Länsimetro

Ikävä kyllä minusta vaikuttaa jos Länsimetroa ei rakenneta, länteen ei tule mitään ratkaisua pitkään aikaan.


Siinäpä onkin se ongelman ydin. Kuten Antero jossain toisessa ketjussa totesikin, on virheellistä ajatella, että jos mitään ei rakenneta, ei myöskään mikään muutu. Todellisuudessa asiat muuttuvat aikojen kuluessa väistämättä, ja meidän on hankkeidemme kanssa yritettävä pysyä siinä mukana.

Toisin sanoen, vaikka bussiralli juuri nyt tarjoaisikin kohtalaisen palvelun espoolaisille, ei siitä voida voida vetää johtopäätöstä, että samalla meiningillä voidaan jatkaa vielä vuosikymmeniä, ottaen huomioon mm. Espoon jatkuvan kasvun ja paljon puhutun fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden.

Jos länsimetro haudattaisiin nousevien rakennuskustannusten takia, en harmittelisi tippaakaan jos päästäisiin heti rakentamaan jotakin kevyempää ratkaisua. Mutta realistisesti ajatellen länsimetron hautaaminen tässä vaiheessa tarkottaisi mitä luultavimmin paluuta nollapisteeseen Etelä-Espoon raideliikennesuunnittelussa, jolloin Etelä-Espooseen ei pääsisi raiteilla vielä ainakaan kymmenen vuoteen. Siksi toivonkin, ettei hanke kaadu, vaikka tiedostankin sen epätäydellisyyden.
 
Ratakuilu on varattu keskustatunnelille. Pikaraitiotie ei myöskään olisi tehnyt itä-länsisuuntaista heiluria, jos se olisi viety Elielinaukiolle.
Kuilun saa käyttöön purkamalla varauksen, kukaan ei enää usko että keskustatunnelia tehdään lähitulevaisuudessa, ja "sitten joskus" porukaltakin alkaa usko mennä. Ja mikä pakko se on jämähtää Elielinaukiolle kun kiskot jatkuu itään ja pohjoiseen?

Hyvin usein keskipitkä raideliikenne on tunneloitu kantakaupunkiosuuksilla. Katuverkossa kulkevat ratkaisuja on myös usein tunneloitu myöhemmin tai sitten rakennetaan kuitenkin metroa. (Vrt. Amsterdam)
Tämä oli 1960-luvun ajattelutapa, kun haluttiin joukkoliikenne maan alle autoilun tieltä. Nykyään ajatellaan toisin, ja siksi esim. lukuisat Ranskan uudet raitiojärjestelmät ovat nimenomaan maantasoisia ja tunneleita vältetään.
Minua alkaa tämä uskonsota tympäistä, eihän nämä ole mitenkään toisensa pois sulkevia asioita.

Oletetaan että se ratikka tulee Espoosta Ruoholahteen. Jos se on normaali ratikka ja ratakuilua menee kiskot, niin sillä on kolme vaihtoehtoa. Kuilua pitkin suoraan keskustaan, kiskoja pitkin Töölöön, kiskoja pitkin (Jätkän kautta) Bulevardille. Jos se on jonkinlainen ratikkametrokombi, niin se voi jatkaa metroverkkoa pitkin tai maanpäällistä rataa sikäli kun sellaista on tehty esim Mechelininkadulle ja edelleen Pasilaan. Jos se on junaratikkakombi, se voi jatkaa ratakuilua Rautatieasemalle ja edelleen vaikka lentoasemalle, sekä mahdollista maanpäällistä rataverkkoa vaikkapa Jätkäsaaren suuntaan. On nopeita yhteyksiä joiden palvelualue on pieni, ja hitaita joiden palvelualue on suuri, näppärä liikennesuunnittelija sitten yhdistelee näitä jos kalusto siihen taipuu.

