Länsimetro

Kansainvälisen pääomasijoitusyhtiö 3i:n Suomen maajohtaja Hannu Isohaaro kertoo tämän päivän Kauppalehdessä, että 3i haluaisi lähteä rahoittamaan länsimetroa. Isohaaro odottaa investoinnilta kaksinumeroista tuottoa.
 
kuukanko sanoi:
Kansainvälisen pääomasijoitusyhtiö 3i:n Suomen maajohtaja Hannu Isohaaro kertoo tämän päivän Kauppalehdessä, että 3i haluaisi lähteä rahoittamaan länsimetroa. Isohaaro odottaa investoinnilta kaksinumeroista tuottoa.
Jaa. Jos olisin 3i:n omistaja, antaisin miehelle oitis kenkää siitä, että tarttuu huonoimpaan mahdolliseen tilaisuuteen. Minä edellyttäisin henkilökunnaltani eniten tuottavien hankkeiden selvittämistä. TramWestin tuotto samoilla mittareilla on ainakin 3-4 kertaa parempi: investointi pienempi, tulot paljon suuremmat.

Vakavasti puhuen kysymys on tietenkin siitä, millä perusteella tuo rahoitus tehtäisiin. Totta kai rahoittajalle on helppoa rahaa, jos se rahoittaa riskittömästi puolen miljardin urakan, jonka takaisinmaksusta vastaa kaksi kuntaa riippumatta siitä, tuottaako investointi kunnille mitään vai tappiota.

Mutta pannaanpa rahoittaja ottamaan jotain riskiä myös. Sidotaan tuotta esim. siihen, että joukkoliikenteen subventio laskee tai matkustajamäärän kasvuun nykytilanteeseen verrattuna. Johan käytännön kannattavuus on laskettu Espoon kaupunkisuunittelulautakunnan lausuntoesityksen perusteluissa:

Bussiliikenteen kehittäminen YVA:n mukaan, Espoon kulut nousevat 0,9 Me/v.
Tunnelimetro YVA:n mukaan, Espoon kulut nousevat 7,4 Me/v.

Minun on vaikea ymmärtää, miten metroa voi pitää tuottavana investointina, jos kannetaan siihen liittyä riski, kun korkoineen (=on investoijan tuotto-odotus) kulut investoinnin jälkeen ovat suuremmat kuin ennen investointia.

Liikennehankkeiden tuottavuudesta ja rahoittajien halukkuudesta kertonee jotain sekin, että Lahden moottoritein tuotto on sidottu liikennemäärään. Turun moottoritien yksityisrahoitukselle tällainen sopimus ei enää kelvannut. Tehtiin rahoittajalle riskitön osamaksu, jossa tie maksetaan, vaikka sitä ei käyttäisi kukaan.

Antero
 
Antero Alku sanoi:
Liikennehankkeiden tuottavuudesta ja rahoittajien halukkuudesta kertonee jotain sekin, että Lahden moottoritein tuotto on sidottu liikennemäärään. Turun moottoritien yksityisrahoitukselle tällainen sopimus ei enää kelvannut. Tehtiin rahoittajalle riskitön osamaksu, jossa tie maksetaan, vaikka sitä ei käyttäisi kukaan.

Luinpa minäkin tuon artikkelin. Kiitos vinkistä, kuukanko. Siellä puhutaan metron matkustajamääristä ("pitäähän niiden matkustajien kuitenkin maksaa lippunsa") eli ilmeisesti ajatuksena olisi tässä se, että tuotto sidottaisiin jotenkin matkustajamäärään. Se on kyllä espoolaisten asukkaiden kannalta todella vaarallista. Tämähän tarkoittaa pahimmillaan seuraavaa:

- päätetään rakentaa metro
- kun metro valmistuu, Länsiväylän bussikaistat avataan autoille
- kun metro valmistuu, joukkoliikenteen kilpailukyky heikkenee olennaisesti pidentyneiden matka-aikojen ja vaihdottomien yhteyksien puuttumisen myötä
- samalla autoliikenteen kilpailukyky paranee (vrt bussikaistat)
- lopputuloksena metron matkustajamäärä ei yllä edes siihen, mitä YVA:ssa on arvioitu

