
Alunperin kirjoittanut
Helsingin Sanomat 3.6.2007, pääkirjoitussivu
Suurin este länsimetron tieltä poistui, kun Espoon valtuusto viime syksynä hyväksyi metron jatkumisen Helsingistä Matinkylään. Sen jälkeen rakennustöiden valmistelu on alkanut täydellä teholla. Hankesuunnitelma on tekeillä, ja tarvittavia kaavamuutoksia valmistellaan. Myös rahoituksesta on periaatteessa sopu.
Kun Espoo vihdoin taipui valitsemaan metron tulevaisuuden joukkoliikennevälineeksi, on aiemmilta vuosilta tuttu hidastelu ja kieroilu historiaa. Espoo haluaa nyt metron mahdollisimman nopeasti. Virkamiehet puhuvat töiden aloittamisesta jopa jo ensi vuonna, mutta viimeistään 2009.
Kehäradan rahoituksen siirtyminen vuodella on saanut espoolaiset pelkäämään samanlaisten rahoitusmutkien ilmestymistä metrohankkeeseen. Valtion rooli länsimetrossa on kuitenkin toinen kuin kehäradassa, jossa se on päätoteuttaja.
Länsimetro on Helsingin ja Espoon hanke, jossa valtio on vain kumppani luvatulla kolmanneksen rahoitusosuudella. Pää on jo avattu, kun valtion tämän vuoden budjetissa hankkeelle on varattu 1,5 miljoonaa euroa suunnittelurahaa.
Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta tehdyssä aiesopimuksessa sanotaan, että länsimetron rakentamisen on voitava alkaa ennen vuotta 2010. Sopimuksen on allekirjoittanut valtion puolesta edellisen hallituksen liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen (sd).
Länsimetro on pääkaupunkiseudun joukkoliikenteelle niin tärkeä hanke, että valtio ei voi sitä enää viivyttää. Eduskunnalle annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa länsimetron on oltava kärkihankkeiden joukossa.
Länsimetron rakennustöiden alku on käytännössä enää kiinni suunnittelusta ja kaavoituksesta. Molempiin voi kulua sen verran aikaa, että töitä ei sen vuoksi päästä aloittamaan aiotussa aikataulussa. Esimerkiksi asemien rakentaminen vaatii kaavamuutoksia, joista on mahdollista valittaa.