Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Tämä ei nyt ole oikea foorumi leuhkia asuinalueiden paremmuudesta. Jos on varaa asua Tölössä tai Punavuoressa niin on tehnyt tietoisen valinnan eikä tarvitse tulla vinoilemaan lähiöasukkaille jotka käyttävät joukkoliikennepalveluja huomattavasti enemmän kuin kantakaupungin asukkaat. Lähiöissä asuu pk-seudun asukkaista yli 80%.

Haluaisin kyllä nähdä lähteen väitteelle, että lähiöasukit käyttävät joukkoliikennepalveluita kantakaupungin asukkaita enemmän. Väite itsessään kuulostaa jopa uskottavalta: Täällä kun on niin lyhyt matka kaikkialle, että sen voi taittaa mukavasti kävellen tai fillarilla

Muistelen kuitenkin nähneeni päinvastaisia tuloksia joukkoliikenteen käytöstä, lähiöissä kuitenkin se autoilu on niin mukavaa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kantakaupungin seuraavissa osissa on n 1.5 km lähimpään S-marketiin tai K-Supermarketiin:
- Eira
- Kaivopuisto
- Hernesaari
- Jätkäsari
- Katajanokka
Tähän asti myös olin sitä mieltä että Töölökin, mutta sinne on ilmestynyt 2 uutta kauppaa ihan äskettäin, toinen entisiin Kaartin kasarmeihin ja toinen Aurataloon. Mutta ennen sitä Töölöstä oli mentävä Kamppiin tai keskustaan asti, jopa yli 2 km, jos halusi kunnolliseen kauppaan.

Tämä nyt on ihan puutaheinää valita vain S-Market tai K-Supermarket kunnollisiin kauppoihin, ja muutenkin älytöntä itkemistä. Voisit vaikka piirtää kartalle pk-seudun "kunnolliset ruokakaupat" ja katsella mitkä alueet ovat näistä kaukana.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Voisin kuvitella asuvani kantakaupungissa jos ei tarvitsisi uhrautua sitä varten taloudellisesti, ja olisi sellainen perhe joka voi ja haluaa asua siellä. Itseäni ei liikenteen melu häiritsisi, on sen verran hyvät unenlahjat, mutta kaikilla muilla ei ole, ja perheessä on muita sairauksia kuten astmaa ja muita joita en haluaisi eritellä joka tekee heille asumisen kantakaupungissa sen heikon ilmanlaadun vuoksi täysin mahdottomaksi. Jos pystyisin valitsemaan, valitsisin varmaan jonkun rauhallisemman kolkan kantakaupungista tai vähän erillään olevasta puutarhakaupungista, mutta taloudelliset realiteetit ovat niiden kohdalla vieläkin mahdottomampia.

Niin, kantakaupungissa on kalliimpaa, joten siellä asutaan ahtaammin. Nämä on niitä valintoja. Ja yleensä muuten hinta kertoo kysynnän ja tarjonnan välisesstä tasapainosta, vaikka sitä kuinka yrittäisi muuten selitellä.

Ps. oma kämppäni on omakotimattoa hiljaisempi, kun ikkunat aukeavat sisäpihalle. Ilmanlaadussakaan en ole moittimisen varaa havainnut, mutta toki Manskun tai Hämeentien varsi on yhtä heikko kuin Leppävaara tai Tikkurila.

Ollaanpa taas kaukana Länsimetrosta. No, sainpahan siitä tiukan kirittäjän Dippatyölleni

