Länsimetro

Kantakaupungin seuraavissa osissa on n 1.5 km lähimpään S-marketiin tai K-Supermarketiin:
- Eira
- Kaivopuisto
- Hernesaari
- Jätkäsari
- Katajanokka
Tähän asti myös olin sitä mieltä että Töölökin, mutta sinne on ilmestynyt 2 uutta kauppaa ihan äskettäin, toinen entisiin Kaartin kasarmeihin ja toinen Aurataloon. Mutta ennen sitä Töölöstä oli mentävä Kamppiin tai keskustaan asti, jopa yli 2 km, jos halusi kunnolliseen kauppaan.

Kasarmitorilla, Bulsan päässä ja Ruoholahdessa on Smarre, Ruoholahdessa Citymarketkin. Kaikkein kaukaisin paikka eli Katajanokan kärki näyttäisi jäävän linnuntietä aika tarkkaan tuon 1,5 km:n rajan sisäpuolelle Kasarmitorin Smarresta. Tosin jos itse asuisin Skattalla, varmaan menisin spåralla sinne Stockan Herkkuun hakemaan sen, mitä lähi-Alepasta ei saa, koska Kasarmitorille ei käytännössä ole mitään julkisia yhteyksiä.

Hernesaaren hyväksyn – mutta en sittenkään. Siellä kun ei asu ketään. Eteläisimmistä Eiranrannan pistetaloista on 800 m Smarreen.

Ehkä sen voi sanoa lähiön hyväksi, että siellä ne kaupat ovat metro/rautatieasemalla, jonne yleensä on olemassa jonkunlainen bussiyhteys joka puolelta. Jos siis kävelymatka on liian pitkä, niin bussilla pääsee vaihdotta kauppaan. Kantakaupungin reuna-alueilla näin ei välttämättä ole, sillä kaupat ja joukkoliikenne eivät kulje käsi kädessä. Eiranrannasta jos haluaa julkisilla vaihdotta kauppaan, niin se on Kampin keskuksen K-supermarket eikä lähin Smarre.
 
Tämä ei nyt ole oikea foorumi leuhkia asuinalueiden paremmuudesta. Jos on varaa asua Tölössä tai Punavuoressa niin on tehnyt tietoisen valinnan eikä tarvitse tulla vinoilemaan lähiöasukkaille jotka käyttävät joukkoliikennepalveluja huomattavasti enemmän kuin kantakaupungin asukkaat. Lähiöissä asuu pk-seudun asukkaista yli 80%.
Haluaisin kyllä nähdä lähteen väitteelle, että lähiöasukit käyttävät joukkoliikennepalveluita kantakaupungin asukkaita enemmän. Väite itsessään kuulostaa jopa uskottavalta: Täällä kun on niin lyhyt matka kaikkialle, että sen voi taittaa mukavasti kävellen tai fillarilla :)

Muistelen kuitenkin nähneeni päinvastaisia tuloksia joukkoliikenteen käytöstä, lähiöissä kuitenkin se autoilu on niin mukavaa.

Kantakaupungin seuraavissa osissa on n 1.5 km lähimpään S-marketiin tai K-Supermarketiin:
- Eira
- Kaivopuisto
- Hernesaari
- Jätkäsari
- Katajanokka
Tähän asti myös olin sitä mieltä että Töölökin, mutta sinne on ilmestynyt 2 uutta kauppaa ihan äskettäin, toinen entisiin Kaartin kasarmeihin ja toinen Aurataloon. Mutta ennen sitä Töölöstä oli mentävä Kamppiin tai keskustaan asti, jopa yli 2 km, jos halusi kunnolliseen kauppaan.
Tämä nyt on ihan puutaheinää valita vain S-Market tai K-Supermarket kunnollisiin kauppoihin, ja muutenkin älytöntä itkemistä. Voisit vaikka piirtää kartalle pk-seudun "kunnolliset ruokakaupat" ja katsella mitkä alueet ovat näistä kaukana.