Esimerkki ratikkavaihtoehdolla. Kun rouva Tapiolasta on menossa (keskustan) Stockalle, hän valkkaa sellaiseen ratikan joka ajaa Bulevardin kautta suoraan Stockan eteen. Jos hän on menossa Töölöön, niin sellaisen joka ajaa Runeberginkadun kiskoja. Jos rautatieasemalla niin sen joka ajaa pikareittiä Rautatieasemalle. Se onko tuo pikareitti tunneli vai kuilu on epäolennaista.
 
Toisin sanoen, vaikka bussiralli juuri nyt tarjoaisikin kohtalaisen palvelun espoolaisille, ei siitä voida voida vetää johtopäätöstä, että samalla meiningillä voidaan jatkaa vielä vuosikymmeniä, ottaen huomioon mm. Espoon jatkuvan kasvun ja paljon puhutun fossiilisten polttoaineiden rajallisuuden.
Jos metro rakennetaan, fossiilisilla polttoaineilla kulkee joka tapauksessa mittava liityntäliikenne, joka tarvitaan paikkaamaan sitä, ettei metro enää vie ihmisiä kotipysäkille.

Jos länsimetro haudattaisiin nousevien rakennuskustannusten takia, en harmittelisi tippaakaan jos päästäisiin heti rakentamaan jotakin kevyempää ratkaisua.
Olenkin tässä odotellut, milloin joku keksii, että Helsingin ratikkalankoja täynnä olevien katujen sijasta trollikat voisivat ajaa länsiväylää, vieläpä pika-sellaiset.
 
Jos metro rakennetaan, fossiilisilla polttoaineilla kulkee joka tapauksessa mittava liityntäliikenne, joka tarvitaan paikkaamaan sitä, ettei metro enää vie ihmisiä kotipysäkille.
Siinä vaiheessa kun fossiiliset polttoaineet ovat käyneet vähiin, niin tapahtuu suuria muutoksia ihmisten elintottumuksissa. Suomalaisten on siinä vaiheessa pakko hyväksyä että ihanneasuminen ei tarkoita punaista tupaa ja perunamaata, ellei halua elää omavaraistaloudessa kuten 1800-luvulla.
Epäilen että vain pieni osa suomalaisista ovat valmita siihen, ja niiden jotka eivät suostu, on muutettava joka tapauksessa kaupunkeihin, mahdollisesti halveksittuihin kerrostaloihin. Silloin etelä-Espookin näyttää toisenlaiselta kuin nyt. Akseli Keilaniemi-Matinkylä on silloin yhtenäinen, tiiviisti rakennettu kaupunki jossa voi liikkua metrolla nopeasti kaupunginosien välillä, tai lyhyempiä matkoja täsmäosoitteisiin raitiovaunulla tai mahdollisesti johdinautolla.

t. Rainer
 
Siinä vaiheessa kun fossiiliset polttoaineet ovat käyneet vähiin, niin tapahtuu suuria muutoksia ihmisten elintottumuksissa.
Kyllä, jos ilmastonmuutoksen annetaan edetä siihen saakka. Golf-virta on pysähtynyt ja Helsingin olosuhteet muistuttavat Siperiaa. Tieliikenne on loppunut jo aikaisemmin, koska ihmisten tulot eivät riittäneet öljypohjaisen polttoaineen ostoon. Vain sähkökäyttöinen raideliikenne toimii, sillä trollikkojen liukastelu tekee niiden käytön mahdottomaksi.

Ratikat ovat jälleen kunniassaan, koska vain niillä on voitu tehdä kyllin laaja joukkoliikenneverkko. Ja se on ollut pakko, koska kaikki ovat joukkoliikenteen pakkokäyttäjiä. Toisaalta kansantuote on laskenut Suomessa lähes kehitysmaatasolle. Ankaran ilmaston vuoksi asumiskustannukset ovat erittäin korkeat, ja suuri osa suomalaisista on muuttanut etelämmäksi. Eli ei ole varaa enää rakentaa joukkoliikennemonumentteja, vaan toimivaa ja mahdollisimman edullista liikennettä.

