Länsimetro

pehkonen · 18 Helmikuu 2018

junabongari sanoi:
Automatisaatiohanke on nimenomaan syynä tähän nykyiseen tilanteeseen. Mikäli junia ei oltaisi lyhennetty, niin oltaisiin pärjätty kolmannesta pienemmällä kuljettajamäärällä.
Automatisointi on niin kallista, että sillä maksaisi kuljettajien palkat ikuisuuteen asti. Sitäpaiti automaatti ei edes säästä kaikkia henkilöstöresursseja, koska henkilöstöä siirretään junavalvojiksi ja metrovalvomoon.

Eiköhän suurin syyllinen lyhyisiin metroasemiin uudella osuudella löydy Espoon päättäjistä. Halvalla kun piti saada.

Markku K · 18 Helmikuu 2018

EVhki sanoi:
Itseä myös aiheesta tietämättömänä kiinnostaisi tietää, mitä nuo neljä eri kellonaikaa ovat, joita kuljettajat joutuvat ajaessaan seuraamaan?

1 kellonaika hh:mm.ss
2 oma sijainti sekunteina suhteessa aikatauluun
3 edellä menevän junan etäisyys sekunteina
4 takana tulevan junan etäisyys sekunteina.

jodo · 18 Helmikuu 2018

petteri sanoi:
En, mutta olen ajanut henkilöautoa ja kuorma-autoa. Niissä on ratti, jolla pitää ohjata autoa. Nopeusrajoituksia pitää noudattaa, pysyä tiellä ja varoa muita liikkujia.

Metro on juna, joka kulkee raiteilla. Siinä on kaasu ja jarru. Myös ovia pitää välillä avata ja sulkea. Todella paljon helpompi homma kuin bussin tai auton ajo.

Hommaan pitää suorittaa kahdeksan viikon koulutus, oikeasti ok hoksottimilla varustettu ihminen oppisi tuon homman muutamassa päivässä, mutta kun tuossa hommassa kuolee tylsyyteen jos ei ole aika yksinkertainen tyyppi, joten siihen kannattaa kouluttaa henkilöitä, jotka sopivat hyvin yksinkertaisiin rutiinitehtäviin ja kohtuullisen hyvin viihtyvät niissä. Siksi koulutukseen käytetään noin paljon aikaa.

Olen ajanut junaa ja kaikenlaisia ja kokoisia autoja ja voisin sanoa että petterin tyylinen vaativuusvertailu ei ole mielekästä, sillä kyseessä on niin erilaiset toimintaympäristöt (maantie/rautatie tai metro). Raidekulkuneuvon ajamisessa haasteet ja kuormitus tulevat ihan täysin eri asioista autolla ajoon verratessa.

Autoton espoolainen · 19 Helmikuu 2018

Tässä vielä lisää HKL:n johdon näkemyksiä metronkuljettajien tyytymättömyyteen:
https://yle.fi/uutiset/3-10079463

j-lu · 19 Helmikuu 2018

Ajo-opetusta antavilla on oltava turvallisuusmäärysten mukaisesti vähintään vuoden kokemus päätoimisesta työskentelystä metronkuljettajana

Opettajat voi lomauttaa: tokaluokkalaiset opettavat ekaluokkalaisia lukemaan ja laskemaan.

Ventti · 20 Helmikuu 2018

Toisaalt ymmärrän kyl kuskeja jos nyt pitää pystyä samaan, mihin automaattimetro suunniteltiin. En ymmärrä mihin ihmisil on niin kiire, et pitää 2,5min vuorovälit olla.

Makke93 · 20 Helmikuu 2018

Ventti sanoi:
Toisaalt ymmärrän kyl kuskeja jos nyt pitää pystyä samaan, mihin automaattimetro suunniteltiin. En ymmärrä mihin ihmisil on niin kiire, et pitää 2,5min vuorovälit olla.

