YLE: Länsimetron rakennustyöt saivat maan painumaan Espoossa
Pohjaveden pinta on laskenut metrotunnelin takia odotettua enemmän. Vedenkorkeuden muutokset ovat johtaneet paikoin maaperän painumiseen.
http://yle.fi/uutiset/lansimetron_ra...poossa/8702793
Nyt on turvallista herätä huutelemaan ja äänestäjiä lepyttelemään, kun on jo aivan liian myöhäistä.
Minäkin olin aivan väärässä arvioineni – kun se 452 M€ arvio julkistettiin, sanoin, että miljardin se maksaa. Mutta eihän se miljardi mihinkään riittänyt, ei edes vaikka hanke on pilkottu kaikenlaisiin hassuihin osasiin, joita ei lasketa "länsimetron kustannuksiin" ollenkaan.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
No onneksi tästä voi ottaa opiksi mahdollisissa tulevissa raidehankkeissa ja kertoa ilmoitettu hinta tietyllä kertoimella ennen kuin päätös tehdään.
Vaikka eihän tämä tietenkään voi missään tapauksessa toistua muualla...
Merkittävä ero esim. Länsimetron ja Raide-Jokerin tai Kruunuvuoren siltahankkeen välillä on se, että Länsimetroa on jouduttu rakentamaan kilometrikaupalla kallion sisään ja kallioperän olosuhteita ei voida ikinä tietää varmuudella –> On maaperässäkin toki riskejä, mutta näitä riskejä on maanpäälisissä ratkaisuissa pienempi osuus poikkileikkauksesta, eikä se riskialtis kallioperä myöskään ympäröi maan päälle rakennettavia väyliä.
Maanpäällisiin ratkaisuihin ei myöskään noin yleensä tarvitse rakentaa määrällisiä kustannusyllätyksiä aiheuttavia poistumistieratkaisuja yms. Tietysti materiaali- ja työkustannuksiin ja -määriin liittyy aina riskejä.
Samasta syystä en itse ole erityisen huolissani siitä, että edes Kruunuvuoren sillan kustannukset voisivat merkittävästi kasvaa arvioidusta. Toki sielläkin liittyy erityisesti telinetöihin ja meritäyttöihin omat riskinsä, mutta niitä tarvitaan kuitenkin loppujen lopuksi aika lyhyelle matkalle.
"An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur" - Axel Oxenstierna
"Saksan sodanjohdolla on eräs kultainen perinne. Se ei toivo, se laskee." - Majuri Sarastie
Länsimetron hintaa nosti kahden lisäaseman rakentaminen jotka alkuperäisessä suunnitelmassa eivät olleet ja se että varauduttiin automaattiajoon joka ei toteutunut. Automaattiin varautuminen lisäsi turvallisuusjärjestelyjä. Lisäksi päätettiin toteuttaa erillinen varikko Espoon Sammalvuoreen, tosin en tiedä lasketaanko se kakkosvaiheen eli Kivenlahden jatkeen kustannuksiin vai ykkösvaiheen.
Se alkuperäinen 452 M€ joka usein kummittelee on 2000-luvun alussa arvioitu hinta melko riisutulle metrolle. Jos olisi jo 2000-luvun alussa päästy rakentamaan metroa, ilman automaattia ja mahdollisesti maan pinnalla kulkevilla osuuksilla niin loppullinen hinta olisi ollut lähempänä puolta miljardia kuin miljardi.
t. Rainer
Ilman muuta näin. Sehän on julkisissa hankkeissa tapana, että päätöksentekoon viedään karsittu karvalakki, jotta se saadaan nuijittua läpi. Sen jälkeen sitten "huomataan" että kannattaakin tehdä samalla tämä, tuo ja vielä sekin homma, ja sitten hinta nousee. Niin sanottu maan tapa.
