Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut hylje

Onko yhteiskunnan kannalta myös kokonaisedullisempaa, että liikenteen sujuvuudesta huolestuneena rajoitetaan kiinteistökehitystä niin paljon että asuntojen hinnat lentävät taivaisiin?

Ei, minusta kasvun keinotekoinen rajoittaminen ei ole hyvästä. Tosin kuten petteri totesi, on liikenne vain yksi monista kiinteistökehityksen esteistä Helsingin seudulla. Liikenteellisesti jo nykyiselläkin infralla hyvillä paikoilla olisi paljon kiinteistökehityspotentiaalia, jos sen hyödyntämistä ei suitsittaisi kaavoituksella.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Tottakai kaupunkikehitys palvelee koko kaupunkia ja kaikkia sen asukkaita – siis parhaimmillaan. En vaan oikein ole sitä mieltä, että länsimetro ja jonnekin niittykummuille ja soukkien taakse rakennettavat uudet metrolähiöt ovat sellaista kaupunkikehitystä, jota pääkaupunkiseutu tarvitsee. Niitä etälähiöitä on rakennettu nyt 50 vuotta, ja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ne ovat ainakin asuntojen hinnoista päätellen sitä vähiten haluttua kaupunkia.

Minusta Helsingin kaupunkikehitys, jossa pyritään rakentamaan korttelikaupunkia lähelle keskustaa (lähelle = Kehä I tasalle asti) ja tukeutumaan mahdollisimman paljon nykyiseen infraan, toki uutta raideliikennettä rakentamalla, on paljon fiksumpaa kaupunkikehitystä. Tässäkin kaupunki rakentaa radat ja rakennusliikkeet käärivät asuinrakentamisen voitot, mutta kaupungin kustannukset ovat todella paljon pienemmät kuin "Espoon mallissa". Siitähän meidän keskustelummekin lähti – minusta Espoo tuhlaa rahaa tekemällä kalleimmalla mahdollisimmalla tavalla huonointa mahdollista.

Hieno viesti!

Metrohan on tämän länsihaarankin osalta 1900-lukulaista mekanistista kaupunkisuunnittelua, jossa ihmisen tarpeiksi nähdään lähinnä nukkuminen ja puuhastelu kotona, sekä liikkuminen keskikaupungille töihin. Näistä lähtökohdista syntyvä yhdyskuntarakenne on metrolähiötä. 1990-lukulainen lisä on kauppakeskus. Olihan ennenkin toki ostari, mutta kuluttajuus oli tätä viimeisintä tunnelia suunnitellessa sellaisilla leveleillä, etteivät elintarvikkeet ja muut päivittäistavarat enää riittäneet.

Syyhän ei sinänsä ole metron. Ainakaan muutoin kuin siltä osin, että helsinkiläinen on raskas ja kömpelö, huono lyhyillä matkoilla, parempi pidemmillä. Mutta maailmalla on metroja, jotka eivät ole lähiöjunia. Länsimetron osaltakin olisi päädytty parempaan, jos olisi pysähdytty Tapiolaan. Se olisi pakottanut Espoon kaavoittamaan Keilalahden rannalle lämpäreen kaupunkia. Tunneli Matinkylään on tarpeeton ja jatko Kivenlahteen silkkaa idiotismia parasta ennen 70-luku päiväyksellä.

Bulevardit on sitten antiteesi viime vuosikymmenien helsinkiläiselle ja suomalaiselle kaupunkisuunnittelulle ja ensimmäinen kerta toisen maailmasodan jälkeen, kun Helsinkiä suunnitellaan yhdyskuntarakenne edellä. Suomella on tietysti raskas sosialistinen painolasti, mutta häkellyttävän kauan se otti, että karttoihin kiinteistöjä piirtävät ja rakennusoikeuksia määrittävät sedät suostuivat ottamaan huomioon asuntomarkkinoiden tuottaman informaation suunnitelmissaan. Eikä tietenkään nikottelematta. Elyn punamultavirkamiehille on niin kova paikka, että hallinto-oikeuteen varmasti näistä Helsingin avantgardistisista suunnitelmista päädytään. Kaupungin rakentamisesta on Helsingissä helposti niin kauan, ettei siitä kenelläkään ole kokemusta.

Alunperin kirjoittanut Autoton espoolainen

(Sillä Länsiväylän suorat, nopeat, sujuvat ja mukavat vaihdottomat linja-autoyhteydet Kamppiin ovat meille monta dekadia parempia ja kustannustehokkaampia joukkoliikennevälineitä kuin tuo onneton "Länsimetro-hukkapakkoputki".)

Huomioithan sen että kun katselet ikkunasta oikean kaupungin ihmisiä, tukit heidän verovaroilla rakennetun tien ja estät heidän työmatkansa.