Vuoroväli ei ole tiheä, siksi että matkustajat pääsevät perille nopeammin, vaan siksi, että ruuhka-aikaan kaikki matkustajat eivät mahtuisi junaan, jos ajettaisiin väljemmällä vuorovälillä.

Itsekkin olen toisaalta sitä mieltä, ettei kuskit turhasta valita. Jos kerran hommasta on tullut epäinhimillisesti vaikeampaa ja ei ole otettu huomioon kuljettajien perustarpeita, kuten vessaa kääntöraiteilla, niin ihan oikein on sellaisesta valittaa.

Ville O. Turunen · 20 Helmikuu 2018

Markku K sanoi:
1 kellonaika hh:mm.ss
2 oma sijainti sekunteina suhteessa aikatauluun
3 edellä menevän junan etäisyys sekunteina
4 takana tulevan junan etäisyys sekunteina.

Tästä tulee mieleen, että kuinkahan suuren osan ongelmista selittää yksinkertaisesti käyttöliittymä. En tiedä, miten nämä kellot toimivat, mutta oletan, että nämä näyttävät käytännössä sekunteja miinus- tai plusmerkillä varustettuna. Psykologisesti tällaisessa on sellainen ongelma, että kokonaisuus antaa lähes koko ajan negatiivista palautetta ja neutraalia/positiivista vain silloin, kun aikataulussa mennään sekunnilleen. Ja sekunnilleen käsittääkseni mennään harvemmin, eikä se ole edes tarkoituskaan. Hankalaksi tilanteen tekee vielä se, että tämä palaute tulee hyvin suoraan ohi tietoisen järkeilyn, jonka tasolla kuljettaja saattaa hyvinkin ymmärtää, että tarkalleen sekuntien mukaan kulkeminen ei ole tarpeen, eikä sitä vaadita. Mutta kellot pitävät koko ajan esillä tavoitteen, jota ei pysty aivan saavuttamaan, hieman videopelien tapaan sillä erolla, että niiden antama jatkuva huomaamaton positiivinen palaute puuttuu. Erilaiset pelikoneet ja vastaavathan on suunniteltu juuri päinvastoin, eli antamaan välitöntä positiivista palautetta sopivasti säännöstelemällä, joka koukuttaa jatkamaan, vaikka järjen tasolla ymmärtäisikin, että asiat menevät huonompaan suuntaan (rahaa kuluu). Tavoite, jossa jatkuvasti epäonnistutaan, on raskasta varsinkin perfektionistisille luonteille, vaikka poikkeama olisikin melko minimaalinen.

Ainakin nämä puheet siitä, kuinka "vaaditaan liikaa" ja "kuljettajien työtä ei arvosteta" viittaisivat vähän tähän suuntaan, varsinkaan, jos ei tunnu olevan oikein mitään konkreettista, josta ongelma johtuu. Eli jostain syntyy jatkuvaa psykologista stressiä, joka saa tuntemaan riittämättömyyden tunnetta ja arvostuksen puutetta.

Jos näin on, kun edellä arvelen, ratkaisuna voisi olla yksinkertaisesti se, että kello näyttäisi selvästi hyväksyttävän tai hyvän suorituksen rajat, vaikkapa niin, että numeroiden värit olisivat vihreitä, kun ollaan riittävän lähellä aikataulua ja kaukana muista junista, ja oranssia ja myöhemmin punaista, kun halutusta erotaan. Näin tulee selvä positiivinen signaali, kun asiat ovat kunnossa ja itse kellon näyttämät sekunnit vapautuvat kuljettajan päässä varsinaista tarkoitustaan varten, eli ennakointiin. Myös se vähentää stressiä, jos vaikkapa nyt värien vaihdokset osaltaan vahtivat, että ajo sujuu aikataulussa, jolloin kelloa ei tarvitse vahtia yhtä intensiivisesti.