Entäs mitäs sitten tapahtuu? Jotta 3i saa tuottoa, metroon on saatava matkustajia vaikka väkisin ja sehän tietää sitten sitä, että joudutaan heikentämään bussiyhteyksiä Espoosta Kuusisaaren tai Pitäjänmäen kautta Helsinkiin, jotta saadaan nämä joukkoliikenteen käyttäjät metroon, kun muita vaihtoehtoja ei ole. Osa heistäkin siirtyy tietysti autoihin eikä metroon.

Hieno homma! Rakennetaan ihmeessä se länsimetro ja hankitaan siihen yksityinen rahoitus!
 
Itse tunnustaudun länsimetron kannattajaksi ja lupaan juodan maljan, jos Espoon kaupunginvaltuusto tekee oikean ratkaisun 25. päivä syyskuuta.

Mielestäni kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilasen ehdotus bussijärjestelmän parantamiseksi edustaa perin taantumuksellista ajattelua Helsingin seudun joukkoliikenteen kehittämiskeskustelussa (kyllä:kannatan myos ns. suur-Helsinkiä). Jos sellainen päätös tehtaisiin, niin pelkäämpä, ettei sen jälkeen Espoon joukkoliikenteen parantamiseksi tapahdu mitään pitkiin aikoihin. Itse työskentelen juuri tällä hetkellä Espoon sisäisesten ja seudulllisten bussilinjojen parissa ja totisesti niissä on melkoinen ero Helsingin laadukkaaseen joukkoliikennetarjontaan. Espoo on tällä hetkellä autoilevien "moottorimiesten" kaupunki; naiset, lapset, koululaiset ja opiskelijat käyttavät sen huonosti suunniteltua ja toteutettua joukkoliikennettä. "Landeksi" Espoo jää, jollei se nyt tee ratkaisevaa askelta kehityksen suuntaan.
 
vristo sanoi:
Espoo on tällä hetkellä autoilevien "moottorimiesten" kaupunki; naiset, lapset, koululaiset ja opiskelijat käyttavät sen huonosti suunniteltua ja toteutettua joukkoliikennettä.

Mutta muuttuuko tuo asia mihinkään metron myötä? Jos moottorimies ei tänään astu seutubussiin, miksi hän astuisi huomenna liityntäbussiin? Miksi pidentyvien matka-aikojen ja vaihdollisiksi muuttuvien matkojen metro keräisi uusia matkustajia?

No, tuosta on turha kiistellä. Jos metro tulee, niin sittenhän meillä on faktatilastoa vertailuun, kun se on valmis. Mutta sen verran skeptinen olen, että vaikka valtuusto syyskuussa päättäisikin metron puolesta, siitä on vielä piiiiiitkä matka rakentamiseen. Voi olla, ettei rakenneta ollenkaan, vaikka nyt valittaisiinkin metro Helsingin ja demareiden tyydyttämiseksi.
 
Antero Alku sanoi:
Haukutaan espoolaisia vaikka kuinka, niin kyllä sielläkin on niitä, jotka ymmärtävät joukkoliikenteen toiminnasta enemmän kuin vain sen, että metro pitää tehdä, viis kaikesta muusta. Voi miettiä Prahaa ja lukea eilisen ks-lautakunnan esityslistaa. Muu on tärkeämpää kuin päästä Isota omenasta Kampin keskukseen tai Itäkeskukseen. Kovin vähän on näissä asuntoja ja työpaikkoja.
Espoo ja Praha ovat historialtaan ja rakenteeltaan ja kooltaan varsin erilaisia kaupunkeja. Ulottuuko muuten Prahan ratikka- tai metroverkko kaupungin hallinollisen rajan ulkopuolelle, eli millaisilla vehkeillä Prahan "Espoossa" joudutaan tulemaan toimeen?

