Länsimetro

Onko jokin syy otaksua, että liityntäliikenne olisi jotenkin korjattavissa, kun puhut "tämänhetkisestä" liityntäliikenteestä? Kun minusta näyttää siltä, että fundamentaalit ongelmat ovat koko liityntäliikennekonseptissa yhdistettynä joka maitolaiturin kiertävään metroon.

Tarkoitin sitä, että tilanne muuttuu kun meneillään olevat rakennushankkeet valmistuvat, eli Tapiolan bussiterminaali ja Kivenlahden metro. Nykyisellään ihmiset ilmeisesti välttävät Tapiolan bussipysäkkihässäkkää, ja Matinkylään tulevasta liityntäliikenteestä suuri osa on metron kakkosvaiheen alueelta. Kakkosvaiheen aloittaessa liityntä paitsi vähenee niin myös jakautuu uusille asemille.

Mutta juu, selvää kai on, että liityntäliikenteessä jotain tarttis tehdä heti eikä Kivenlahden metron aloittaessa.
 
Tarkkailin tänään matkustajavirtoja Matinkylässä ja tuo meni yllättäen niin, että ennen kuin juna oli saapunut laiturille, osa matkustajista hajaantui koko laiturin mitalle, mutta kun M100-juna seisoi laiturilla joka ikinen matkustaja meni ensimmäiseen vaunuun. Voisi auttaa asiaa, jos liukuporrastilan ovien yläpuolella olisi iso näyttö, ja siitä näkisi sekunnilleen kauanko aikaa on junan lähtöön. Varmaan helpointa toteuttaa niin että lähtöaika on kellonaika ja näytössä näkyy kellonaika sekunnin tarkkuudella.

Tämä ei ole yhtä paha ongelma ruuhkautumisen kannalta, mutta metrolla kulkee nyt merkittävästi enemmän arvolipulla matkustavia, matkakorttien lukulaitteet on sijoitettu keskelle kulkutietä ja jono laitteille asettuu usein muiden ihmisten eteen tukkeeksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:52 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:40 ----------

Tarkoitin sitä, että tilanne muuttuu kun meneillään olevat rakennushankkeet valmistuvat, eli Tapiolan bussiterminaali ja Kivenlahden metro. Nykyisellään ihmiset ilmeisesti välttävät Tapiolan bussipysäkkihässäkkää, ja Matinkylään tulevasta liityntäliikenteestä suuri osa on metron kakkosvaiheen alueelta. Kakkosvaiheen aloittaessa liityntä paitsi vähenee niin myös jakautuu uusille asemille.

Mutta juu, selvää kai on, että liityntäliikenteessä jotain tarttis tehdä heti eikä Kivenlahden metron aloittaessa.

Tässä on kaksi erillistä ongelmaa. Kivenlahden metro vähentää vaihtoja, jos metroasema tulee viereen, mutta ei lyhennä matka-aikoja alueilta joilla ei jatkossakaan tule olemaan metroasemaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että kun länsimetro menee Länsiväylän pohjoispuolella, matka-ajat pitenee merkittävästi eteläpuolen alueilta (ks. kartta), ja kun se menee eteläpuolella vastaava koskee Länsiväylän pohjoispuolen alueita. Esimerkiksi Kivenlahti ja Soukka kaipaavat tilapäistä linjaa ja ongelma ratkeaa kun metro kulkee sinne, esimerkiksi Saunalahti ja Latokaski tarvitsevat pysyvän linjan Kamppiin.

Screenshot_20180116-134311.jpg
 
Olisi, ja Höseli olisi halunnut niin tehdäkin. Espoo vaati tiheää vuoroväliä Tapiolaan asti jo suunnitteluvaiheessa ja on pitänyt siitä kynsin hampain kiinni. Kaipa se maksaa laskunkin. Kasvoilla jos ei olisi väliä, niin lyhennettäisiin Tapiolan linja Kamppiin ja käytettäisiin rahat Kivenlahden, Espoonlahden ja Soukan suoriin keskustabusseihin kunnes Kivenlahden jatke aukeaa. Mutta kun kasvoilla on väliä.

Jos kerran Matinkylän linjalla ruuhka-aikaan ei saa istumapaikkaa lähtöasemalta ja on ahdasta Tapiolassa, olisi aika tukalaa, jos tuohon lisättäisiin vielä toisen linjan kuorma. Se, että kummatkin linjat ajetaisiin Matinkylään parin tunnin ajan aamulla ja illalla ei paljoa maksa. Eikä sopan keittäneitä autolla kulkevia Espoon poliitikkoja hetkauta, jos ruvetaan joukkoliikenteen käyttäjiä simputtamaan. Päinvastoin, voivat siirtä huomion HSL:n niskaan. Juu ei olisi kasvoilla väliä.