Kyllä Hesan metrokin vielä pelaa. 100-sarjan junat on modernisoitu aina 20 vuoden välein ja harrastajien harmiksi myös vaunut 101-106 ovat myös saaneet uuden tekniikan.

Antero
 
Kyllä, jos ilmastonmuutoksen annetaan edetä siihen saakka. Golf-virta on pysähtynyt ja Helsingin olosuhteet muistuttavat Siperiaa.
Kun muistuttaisi!

Tieliikenne on loppunut jo aikaisemmin, koska ihmisten tulot eivät riittäneet öljypohjaisen polttoaineen ostoon. Vain sähkökäyttöinen raideliikenne toimii, sillä trollikkojen liukastelu tekee niiden käytön mahdottomaksi.
Eikö Siperiassa nimenomaan ole laajaa trollikkaliikenettä?

Ratikat ovat jälleen kunniassaan, koska vain niillä on voitu tehdä kyllin laaja joukkoliikenneverkko. Ja se on ollut pakko, koska kaikki ovat joukkoliikenteen pakkokäyttäjiä. Toisaalta kansantuote on laskenut Suomessa lähes kehitysmaatasolle. Ankaran ilmaston vuoksi asumiskustannukset ovat erittäin korkeat, ja suuri osa suomalaisista on muuttanut etelämmäksi. Eli ei ole varaa enää rakentaa joukkoliikennemonumentteja, vaan toimivaa ja mahdollisimman edullista liikennettä.
Hyvä jos niinkin. Pahimmassa skenariossa suomalaiset ovat joutuneet kaikki vaeltamaan pois täältä, ryysyläisjoukkiona.

Kyllä Hesan metrokin vielä pelaa. 100-sarjan junat on modernisoitu aina 20 vuoden välein ja harrastajien harmiksi myös vaunut 101-106 ovat myös saaneet uuden tekniikan.
Onko meillä joukkoliikenneharrastajia silloin enää? Onko ketään, joka on joskus käynyt kehitys- ja entisissä itäblokin köyhissä maissa "harrastamassa" joukkoliikennettä kameran kera, joka ei olisi törmännyt joskus uteliaisiin, joskus tympeaisiin ja ymmärtämättömiin paikallisväestön edustajiin, ja viranomaisten tylyyn kohteluun kun on yrittänyt kuvata jotain antiikkia härveliä, ja selittää että on "harrastaja" .

Kaiken huippu mitä olen kuullut on että Kreikassa muutama vuosi sitten brittiläinen lentokonebongariporukka sai pitkät ehdottomat vanlkeusrangaistukset "vakoilusta", kun olivat kuvanneet koneita lentokentän verkkoaidan ulkopuolelta. Poliisi ja tuomarit eivät millään tahtoneet ymmrtää että jotku aikuiset miehet voivat olla kiinnostuneita lentokoneista niin paljon, että pitää oikein kuvata niitä. Britannian hallitus onnistui pitkien neuvottelujen jälkeen saada heidät vapautetuiksi.

t. Rainer
 
Siinä vaiheessa kun fossiiliset polttoaineet ovat käyneet vähiin, niin tapahtuu suuria muutoksia ihmisten elintottumuksissa. Suomalaisten on siinä vaiheessa pakko hyväksyä että ihanneasuminen ei tarkoita punaista tupaa ja perunamaata, ellei halua elää omavaraistaloudessa kuten 1800-luvulla.
Kenties siinä vaiheessa myöskin suomalainen agraaritalous on arvossaan, kun maailmaan ennustetaan samalla pulaa ruoasta ja juomasta, joten arvio pahan maalaisuuden kuolemasta voi olla kovin ennenaikainen. Jos lisäksi maalainen saa elää maaseudulla, eikä häntä pakoteta käymään kymmenien kilometrien päässä töissä, ekologinen jalanjälki omine ravintoineen ja lämmityspuineen jää varsin pieneksi kaupunkilaiseen verrattuna.

