Viestiketju: Länsimetro

Kuinka monta junavuoroa tarvitaan nyt Länsimetron käynnistyttyä arkisin ruuhka-aikaan? Jostakin luin että vuoroja olisi liikenteessä 36 mutta HKL:n kuukausi sitten päivitetyssä kalusto-osiossa määrä on 35 https://www.hel.fi/hkl/fi/metrolla/m...kalusto_huolto.

Alunperin kirjoittanut markus1979

Kuinka paljon M200-junia oli eilen ajossa? Itse pyörin muutaman tunnin metrossa (piti vilkaista kaikki uudet asemat ja tuli ajettua molemmat linjat päästä päähän muutenkin) ja yhtään kakssatasta ei tullut vastaan. M100- ja M300-junia tuntui olevan aika tasan puolet ja puolet.

Ei niitä ollut yhtään lauantaina. Lisäksi oli niin, että kaikki ensimmäiset vuorot ajettiin M300:lla ja aamulla viiden minuutin vuorovälin aikaan niitä oli vielä hyvin suuri osa. Vasta vuorovälin tihetessä 3,5 minuuttiin M100:aa oli suunnilleen puolet.

Alunperin kirjoittanut 8.6

Ei niitä ollut yhtään lauantaina. Lisäksi oli niin, että kaikki ensimmäiset vuorot ajettiin M300:lla ja aamulla viiden minuutin vuorovälin aikaan niitä oli vielä hyvin suuri osa. Vasta vuorovälin tihetessä 3,5 minuuttiin M100:aa oli suunnilleen puolet.

Kyllä vain oli lauantaina M200:sia ajossa, ainakin yksi, jonka kyydissä olin ja mahdollisesti näin toisenkin.

Alunperin kirjoittanut Pekkaeero

Miten ihmeessä Tapiolan asemalle on saatu survotuksi sellainen määrä liukuportaita kuin siellä oli? Niitä nimittäin tuntui olevan riittävästi joka suuntaan.

Tapiolassa pintaan pyrkiessä tuli tosiaan mieleen lentokentän aseman Tietotien sisäänkäynti: Porrasta portaan perään.

Alunperin kirjoittanut 8.6

Matkustin itsekin tuolla 313:lla. Kuulutukset toimivat välillä Rautatientori-Lauttasaari. Lauttasaaren kuulutus tuli etuajassa, ja sitten näyttöihin tuli jo Koivusaari ennen Lauttasaareen saapumista ja kuulutukset loppuivat. Keilaniemen jälkeen näytöissä lukikin sitten Aalto-yliopisto pääteasema, suurin osa jatkoi silti matkaa Tapiolaan tästä huolimatta.

Koin saman ilmiön muistaakseni 318:ssa - tosin kuulutuksista en ole täysin varma, ne olivat niin hiljaisia. Tapiolassa junan näyttö näytti vain Tapiolaa, ei pääteasemaa eikä kääntöraidetta, ja arvioisin, että ainakin parikymmentä matkustajaa päätyi junan mukana kääntöraiteelle.

Alunperin kirjoittanut fani

Kyllä vain oli lauantaina M200:sia ajossa, ainakin yksi, jonka kyydissä olin ja mahdollisesti näin toisenkin.

Sama käsitys minullekin siellä syntyi. Sankan väkijoukon takia monet kalustohavainnot jäivät osaksi hatariksi, mutta 200-sarjalaisten väri (sävy) on niin omanlaisensa, että kyllä sen pitäisi vanhoissakin silmissä erottua.

Kalustosta muita huomioita: Vanhin havaitsemani vaunupari oli 107+108, uusin juna taas 320 kaikkine neljine vaunuineen.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

En ymmärrä, mitä se metro on, jos ei joukkoliikennehanke.

Toki metro on joukkoliikennehanke. Se on tunnelijuna, jolla on tarkoitus kuljettaa ihmisiä tietyn reitin varrella. Suomalaiselle metrohankkeelle on kuitenkin ominaista, että ihmisjoukkoja ei oikeastaan vielä hankepäätöksen aikaan ole tai ainakin hanke on täysin ylimitoitettu olemassa oleviin joukkoihin nähden. Ihmisjoukot luodaan itse hankkeella: rakennetaan metro pitkin peltoja ja rakennetaan pellot täyteen asuntoja. Toisin sanoen metro on ensisijaisesti maankäyttöhanke, toissijaisesti joukkoliikennehanke. Tähän on muutamia syitä, joista ylivoimaisesti merkittävin on Suomen olematon kiinteistövero: kunta ei pysty rahastamaan tuottamaansa maan arvonnousua kiinteistöverolla, vaan käytännössä ainoa keino on tonttikauppa. Siksi kunnan ei kannata toimillaan nostaa maan arvoa siellä, missä kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa, vaan joukkoliikennettä rakennetaan mieluummin sinne, missä joukkoja ei vielä ole, mutta kunnan omistuksessa olevaa maata on.

Tästä on tietysti seurauksena haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne ja se, että joukkoliikenteen kehittäminen on laiminlyöty siellä, missä on joukkoja, mutta kiinteistöt yksityisomistuksessa, eli kantakaupungissa.