Voisin kuvitella asuvani kantakaupungissa jos ei tarvitsisi uhrautua sitä varten taloudellisesti, ja olisi sellainen perhe joka voi ja haluaa asua siellä. Itseäni ei liikenteen melu häiritsisi, on sen verran hyvät unenlahjat, mutta kaikilla muilla ei ole, ja perheessä on muita sairauksia kuten astmaa ja muita joita en haluaisi eritellä joka tekee heille asumisen kantakaupungissa sen heikon ilmanlaadun vuoksi täysin mahdottomaksi. Jos pystyisin valitsemaan, valitsisin varmaan jonkun rauhallisemman kolkan kantakaupungista tai vähän erillään olevasta puutarhakaupungista, mutta taloudelliset realiteetit ovat niiden kohdalla vieläkin mahdottomampia.
Niin, kantakaupungissa on kalliimpaa, joten siellä asutaan ahtaammin. Nämä on niitä valintoja. Ja yleensä muuten hinta kertoo kysynnän ja tarjonnan välisesstä tasapainosta, vaikka sitä kuinka yrittäisi muuten selitellä.

Ps. oma kämppäni on omakotimattoa hiljaisempi, kun ikkunat aukeavat sisäpihalle. Ilmanlaadussakaan en ole moittimisen varaa havainnut, mutta toki Manskun tai Hämeentien varsi on yhtä heikko kuin Leppävaara tai Tikkurila.

Ollaanpa taas kaukana Länsimetrosta. No, sainpahan siitä tiukan kirittäjän Dippatyölleni :)
 
Otanpa itsekin kantaa tähän hauskaan Kaupunki vs. Lähiö keskusteluun vaikkei länsimetroon mitenkään liitykään. Itse olen viettänyt varhaisnuoruuteni 80-90-luvuilla pahamaineisessa Kontulassa ja parempimaineisessa Maunulassa. Tuohon aikaan Kontulassa oli hyvin paljon alkoholin suurkuluttajia kun taas Maunulassa eläkeläisten osuus oli suuri. Nykyään taas Kontulassa taitaa olla enemmän kansainvälistä "pöhinää" ja se 90-luvun A-kansa taitaa olla jo suurimmaksi osaksi manan majoilla tai ikä on muuten tehnyt tehtävänsä. Maunulassa vanhusten osuus on varmaan edelleenkin suhteellisen korkea mutta eiköhän sinnekin ole sijoittunut jonkin verran kulttuurimme rikastuttajia. Kun tarjoutui mahdollisuus vuonna -98 muuttaa Kamppiin niin oli se lähiöissä kasvaneelle nuorelle huikea elämänmuutos. 10 vuotta kului Kampissa samassa osoitteessa ja työpaikat olivat kävelyetäisyydellä. Sitten se kaupungin "pöhinä" alkoi kuitenkin kyllästyttää ja seurasi muutto Länsi-Vantaalle Pähkinärinteeseen. Tuntui käsittämättömältä muuttaa jonnekin Vantaalle joka vaikutti olevan täysin korvessa kun tuntui ettei se Vihdintie pääty ikinä. Alkujärkytys meni ohi ja pikkuhiljaa sopeuduin uuteen asuinalueeseeni. Työpaikkakin löytyi Keski-Vantaalta ja silloin työmatka hoitui yhdellä bussilla. Nykyisin sama matka olisi kehäradan ansiosta vaihdollinen. Myöhemmin kuitenkin työpaikka vaihtui kävelymatkan päähän kodista. Pähkinärinteessä kului 7 vuotta kunnes isäni kuoltua jouduin muuttamaan takaisin Kamppiin. Vuoden jaksoin kestää sitä kaupungin "pöhinää" ja työmatkoja ruuhkaisen kaupungin läpi Vantaalle. Viime keväänä päätin ettei kaupunkielämä sovi enää minulle. Myin Kampin kaksioni ja sillä rahalla sain kaksi samankokoista kaksiota Pähkinärinteestä. Ruokaravintoloissa käyn erittäin harvoin enkä myöskään tarvitse kivijalkakauppojen palveluja joten lähiostarin tarjoamat palvelut riittävät vallan mainiosti. Jos tarvitsee jotain spesiaalia, niin matkustan bussilla tai fillarilla Myyrmanniin tai Variston/Petikon kauppakeskittymään. Fillarointikin täällä on rauhallisempaa ja turvallisempaa kuin kaupungin vilskeessä. Meitä on moneen junaan, jotkin vannovat kaupunkiasumisen nimeen kun taas joillekin rauhallinen lähiöelämä sopii paremmin. En oikein ymmärrä miksi näitä pitää asettaa vastakkain.
 