Epäilen että vain pieni osa suomalaisista ovat valmita siihen, ja niiden jotka eivät suostu, on muutettava joka tapauksessa kaupunkeihin, mahdollisesti halveksittuihin kerrostaloihin. Silloin etelä-Espookin näyttää toisenlaiselta kuin nyt.
Länsimetro - joukkoliikennettä maailmanlopun olosuhteisiin. (Hymiö.)
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

En käsitä Anteron kommenttia jokeri-linjasta. Ei linjaa ole väärin asetettu, ilmeisesti kommentti oli ironiaa.
En todellakaan perustele länsimetroa tällä argumentilla, vaan sitä yrittävät monet muut. Yritän oikaista tuollaista perustelua sillä, ettei moisella asialla todellakaan ole merkitystä eikä ole mitään syytä käyttää miljardia euroa siihen.

Sen sijaan olen puolustanut moneen kertaan pitkiä kaupungin läpi kulkevia linjoja. Ja juuri niillä perusteilla, joita itsekin viestissäsi luettelit. Mutta vaikka metro ei olekaan nykyään seudun poikki kulkeva yhteys, sen laajentaminen sellaiseksi ei ole laajennuksen hinnan arvoinen.

TramWest sen sijaan tuo yhdessä Raidejokerin kanssa mahdollisuuden luoda kolme idän ja lännen yhdistävää pääyhteyttä, ja paljon halvemmalla kuin länsimetro vain Matinkylään. Itäväylän ura jää muuhun yhteensopimattoman metron vuoksi heikompaan asemaan, mutta Laajasalon kautta pidemmälle itään vievä raitiotiereta paikkaa metroa etelämpänä ja Kuusisaasren ja Pasilan kautta kulkeva toinen yhteys pohjosempana. Sitten jos näiden kapasiteetti ei riitä, voi harkita kallista metroa lisäkapasiteetiksi.

Sanoisin, että olen stadilaisten puolella, en ole keskustalainen ja keskustaa ei kannata äänestää...
Tämän nykyisen autokaupungin ovat rakentaneet muut puolueet kuin Keskusta.

Antero
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Tärkeintä länsimetron vastustajille ei ole se, että tarvitseeko joku metroa, vaan uskonsota helsinkiläisten rakastamaa nopeaa oranssia matoa vastaan.

Jos Tapiolasta menee metroja 2min välein, kuten suunniteltu, tekee se 30 vuoroa tunnissa, mikäli myös metronvastustajien kelloissa on 60 minuuttia.
Matinkylästä vuoroväli on kait tarkoitus olla tuplat, eli 4 min.

Metronvastustajat perustelevat länsimetron tarpeettomuutta, sillä, että he tietävät jo vuosia etukäteen, ettei kukaan halua matkustaa Tapiolasta esim Itäkeskukseen tai Matinkylästä Kulosaareen. Tällä luodaan mielikuvaa pk-seudusta jonkinlaisena erillisista saarekkeista koostuvana alueena tyyppiä L.A, jossa "hyvät" eivät mene "pahoihin paikkoihin". Pk-seutu on kuitenkin yksi kokonaisuus, ja vaikka Itä-Helsingillä on aika paljon eroa verrattuna vaikka Etelä-Espooseen, on suurin osa mielikuvaa. Kummassakin paikassa on paljon pientaloa, on "hyviä" alueita (Westend, Haukilahti, Marjaniemi...) ja "huonoja", kuten "Itis, Olari.." ja sitten kaikkea siltä väliltä. Espoon ihmeellisyyden korostaminen palvelee ajatusmallia, jonka mukaan "Helsinki tuo pakolla metron Espooseen ja nyt kaikki spurgut tulevat Westendin minkkiturkkirouvien autotalliin asumaan". Tosiasiassa kyse on poliittisesta juonimisesta, espoolaisesta sellaisesta, joka on estänyt pk-seudun liikennejärjestelmän kehittämisen vuosikymmeniä. Ei ole kelvannut ratikka, eikä metro. Espoo myös vastusti aikoinaan kiivaasti YTV:n yhteistä jätehuolta ja seutulippua.