Voi tietysti olla, että jokin vastaava järjestely jo nyt käytössä, ja ehkä on hyvä sanoa sekin, että HKL:ssä saattaa hyvinkin olla myös (tai pelkästään) aivan todellisia työyhteisöön ja johtamiseen liittyviä ongelmia, en tiedä. Kuitenkin minusta tuntuu, että kellojen käyttäminen tällä tavalla ei ehkä ole aivan viisasta, ainakaan ilman selkeää ohjeistusta siitä, mikä on tavoiteltu virhemarginaali. Tavallaan kyse on huonosta mentaalisesta työergonomiasta.

Nakkiputka · 20 Helmikuu 2018

Makke93 sanoi:
Vuoroväli ei ole tiheä, siksi että matkustajat pääsevät perille nopeammin, vaan siksi, että ruuhka-aikaan kaikki matkustajat eivät mahtuisi junaan, jos ajettaisiin väljemmällä vuorovälillä.

Tämän hetkisessä tilanteessa juuri näin, mutta kyllä Ventin kommentissa se totuuden siemen on, että automaattimetroa muistaakseni perusteltiin aikoinaan tiheämpien vuorovälien tuomilla lyhyemmillä odotusajoilla ja sitä kautta lyhyemmillä matka-ajoilla.

Makke93 sanoi:
Itsekkin olen toisaalta sitä mieltä, ettei kuskit turhasta valita. Jos kerran hommasta on tullut epäinhimillisesti vaikeampaa ja ei ole otettu huomioon kuljettajien perustarpeita, kuten vessaa kääntöraiteilla, niin ihan oikein on sellaisesta valittaa.

Itseasiassa vanhankaan metron puolella ei ole vessoja kääntöraiteilla (Ruoholahdessa, Vuosaaressa ja Mellunmäessä ei ainakaan ole), joten tässä on uutisoinnissa sattunut jokin väärinkäsitys aikoinaan.

Autoton espoolainen · 20 Helmikuu 2018

Nakkiputka sanoi:
Itseasiassa vanhankaan metron puolella ei ole vessoja kääntöraiteilla (Ruoholahdessa, Vuosaaressa ja Mellunmäessä ei ainakaan ole), joten tässä on uutisoinnissa sattunut jokin väärinkäsitys aikoinaan.

Näistä metronkuljettajien WC-käyttömahdollisuuksista keskusteltiin jo viime marraskuun lopulla mm. seuraavaan tapaan:

vristo sanoi:
Onko vanhan metro-osuuden kääntöasemilla tai -raiteilla paremmat vessat kuljettajille?

Markku K sanoi:
Ei. Vanhalla puolella kääntöraiteilla ei ole vessoja. Pääteasemien laituritasolla on. Etäisyys näihin on ohjaamon ovelta 20-30m.

Lähtökohtanahan olivat seuraavat lehtijutut:
https://motiivilehti.fi/lehti/artikk...at-unohtuivat/
http://www.iltalehti.fi/kotimaa/2017...56741_u0.shtml

EVhki · 4 Huhtikuu 2018

Huomenna klo 7-9.30 kokeillaan ajamista 2,5 min vuorovälillä Matinkylään asti. Onko veikkauksia siitä, sujuuko tuo ongelmitta, jos ei huomioida mahdollisia teknisiä vikoja, henkilöstövajetta tai kalustopulaa?

j-lu · 5 Huhtikuu 2018

Hesarissa tänään juttu länsimetron todellisesta hinnasta, tai lähinnä siitä, että metroa on rakennettu Länsimetro oyn lisäksi Espoon kaupungin laskuun.