Tässä nyt unohtuu myös, että joukkoliikenteen käyttäjiä on 20000 enemmän kuin odotettiin, mikä meinaa 20000 henkilön edestä enemmän lipputuloja kuin odotettiin. Osalla on varmasti seutulippu tai ABC-vyöhykelippu, mutta vaikka se olisi vain sisäinen tai AB-lippu, tarkottaisi se Miljoonaa lisää lipputuloissa per kuukausi. En tiedä tarkkaa lukua, mutta arkimatkustajilla on vissiin 10kk vuodesta kausilippu. Tämä tarkottaisi 10M€ per vuosi. Sillä saa kyllä jo vähän enemmän lisälinjoja. Varsinkin, jos HSL pitäytyy 50% kuntaosuuksissa.

Sinällään en vastusta sitä, että hiljaisina aikoina vain toinen linja ajaisi Ruoholahden ohi. 7,5min vuoroväli on ihan tarpeeksi Etelä-Espoolle, jos n.10min riittää Pohjois-Espoolle ja Kehäradan alueelle.
 
HS selvitti matka-aikojen muuttumisen 12 000 osoitteesta E-Espoossa. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005524719.html

Metro pidensi matka-akaa 11 400 osoitteessa, näistä 3000 osoitteessa pidennys oli yli 15 minuuttia. 600 osoitteesta matka-aika lyheni.

Helsingin määränpääksi katsottiin Kamppi. Jos määränpää olisi katsottu tarkoitushakuisesti jonkin itämetron olemassaolevan aseman vierestä, tilanne voisi olla osittain toinen.

Tuli muuten mieleen, että yksi erilaisiin lukuihin on, huomiodaanko matka-ajassa keskimääräinen odotusaika, siis käytännössä vuoroväliin puolikas. Jos bussi kaupunkiin on kulkenut vaikka 20 minuutin välein, se on heti 10 minuuttia lisää laskennalliseen matka-aikaan. Tällainen tekee heti eroja lukemiin. Hesarin kartassa luultavasti vuoroväli ei vaikuta, vaan laskettuna on oikea matkaan käytetty aika. Varsinkin metroasemien vierestä hyötynä matkustajille on ensi sijassa tihentynyt vuoroväli. Eli HSL ja luultavasti myös Aalto-yliopiston tutkijat laskevat koko matkavastusta, joka sitten on vain ilmoitettu laskennallisina minuutteina, eli kaikki vastuksen komponentit on yritetty saada yhteismitallisiksi.
 
Tuohon tarvitaan neljä raidetta. Local/express -ratkaisu onkin Helsingin seudulla aidosti käytössä vain pääradan suuntaan. Rantaradalla on toki myös vähän samanlaista yritystä. Itä-länsi suuntaan tuskin toteutuu ihan heti.

Jos joka toinen juna pysähtyy joka toisella asemalla ja joka toinen niillä jolla se ensimmäinen ei pysähdy ja yhteisiä asemia kaikilla junilla olisi vain Matinkylä, Tapiola, Lauttasaari, Kamppi, R-tori, Ylioisto, Hakaniemi, Itis niin junat kulkisivat nopeammin, eikä tarvita lisäraiteita. Tosin vuoroväli jouduttaneen pidentämään 5 minuuttiin keskimäärin ja silloin täyttyicsivät liikaa jos ajetaan vain 4-vaunuisilla.

t. Rainer
 
^ Tuo on foorumin kestoaiheita. Metron etuna on mainostettu yleensä ja edeltävissä viesteissäkin järjestelmän helppoa luettavuutta, joka kärsii aika lailla, jos junat eivät pysähdy asemilla. Ja kuten todettua, ohittelu syö kapasiteettia, mihin ei taida olla tässä tapauksessa varaa, ainakaan idän puolella.
 
Nyt on vaan Marjalle sattunut sellainen kömmähdys, että hän joko luulee, tai toivoo lukijan uskovan, että 1,5 miljoonalla eurolla saadaan jotain aivan muuta kuin todellisuudessa. Marja kirjoittaa: "Espoon nyt varaamalla rahalla Länsiväylää huristelisi kuusi bussia päivässä." Eiköhän se raha sentään riittäisi kuuteen kokopäiväbussiin, joilla voisi sitten ajaa vaikkapa neljä lähtöä tunnissa Kivenlahdesta Kamppiin.

Laitoin Marja Salomaalle sähköpostia, jossa on laskettu auki, mitä palvelua 1.5 miljoonalla eurolla saa.
 