Leppävaaran ja Espoon keskuksen kusiputkessa kyllä ihan eri meno kuin pelätyssä idässä, Suvelassa kävin kerran ja en toiste mene

Alunperin kirjoittanut petteri

Minusta kaupungin tiivistämisen esteenä on ennemminkin mieletön suojeluvimma, jossa paljon mihinkään ei sovi rakentaa, ettei vaan kenellekään tule paha mieli, kun lähiympäristö muuttuu tai lähimetsä häviää tai joku harvinainen liito-orava, sammakko tai kukka vaan häviä. Kun melkein kaikki suojellaan, ei voida rakentaa kuin joillekin pelloille, sirpaleisesti metsiä väistellen, kauaksi olemassaolevasta asutuksesta, paitsi tietysti Haltialan ja Viikin pelloille, jotka pitää ehdottomasti suojella, kaupungissahan pitää olla peltoakin.

Merta tai erilaisia matalia rapakkoja, ei toki voi täyttää, ettei rantaviiva vain muutu. Esimerkiksi Vanhankaupunginlahtea, Laajalahtea ja Lauttasaaren läheisiä matalikkoja täyttämällä saataisiin vaikka kuinka paljon uutta rakennusmaata. Myös siirtolapuutarhoissa kuokkiminen ja kesäasuminen esimerkiksi Kivinokassa ja Lauttasaaressa on erityisessä suojelussa, Talin golf-kentästä puhumattakaan.

Ikävä kyllä vaan muun muassa lintujen asuminen, kesämökkeily siirtolapuutarhoissa ja metsiköt sekä rapakot keskellä metropolia ovat viherpipertäjien arvostuksissa ihmisten asumista korkeammalla.

Tämä on taas tyypillinen teknokraattinen ajattelu. Et ilmeisesti ymmärrä että ihmiset tarvitsevat jotain muutakin kuin pelkkä asunto. Lähiympäristö on ihmisille tärkeä, tarvitaan puistoja, lähimetsiä, paikkoja missä voi harjoittaa omia harrastuksia jne. Koko ympäristöä ei voi hävittää noin vaan uusien asuntojen tieltä, tilaa pitää löytyä myös asukkaiden asuinympäristön viihtyvyydelle. Mikäli tämä näkökohta unohtuu ei tarvitse ihmetellä jatkuvaa protestitulvaa ylimittoitettuja rakennussuunnitelmia vastaan.Täytyy ajatella kokonaiskuvaa, eikä vaan laskea matemaattisia kaavoja. Ymmärrän kyllä ettei yhtälö olekaan aivan yksinkertainen kun uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti, mutta täytyy ainakin yrittää huomioida asukkaiden erilaisia tarpeita. Myös luontoarvoja täytyy ottaa paremmin huomioon, luontokin on osa ihmisten hyvinvointia.

Alunperin kirjoittanut petteri

Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppalaisista Helsingin kokoluokan tai suuremmista kaupunkiseuduista kulkee erilaisia lähiöjunia eri pääsuuntiin. Osa kulkee maan päällä ja osa maan alla.

Metroja, jotka eivät ole lähiöjunia, löytyy enemmän jo ennen ensimmäistä maailmansotaa ja esikaupungistumista miljoonakaupungeiksi kasvaneista kaupungeista, kuten Pariisista ja Berliinistä. Toki noissa jättikaupungeissa on myös RER, Transilien ja S-bahn lähiöjunia.

Helsingissä Pariisin metroa ja Berliinin U-bahnin vanhoja linjoja vastaa sitten merkittävältä osin raitioverkko, jota ei ole Helsingissä koskaan siirretty maan alle tai katujen ylle.

Niin, eli Helsingissä on kaksi eri värityksessä kulkevaa, mutta muutoin hyvin samankaltaista lähiöjunakonseptia, ja toisaalta joukkoliikenteen kehittäminen kantakaupungissa on ollut puuhastelua, käytännössä laiminlyöty viimeiset 50+ vuotta, eli osapuilleen sen aikaa, kun yhdyskuntarakentaminen on ollut lähiörakentamista.

Ei se Castrenin metro nyt niin paljosta jäänyt kiinni. Mutta turha nykypolvien on surkutella menneiltä sukupolvilta saamiensa korttien huonoutta, vaan pelattava ne parhaansa mukaan. Kivenlahtea ei voi oikein millään mittarilla pitää enää 2000-luvulla täyspäisenä pelaamisena.