Antero Alku sanoi:
Jos espoolaiset haluavat vain autoilla, niin miksi he maksaisivat metrosta? Jos he haluavat oikeasti kehittää joukkoliikennettä, niin miksi he silloin valitsisivat huonoimman ja kalliimman vaihtoehdon. Niin tai näin, logiikka johtaa samaan tulokseen.
Olen itse espoolainen ja haluan jatkossakin autoilla mutta myös kulkea nopealla raidejoukkoliikenteellä esim niin että jätän auton liityntäpysäköintipaikalle. Pelkässä bussien varassa toimivassa järjestelmässä tätä mahdollisuutta ei ole.

Tähän asti on kirjoitettu niin paljon kuin voi kirjoittaa Espoon joukkoliikennevaihtoehdoista. Metro on mielestäni paras ratkaisu tarjolla olevista ainakin Tapiolaan asti, Koska Otaniemi-Tapiola -alue on tiivis ja yhtenäinen mitä asumiseen ja työpaikkoihin tulee. Rahan puutettakaan ei voi syyttä koska on olemassa kaikenlaisia suunnitelmia rakentaa jättimäisiä pysäköintiluolia Tapiolaan ja kattaa kehäykkönen.

Pikaraitiotieratkaisuissa ei ole muuta vikaa kuin miten saada ne johdettua Ruoholahdesta Helsingin keskustaan. Jos Espoon valtuusto jostain syystä päättää hylätä metron niin olen valmis liittymään pikaratikkajengiin koska mielestäni on varsin typerää jatkaa kaikkea länsiväylän suuntaista liikennettä pelkillä busseilla Kamppiin. Jos Espooo hylkää metron tulee Helsingillekin toisaalta tarve miettiä niitä pikaratikkavaihtoehtoja tarkemmin.

Espoossa on se vika että se on varsin hajanainen ja laaja kaupunki, ja haluja esim panostaa pelkästään eteläistä Espoota palvelevia ratkaisuja ovat varsin vähäiset tai olemattomat rantaradan pohjoispuolella. Tämä pätee niin metroon, ratikkaan kuin bussiliikenteen kehittämiseen. Ja lisäksi onhan lähes kaikilla auto, ja monessa perheessä kaksikin. Jos metro kaatuu Espoon valtuustossa niin se kaatuu todennäköisesti kyläpolitikointiin, eli siihen että jotkut pelkäävät että Espoon muut osat tai esim koulutus ja terveydenhuolto jäävät lapsipuolen asemaan jos rakennetaan metro. Unohdetaan siinä ohessa että keski-Espoota on vuosikymmenet palvellut metron lailla rantarata. Mutta yhtä vaikeaa tulee olemaan saada samat kyläpolitikot uskomaan että pikaratikastakaan on mitään hyötyä jos sen tarkoitus on korvata vain länsiväyläbusseja. Toisin sanoen, jos tulee hylkäävä metropäätös, pitää koko paletti repiä auki ja pyötä putsata ja miettiä jatkoa hyvin tarkkaan jos meinaa saada jonkin raiteilla kulkevan härvelin ikinä liikkumaan Espoossa rantaradan eteläpuolella.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
...Tähän asti on kirjoitettu niin paljon kuin voi kirjoittaa Espoon joukkoliikennevaihtoehdoista. Metro on mielestäni paras ratkaisu tarjolla olevista ainakin Tapiolaan asti, Koska Otaniemi-Tapiola -alue on tiivis ja yhtenäinen mitä asumiseen ja työpaikkoihin tulee.
...
Jos metro kaatuu Espoon valtuustossa niin se kaatuu todennäköisesti kyläpolitikointiin, eli siihen että jotkut pelkäävät että Espoon muut osat tai esim koulutus ja terveydenhuolto jäävät lapsipuolen asemaan jos rakennetaan metro.
Olen samaa mieltä, vaikkakin täällä Itämeren toisella puolella asuvana olen vähän ihmetellyt Länsimetron rakentamisen 'suunnittelua' (tai pikemminkin sen pitkäänkestämistä)!
Tukholma (tai sen poliitikot) oli hyvinkin progressiivinen 60-70-luvuilla kun oli rohkeutta rakentaa päivän T-bana.
Jos rupeaa mietiskelemään kaikkien projektioiden kannattavuutta niin eipä varmastikaan olisi koskaan rakennettu rautateitä viime vuosisadalla, mutta kuka pistää niitä kyseenalaiseksi tänään?
Espoo tarvitsee sekä busseja ja raide-liikennettä, ja sillä tarkoitan metroa.
Kaikilla ei ole reissunpää Kampissa johon nykyisin bussit tulevat ja metrolla eteenpäin pääseminen on tosi käytännöllinen ratkaisu Rautatieasemalle, ostoksille yms pääsemisen kannalta.
Mutta Espoo tarvitsee myös sen bussijärjestelyn mutta kaikkien ei tarvitse tulla Kamppiin asti pakokaasuja päästäen.
Toivon että Espoon kaupunginvaltuusto päättää metron rakentamisesta!
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
R.Silfverberg sanoi:
Olen itse espoolainen ja haluan jatkossakin autoilla mutta myös kulkea nopealla raidejoukkoliikenteellä esim niin että jätän auton liityntäpysäköintipaikalle. Pelkässä bussien varassa toimivassa järjestelmässä tätä mahdollisuutta ei ole.
En yhtään ymmärrä, mikä estää toteuttamasta kunnollista liityntäpysäköintiä mille tahansa joukkoliikennejärjestelmälle. Sellainen olisi voitu tehdä ajat sitten useisiin pisteisiin länsiväylän varrelle. On hyvä kysyä, miksi ei ole tehty. Siksikö, että sellaisen tekeminen romuttaisi metrohaaveet lopullisesti, kun autoilijat suurin joukoin jättäisivät pelinsä tien varteen ja käyttäisivät busseja, jotka nytkin palvelevat hyvin ja kulkevat väylällä 80km/h, siis kovempaa kuin metro koskaan kulkisi.