Otanpa itsekin kantaa tähän hauskaan Kaupunki vs. Lähiö keskusteluun vaikkei länsimetroon mitenkään liitykään. Itse olen viettänyt varhaisnuoruuteni 80-90-luvuilla pahamaineisessa Kontulassa ja parempimaineisessa Maunulassa. Tuohon aikaan Kontulassa oli hyvin paljon alkoholin suurkuluttajia kun taas Maunulassa eläkeläisten osuus oli suuri. Nykyään taas Kontulassa taitaa olla enemmän kansainvälistä "pöhinää" ja se 90-luvun A-kansa taitaa olla jo suurimmaksi osaksi manan majoilla tai ikä on muuten tehnyt tehtävänsä. Maunulassa vanhusten osuus on varmaan edelleenkin suhteellisen korkea mutta eiköhän sinnekin ole sijoittunut jonkin verran kulttuurimme rikastuttajia. Kun tarjoutui mahdollisuus vuonna -98 muuttaa Kamppiin niin oli se lähiöissä kasvaneelle nuorelle huikea elämänmuutos. 10 vuotta kului Kampissa samassa osoitteessa ja työpaikat olivat kävelyetäisyydellä. Sitten se kaupungin "pöhinä" alkoi kuitenkin kyllästyttää ja seurasi muutto Länsi-Vantaalle Pähkinärinteeseen. Tuntui käsittämättömältä muuttaa jonnekin Vantaalle joka vaikutti olevan täysin korvessa kun tuntui ettei se Vihdintie pääty ikinä. Alkujärkytys meni ohi ja pikkuhiljaa sopeuduin uuteen asuinalueeseeni. Työpaikkakin löytyi Keski-Vantaalta ja silloin työmatka hoitui yhdellä bussilla. Nykyisin sama matka olisi kehäradan ansiosta vaihdollinen. Myöhemmin kuitenkin työpaikka vaihtui kävelymatkan päähän kodista. Pähkinärinteessä kului 7 vuotta kunnes isäni kuoltua jouduin muuttamaan takaisin Kamppiin. Vuoden jaksoin kestää sitä kaupungin "pöhinää" ja työmatkoja ruuhkaisen kaupungin läpi Vantaalle. Viime keväänä päätin ettei kaupunkielämä sovi enää minulle. Myin Kampin kaksioni ja sillä rahalla sain kaksi samankokoista kaksiota Pähkinärinteestä. Ruokaravintoloissa käyn erittäin harvoin enkä myöskään tarvitse kivijalkakauppojen palveluja joten lähiostarin tarjoamat palvelut riittävät vallan mainiosti. Jos tarvitsee jotain spesiaalia, niin matkustan bussilla tai fillarilla Myyrmanniin tai Variston/Petikon kauppakeskittymään. Fillarointikin täällä on rauhallisempaa ja turvallisempaa kuin kaupungin vilskeessä. Meitä on moneen junaan, jotkin vannovat kaupunkiasumisen nimeen kun taas joillekin rauhallinen lähiöelämä sopii paremmin. En oikein ymmärrä miksi näitä pitää asettaa vastakkain.

Ensinnäkin moderaattori voisi siirtää näitä uudempia viestejä pois Länsimetro-ketjusta, sillä tosiaankin joku Vauva-lehden keskustelupalsta sopisi paremmin tällaiselle off-topic kantakaupunki/esikaupunki-viestitykselle, koska tämä Länsimetro-keskustelu on jo muutenkin venynyt ylipitkäksi.

Mutta siis omana kommenttinani haluaisin todeta, että kun oman reilusti yli 50 vuotta kestäneen elämäni aikana olen asunut mm. niin Rööperissä, Puotilassa, Etelä-Espoossa samoin kuin myös kerrostaloissa ja pientaloissa, niin aivan turhaa on iskeä leimakirveellä ihmisiä ikuisesti keskusta/lähiö-henkilöiksi.

Koska ainakin omien kokemuksieni mukaan käsitys kulloinkin parhaasta asuinpaikasta vaihtuu hyvin pitkälti iän mukaan.

Sillä kyllä silloin joskus nuorena 20-35-vuotiaana parasta oli oma poikamieskämppä kerrostalossa, josta hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä oli n. 10 minuutin matka Helsingin keskustaan kaikenlaisiin ilta-aktiviteetteihin ym.

