kaupungit perustaneet joukkoliikennejärjestelmänsä "huuhaalle"?

Minua häiritsi vain tämä vähättelevä suhtautuminen pikaraitioteihin. Muuten artikkeli kertoi tasan tarkkaan niistä asenteista joita espoolaiset viljelivät metrosta ja Helsingistä 1970-90 lukujen ajan.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Suhtautuminen pikaraitioteihin kertoo toimittajan omasta ja tietysti ennen kaikkea Penttilän osaamisesta.

Juurikin näin. Mutta tällä tavalla YTV ja Helsinki halusikin ihmisten ymmärtävän pikaraitiotien.

Pikaratikasta Kuukausiliitteen toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen kirjoittaan näin:

Alunperin kirjoittanut HS Kuukausiliite

Metroa vastustaneessa viivytystaistelussa Espoon viimeisiä aseita oli niin sanottu pikaratikka. Se ilmaantui joukkoliikennepuheisiin 1990-luvun alussa.

Pikaraitiotie on nopeampi kuin tavallinen ratikka, mutta huomattavasti kevyempi kuin metro. Pikaratikan reitti voi edetä muun liikenteen seassa, koska sitä ei tarvitse eristää ympäristöstä, kuten metrorataa, jonka virtakisko kulkee radan vieressä. Pikaratikka-aktiivien mukaan väline olisi voinut kiitää Helsingistä Länsiväylän vartta kahdeksaakymppiä ja puikkelehtia pitkin Espoon lähiöitä kotiovelle asti.

Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän mukaan pikaratikka oli "huuhaata". Penttilä toimi 1990-luvun alussa Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

"Osalle pikaratikka oli harkittu sivuaskel, harhautus. Osa oli mukana naiiviuttaan", Penttilä sanoo.

Pikaratikan liittäminen Helsingin metrorataverkkoon olisi ollut mahdotonta. Väline olisi vaatinut oman raidejärjestelmän. Ja pääkaupunki edellytti naapurin valitsevan mahdollisimman sujuvan yhteyden.

Vielä helmikuussa 2006, vain kuukausia ennen kuin Espoon kaupunginvaltuusto teki historiallisen päätöksen, Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta oli sitä mieltä, että pikaratikka olisi parempi kuin metro.

Muuten juttu on minusta fanittajatasoa ja sopisi paremmin Länsimetro Oy:n mainoslehteen kuin valtakunnalliseen aikakausilehteen. Kun olen aikalainen sekä osallinen tapahtumissa, joista jutussa kerrotaan, tiedän, miten väärän kuvan historiasta juttu antaa valikoidessaan vain metromyönteisiä fragmentteja todellisista tapahtumista. Esimerkiksi siitä juttu vaikenee tyystin, ettei HS ole aina ollut kritiikittömästi metromyönteinen. Vielä 1990-luvun puolivälissä Hesarista löytyi pääkirjoitukseen asti kritiikkiä YTV:n ja Helsingin yksisilmäisyydestä ja tarkoitushakuisuudesta.

Jutun tulkinta Espoon taikinkäännöstä metroasiassa on myös ilmeisen väärä. Kun katsoo, mitä milloinkin tapahtui, avainrooliin nousee Helsingistä Espooseen palkattu Olavi Louko. Viran saadessaan Espoon metroa helsinkiläisenä virkamiehenä kannattanut Louko julistautui metron vastustajaksi, mikä ilmeisesti oli välttämätöntä, jotta Espoon poliitikot hyväksyivät silloisen kaupunginjohtajan Margetta Kokkosen virkaan pyytämän Loukon tehtäväänsä. Helsinki ei Loukoa lähettänyt, mutta henkilökohtaiset asiat sattuivat sopivasti Helsingin ja sen metropainostuksen eduksi. Mäkelää pidän asiassa sivuroolin esittäjänä, joka sopeutui Loukon käsikirjoitukseen.

Joku poliittisen historian tutkija voisi penkoa sen, millä Louko Espoon poliitikkojen päät käänsi. Mutta tuskinpa sellaiseen tutkumukseen saa rahoitusta vielä vuosikausiin. Metrosta hyötyneet ja hyötyvät pitänevät huolen vaikenemisesta varmaan vielä haudankin takaa.

Antero

Alunperin kirjoittanut vristo

Onnibushan voisi heittää keikkaa kaksikerrosbusseillaan Kiasmalle.

Eipä taida voida. Joukkoliikenne on lailla HSL:lle annettu monopoli. Vain Finnairin lentokenttäbusseja katsotaan tässä asiassa läpi sormien. Lauttasaarelaiset eivät taida olla niin tärkeä tekijä valtakunnassa, että heidän annettaisiin rikkoa lakia.

Itse kiinnitin huomiota, että HSL:n selityksessä vedottiin siihen, ettei metron rinnalla pidetä pintaliikennettä. Sehän ei pidä paikkaansa Lauttasaaren etäisyydellä keskustasta. Sörnäisten asema on yhtä kaukana Kaivokadusta kuin Lauttasaaren itäranta. Sörnäisten ja Kaivokadun väliltä ei ole raitio-ja bussiliikennettä lopetettu ja pakotettu lähiseudun asukkaita metroon matkalla Kaivokadulle.

Lauttasaarta voi verrata lähiöihin sikäli, että sieltä on vain yksi reitti keskustaan – Länsiväyläähän eivät lauttasaarelaiset käytä. Mutta 3 km:n etäisyydeltä ei ole mitään mieltä pakottaa matkustamaan ensin väärään suuntaan metroasemalle ja sitten vaihtamaan metroon. Siis matkustajien palvelun kannalta. Mutta siihen tarkoitukseenhan metroa ei tehdäkään

Antero