Tuli muuten mieleen, että yksi erilaisiin lukuihin on, huomiodaanko matka-ajassa keskimääräinen odotusaika, siis käytännössä vuoroväliin puolikas. Jos bussi kaupunkiin on kulkenut vaikka 20 minuutin välein, se on heti 10 minuuttia lisää laskennalliseen matka-aikaan.

Kun yhteys on harva, kyse on palvelutasosta eikä laskennallisesta matka-ajasta. Ne eivät ole yksi yhteen sama asia, koska ihminen osaa sopeuttaa liikkumistaan.

Tiedät kyllä.
 
Kun yhteys on harva, kyse on palvelutasosta eikä laskennallisesta matka-ajasta. Ne eivät ole yksi yhteen sama asia, koska ihminen osaa sopeuttaa liikkumistaan.

Tästä varmaan löytyy tutkimustietoakin, miten vuorotiheys vaikuttaa matkustajamääriin? Paljonko vuoroväliä kannattaa tihentää lähiliikenteessä, niin että tihentynyt vuoroväli houkuttelee kustannusnousua vastaavasti enemmän käyttäjiä?

Itse arvaisin, että joku 3-4 vuoroa tunnissa alkaa olla niin tiheä liikennöinti, että tihentämällä käyttäjämäärät eivät enää juuri kasva. Tiheämpi vuoroväli voi olla perusteltu, jos kuormitusaste muodostuu korkeaksi (ts. kaikki halukkaat eivät mahdu kyytiin).
 
Tästä varmaan löytyy tutkimustietoakin, miten vuorotiheys vaikuttaa matkustajamääriin? Paljonko vuoroväliä kannattaa tihentää lähiliikenteessä, niin että tihentynyt vuoroväli houkuttelee kustannusnousua vastaavasti enemmän käyttäjiä?

Itse arvaisin, että joku 3-4 vuoroa tunnissa alkaa olla niin tiheä liikennöinti, että tihentämällä käyttäjämäärät eivät enää juuri kasva. Tiheämpi vuoroväli voi olla perusteltu, jos kuormitusaste muodostuu korkeaksi (ts. kaikki halukkaat eivät mahdu kyytiin).
Koska kaupunkiliikenne Euroopassa on lähtökohtaisesti subventoitua, niin kustannusnousua vastaavaa lipputulojen lisäystä ei tule juuri koskaan.

Vuorovälin vaikutus matkustajamääriin vaihtelee tapauksittain, joten täysin yksiselitteistä totuutta tutkimustieto ei pysty antamaan. Saksankielisissä maissa aika tyypillinen tiheän liikenteen vuoroväli on 10 min ja samaa käytetään myös Suomen suurten kaupunkien runkolinjoilla. Se tiedetään, että vuorovälillä on merkittävä vaikutus matkustajamääriin silloin kun matkustajat eivät ole pakkomatkustajia. Joukkoliikenne ei houkuttele kunnolla, jos omaa kulkemistaan joutuu sopeuttamaan aikataulujen mukaan.
 
Laitoin Marja Salomaalle sähköpostia, jossa on laskettu auki, mitä palvelua 1.5 miljoonalla eurolla saa.

Niin minäkin. Saa nähdä oikooko huomenna virka-aikaan. Vielä ei ole tapahtunut mitään. Ei toki olisi ensimmäinen kerta, kun HS ei korjaa virheitään. Virhe kun ei välttämättä ole erehdys.

Tästä varmaan löytyy tutkimustietoakin, miten vuorotiheys vaikuttaa matkustajamääriin? Paljonko vuoroväliä kannattaa tihentää lähiliikenteessä, niin että tihentynyt vuoroväli houkuttelee kustannusnousua vastaavasti enemmän käyttäjiä?

Muistelen keskustelleeni HSL:n virkamiehen kanssa, joka kertoi kansainvälisestä tutkimustiedosta, jonka mukaan n. 7 min on sellainen raja, jonka alla ei enää tapahdu oikein mitään. 7 min vuoroväli koetaan tiheäksi ja pysäkille mennään aikatauluja katsomatta. Jos vaunut kulkevat esim. 4 min vuorovälein, sitä ei koeta enää houkuttelevammaksi eikä matkustajamäärä kasva.

Tämä oli aikanaan kiva kuulla, koska tuo keskustelumme koski EMME-mallinnusta ja sen typeriä oletuksia siitä, miten vuorovälin loputon tihentäminen tekee linjasta aina vain houkuttelevamman. HKL:hän päätyi tämän perusteella pohtimaan mm. 2 min välein kulkevaa liityntäbussia Ruoholahden metroasemalta Jätkäsaareen. No, sen sijaan tuli sitten ratikka.
 