Mutta sitten kun hieman aikuisempana olet avioliitossa ja perheeseesi sitoutunut, niin pientalo esikaupunkialueella omine pihoineen ja puutarhoineen on kyllä ollut paljon miellyttävämpi asuinympäristö kaikille meille läheisimmille.

Ja vaikka asuminen pientalossa on minulle edelleen paras vaihtoehto, niin täytyy toki kyllä henkisesti varautua myös tulevien vuosikymmenien ikääntymiseen, eli sitten kun ei omia lumitöitään tai puutarhaansa enää jaksa hoitaa saatikka kulkea kaksikerroksisen asuntomme portaissa, niin silloin hissillinen kerrostalo tai palvelutalo voi olla hyvinkin väistämättä toivotuin asuntoratkaisu.

Alunperin kirjoittanut sane

Haluaisin kyllä nähdä lähteen väitteelle, että lähiöasukit käyttävät joukkoliikennepalveluita kantakaupungin asukkaita enemmän. Väite itsessään kuulostaa jopa uskottavalta: Täällä kun on niin lyhyt matka kaikkialle, että sen voi taittaa mukavasti kävellen tai fillarilla

HSL:n matkustajatilastot, esim vuoden 2015 vuosikertomuksesta sivu 22: https://www.hsl.fi/sites/default/fil...aukeamat_0.pdf

Raitiovaunut ovat ainoa joukkoliikenneväline joka kulkee vain kantakaupungissa, ja sen matkustajamäärä oli 55,2 milj.
Vastaavasti lähijuna on käytännössä ainoa joka ei palvele kantakaupungin liikennettä ellei Hki-Psl lasketa, ja sen matkustajamäärä oli 56,5 milj.
Bussit ja metro kulkevat sekä lähiöissä että kantakaupungissa, niiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli n 250 milj, ja koska kantakaupungissa on huomattavasti vähemmän bussipysäkkejä ja metroasemia kuin lähiöissä, niin uskallan väittää että lähiöiden asukkaat muodostavat huomattavasti suuremman osan HSL-alueen joukkoliikennekäyttäjistä kuin kantakaupungin.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

HSL:n matkustajatilastot, esim vuoden 2015 vuosikertomuksesta sivu 22: https://www.hsl.fi/sites/default/fil...aukeamat_0.pdf

Eiväthän nuo kerro väittämästäsi yhtään mitään ilman alueiden asukaslukuja. Käsittääkseni oikea vertailu olisi alueittain kulkutapaosuuden mukaan. Sitä ei tuossa vuosikertomuksessa ole.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Minusta ei tarvitse katsoa kuin asuntojen hintoja ja todeta, että lähiöasunnoista ei ole pulaa, kantakaupunkimaisista asunnoista on. Tehdään siis lisää niitä jälkimmäisiä – kenenkään ei ole pakko muuttaa niihin, mutta jos niitä tehdään, ne täyttyvät ihan varmasti. Ja jos niitä tehdään paljon, ehkä niiden hintataso voisi muuttua sellaiseksi, että lähiöistäkin voisi muuttaa niihin, jos joku niin tahtoo tehdä.

Kun katsoo esimerkiksi Oikotie-palvelusta vuokrattavia yksiöitä eri alueilta kanta-kaupungista, niin voi todeta että tarjontaa kyllä löytyy. Kallio:79kpl, Punavuori:52kpl, Kamppi:68kpl, Etu-Töölö:56kpl, Taka-Töölö:30kpl, Kruununhaka:10kpl. Yhteensä siis lähes 300 vuokrattavaa yksiötä. Samoilla alueilla kaksioita olisi tarjolla n. 180 kpl. Taitaakin olla niin, että hintapyynnöt ovat jo niin suolaisia, ettei monellakaan ole varaa näitä kantakaupungin asuntoja hankkia. Vai onko mitään järkeä muuttaa 20m2 yksiöön jossa on retkikeittiö ja suihkussa joutuu käymään vessanpytyllä istuen bideellä suihkutellen ja tästä ilosta saa pulittaa 750-850€/kk. Kannatan kyllä että juna -ja metroratojen varteen rakennetaan mahdollisimman tiivistä asumista, mutta en olisi aivan varma että se automaattisesti tulee laskemaan asumisen hintaa. Eiköhän käy juuri toisinpäin, länsimetron myötä esim. Lauttasaaressa ja Matinkylässä asuntojen hinnat ja vuokrat nousee kun yhteydet "paranee"