Yksi esitetty peruste on myös se, että ihan yllättäen pitikin tehdä kaikista sisäänkäynneistä esteettömiä ja ottaa huomioon pelastuslaitoksen vaatimuksia, jotka olivat muuttuneet Ruoholahden ajoista (1990-l alku). Tämä on hauskuudessaan vertaansa vailla. Kuvitelkaa, että siirrätte vastaavan systeemin yksityiselle puolelle. Rakentaisitteko omakotitalon niin, että hakisitte pankista lainaa sellaiseen suunnitelmaan, joka perustuu omaan 25 vuotta vanhaan mututietoonne, ja kyselisitte viranomaismääräyksistä vasta sitten, kun lainarahat ovat taskussa ja rakennuttaja aloittelemassa työmaata? Niinpä.
Kyllä länsimetro on kaikessa tunaroinnissaan kuitenkin oikein hauska juttu – harmi vaan, että siitä hauskuudesta joudumme maksamaan niin ison laskun.
"Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
– Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Metrot ovat näköjään muuttuneet enemmän kuin omakotitalot 25 vuodessa. Länsimetron yksi ongelma oli lisäksi että se suunniteltiin alusta alkaen automaattiajoon joka ei sitten toteutunutkaan. Sitten se että metroja ei rakenneta sarjatuotantona vaan tulee vastaan tilanteita joissa pyörä pitää keksiä uudelleen. Verrattuna Olkiluodon kolmosydinvoimalaan niin metro on melkein ilmainen. Olkiluodon piti maksaa alunperin miljardin. Nyt haarukak on 8-10.
t. Rainer
Opiksi on otettu ja tällaisten isojen hankkeiden kohdalla ollaan yhä enemmän siirrytty allianssimalliin. Näiden kohdalla ikäviä budjettiylityksiä ei ainakaan vielä ole tullut. Jopa Tampereen rantatunnelikin näyttäisi valmistuvan etuajassa ja alle budjetin, vaikka kuinka on maan alla. Kyllä kai nämä budjetin ylitykset liittyvät kuitenkin huonoon projektinhallintaan taikka päätöksentekoon eikä siihen, että metallikiskojen jokin magneettinen säteily sotkisi kustannuslaskennan. Taikka oikeastaan edes maanalaiseen rakentamiseen, vaikka siinä kustannusriskit ovat ihan ymmärrettäviä.
Ville
Ei se ole tunarointi. Kustannuserien unohtaminen oli aivan tarkoituksellista huijausta, jonka hallintoalamaiset ovat kyllä alusta alkaen tunnistaneet.
Samaahan tehdään paraikaa raidejokerin kanssa. Julkisuuteen tullaan 300 miljoonan "halvalla" kustannustasolla ja petiitillä kerrotaan että se muuten on vain radan kustannus. Varikko ja kalusto nostavat hintaa 200 miljoonaa.
Viimeisin muokkaaja kuukanko; 18.03.2016 kello 23:45. Syy: kielenkäyttö
Mikä on normaali käytäntö, koska kalusto ja varikko kuoletetaan operatiivisina investointeina liikennöintikustannuksissa. Investointi on kuitenkin kerrottu, jotta siihen voidaan varautua kaupunkien taloussuunnittelussa.
Osaakohan kukaan kertoa paljonko kalusto- ja varikkoinvestointeja liittyy Länsimetron Matinkylän osuuteen tai Kehärataan? Ilmoitettuihin investointikustannuksiin ne eivät sisälly. (Eikä kuulukaan sisältyä.)
Mitä mahdat olla mieltä bussien kilpailutuskäytännöstä? Tilaaja ei investoi busseihinkaan tai niiden varikoihin pennin jeniä. Mutta jotenkin ne bussit nyt vaan ilmestyvät linjalle.
Busseilla itse asiassa on käänteinen kuvio: kaikista suurin kuluerä eli bussien käyttämä katuverkko ei näy bussien budjetissa mitenkään. On se halpaa.