Tongitaanpa sitten hieman historiaa. 1980-luvulla tehty länsimetroselvitys totesi Munkkinimen kautta kulkevan reitin yksiselitteisesti paremmaksi kuin Lauttasaaren kautta. Se on helppo ymmärtää, sillä reitti tarjosi suoria yhteyksiä Espoon ja Helsinkiläisten työpaikkojen välille. Reitti kulki ylipäätään tiiviissä kaupunkirakenteessa monen aseman verran toisin kuin nykyinen, jossa vain Ruoholahden asema on tiiviin kaupunkirakenteen tuntumassa - sitten kun Jätkäsaari valmistuu. Matka-aika Espoon asemien ja Kampin välillä on toki pidempi, mutta matka-ajat matkakohteisiin lyhyempiä.
Mutta toisin kävi. Helsingin johdolle oli tärkeämpää nöyryyttää Espoota kuin rakentaa metroa ainoaan paikkaan Suomessa, missä on edes välttävät edellytykset maanalaisen raiteen rakentamiselle. Ruoholahden asemasta piti tulla Espoon bussien liityntäliikenneasema. Ja tällä keinolla olisi pakotettu Espoo hyväksymään metron jatkaminen kaupunginrajan yli.
Töölön kautta kulkevasta länsimetrosta puhuminen on nykyään kiellettyä, vaikka se olisi edelleen ainoa järkevä ratkaisu, jos metroa halutaan laajentaa. Sörkkä-Kamppi-Meilahti -osuus kattaisi sen osan Helsingistä, joka on kaikkein tiiviimmiin rakennettu. Otaniemen kautta kulkeminen ei olisi Espoossa ylimääräinen mutka, vaan luonteva suunta.
Töölön metrolle luonteva päätepiste Espoossa olisi Tapiola. Siellä olisi risteysasema, jossa on yhteydet Länsiväylän suunnan ratikkaan, joka jatkuu Helsinkiin, sekä Jokeriratikkaan. Kuin myös Suurpellosta tulevaan ratikkayhteyteen. Tapiolaa pidemmälle ei metroa kannata rakentaa vähäisten matkustajamäärien vuoksi.
Munkassa asuminen tosiaan tuskin muuttuisi tästä järjestelystä kamalaksi. Paitsi siinä tapauksessa, että suora ratikkayhteys keskustaan katkaistaisiin ja pakotettaisiin kaikki vaihtamaan metroon esim. matkallaan töihin Meilahteen.
Antero