Entisenä espoolaisena voin sanoa, että 339-DF:n tuossa ylempänä ranskalaisilla viivoilla tekemä skenaario Espoon metrosta on kyllä niin totta kuin voi. Jos metro syksyllä voittaa, yksi syy onkin varmaan se, että autopuolueelle on kuiskattu korvaan, että te muuten saatte väylälle yhden kaistan lisää.

Mutta toivottavasti saamme Rainerista pikaratikkapuolueen miehen, kunhan järkevä päätös syksyllä syntyy, eikä kymmenien tuhansien espoolaisten matkaa hidastavaan ja vaihdollisia yhteyksiä lisäävään (YVA-selvitys) hukkaputkeen ryhdytä kaatamaan rahaa.

P.S. Onko meillä helsinkiläisillä veronmaksajilla jotain mahdollisuutta yksilöinä kieltäytyä rahoittamasta virheellisin perustein Espooseen ajettavaa metroa? Olisi hienoa, jos jokainen kuntalainen saisi korvamerkitä veronsa niin, että vaikkapa kolmeen turhimpaan hankkeeseen ei saisi käyttää kunkin veronmaksajan rahaa.
 
Viimeksi muokattu:
R.Silfverberg sanoi:
Espoo ja Praha ovat historialtaan ja rakenteeltaan ja kooltaan varsin erilaisia kaupunkeja. Ulottuuko muuten Prahan ratikka- tai metroverkko kaupungin hallinollisen rajan ulkopuolelle, eli millaisilla vehkeillä Prahan "Espoossa" joudutaan tulemaan toimeen?
Prahassa ei ole samanlaista erillisistä kunnista muodostuvaa seutua kuin meillä täällä. Ratikkaverkko ja metrolinjat ulottuvat molemmat yhtä etäälle eli niin pitkälle kuin rakentamistiheydeltään kaupungiksi miellettävä alue jatkuu.

Toisaalta Keski-Euroopasta löytyy lukuisia seutuja, joissa on paljon enemmän kuntia kuin pk-seudulla. Silti niillä on yhtenäinen joukkoliikenneverkko, joka usein sisältää myös raideliikennettä. 6 miljoonan asukkaan Ruhrin alue ehkä parhaimpana esimerkkinä. Eivät siis kuntarajat ole este joukkoliikenteen järjestämiselle, vaikka yksi kunta onkin yksinkertainen tapaus.