Ensinnäkin moderaattori voisi siirtää näitä uudempia viestejä pois Länsimetro-ketjusta, sillä tosiaankin joku Vauva-lehden keskustelupalsta sopisi paremmin tällaiselle off-topic kantakaupunki/esikaupunki-viestitykselle, koska tämä Länsimetro-keskustelu on jo muutenkin venynyt ylipitkäksi.

Mutta siis omana kommenttinani haluaisin todeta, että kun oman reilusti yli 50 vuotta kestäneen elämäni aikana olen asunut mm. niin Rööperissä, Puotilassa, Etelä-Espoossa samoin kuin myös kerrostaloissa ja pientaloissa, niin aivan turhaa on iskeä leimakirveellä ihmisiä ikuisesti keskusta/lähiö-henkilöiksi.

Koska ainakin omien kokemuksieni mukaan käsitys kulloinkin parhaasta asuinpaikasta vaihtuu hyvin pitkälti iän mukaan.

Sillä kyllä silloin joskus nuorena 20-35-vuotiaana parasta oli oma poikamieskämppä kerrostalossa, josta hyvillä joukkoliikenneyhteyksillä oli n. 10 minuutin matka Helsingin keskustaan kaikenlaisiin ilta-aktiviteetteihin ym.

Mutta sitten kun hieman aikuisempana olet avioliitossa ja perheeseesi sitoutunut, niin pientalo esikaupunkialueella omine pihoineen ja puutarhoineen on kyllä ollut paljon miellyttävämpi asuinympäristö kaikille meille läheisimmille.

Ja vaikka asuminen pientalossa on minulle edelleen paras vaihtoehto, niin täytyy toki kyllä henkisesti varautua myös tulevien vuosikymmenien ikääntymiseen, eli sitten kun ei omia lumitöitään tai puutarhaansa enää jaksa hoitaa saatikka kulkea kaksikerroksisen asuntomme portaissa, niin silloin hissillinen kerrostalo tai palvelutalo voi olla hyvinkin väistämättä toivotuin asuntoratkaisu.
 
Haluaisin kyllä nähdä lähteen väitteelle, että lähiöasukit käyttävät joukkoliikennepalveluita kantakaupungin asukkaita enemmän. Väite itsessään kuulostaa jopa uskottavalta: Täällä kun on niin lyhyt matka kaikkialle, että sen voi taittaa mukavasti kävellen tai fillarilla :)
HSL:n matkustajatilastot, esim vuoden 2015 vuosikertomuksesta sivu 22: https://www.hsl.fi/sites/default/files/hsl_vuosikertomus_fi_2015_aukeamat_0.pdf

Raitiovaunut ovat ainoa joukkoliikenneväline joka kulkee vain kantakaupungissa, ja sen matkustajamäärä oli 55,2 milj.
Vastaavasti lähijuna on käytännössä ainoa joka ei palvele kantakaupungin liikennettä ellei Hki-Psl lasketa, ja sen matkustajamäärä oli 56,5 milj.
Bussit ja metro kulkevat sekä lähiöissä että kantakaupungissa, niiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli n 250 milj, ja koska kantakaupungissa on huomattavasti vähemmän bussipysäkkejä ja metroasemia kuin lähiöissä, niin uskallan väittää että lähiöiden asukkaat muodostavat huomattavasti suuremman osan HSL-alueen joukkoliikennekäyttäjistä kuin kantakaupungin.

t. Rainer
 
Koska ainakin omien kokemuksieni mukaan käsitys kulloinkin parhaasta asuinpaikasta vaihtuu hyvin pitkälti iän mukaan.

En tiedä minkä ikäinen olet, mutta rohkenen väittää, että tuo näkemys on jo vähän vanhanaikainen. Perinteinen "stadin slummissa skidinä, Kallion sykkeessä opiskelijaboksissa, lähiön rauhassa lasten kanssa" ei enää mene niin kuin se joskus meni. Kalliossa kasvaa lapsia niin paljon, että kaupunki on hätää kärsimässä, kun niille lapsille ei ole osattu suunnitella päivähoito- eikä koulupaikkoja. 70-80-luvuilla syntyneet eivät enää tahdokaan muuttaa lähiöihin lapset saatuaan –*tai ainakaan kaikki eivät halua, ja niitä haluttomia on sen verran paljon, että sillä on jo merkitystä.

