Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut kompura

Onko näistä (tämänkertaisista) ongelmista näkynyt vielä missään tarkempaa analyysiä? Jos tuosta HS:n jutusta käsitin edes sinne päin, niin kyse olisi metrojunien ja asemien maadoitusten välille muodostuvasta liian suuresta jännite-erosta, kun samassa virtapiirissä on samanaikaisesti kaksi junaa kiihdyttämässä. Vaikuttaisi siis siltä, että ratavirtapiirin maadoitus (ja virransyöttö muutenkin?) olisi reippaasti alimitoitettu. Ilmeisesti ratavirtapiirin maadoituksia on jo vahvistettu VTT:n suosituksesta.

Juurisyy ei siis olisi mikään yliherkät suojaukset vaan ratamaadoituksen alimitoitus. Tämä tuskin korjaantuu millään releiden vaihdolla tai muulla purkalla vaan edellyttää korjauksia ratasähköihin. Ei taida olla ihan helppo korjattava, jos ei tullut kuntoon edes VTT:n ohjeilla? Mahtaako samoja ongelmia esiintyä myös, kun kaksi junaa jarruttaa samanaikaisesti samassa virtapiirissä?

Jotenkin veikkaisin, että jutussa on mennyt jännite ja virta iloisesti sekaisin: uudet junat ottavat enemmän virtaa kuin M100 jonka mukaan sähkönsyöttö on länsimetrossakin suunniteltu, ja siksi ylivirtareleet paukkuu.

Alunperin kirjoittanut kompura

Onko näistä (tämänkertaisista) ongelmista näkynyt vielä missään tarkempaa analyysiä? Jos tuosta HS:n jutusta käsitin edes sinne päin, niin kyse olisi metrojunien ja asemien maadoitusten välille muodostuvasta liian suuresta jännite-erosta, kun samassa virtapiirissä on samanaikaisesti kaksi junaa kiihdyttämässä.

Tahtoo olla niin, että Helsingin Sanomat tai mikä tahasa sanomalehti on väärä aviisi, jos pitää saada kunnollista tietoa keittiösaksia monimutkaisempaan tekniseen vempaimeen liittyvistä asoista.

Jutun keskeinen ns. uutinen oli, että M300-juna vie enemmän sähköä kuin M100-juna, jolle sähköverkko on suunniteltu. M300-kalusto kuitenkin on ollut itämetron puolella käytössä jo jonkin aikaa, eli todellinen syy on jossain muualla kuin mitoituksessa.

Alunperin kirjoittanut jodo

Jotenkin veikkaisin, että jutussa on mennyt jännite ja virta iloisesti sekaisin: uudet junat ottavat enemmän virtaa kuin M100 jonka mukaan sähkönsyöttö on länsimetrossakin suunniteltu, ja siksi ylivirtareleet paukkuu.

Joo, oli kyllä varmaan useamman ihmisen mittainen rikkinäinen puhelin viimeisestä sähköalan ihmisestä. Toimittaja-parka. kauanko kestäisi, jos pitäisi maadoitusta vahvistaa?

Lontoon systeemi käyttöön?

Alunperin kirjoittanut Ketorin

Joo, oli kyllä varmaan useamman ihmisen mittainen rikkinäinen puhelin viimeisestä sähköalan ihmisestä. Toimittaja-parka. kauanko kestäisi, jos pitäisi maadoitusta vahvistaa?

Koetin oikoa toimittajan artikkelia vastaamaan sähköteknisiä ratkaisuja, mutta ihan teknisesti täydellistä suoritusta ei artikkeliin silti saatu

Länsimeton sähköjärjestelmä on kyllä suunniteltu kestämään M300:n virranotto myös sellaisessa (suunnitellussa) poikkeustilanteessa, jossa yksi syöttöasema on poissa käytöstä. Viime viikkojen koeajoissa havaitut ongelmat paluuvirran kanssa eivät liity tähän mitoitukseen. Syy on osin vielä mysteeri, mutta tämän päivän koeajoja ennen tehtiin kytkentämuutoksia Helsingin metron ja Länsimetron välillä, jotka näyttäisivät auttaneen ongelmaan. Koeajopäivän päätyttyä saamme tästä lisää selvyyttä kun radalle asennettujen mittalaitteiden tulokset saadaan purettua.