Tapiola on luonnollisesti tapaus sinänsä ja busseja menee kohtalaisen hyvin, mutta siihen se sitten jääkin. Kun bussirallista keskustaan päästään eroon, ja Tapiolasta pääsee metrolla keskustaan, voidaan bussiliikennettä kohdistaa taas eri tavalla, kuten tehokkaaseen liityntäliikenteeseen. Metro säästää aika monen ihmisen matka-aikaa, siis aluekeskuksesta aluekeskukseen. Esim. tuleva Kalasatama-Otaniemi. Metro ei tietenkään palvele jokaisen nimbylän omakotitaloaluetta, mutta jos ajatellaan, että jokaiselle bussipysäkille Etelä-Espoossa taataan 4min vuorovälit, suora bussi Helsinkiin. Paljonko tarvitaan rahaa ja busseja, jotta jokainen espoolainen voi päästä bussillla 4min vuorovälillä Helsinkiin?Aika paljon, ja pitkässä juoksussa enemmän rahaa kuin metrossa.Metron vahvuus on nimenomaan siinä, että että sen kuljetuskapasiteetti on valtava, verrattuna esim raitiovaunuihin tai busseihin.Luonnollisesti liityntäliikenteen käyttäjät joutuvat osittain kärsimään tästä, mutta vastaavasti he tietävät yhden asian: jos myöhästuu bussista, ei ole niin vakavaa, omalla autollakin voi mennä metroasemalle, ja odotusaika ei ole kovin pitkä. Mielestäni pitäisi tehdä Itä-Helsingissä tutkimus siitä, kuka haluaa suoran bussiliikenteen takaisin vielä Itä-Helsinkiin, siis niiden keskuudessa, jotka ovat eläneet sen ajan, kun bussiralli oli Itäväylällä. Onko muita kuin Antero?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Tärkeintä länsimetron vastustajille ei ole se, että tarvitseeko joku metroa, vaan uskonsota helsinkiläisten rakastamaa nopeaa oranssia matoa vastaan.
Lopeta jo tuo asenteellinen rääkymisesi. Itse et suostu hyväksymään mitään sinulle perusteltuja ja tutkimuksin todistettuja tosiasioita, vaan jatkat jankutustasi väärillä tiedoilla ja oman uskontosi mukaisesti riippumatta siitä, miten asiat oikeasti ovat.

Metrosi vuorovälikin näyttää kiihkossa tihentyneen neljästä kahteen minuuttiin, etkä suostu käsittämään, että joukkoliikenteen palvelutaso ei ole metron vuoroväli, vaan liityntäbussin vuoroväli. Lisäksi jatkat itsepintaisesti mielikuvapeliäsi 60-70-luvun Itä-Helsingistä, vaikka sillä ei ole mitään relevanssia Etelä-Espoon 2010-luvun ratkaisujen kanssa.

Tiedän tekniikkasi poikkeuksellisen omakohtaisesti, koska olen itse ollut joskus yhtä typerä. En tosin käyttäytynyt ihan noin lapsellisesti, mutta kannatin Espoon metroa vuoteen 2003 asti, ihan samoin perustein kuin sinä. Olin sitä mieltä, että 1) metroa on muka jatkettava, kun se kerran on jo Helsinkiin rakennettu 2) metro muka parantaa Etelä-Espoon joukkoliikenteen palvelutasoa 3) metron vastustajat ovat muka vain joukkoliikenteen vastustajia ja kannattavat tosiasiassa autoilua 4) espoolaiset ovat muka vain itsekkäitä, kun eivät suostu ymmärtämään metron erinomaisuutta.