Alunperin kirjoittanut Salomaa

Metro sitäpaitsi kuljettaa nopeammin ja varmemmin suurempia matkustajamääriä.

Kyllä Kruunusillat tulevat parantamaan ja nopeuttamaan Laajasalossa asuvien joukkoliikennematkoja huomattavasti enemmän kuin mitä Länsimetro espoolaisten. Mutta maankäyttöhanke siltakin ensisijaisesti on. Ei sitä rakennettaisi, jos vastarannalla ei olisi rakentamiskelpoisia kaupungin maita.

Alunperin kirjoittanut 8.6

Lisäksi oli niin, että kaikki ensimmäiset vuorot ajettiin M300:lla ja aamulla viiden minuutin vuorovälin aikaan niitä oli vielä hyvin suuri osa. Vasta vuorovälin tihetessä 3,5 minuuttiin M100:aa oli suunnilleen puolet.

Toinen lähtö Matinkylästä (eli noin 5.24) oli M100, taitaa olla kuvakin tästä, ainakin vaunu 142 oli mukana.

Alunperin kirjoittanut 8.6

Ei niitä ollut yhtään lauantaina.

Kyllä 200-sarjaa oli lauantaina ajossa vähintään yksi juna. Keilaniemessä kuvasin lauantaina vaunun 213. Lisäksi muistan varmaksi ajaneeni Matinkylästä Helsingin suuntaan 200-sarjan metrolla (numeroa en muista).

Metrokuljettajat eivät ole kovin tyytyväisiä, kun automaattimetro-innostuksessa unohtuivat asianmukaiset WC-tilat länsimetron kääntöasemilta sekä ilmastointi junien ohjaamoista:
https://motiivilehti.fi/lehti/artikk...at-unohtuivat/
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017...56741_u0.shtml
(Tosin eikös tuon WC-ongelman voisi ratkaista poraamalla ohjaamon lattiaan riittävän suuri reikä ja asentamalla siihen sellainen perinteinen VR-junien käymälä, joka toimii luotettavasti ”kuin junan vessa”, joskin ko. laitettahan saa käyttää vain junan kulkiessa… ).

Alunperin kirjoittanut vristo

Onko vanhan metro-osuuden kääntöasemilla tai -raiteilla paremmat vessat kuljettajille?

Ei. Vanhalla puolella kääntöraiteilla ei ole vessoja. Pääteasemien laituritasolla on. Etäisyys näihin on ohjaamon ovelta 20-30m.

Alunperin kirjoittanut j-lu

... vaan joukkoliikennettä rakennetaan mieluummin sinne, missä joukkoja ei vielä ole, mutta kunnan omistuksessa olevaa maata on.

Tästä on tietysti seurauksena haulikolla ammuttu yhdyskuntarakenne ja se, että joukkoliikenteen kehittäminen on laiminlyöty siellä, missä on joukkoja, mutta kiinteistöt yksityisomistuksessa, eli kantakaupungissa.


Kyllä Kruunusillat tulevat parantamaan ja nopeuttamaan Laajasalossa asuvien joukkoliikennematkoja huomattavasti enemmän kuin mitä Länsimetro espoolaisten. Mutta maankäyttöhanke siltakin ensisijaisesti on. Ei sitä rakennettaisi, jos vastarannalla ei olisi rakentamiskelpoisia kaupungin maita.

On se nyt kumma kun Lauttasaaren, Tapiolan, Otaniemen ja Matinkylän työpaikka- ja asuntomääriä ei voi katsoa riittävän suureksi joukoksi metron jatkamiseen. Metron vastaiseen propagandaan kuuluu, että väärässä olemista ei myönnetä. Hinnan ylityksestä huolimatta ja orgasoinnin sähläämisestä huolimatta metron hyödyt pitkällä tähtäyksellä ovat kiistattomat. Mutta rakentamisessa meren päälle voi esiintyä vielä suurempia vaikeuksia, kun Länsimetron rakentamisessa.

Alunperin kirjoittanut j-lu

Suomalaiselle metrohankkeelle on kuitenkin ominaista, että ihmisjoukkoja ei oikeastaan vielä hankepäätöksen aikaan ole tai ainakin hanke on täysin ylimitoitettu olemassa oleviin joukkoihin nähden. Ihmisjoukot luodaan itse hankkeella: rakennetaan metro pitkin peltoja ja rakennetaan pellot täyteen asuntoja. Toisin sanoen metro on ensisijaisesti maankäyttöhanke, toissijaisesti joukkoliikennehanke.

Tämä ei ole pelkästään suomalainen tapa vaan esim Tukholman metron osuudet keskikaupungin ulkopuolella on rakennettu samalla tavalla, ensin rakennettin metrolinjat, sitten lähiöt asemien ympärille. Samaa menettelytapaa on noudatettu myös monessa muussa Euroopan ja USA:n suurkaupungissa joihin metro on rakennettu vasta 2. maailmansodan jälkeen.

t. Rainer