Länsimetro maksaa liki miljardin kerrottua enemmän – HS-selvitys: metrohankkeen ylittyneitä kustannuksia näyttää myös paikatun Espoon rahoilla

Yllättyneitä ovat:

-

Anne Bernerin hengessä voidaan todeta, ettei näitä hankkeita pidä arvioida kannattavuuden vaan vaikuttavuuden näkökulmasta. Länsimetro on ehkä kannattamaton, mutta sillä saadaan kymmenen kilometrin suikale Itä-Helsinkiä Etelä-Espooseen ja se jos mikä on vaikuttavaa!

hmikko · 5 Huhtikuu 2018

^ Tuossa on kyllä Hesari repinyt klikkiotsikon, kuten näkyy olevan käytäntönä nykyään. Jutussa ei minusta ole juurikaan uutta asiaa seuranneille. Alusta asti oli tiedossa, että liityntäliikenteen ym. järjestelyt jätettiin Länsimetro-hankkeen ulkopuolelle, ja että ne tulevat maksamaan kymmeniä ja satoja miljoonia. Siitä, että Espoo on kuitannut asemien rakentamisen lisäkustannuksia, on myös ollut uutisia ja kommentteja tässä ketjussakin.

Itselleni ainoa uusi asia tuossa oli se, että Niittykummun asema on kokonaan Länsimetron budjetin ulkopuolella ja että sen omistaa Espoo. Tämänkin varmaan on ollut uutisissa, mutta en itse ole sattunut huomaamaan. Niittykummun asemalla on nettikeskusteluissa selitelty Länsimetron budjettiylitystä, mutta sen kustannukset siis ovat hankkeen budjetin ulkopuolella.

samulih · 5 Huhtikuu 2018

Oli HS hieman edes yrittänyt tuoda mukaan kritiikkiä/positiivista kaikilta kanteilta, vaikkakin jotenkin paistoi juuri vain lyödyn lyöminen, ehkä päätoimittaja todennut kirjoittajalle että yritä nyt edes hieman....

Toisaalta voi sanoa että mitä jos ei metroa, no vaikka BTR tai tjms.

Mutta metro tuo Espooseen jotain järkeä ja maaseutukylä saadaan mukaan kaupunkirakenteeseen. Nyt vain Lauttasaaren sillalle tietulli.

junabongari · 5 Huhtikuu 2018

hmikko sanoi:
^ Tuossa on kyllä Hesari repinyt klikkiotsikon, kuten näkyy olevan käytäntönä nykyään. Jutussa ei minusta ole juurikaan uutta asiaa seuranneille. Alusta asti oli tiedossa, että liityntäliikenteen ym. järjestelyt jätettiin Länsimetro-hankkeen ulkopuolelle, ja että ne tulevat maksamaan kymmeniä ja satoja miljoonia. Siitä, että Espoo on kuitannut asemien rakentamisen lisäkustannuksia, on myös ollut uutisia ja kommentteja tässä ketjussakin.

Itselleni ainoa uusi asia tuossa oli se, että Niittykummun asema on kokonaan Länsimetron budjetin ulkopuolella ja että sen omistaa Espoo. Tämänkin varmaan on ollut uutisissa, mutta en itse ole sattunut huomaamaan. Niittykummun asemalla on nettikeskusteluissa selitelty Länsimetron budjettiylitystä, mutta sen kustannukset siis ovat hankkeen budjetin ulkopuolella.

Vaikka nämä asiat ovatkin selviä joukkoliikenteestä kiinnostuneille, ne eivät välttämättä ole tulleet ns. tavallisten ihmisten tietoon.
Juuri siksi siitä onkin hyvä uutisoida.

samulih sanoi:
Mutta metro tuo Espooseen jotain järkeä ja maaseutukylä saadaan mukaan kaupunkirakenteeseen. Nyt vain Lauttasaaren sillalle tietulli.

Länsimetrohankkeessa on mennyt kaikki pieleen, mikä voi mennä. Kustannukset ovat paisuneet moninkertaisiksi
ja kaiken lisäksi järjestelmän kapasiteetista on amputoitu pois 33%, rajoittaen sitä kehuttua rakennuspotentiaalia radan varrella.
Autoilua ei tulla rajoittamaan, vaan sitä on nimenomaan edistetty avaamalla lisäkaistat Länsiväylälle ja rakentamalla lisää teitä (mm. Keilaniemen "viherkansi").