Minä väittäisin näin: yksilön käsitys kulloinkin parhaasta asuinpaikasta vaihtelee elämäntilanteiden mukaan – tai on vaihtelematta. Mutta ennen kaikkea yksilöllisyys taitaa olla 2010-luvulla suurempaa kuin lähiörakentamisen suurina vuosikymmeninä. Ei ole enää sitä suurta massaa, joka muutti maalta kaupunkiin ja tahtoi kaupungissakin nähdä ikkunasta mäntymetsän. Eikä ole sitä suurta massaa, joka oli kituuttanut keskikaupungin vanhanaikaisissa puutaloissa ja ahtaissa pikkuasunnoissa ja joille lähiön aravakolmio, sähköhella ja ikioma kylpyamme olivat unelmien täyttymys. On vain mukavuuksien äärellä kasvaneita ihmisiä, joiden preferenssit vaihtelevat.

Ihan varmasti on niin, että moni haluaa asua kantakaupungissa ja ihan yhtä varmasti on niin, että moni haluaa asua lähiössä. Varmaan jokainen meistä sallii kanssaihmiselle sen, että tämä asuu ihan kummassa tahansa. Homma menee pieleen vasta siinä vaiheessa, kun ryhdytään keskustelemaan siitä, mitä pitäisi rakentaa kaikille niille, jotka ovat vasta muuttamassa pk-seudulle. Tehdäänkö lisää lähiötä, vai lisää kantakaupunkia. Tuossa kohtaa rajalinja tuntuu menevän vähän sen mukaan, mistä itse kukin kulloinkin tykkää. Lähiön ystävä haluaa lisää lähiötä, metroa ja liityntäbusseja (tai ei se niitä liityntäbusseja varmaan halua, mutta ne kuuluvat diiliin, halusi tai ei), kantakaupungin ystävä lisää korttelikaupunkia ja ratikkaa. No, jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen mutta minusta ei tarvitse katsoa kuin asuntojen hintoja ja todeta, että lähiöasunnoista ei ole pulaa, kantakaupunkimaisista asunnoista on. Tehdään siis lisää niitä jälkimmäisiä – kenenkään ei ole pakko muuttaa niihin, mutta jos niitä tehdään, ne täyttyvät ihan varmasti. Ja jos niitä tehdään paljon, ehkä niiden hintataso voisi muuttua sellaiseksi, että lähiöistäkin voisi muuttaa niihin, jos joku niin tahtoo tehdä.
 
Minusta ei tarvitse katsoa kuin asuntojen hintoja ja todeta, että lähiöasunnoista ei ole pulaa, kantakaupunkimaisista asunnoista on. Tehdään siis lisää niitä jälkimmäisiä – kenenkään ei ole pakko muuttaa niihin, mutta jos niitä tehdään, ne täyttyvät ihan varmasti. Ja jos niitä tehdään paljon, ehkä niiden hintataso voisi muuttua sellaiseksi, että lähiöistäkin voisi muuttaa niihin, jos joku niin tahtoo tehdä.

Kun katsoo esimerkiksi Oikotie-palvelusta vuokrattavia yksiöitä eri alueilta kanta-kaupungista, niin voi todeta että tarjontaa kyllä löytyy. Kallio:79kpl, Punavuori:52kpl, Kamppi:68kpl, Etu-Töölö:56kpl, Taka-Töölö:30kpl, Kruununhaka:10kpl. Yhteensä siis lähes 300 vuokrattavaa yksiötä. Samoilla alueilla kaksioita olisi tarjolla n. 180 kpl. Taitaakin olla niin, että hintapyynnöt ovat jo niin suolaisia, ettei monellakaan ole varaa näitä kantakaupungin asuntoja hankkia. Vai onko mitään järkeä muuttaa 20m2 yksiöön jossa on retkikeittiö ja suihkussa joutuu käymään vessanpytyllä istuen bideellä suihkutellen ja tästä ilosta saa pulittaa 750-850€/kk. Kannatan kyllä että juna -ja metroratojen varteen rakennetaan mahdollisimman tiivistä asumista, mutta en olisi aivan varma että se automaattisesti tulee laskemaan asumisen hintaa. Eiköhän käy juuri toisinpäin, länsimetron myötä esim. Lauttasaaressa ja Matinkylässä asuntojen hinnat ja vuokrat nousee kun yhteydet "paranee"
 