Tässä nyt unohtuu myös, että joukkoliikenteen käyttäjiä on 20000 enemmän kuin odotettiin, mikä meinaa 20000 henkilön edestä enemmän lipputuloja kuin odotettiin. Osalla on varmasti seutulippu tai ABC-vyöhykelippu, mutta vaikka se olisi vain sisäinen tai AB-lippu, tarkottaisi se Miljoonaa lisää lipputuloissa per kuukausi.
Suhtaudun parhaillaan meneillään olevaan numerosirkukseen erittäin epäluuloisesti. Numeroiden liioittelusta on sen verran paljon kokemuksia ennestään.

Käsittääkseni on tilastoitu n o u s u j a X tuhatta enemmän kuin jossakin vanhentuneessa arviossa. Se ei tarkoita, että jostakin on nyt vuodenvaihteessa ilmestynyt 20 000 erillistä ihmistä uusina maksavina asiakkaina Etelä-Espoon joukkoliikenteeseen.
 
Kompuran viestissä on oikeastaan kaksi hyvin erilaista kysymyksenasettelua.

Paljonko vuoroväliä kannattaa tihentää lähiliikenteessä, niin että tihentynyt vuoroväli houkuttelee kustannusnousua vastaavasti enemmän käyttäjiä?

Sanoisin itse, että säännöllinen liikenne tunnin välein on ehkä lähempänä oikeaa hehtaaria. Eli siirtymällä yksittäisistä lähdöistä 60 minuutin vuorovälien aikatauluun voidaan saada enemmän lipputuloja kuin mitä liikennöintikustannusten nousu on, mutta jos 1 h välein kulkuvälineeseen mahtuu kaikki, taloudellisesti ei siitä tihentäminen enää kannata, joskin toki muita perusteluja voi olla.

Tällaisiin kysymyksiin löytyisi usein vastaus, jos olisi kunnolliset kaupunginosakohtaiset tai jopa 250x250 m tilastot auton omistuksesta, mutta jos tutkitaan asukasluvultaan pienempiä kuntia, vaikkapa Kirkkonummella henkilöautotiheys on 470 autoa 1 000 henkeä kohti, ja lähtökohtaisesti juna menee 30 minuutin välein, Kantvikiin ja Sarvvikiin menee bussi 60 minuutin välein, rautatien viereistä tietä ja Veikkolaan menee bussi 30 minuutin välein.

Vaikka leikittäisiin että muualla Kirkkonummella ei ole lainkaan asutusta, eli että 30 minuutin vuoroväli tuottaa henkilöautotiheyden 470 autoa / 1000 as., on selvää, ettei 15 minuutin vuoroväli tuota henkilöautotiheyttä 235 / 1000, 7.5 minuutin vuoroväli henkilöautotiheyttä 118 / 1000 etc. Helsingin kaupungissa on 330 autoa 1 000 asukasta, vaikka keskimääräisellä asukkaalla on luultavasti alle vartin vuoroväli.

Jos taas mietitään harvemmin kuin tunnin välein kulkevia yhteyksiä, aina kun olen käyttänyt sellaista ei sellaisella bussilla ole yksinkertaisesti kulkenut ketään vaan se on mennyt ihan tyhjänä. Tunnin vuoroväli vaikuttaa sen verran maagiselta rajalta, että voisin kuvitella siihen siirtymisen voivan olla kannattavaa, mikäli asukaspohjaa on olemassa. Juuri HSL-alueella näiden linjojen asukaspohjat on niin heikkoja, että on utopiaa että vuoroväli tihenee tuntiin ja linjalle ilmestyisi tyyliin 15 matkustajaa vuoroa kohti, mutta näin ei ole kaikkialla.

Lähinnä hiljaisen ajan liikenne tiheille optimaalisesti sijoittuneille alueille on ja on ollut sellaista jossa lipputulot kattaa lisääntyneet liikennöintikustannukset. Aikaisemmin on kokeiltu kunnollista liikennettä viikonloppuöisin ja se maksaa itsensä aika lailla takaisin; vastaava voisi olla mahdollista myös arkiöisin pienemmässä mittakaavassa.

Itse arvaisin, että joku 3-4 vuoroa tunnissa alkaa olla niin tiheä liikennöinti, että tihentämällä käyttäjämäärät eivät enää juuri kasva

Tämä taas on erittäin tiheä vuoroväli. Sanoisin, että toisaalla mainittu 7.5 minuuttia voi hyvinkin pitää paikkansa, eli vaikka 15 minuutista 7.5 minuuttiin tihentäminen lisää edelleen joukkoliikenteen käyttöä, vaikka lipputulojen kasvu on pientä siihen nähden että liikennöintikustannukset juuri kaksinkertaistuivat.