Hesari tutustui metrottoman Ison Omenan synkkyyteen. Tiivistelmä: Iso Omena kituuttaa autiona, kun metro ei kulje. Tulevaisuudessa helsinkiläiset saapuvat joukoin metrolla Espooseen syömään maustettuja kanansiipiä, sellaisia tuskin saa pääkaupungin ravintoloista. Tällä hetkellä espoolaiset kulkevat Isoon Omenaan autoilla. Liekö ennen metroa olemassakaan mitään Isoon Omenaan vievää joukkoliikennettä.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1476934861978

Alunperin kirjoittanut hmikko

Eiväthän nuo kerro väittämästäsi yhtään mitään ilman alueiden asukaslukuja. Käsittääkseni oikea vertailu olisi alueittain kulkutapaosuuden mukaan. Sitä ei tuossa vuosikertomuksessa ole.

No ei tietenkään, sitä tietoa pitää onkia jostain muualta, mutta nyrkkisääntönä voi todeta että kehäkolmosen sisäpuolisissa lähiöissä joukkoliikenteen käyttö on kuitenkin niin suosittua että pärjää vertailussa kantakaupunkiin. Sitten kun mennään kehän ulkopuolelle tai ns pakettipelto okt-lähiöihin niin kulkutapaosuus tippuu.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

HSL:n matkustajatilastot, esim vuoden 2015 vuosikertomuksesta sivu 22: https://www.hsl.fi/sites/default/fil...aukeamat_0.pdf

Raitiovaunut ovat ainoa joukkoliikenneväline joka kulkee vain kantakaupungissa, ja sen matkustajamäärä oli 55,2 milj.
Vastaavasti lähijuna on käytännössä ainoa joka ei palvele kantakaupungin liikennettä ellei Hki-Psl lasketa, ja sen matkustajamäärä oli 56,5 milj.
Bussit ja metro kulkevat sekä lähiöissä että kantakaupungissa, niiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli n 250 milj, ja koska kantakaupungissa on huomattavasti vähemmän bussipysäkkejä ja metroasemia kuin lähiöissä, niin uskallan väittää että lähiöiden asukkaat muodostavat huomattavasti suuremman osan HSL-alueen joukkoliikennekäyttäjistä kuin kantakaupungin.

t. Rainer

Ok, oletin jostain syystä, että tarkoitit matkasuoritetta per asukas. Seison korjattuna

Perustelusi ei silti kestä tarkastusta: Myös kantakaupungin asukkaat käyttävät lähijunia, jos ovat duunissa jonkin aseman lähistöllä. Samaten lähiöiden asukit käyttävät sporia, kun pitää sieltä metro- tai juna-asemalta päästä eteenpäin. Mutta olisi kyllä absurdia väittää, että 20 % seudun asukkaista (kantakaupunki) tuottaisi yli 50 % seudun joukkoliikennematkoista.

Onhan näitä alueittainkin tutkittu, ettei tarvitse kuvitella lukemia.

Joukkoliikenteen osuus sisäisistä matkoista v. 2012:
Espoo & Kauniainen 21%
Vantaa 19%
Helsinki kantakaupunki 78%

Joukkoliikenteen osuus matkoissa "lähiöistä" Helsingin kantakaupunkiin:
Helsinki 68%
Vantaa 63%
Espoo & Kauniainen 62%

Aika paljon on siis ilmassa joutavaa leimaamista ja vääriä mielikuvia, joita myös tietyt mediat mielellään ovat agendansa tueksi vahvistaneet.

(HSL-julkaisu 27/2013 Liikkumistottumukset Helsingin seudulla)