Alunperin kirjoittanut HeSa

Tämä on taas tyypillinen teknokraattinen ajattelu. Et ilmeisesti ymmärrä että ihmiset tarvitsevat jotain muutakin kuin pelkkä asunto. Lähiympäristö on ihmisille tärkeä, tarvitaan puistoja, lähimetsiä, paikkoja missä voi harjoittaa omia harrastuksia jne. Koko ympäristöä ei voi hävittää noin vaan uusien asuntojen tieltä, tilaa pitää löytyä myös asukkaiden asuinympäristön viihtyvyydelle. Mikäli tämä näkökohta unohtuu ei tarvitse ihmetellä jatkuvaa protestitulvaa ylimittoitettuja rakennussuunnitelmia vastaan.Täytyy ajatella kokonaiskuvaa, eikä vaan laskea matemaattisia kaavoja. Ymmärrän kyllä ettei yhtälö olekaan aivan yksinkertainen kun uusia asuntoja tarvitaan jatkuvasti, mutta täytyy ainakin yrittää huomioida asukkaiden erilaisia tarpeita. Myös luontoarvoja täytyy ottaa paremmin huomioon, luontokin on osa ihmisten hyvinvointia.

Mitä ihmeen teknokratiaa on rakentaa enemmän sitä, jota tavalliset ihmiset haluavat eniten? Suomessa ei ole pulaa paikoista, joissa on kaikki ympäristöasiat nimellisesti kunnossa. Pulaa on ydinkeskustasta, jossa ympäristöasiat hoidetaan rakentamalla tosi paljon taloja. On hyvin teknokraattisesti ja yksisilmäisesti sanottu, että keskustaelämää haluavat ihmiset ovat niin väärässä ettei sitä saa rakentaa ollenkaan.

Kokonaiskuvaan mahtuu myös niitä ympäristöasioiltaan puhdasoppisia lähiöitä, vaikka muutama keskustan läheltä jyrättäisiinkin.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Kivenlahtea ei voi oikein millään mittarilla pitää enää 2000-luvulla täyspäisenä pelaamisena.

Vaan mitä olisit itse tehnyt, jos olisit saanut päättää asiasta Espoon diktaattorina? Espoossa ei ole kantakaupunkia, joten sen on vähän pakko jatkaa lähiöstrategialla pelaamista. Ja kun asukkaita virtaa pääkaupunkiseudulle koko ajan, niin lähiöillekin löytyy ottajia, vaikka kantakaupunki olisikin halutumpaa (tässäkin mennään "sitä syöt mitä tarjotaan" -linjalla). Länsimetro sentäs ei synnytä uusia metsälähiöitä, vaan tiivistää entisiä, joten huonomminkin olisi voinut mennä - ilman länsimetroa Espoo varmaan olisi rakentanut lisää lähiöitä metsiinsä, joita sillä kyllä vielä riittää Kehä III:n ulkopuolella.

Espoon viiden kaupunkikeskuksen strategiaan Kivenlahden metro istuu oikein hyvin. Metro yhdistää Etelä-Espoon kolme kaupunkikeskusta toisiinsa.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Vaan mitä olisit itse tehnyt, jos olisit saanut päättää asiasta Espoon diktaattorina? Espoossa ei ole kantakaupunkia, joten sen on vähän pakko jatkaa lähiöstrategialla pelaamista. Ja kun asukkaita virtaa pääkaupunkiseudulle koko ajan, niin lähiöillekin löytyy ottajia, vaikka kantakaupunki olisikin halutumpaa (tässäkin mennään "sitä syöt mitä tarjotaan" -linjalla). Länsimetro sentäs ei synnytä uusia metsälähiöitä, vaan tiivistää entisiä, joten huonomminkin olisi voinut mennä - ilman länsimetroa Espoo varmaan olisi rakentanut lisää lähiöitä metsiinsä, joita sillä kyllä vielä riittää Kehä III:n ulkopuolella.

Näin on! Kaikesta huolimatta Espooseen jää suuria alueita jonne ei ole rakennettu mitään omakotitaloja suurempaa ja tuskin rakennetaan 50 vuoteen eikä metrohulabaloota näillle nurkille tuoda, kiitos sen että länsimetro päätettiin rakentaa juuri rannikkoa pitkin. Toki suoria busseja kulkee täältäkin Helsingin keskustaan mutta matka-aika on n kome vartttia - tunti. Tervetuloa Pohjois-Esposeen nauttimaan maaseudun rauhasta!

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Näin on! Kaikesta huolimatta Espooseen jää suuria alueita jonne ei ole rakennettu mitään omakotitaloja suurempaa ja tuskin rakennetaan 50 vuoteen eikä metrohulabaloota näillle nurkille tuoda, kiitos sen että länsimetro päätettiin rakentaa juuri rannikkoa pitkin. Toki suoria busseja kulkee täältäkin Helsingin keskustaan mutta matka-aika on n kome vartttia - tunti. Tervetuloa Pohjois-Esposeen nauttimaan maaseudun rauhasta!
t. Rainer

Eli siinäpä olikin juuri tuollaisen pohjoisepoolaisen NIMBY-tyypin valtavan vahingoniloinen vuodatus meille länsimetron uhreille.
Mutta odotapa vain, kyllä se Rantaradan sektorikin vielä uusista omista täydennysrakennusprojekteistaan pääsee nauttimaan...