PK-seudulla on pyritty saksalaisen Verkehrs Verbundin tapaiseen järjestelmään YTV:n avulla. Mutta ei ole onnistuttu. Syy ei ole yhteistyöhaluttomassa ja kokonaisuuksista metrovastaisuudessaan piittaamattomassa Espoossa kuten aina väitetään. YTV:n joukkoliikenneyhteistyön ulkopuolella pysyttelee Helsinki, joka kuitenkin haluaa oman metronsa YTV:n puolelle, eli Espooseen.

Tuntien historiaa ja henkilöitä en epäile, etteikö YTV:kin ole innolla tekemässä metroa Espooseen, joten tämän asian kannalta tilanne ei olisi toinen. Mutta se voisi olla, jos tämä liikenneyhteistyö olisi hoidettu alusta saakka yhteisenä. Silloin ratkaisut eivät olisi perustuneet kaupunkien keskinäiselle uhkailulle. Joukkoliikennettä olisi voitu kehittää tarkoituksenmukaisuuden perusteella. Jos näin olisi toimittu jo 1960-luvulla, korruptio ja pimeät pormestarin käteiskassat eivät ehkä olisi olleet mahdollisia ja koko metrosotku olisi jäänyt toteutumatta.

Meillä ei ehkä olisi liian suurta metroa, mutta voisi olla Espooseen ja Vantaalle ulottuva kevyempi raideliikenne. Joko se, mitä suunniteltiin pikaraitiotienä Itä-Helsinkiin tai sitten saksalaisten Stadtbahnien tapainen korkealattiainen ja leveämmin vaunuin tehty "metro". Se ei kuitenkaan olisi niin kallis kuin nykyinen metro, ja juuri siksi se olisi ollut mahdollista rakentaa koko seudun kattavaksi.

Antero
 
Kani sanoi:
En yhtään ymmärrä, mikä estää toteuttamasta kunnollista liityntäpysäköintiä mille tahansa joukkoliikennejärjestelmälle. Sellainen olisi voitu tehdä ajat sitten useisiin pisteisiin länsiväylän varrelle. On hyvä kysyä, miksi ei ole tehty. Siksikö, että sellaisen tekeminen romuttaisi metrohaaveet lopullisesti, kun autoilijat suurin joukoin jättäisivät pelinsä tien varteen ja käyttäisivät busseja, jotka nytkin palvelevat hyvin ja kulkevat väylällä 80km/h, siis kovempaa kuin metro koskaan kulkisi.

En ymmärrä minäkään. Ehkä yksi syy on että liityntäpysäköinti vie tilaa ja sille ei ole osoitettu paikkoja länsiväylän varrella. YVA:n kehitetyssä bussijärjestelmävaihtoehdossa liityntäpysäköintipaikkoja olisi vain nimellinen määrä metrovaihtoehtoon verrattuna.

t. Rainer
 
Antero Alku sanoi:
Meillä ei ehkä olisi liian suurta metroa, mutta voisi olla Espooseen ja Vantaalle ulottuva kevyempi raideliikenne. Joko se, mitä suunniteltiin pikaraitiotienä Itä-Helsinkiin tai sitten saksalaisten Stadtbahnien tapainen korkealattiainen ja leveämmin vaunuin tehty "metro". Se ei kuitenkaan olisi niin kallis kuin nykyinen metro, ja juuri siksi se olisi ollut mahdollista rakentaa koko seudun kattavaksi.

Minä näen 60-luvun suunnitelmien "Stadtbahn-metron" kaatumisen syyksi myös maanomistuskysymykset ja ns gryndas, jotka johtivat siihen että kaupunkirakenne hajaantui, varsinkin Espoon ja Vantaan puolella. Koko pk-seutu alkoi kasvaa väärällä tavalla, ei sillä tavalla kuin Saksassa hallitusti, vaan haulikolla räiskien. YTV syntyi 15 vuotta liian myöhään, ja siksi vanha käsitys että kuntarajat ovat "pyhiä", niin että jokainen kunta saa itse päättää 100%:sesti joukkoliikenneratkaisuitaan, elää sitkeästi.