Ja useinhan joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden halutaan nousevan sen sijaan että tuijotetaan pelkästään lipputuloja, subventiosta huolimatta joukkoliikennekaupungeissa pienempi osuus BKT:sta kuluu liikkumiseen kuin autokaupungeissa etc.
 
Viimeksi muokattu:
Kauanko muuten kestää siirtyminen bussilaiturin ja metron välillä liukuportain vs. hissillä? Esim. Lentoaseman aseman eteläpäädyssä harva käyttää liukuporraspatteristoa vaan suhauttaa hetkessä alas hissillä.
En ole mitannut aikaa, mutta Matinkylässä menin itse hissillä ylös, ja olin liukuportaiden yläpäässä sekunnin ennen ensimmäistä henkilöä, joka oli sitä paitsi juossut liukuportaat ylös ehtiäkseen bussiin. Jostain syystä Matinkylään tehtiin kuitenkin vain kaksi hissiä (vertaa esim. Keilaniemen 10 hissiä). Suurimmalla osalla asemista hissiyhteys on vaihdollinen ja hitaampia vinohissejäkin on, joten vastaavaa etua ei ole.
 
Kun yhteys on harva, kyse on palvelutasosta eikä laskennallisesta matka-ajasta. Ne eivät ole yksi yhteen sama asia, koska ihminen osaa sopeuttaa liikkumistaan.

Tiedät kyllä.

Halusin vain tuoda esille sen, miksi eri tahoilta tulee niin erinäköisiä lukuja, kun arvelin, että muutkin saattavat ihmetellä asiaa. Mutta otetaanpa sitten kantaa siihen, voiko näin tehdä. Sen verran minussa on vielä matemaatikkoa, että mielestäni sinällään ei ole olemassa vain yhtä oikeaa tapaa laskea asioita, vaan oikeellisuus riippuu käyttötarkoituksesta. Asiakkaille viestiessä ei todellakaan ole järkeä ilmoittaa jotain geneeristä yleistettyä matkavastusta, vaan tarjota koko kuva: vuoroväli on tämä ja matka-aika tämä, vaihtoja näin monta ja niissä menee arviolta aikaa niin ja niin paljon. Mutta ymmärrettävästi on paljonkin hyötyä, jos matka-vastuksen voi ilmoittaa yhtenä lukuna siinä vaiheessa, kun tehdään jotain analyysiä: ennustemalleja, tutkitaan joukkoliikennepalvelun vaikutusta asuntojen hintaa tms. tai vaikkapa halutaan kartalla näyttää yleiskuva siitä, miten joukkoliikenteen palvelu eri alueilla muuttuu. Jälkimmäiseen mielestäni soveltuu hyvin luku, jossa on matka-aikaan ynnättynä vuorovälin puolikas. Tällaisessa esityksessä kun pitäisi olennainen saada tiivistettyä yhdeksi numeroksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 08:30 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 08:11 ----------

Kompuran viestissä on oikeastaan kaksi hyvin erilaista kysymyksenasettelua.
Tällaisiin kysymyksiin löytyisi usein vastaus, jos olisi kunnolliset kaupunginosakohtaiset tai jopa 250x250 m tilastot auton omistuksesta, mutta jos tutkitaan asukasluvultaan pienempiä kuntia, vaikkapa Kirkkonummella henkilöautotiheys on 470 autoa 1 000 henkeä kohti, ja lähtökohtaisesti juna menee 30 minuutin välein, Kantvikiin ja Sarvvikiin menee bussi 60 minuutin välein, rautatien viereistä tietä ja Veikkolaan menee bussi 30 minuutin välein.

Tällaista tietoa alkaa itse asiassa olla saatavana ja vieläpä avoimena datana (Helsingin seudun liikennetutkimusten aineistoista tällaista dataa löytyy aikasarjana ehkä jopa 60-luvulle) HSY:n avoin aineisto löytyy täältä. (karttapalvelu) Näissä asioissa on muutamassa vuodessa tapahtunut kaikessa hiljaisuudessa iso muutos. Eli sitten pitäisi vain hallita jotain analyysityökaluja ja töihin... Itselläkin on joitain ideoita mielessä, mutta aikaa menee tosiaan erilaisten työkalujen käytön opetteluun ja aikaa, jolloin jaksaisi olla innostunut näitä tekemään, ei ole niin kauheasti, kun on päivätyökin, joka pitäisi tehdä.
 
Takaisin
Ylös