-Artturi

Alunperin kirjoittanut jodo

Jotenkin veikkaisin, että jutussa on mennyt jännite ja virta iloisesti sekaisin: uudet junat ottavat enemmän virtaa kuin M100 jonka mukaan sähkönsyöttö on länsimetrossakin suunniteltu, ja siksi ylivirtareleet paukkuu.

Tämä on toki mahdollista. Yleensä kuitenkin on niin, että maallikon puhuessa sähköstä virrasta, jännitteestä ja tehosta tulee kaikesta virtaa. On aika harvinaista, että virtä muuttuisi jännitteeksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:00 ----------

Alunperin kirjoittanut ArtiZi

Koetin oikoa toimittajan artikkelia vastaamaan sähköteknisiä ratkaisuja, mutta ihan teknisesti täydellistä suoritusta ei artikkeliin silti saatu

Länsimeton sähköjärjestelmä on kyllä suunniteltu kestämään M300:n virranotto myös sellaisessa (suunnitellussa) poikkeustilanteessa, jossa yksi syöttöasema on poissa käytöstä. Viime viikkojen koeajoissa havaitut ongelmat paluuvirran kanssa eivät liity tähän mitoitukseen. Syy on osin vielä mysteeri, mutta tämän päivän koeajoja ennen tehtiin kytkentämuutoksia Helsingin metron ja Länsimetron välillä, jotka näyttäisivät auttaneen ongelmaan. Koeajopäivän päätyttyä saamme tästä lisää selvyyttä kun radalle asennettujen mittalaitteiden tulokset saadaan purettua.

Jos nyt oikein katsoin, niin metron sähköt on toteutettu 750V DC syötöllä. M300:ssa on 12 kpl 230 kW moottoreita, eli ne tuottavat 2760 kW tehon. 100% hyötysuhteellakin tämä merkitsee 3680 A virtaa, käytännössä varmaan 4 kA:n luokkaa. Jos syötöissä on vähänkään mittaa, niin virtapiirissä alkaa äkkiä kertyä merkittäviä jännitehäviöitä. Jos junassa on jonkinlaiset hakkurit tehonsyötössä, niin häviöt kompensoidaan helposti virtaa kasvattamalla -> vielä enemmän jännitehäviötä.

Jännitehäviöt näkyvät käytännössä siinä, että junan näennäinen maataso (ts. raide?) voi poiketa merkittävästikin aseman verkkosähkön maatasosta. En pitäisi mitenkään mahdottomana, että tätä jännite-eroa valvottaisiin ja rajan ylittyessä jokin suoja laukeaisi. Tilanne, jossa jokin syöttöasema puuttuu välistä, olisi pahin mahdollinen.

Tilanteen korjaaminen ei välttämättä ole helppoa, etenkään jos se ei tullut VTT:n ohjeilla kuntoon. Näillä virroilla mikään kevyt lisämaadoitus tuskin suuremmin auttaa vaan syöttöasemia olisi rakennettava tiheämmin. Olisikohan helpompaa nostaa koko metron jännitettä... Eipä ihme, että Länsimetro haluaisi luovuttaa koko roskan HSL:lle mahdollisimman pikaisesti...

Miten syötöt ja suojaukset on toteutettu vanhassa metrossa? Miksi siellä ei ole näitä ongelmia?

käytännössä varmaan 4 kA:n luokkaa.

Ihan oikein laskettu. Yksittäisen junan ottamat virrat ovat tätä luokkaa, vähän suurempiakin. Tämä ei kuitenkaan ole se ongelma.

Jännitehäviöt näkyvät käytännössä siinä, että junan näennäinen maataso (ts. raide?) voi poiketa merkittävästikin aseman verkkosähkön maatasosta. En pitäisi mitenkään mahdottomana, että tätä jännite-eroa valvottaisiin ja rajan ylittyessä jokin suoja laukeaisi. Tilanne, jossa jokin syöttöasema puuttuu välistä, olisi pahin mahdollinen.