Hesari tutustui metrottoman Ison Omenan synkkyyteen. Tiivistelmä: Iso Omena kituuttaa autiona, kun metro ei kulje. Tulevaisuudessa helsinkiläiset saapuvat joukoin metrolla Espooseen syömään maustettuja kanansiipiä, sellaisia tuskin saa pääkaupungin ravintoloista. Tällä hetkellä espoolaiset kulkevat Isoon Omenaan autoilla. Liekö ennen metroa olemassakaan mitään Isoon Omenaan vievää joukkoliikennettä.

http://www.hs.fi/kaupunki/a1476934861978
 
Eiväthän nuo kerro väittämästäsi yhtään mitään ilman alueiden asukaslukuja. Käsittääkseni oikea vertailu olisi alueittain kulkutapaosuuden mukaan. Sitä ei tuossa vuosikertomuksessa ole.
No ei tietenkään, sitä tietoa pitää onkia jostain muualta, mutta nyrkkisääntönä voi todeta että kehäkolmosen sisäpuolisissa lähiöissä joukkoliikenteen käyttö on kuitenkin niin suosittua että pärjää vertailussa kantakaupunkiin. Sitten kun mennään kehän ulkopuolelle tai ns pakettipelto okt-lähiöihin niin kulkutapaosuus tippuu.

t. Rainer
 
Hesari tutustui metrottoman Ison Omenan synkkyyteen. Tiivistelmä: Iso Omena kituuttaa autiona, kun metro ei kulje.
http://www.hs.fi/kaupunki/a1476934861978

Hesari on hyvin jäljillä. Metron valmistumisen myötä Etelä-Espoossa Tapiola ja Matinkylä vilkastuvat selvästi. Samalla nuo aluekeskukset pystyvät ylläpitämään selvästi laajempaa palvelutarjontaa kuin nykyään. Tuo korostuu ravintoloissa, joissa joukkoliikenteen käyttäjät ovat potentiaalisesti todella suuri käyttäjäryhmä. Aikaisemmin matkustajat ovat menneet suoraan Kampista bussilla kotiin ja yleensä jääneet sinne, metron valmistumisen jälkeen merkittävä osa heistä käyttää erilaisia palveluita matkalla.
 
HSL:n matkustajatilastot, esim vuoden 2015 vuosikertomuksesta sivu 22: https://www.hsl.fi/sites/default/files/hsl_vuosikertomus_fi_2015_aukeamat_0.pdf

Raitiovaunut ovat ainoa joukkoliikenneväline joka kulkee vain kantakaupungissa, ja sen matkustajamäärä oli 55,2 milj.
Vastaavasti lähijuna on käytännössä ainoa joka ei palvele kantakaupungin liikennettä ellei Hki-Psl lasketa, ja sen matkustajamäärä oli 56,5 milj.
Bussit ja metro kulkevat sekä lähiöissä että kantakaupungissa, niiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli n 250 milj, ja koska kantakaupungissa on huomattavasti vähemmän bussipysäkkejä ja metroasemia kuin lähiöissä, niin uskallan väittää että lähiöiden asukkaat muodostavat huomattavasti suuremman osan HSL-alueen joukkoliikennekäyttäjistä kuin kantakaupungin.

t. Rainer

Ok, oletin jostain syystä, että tarkoitit matkasuoritetta per asukas. Seison korjattuna :D

Perustelusi ei silti kestä tarkastusta: Myös kantakaupungin asukkaat käyttävät lähijunia, jos ovat duunissa jonkin aseman lähistöllä. Samaten lähiöiden asukit käyttävät sporia, kun pitää sieltä metro- tai juna-asemalta päästä eteenpäin. Mutta olisi kyllä absurdia väittää, että 20 % seudun asukkaista (kantakaupunki) tuottaisi yli 50 % seudun joukkoliikennematkoista.
 
