Länsimetro
- Viestiketjun aloittaja juhanahi
- Aloituspäivämäärä
-
- Tunnisteet
- länsimetro metro metropeli
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2008
- Viestit
- 351
Jotenkin veikkaisin, että jutussa on mennyt jännite ja virta iloisesti sekaisin: uudet junat ottavat enemmän virtaa kuin M100 jonka mukaan sähkönsyöttö on länsimetrossakin suunniteltu, ja siksi ylivirtareleet paukkuu.
Tahtoo olla niin, että Helsingin Sanomat tai mikä tahasa sanomalehti on väärä aviisi, jos pitää saada kunnollista tietoa keittiösaksia monimutkaisempaan tekniseen vempaimeen liittyvistä asoista.
Jutun keskeinen ns. uutinen oli, että M300-juna vie enemmän sähköä kuin M100-juna, jolle sähköverkko on suunniteltu. M300-kalusto kuitenkin on ollut itämetron puolella käytössä jo jonkin aikaa, eli todellinen syy on jossain muualla kuin mitoituksessa.
Joo, oli kyllä varmaan useamman ihmisen mittainen rikkinäinen puhelin viimeisestä sähköalan ihmisestä. Toimittaja-parka. kauanko kestäisi, jos pitäisi maadoitusta vahvistaa?
Lontoon systeemi käyttöön?
Koetin oikoa toimittajan artikkelia vastaamaan sähköteknisiä ratkaisuja, mutta ihan teknisesti täydellistä suoritusta ei artikkeliin silti saatu
Länsimeton sähköjärjestelmä on kyllä suunniteltu kestämään M300:n virranotto myös sellaisessa (suunnitellussa) poikkeustilanteessa, jossa yksi syöttöasema on poissa käytöstä. Viime viikkojen koeajoissa havaitut ongelmat paluuvirran kanssa eivät liity tähän mitoitukseen. Syy on osin vielä mysteeri, mutta tämän päivän koeajoja ennen tehtiin kytkentämuutoksia Helsingin metron ja Länsimetron välillä, jotka näyttäisivät auttaneen ongelmaan. Koeajopäivän päätyttyä saamme tästä lisää selvyyttä kun radalle asennettujen mittalaitteiden tulokset saadaan purettua.
-Artturi
Tämä on toki mahdollista. Yleensä kuitenkin on niin, että maallikon puhuessa sähköstä virrasta, jännitteestä ja tehosta tulee kaikesta virtaa. On aika harvinaista, että virtä muuttuisi jännitteeksi.
---------- Viestit yhdistetty klo 21:25 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:00 ----------
Koetin oikoa toimittajan artikkelia vastaamaan sähköteknisiä ratkaisuja, mutta ihan teknisesti täydellistä suoritusta ei artikkeliin silti saatu
Länsimeton sähköjärjestelmä on kyllä suunniteltu kestämään M300:n virranotto myös sellaisessa (suunnitellussa) poikkeustilanteessa, jossa yksi syöttöasema on poissa käytöstä. Viime viikkojen koeajoissa havaitut ongelmat paluuvirran kanssa eivät liity tähän mitoitukseen. Syy on osin vielä mysteeri, mutta tämän päivän koeajoja ennen tehtiin kytkentämuutoksia Helsingin metron ja Länsimetron välillä, jotka näyttäisivät auttaneen ongelmaan. Koeajopäivän päätyttyä saamme tästä lisää selvyyttä kun radalle asennettujen mittalaitteiden tulokset saadaan purettua.
Jos nyt oikein katsoin, niin metron sähköt on toteutettu 750V DC syötöllä. M300:ssa on 12 kpl 230 kW moottoreita, eli ne tuottavat 2760 kW tehon. 100% hyötysuhteellakin tämä merkitsee 3680 A virtaa, käytännössä varmaan 4 kA:n luokkaa. Jos syötöissä on vähänkään mittaa, niin virtapiirissä alkaa äkkiä kertyä merkittäviä jännitehäviöitä. Jos junassa on jonkinlaiset hakkurit tehonsyötössä, niin häviöt kompensoidaan helposti virtaa kasvattamalla -> vielä enemmän jännitehäviötä.
Jännitehäviöt näkyvät käytännössä siinä, että junan näennäinen maataso (ts. raide?) voi poiketa merkittävästikin aseman verkkosähkön maatasosta. En pitäisi mitenkään mahdottomana, että tätä jännite-eroa valvottaisiin ja rajan ylittyessä jokin suoja laukeaisi. Tilanne, jossa jokin syöttöasema puuttuu välistä, olisi pahin mahdollinen.
Tilanteen korjaaminen ei välttämättä ole helppoa, etenkään jos se ei tullut VTT:n ohjeilla kuntoon. Näillä virroilla mikään kevyt lisämaadoitus tuskin suuremmin auttaa vaan syöttöasemia olisi rakennettava tiheämmin. Olisikohan helpompaa nostaa koko metron jännitettä... Eipä ihme, että Länsimetro haluaisi luovuttaa koko roskan HSL:lle mahdollisimman pikaisesti...