Järjestelmä on mitoitettu siten, että se kestää yhden syöttöaseman puuttumisen välistä.

Miten syötöt ja suojaukset on toteutettu vanhassa metrossa? Miksi siellä ei ole näitä ongelmia?

Länsimetron ratkaisu ei olennaisesti poikkea Helsingin metron vastaavasta. Yksi vikamahdollisuus on ollut nimen omaan se, että sähköjärjestelmät ovat olleet erillisiä ja releet ovat lauenneet jännitepiikeistä, jotka ovat tulleet järjestelmien rajan yli siirryttäesssä.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Mikä metron jännite noin käytännössä on, ja mikä on vaihteluväli? Ratikkapuolella nimellisjännite on 600V, mutta käytännössä jännite on muutaman kymmenen volttia korkeampi ja käynee piikeissä lähellä 700V.

Metrossa suuruusluokat on tyhjäkäyntijännite on 800 V, maksimijännite 900 V ja minimi 500 V.

Jossain Facebook-keskustelussa näin maininnan siitä, että koeajot on toteutettava koko päivän kestävinä sen vuoksi, että niiden aloittaminen ja lopettaminen edellyttää säätöjä ja kytkentöjä järjestelmissä ja esimerkiksi Ruoholahden kääntöraiteen poistamista käytöstä. Osaako joku avata, miksi RL:n kääntöä ei voida käyttää ja voidaanko esimerkiksi Kampissa kääntää junia koeajojen tai tulevan liikennöinnin aikana? Ja onko niin, että nämä rajoitteet poistuvat sitten kun Helsingissä siirrytään vastaavaan asetinlaitteeseen kuin Espoossa? Ohjataanko muuten Länsimetroa ja vanhaa linjaa nyt eri asetinlaitteilla eri paikoista?

Olin tänään metrossa matkalla länteen joka seisoi Kampissa asemalla klo 16.54 ainakin kaksi minuuttia ennenkuin jatkettiin Ruoholahteen. Riippumatta siitä johtuiko odotus edelleolevasta yksiköstä, sähkönsyötöstä vai muusta toivottavasti linjaliikenne saadaan toimimaan paremmin. Muutenhan metroasemien läheisyyksien matka-aikasäästöt valuvat hukkaan kun ei olla luvatussa ajassa esim. Tapiolassa tai Matinkylässä. Metro on kyllä mukavampi, kuin nykyinen bussisysteemi.

Länsimetron erityistilintarkastus valmistui, raportti karua luettavaa: Metroa alettiin tehdä puutteellisilla suunnitelmilla, yllätyksiin ei varauduttu ja selitykset kustannusten noususta ontuvat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005395331.html
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/5...lla-raporttiin. Esimerkiksi Lauttasaaren ja Koivusaaren asemat ovat kustannusarvioon verrattuna kallistuneet 77 prosentilla ja Otaniemen asema 80 prosentilla.

Lypsettiinköhän Länsimetrolla rahaa Hyvä Veli-verkoston avulla ? Tarpeetonta urakkaa ja muuta sellaista, joista sitten iso lasku. Vai kiistääkö joku.?

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Lypsettiinköhän Länsimetrolla rahaa Hyvä Veli-verkoston avulla ? Tarpeetonta urakkaa ja muuta sellaista, joista sitten iso lasku. Vai kiistääkö joku.?

Vanhan amerikkalaisen viisauden mukaan ei pidä olettaa pahaa tahtoa siinä, mikä selittyy tavallisella tunaroinnilla. Myöhästymiset ja budjettiylitykset ovat olleet sitä luokkaa, että hyvistä veljistä aika moni näyttää pahalta, eikä se varmaan ollut tarkoituksena. Toki urakoitsija laskuttaa niin paljon kuin kerkiää, kun tilaajapuolella ei ole homma hallussa ja se tilaa lisätöitä lisätöiden perään.