Sitten mitä jatkossa seuraa, niin mulla on sellainen käsitys että maanpäällistä pikaraitiotietä pitävät ainakin monet "maallikot" metroa huonompana ratkaisuna, koska se vaatii aika rajuja toimenpiteitä olemassaolevaan tie- ja katuverkkoon ja muuhin rakennettuun ympäristöön. Kaikki eivät usko että autoilu vähenisi pelkän pikaraitiotien ansiosta. Kukaan politikko tai vastuullinen virkamies tai luottamushenkilö ei uskalla ottaa vastuuta siitä jos ratkaisu ei toimi odotetulla tavalla vaan syntyy pullonkauloja tms joiden korjaaminen tulee kalliiksi. Toki näitä voi syntyä metrossa tai missä tahansa ratkaisussa, mutta pikaraitiotien kohdalla haasteellisinta on saada epäilijät vakuuttuneiksi että ne toimivat, vaikka niistä ei ole kokemusta Suomessa. Päättäjille on niin paljon helpompaa pysyä "turvallisissa" bussiratkaisuissa, koska niiden reittejä voi muuttaa jos liikenne jostain kohdasta takkuaa, tai bussi ei vedä väkeä.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
...maanpäällistä pikaraitiotietä pitävät ainakin monet "maallikot" metroa huonompana ratkaisuna, koska se vaatii aika rajuja toimenpiteitä olemassaolevaan tie- ja katuverkkoon ja muuhin rakennettuun ympäristöön. Kaikki eivät usko että autoilu vähenisi pelkän pikaraitiotien ansiosta.
Tämä kaikki juuri tuntuukin niin absurdilta, kun asiatieto ei mene Suomessa perille. Kun YVA-selvitys kiistattomasti sanoo, että metro 1) ei vähentäisi vaan lisäisi autoilua länsiväylällä 2) hidastaisi kymmenien tuhansien espoolaisten joukkoliikennematkaa ja 3) muuttaisi lukuisat yhteydet vaihdollisiksi ja 4) vaatisi nimenomaan "rajuja toimenpiteitä" olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, niin näistä kaikista tiedoista poliittiset metrointtäjät vaikenevat ja jatkavat päähänpinttymänsä edistämistä.

Kun vielä muistetaan, että YVA on vahvasti metroviritteisesti tehty, saavutetut tulokset ovat metron kannalta surkeita. Espoon metrohanke näyttää juuri siltä millaisia sen edistäjät ovat. Tämäkin eräs suuri, jatkuvasti maan hallituksessa istuva hokijapuolue hokee metron erinomaisuutta, mutta kun sen edustajilta kysyy mielipidettä em. neljään epäkohtaan, laitetaan kaunavaihde päälle ja aletaan syyttää espoolaisia itsekkäiksi, kun eivät ymmärrä hokijapuolueen heille suunnittelemaa parasta. On masentavaa huomata, miten typeriä ihmisiä päättäjiksi on pääkaupunkiseudulla ajautunut.
 
Kani sanoi:
Tämä kaikki juuri tuntuukin niin absurdilta, kun asiatieto ei mene Suomessa perille. Kun YVA-selvitys kiistattomasti sanoo, että metro 1) ei vähentäisi vaan lisäisi autoilua länsiväylällä 2) hidastaisi kymmenien tuhansien espoolaisten joukkoliikennematkaa ja 3) muuttaisi lukuisat yhteydet vaihdollisiksi ja 4) vaatisi nimenomaan "rajuja toimenpiteitä" olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, niin näistä kaikista tiedoista poliittiset metrointtäjät vaikenevat ja jatkavat päähänpinttymänsä edistämistä.