Miten syötöt ja suojaukset on toteutettu vanhassa metrossa? Miksi siellä ei ole näitä ongelmia?
Ihan oikein laskettu. Yksittäisen junan ottamat virrat ovat tätä luokkaa, vähän suurempiakin. Tämä ei kuitenkaan ole se ongelma.
Järjestelmä on mitoitettu siten, että se kestää yhden syöttöaseman puuttumisen välistä.
Länsimetron ratkaisu ei olennaisesti poikkea Helsingin metron vastaavasta. Yksi vikamahdollisuus on ollut nimen omaan se, että sähköjärjestelmät ovat olleet erillisiä ja releet ovat lauenneet jännitepiikeistä, jotka ovat tulleet järjestelmien rajan yli siirryttäesssä.
Metrossa suuruusluokat on tyhjäkäyntijännite on 800 V, maksimijännite 900 V ja minimi 500 V.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 188
Jossain Facebook-keskustelussa näin maininnan siitä, että koeajot on toteutettava koko päivän kestävinä sen vuoksi, että niiden aloittaminen ja lopettaminen edellyttää säätöjä ja kytkentöjä järjestelmissä ja esimerkiksi Ruoholahden kääntöraiteen poistamista käytöstä. Osaako joku avata, miksi RL:n kääntöä ei voida käyttää ja voidaanko esimerkiksi Kampissa kääntää junia koeajojen tai tulevan liikennöinnin aikana? Ja onko niin, että nämä rajoitteet poistuvat sitten kun Helsingissä siirrytään vastaavaan asetinlaitteeseen kuin Espoossa? Ohjataanko muuten Länsimetroa ja vanhaa linjaa nyt eri asetinlaitteilla eri paikoista?
- Liittynyt
- 5 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 280
Kytkennät rajapinnassa tarkoittavat Ruoholahden kääntöraiteelle vievien vaihteiden kääntämistä ja mekaanista lukitsemista länsimetroon johtaviksi. Samalla poistetaan käytöstä mm. yksi opastin ja tehdään muita turvalaitekytkentöjä.
Kampissa voidaan aina kääntää junia riippumatta tämän rajapinnan tilasta.
Kun Mipron asetinlaite laajennetaan Helsingin metron puolelle, poistuu rajoite käyttää Ruoholahden kääntöraidetta.
Tällä hetkellä länsimetron ohjaus (asetinlaitekomentojen anto) tapahtuu yhdestä valvomon neljästä työpisteestä. Tässä yhdessä työpisteessä ei vastaavasti ole Helsingin metron liikenteenohjauslaitteita kuin eräiltä osin. Työpisteet yhdenmukaistuvat ensi vuoden aikana™, ja sen jälkeen kaikista niistä voi tehdä samat ohajukset.
Viimeksi muokattu:
Olin tänään metrossa matkalla länteen joka seisoi Kampissa asemalla klo 16.54 ainakin kaksi minuuttia ennenkuin jatkettiin Ruoholahteen. Riippumatta siitä johtuiko odotus edelleolevasta yksiköstä, sähkönsyötöstä vai muusta toivottavasti linjaliikenne saadaan toimimaan paremmin. Muutenhan metroasemien läheisyyksien matka-aikasäästöt valuvat hukkaan kun ei olla luvatussa ajassa esim. Tapiolassa tai Matinkylässä. Metro on kyllä mukavampi, kuin nykyinen bussisysteemi.
Länsimetron erityistilintarkastus valmistui, raportti karua luettavaa: Metroa alettiin tehdä puutteellisilla suunnitelmilla, yllätyksiin ei varauduttu ja selitykset kustannusten noususta ontuvat. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005395331.html
http://www.lansivayla.fi/artikkeli...stus-valmistui-perehdymme-huolella-raporttiin. Esimerkiksi Lauttasaaren ja Koivusaaren asemat ovat kustannusarvioon verrattuna kallistuneet 77 prosentilla ja Otaniemen asema 80 prosentilla.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli...stus-valmistui-perehdymme-huolella-raporttiin. Esimerkiksi Lauttasaaren ja Koivusaaren asemat ovat kustannusarvioon verrattuna kallistuneet 77 prosentilla ja Otaniemen asema 80 prosentilla.
Vanhan amerikkalaisen viisauden mukaan ei pidä olettaa pahaa tahtoa siinä, mikä selittyy tavallisella tunaroinnilla. Myöhästymiset ja budjettiylitykset ovat olleet sitä luokkaa, että hyvistä veljistä aika moni näyttää pahalta, eikä se varmaan ollut tarkoituksena. Toki urakoitsija laskuttaa niin paljon kuin kerkiää, kun tilaajapuolella ei ole homma hallussa ja se tilaa lisätöitä lisätöiden perään.