Onhan näitä alueittainkin tutkittu, ettei tarvitse kuvitella lukemia.

Joukkoliikenteen osuus sisäisistä matkoista v. 2012:
Espoo & Kauniainen 21%
Vantaa 19%
Helsinki kantakaupunki 78%

Joukkoliikenteen osuus matkoissa "lähiöistä" Helsingin kantakaupunkiin:
Helsinki 68%
Vantaa 63%
Espoo & Kauniainen 62%

Aika paljon on siis ilmassa joutavaa leimaamista ja vääriä mielikuvia, joita myös tietyt mediat mielellään ovat agendansa tueksi vahvistaneet.

matkat2012.jpg (HSL-julkaisu 27/2013 Liikkumistottumukset Helsingin seudulla)
 
Hesari on hyvin jäljillä. Metron valmistumisen myötä Etelä-Espoossa Tapiola ja Matinkylä vilkastuvat selvästi. Samalla nuo aluekeskukset pystyvät ylläpitämään selvästi laajempaa palvelutarjontaa kuin nykyään. Tuo korostuu ravintoloissa, joissa joukkoliikenteen käyttäjät ovat potentiaalisesti todella suuri käyttäjäryhmä. Aikaisemmin matkustajat ovat menneet suoraan Kampista bussilla kotiin ja yleensä jääneet sinne, metron valmistumisen jälkeen merkittävä osa heistä käyttää erilaisia palveluita matkalla.

Voi olla että Ison omenan raivntolatarjonta ampuu nyt vähän yläkanttiin ja osa tulee varmaan vaihtamaan omistajaa ja repertoaaria. Se mun täytyy sanoa että esim Leppävaaran Sellossa on aika aneemisesti ravintoloita, ne ainoat pari pubia on aina täynnä "Nokia-insinöörejä".

t. Rainer

---------- Viestit yhdistetty klo 11:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:10 ----------

Onhan näitä alueittainkin tutkittu, ettei tarvitse kuvitella lukemia.

Joukkoliikenteen osuus sisäisistä matkoista v. 2012:
Espoo & Kauniainen 21%
Vantaa 19%
Helsinki kantakaupunki 78%

Joukkoliikenteen osuus matkoissa "lähiöistä" Helsingin kantakaupunkiin:
Helsinki 68%
Vantaa 63%
Espoo & Kauniainen 62%

Aika paljon on siis ilmassa joutavaa leimaamista ja vääriä mielikuvia, joita myös tietyt mediat mielellään ovat agendansa tueksi vahvistaneet.
Mun mielestäni se ei anna mitenkään synkkää kuvaa lähiöistä koska 62, 63 ja 68% ei ole niin kamalan paljon vähemmän kuin 78%.
Espoon ja Vantaan sisäisten matkojen osuuden pienuus toki ihmetytttää. Helsingin lähiöiden välissä se on sentään 35%.

Ihmiset lähiöissä ehkä ilmoittavat "matkaksi" herkemmin sellaiset lyhyetkin joita tehdään jalan kun taas paljasjalkaiset stadilaiset mielivät matkaksi vain sellaiset joita tehdään jollain ajoneuvolla. Tämä on siis minun teoriaani, ei virallinen totuus.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Voi olla että Ison omenan raivntolatarjonta ampuu nyt vähän yläkanttiin ja osa tulee varmaan vaihtamaan omistajaa ja repertoaaria. Se mun täytyy sanoa että esim Leppävaaran Sellossa on aika aneemisesti ravintoloita, ne ainoat pari pubia on aina täynnä "Nokia-insinöörejä".

Jep. Hesarin mukaan Isoon Omenaan on tulossa ensi kevääseen mennessä yhteensä 50 ravintolaa. Se on valtava määrä ravintoloita yhdessä kasassa, kun ollaan kuitenkin aluekeskuksessa. Koko Espoossa on tällä hetkellä Tripadvisorin mukaan 128 ravintolaa, toki tuossa ei taida ihan kaikki henkilöstöravintolat ja nakkikioskit olla mukana.
 
Takaisin
Ylös