Jos nyt pysytään niissä asiakohdissa, niin saatavilla olevien raporttien mukaan mikään muukaan ratkaisu ei vähennä autoilua länsiväylällä, tai ei ainakaan enemmän kuin metro, ja jos joillakin matkat muuttuvat vaihdollisiksi, niin joillakin muilla jää vaihto pois. Suurimmat hyötyjät metrosta olisivat Helsingin itä- ja pohjoispuolella asuvat ja Etelä-Espoossa työssä käyvät, ja metro vähentäisi autoilua myös kehäykkösellä, mitä muut ratkaisut eivät. Raporttien tuloksistahan on myös riisuttu sellaiset tekijät kuin raidekerroin ja polttoaineiden hinnat, mutta jokainen asioihin perehtynyt voi varmaan vetää omia johtopäätöksiä miten ne vaikuttaisivat.

Metron varsinainen problematiikka liittyy siihen, että vaikka eteläinen Espoo Matinkylään asti on jo nyt sopivan tiheää metroa varten, niin siitä länteenpäin se ei ole vielä, ja Matinkylän länsipuolen jättäminen liityntäliikenteen varaan on huono ratkaisu ja se kuumentaa tunteita, eli jotta metroon oltaisiin tyytyväisiä, se pitäisi rakentaa Kivenlahteen asti. Ja vaikka se ainakin minun mielestäni kuulostaa järkevimmältä rakentaa lisää asuntoja ja työpaikkoja vielä tyhjille paikoille Matinkylän ja Kivenlahden välille, niin joidenkin toisten mielestä se ei, eli siitä ne poliittiset kiistat lähinnä johtuvat. Toiset näkevät edistyksenä ja toiset huonona asiana sen, että saadaan lisää asuntoja niin että voidakseen ostaa asunnon Espoosta ei ole pakko syntyä hopealusikka suussa. Vaikka Espoossa vain yksi puolue on profiloutunut metrointtäjiksi niin Helsingissähän kaikki muut puolueet kuin pienpuolueet eli kepu, hakalehtolaiset ja sitoutumattomat pienryhmät kannattavat länsimetroa.

Jos ajattelee miten pikaraitiotie saataisiin uppoamaan parhaiten tähän, niin omasta mielestäni sitä ei edes kannata ajatella korvaamaan suoria länsiväyläbusseja Matinkylää kauempaa, jos edes sieltäkään. Mun mielestäni pikaraitiotien kanssa pitäisi edetä pienin paloin, ensiksi rakennettaisiiin pelkästään linjat Munkkiniemestä ja Ruoholahdesta Tapiolaan, ja Jokeri ainakin Leppävaaraan asti. Nämä eivät siis korvaisi muita busseja kuin Tapiolaan ja Otaniemeen päättyviä. Pikaraitiotiellä olisi Tapiolassa-Otaniemen alueella tietenkin useampia pysäkkejä kuin vain ne 3-4 mikä metrolla olisi. Sitten kun pikaraitiotie saavuttaisi suuren suosion, voitaisiin verkostoa pidentää esim Mankkaan kautta Suurpellolle tai Haukilahden kautta Matinkylään. Mutta sitä kauempana tiheä pysäkkiväli rokottaisi nopeutta joten busseille se ei vieläkään pärjäisi.

Metro tai muu nopea raideratkaisu (esim pikarautatie joka haarautuisi keskustassa Pisara-radasta ja joka liittyisi rantarataan Kirkkonummella) tulisi sitten aikanaan kun aletaan rakentaa Matinkylä-Kivenlahti-Kirkkonummi väliä umpeen.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
En ymmärrä minäkään. Ehkä yksi syy on että liityntäpysäköinti vie tilaa ja sille ei ole osoitettu paikkoja länsiväylän varrella. YVA:n kehitetyssä bussijärjestelmävaihtoehdossa liityntäpysäköintipaikkoja olisi vain nimellinen määrä metrovaihtoehtoon verrattuna.
Minä ymmärrän: Helsingin asenne. Taisi olla Suomenojalla kun oli pitkälle tehty suunnitelma liityntäpysäköinnistä Länsiväylän busseihin. Touhu kaatui siihen, että alueen sattui omistamaan sellainen kaupunki, joka virallisesti ilmoittaa pyrkimyksekseen vähentää Espoosta tulevaa henkilöautoilua. Sama kaupunki omistaa tai omisti myös Länsiväylän päässä Ruoholahdessa pysäköintihallitilaa, jolla oli huono menekki.

Saa arvata, mikä se yhteistyöhaluinen kaupunki tässä tapauksessa oli. Ja mikä ei ollut yhteistyöhaluinen.

Antero
 
R.Silfverberg sanoi:
Minä näen 60-luvun suunnitelmien "Stadtbahn-metron" kaatumisen syyksi myös maanomistuskysymykset ja ns gryndas, jotka johtivat siihen että kaupunkirakenne hajaantui, varsinkin Espoon ja Vantaan puolella.
Jatkaisin tästä, että jopa grynderitkin tulivat huijatuiksi. Stadtbahn-metro olisi tuonut niille suuremmat voitot asuntorakentamisesta, koska yhteydet olisivat olleet paremmat ja ulottuneet laajemmalle. Mutta tätä heille ei kerrottu. Voin arvella, ettei sitä ehkä tiedettykään, mutta ei myöskään haluttu ottaa selville ja tietää. Asia on kyllä selvitetty jälkikäteen Laakson väitöskirjassa metron vaikutuksista kiinteistöjen arvoon. Mutta nyt toimitaan taas kuin 1960-luvulla. Tosin sillä erotuksella, nyt asia on tiedossa, joten sen tiedon pimittäminen on tietoista eikä millään tavalla anteeksi annettavaa.

R.Silfverberg sanoi:
Sitten mitä jatkossa seuraa, niin mulla on sellainen käsitys että maanpäällistä pikaraitiotietä pitävät ainakin monet "maallikot" metroa huonompana ratkaisuna, koska se vaatii aika rajuja toimenpiteitä olemassaolevaan tie- ja katuverkkoon ja muuhin rakennettuun ympäristöön.
Varmasti maallikot luulevat näin, koska maallikoille on valehdeltu näistä asioista vuosikymmenet. Ja valehdellaan edelleen. Suomessa uskotaan auktoriteetteihin, ja sitä käytetään härskisti hyväksi.

R.Silfverberg sanoi:
Kukaan politikko tai vastuullinen virkamies tai luottamushenkilö ei uskalla ottaa vastuuta siitä jos ratkaisu ei toimi odotetulla tavalla vaan syntyy pullonkauloja tms joiden korjaaminen tulee kalliiksi.
Sen sijaan tehdään tai halutaan jatkaa sitä, mikä tiedetään varmasti huonoksi ratkaisuksi. Viime kädessä ainoa perustelu on, että tehdään päin mäntyä, kun on ennenkin tehty niin.

R.Silfverberg sanoi:
Toki näitä voi syntyä metrossa tai missä tahansa ratkaisussa, mutta pikaraitiotien kohdalla haasteellisinta on saada epäilijät vakuuttuneiksi että ne toimivat, vaikka niistä ei ole kokemusta Suomessa.
Juuri näin. Mieluummin tehdään varmasti huonoja ratkaisuja kuin yritettäisiin tehdä jotain, mikä voi olla paremmin.

R.Silfverberg sanoi:
Päättäjille on niin paljon helpompaa pysyä "turvallisissa" bussiratkaisuissa, koska niiden reittejä voi muuttaa jos liikenne jostain kohdasta takkuaa, tai bussi ei vedä väkeä.
Eihän bussi ole huonompi ratkaisu kuin liityntämetro, vaan parempi. Senhän näkee Raide-YVA:sta jos vain lukee ja ymmärtää sen. Ja jokainen, joka Espoossa busseja käyttää, tietää sen kokemuksesta.

Jos muuten Raide-YVA:n matka-aikakartoissa käytettäisiin todellisia nykyisiä bussien matka-aikoja, koko metrokartta olisi punainen eli matka-ajat pitenevät. Mutta sehän olisi totuus, eikä se kuulu tähän käytännössä olevaan tiedotuskulttuuriin.

Antero
 
Takaisin
Ylös