Muutin kantani muutama vuosi sitten, koska totesin, että tosiasiat eivät tue neljää väitettäni ollenkaan, ja viimeinen niitti oli länsimetrosta tehty YVA-selvitys, joka osoittaa metron hinta-hyötysuhteen olevan surkea.

Jos sinä et koskaan tule samaan johtopäätökseen, opettele edes käyttäytymään.
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Paljonko tarvitaan rahaa ja busseja, jotta jokainen espoolainen voi päästä bussillla 4min vuorovälillä Helsinkiin? Aika paljon, ja pitkässä juoksussa enemmän rahaa kuin metrossa. Metron vahvuus on nimenomaan siinä, että että sen kuljetuskapasiteetti on valtava.
Ei kai joukkoliikenteen keskeisin tavoite ole tarjota 4 minuutin vuoroväliä? Olen sitä mieltä, että neljän minuutin vuoroväli tulee busseilla toteutettuna halvemmaksi kuin metrolla. Pelkillä metron rakentamiskustannuksilla tuota neljän minuutin bussilinjastoa ajettaisiin useita vuosia.

Neljän minuutin vuoroväli busseilla voisi olla realistinen Espoossa jo ensi vuonna. Linjastoa saataisiin selkiytettyä, sillä koko Etelä-Espoo voitaisiin kattaa muutamalla (kahdella?) bussilinjalla. Nykyiset bussit riittäisivät, linjasto vain muutettaisiin siten, että vuoroväliksi tulisi neljä minuuttia. Bussilinjat kulkisivat useiden asuinalueiden kautta siten, että jokaiselta alueelta lähtisi bussi neljän minuutin välein sekä itään että länteen. Ostamalla muutamia busseja lisää saataisiin nämä bussit kulkemaan Itäkeskukseen tai Sipooseen asti! Länsiväylä voitaisiin kaventaa kaksikaistaiseksi henkilöautoliikenteen loppuessa kokonaan joukkoliikenteen neljän minuutin vuorovälin vuoksi.

Älkää pitäkö minua haihattelijana ja metron ja Tramwestin vastustajana! Olen nähnyt kuvaamani kaltaisen joukkoliikenteen Espoon kokoisessa kaupungissa, Genevessä. Siellä ei kuitenkaan ollut neljän minuutin vuoroväliä, vaan kolmen minuutin vuoroväli. Joukkoliikenne oli niin suosittua, että nivelbussit kulkivat tupaten täynnä! Eikä puhettakaan metrosta!
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

viimeinen niitti oli länsimetrosta tehty YVA-selvitys, joka osoittaa metron hinta-hyötysuhteen olevan surkea.

Hyöty/kustannussuhteista on puhuttu täällä ennenkin. Niiden laskentatapa on tullut autoliikenteen hankkeista ja niiden soveltumista joukkoliikennehankkeiden arvottamiseen on epäilty liikenne- ja viestintäministeriössäkin. Jos pelkkiä H/K-suhteita katsotaan, niin Suomessa ei kannattaisi panostaa joukkoliikenteen infraan ollenkaan, vaan rakentaa pelkkiä autoteitä.
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

Pelkillä metron rakentamiskustannuksilla tuota neljän minuutin bussilinjastoa ajettaisiin useita vuosia.

Ja sitten kun metron rakentamiskustannusten verran rahaa on käytetty, palataan takaisin vanhaan bussiliikenteeseen? ;)

HKL:hän on laskenut, että itämetro on jo tuottanut säästöjä liikennöintikustannuksissa rakentamiskustannustensa verran. Etelä-Espoossa bussiliikennettä on sen verran vähemmän, että siellä metro ei aluksi säästäisi liikennöintikustannuksia edes rakennuskulujen korkokustannusten vertaa, mutta uskon tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa (ainakin verrattuna vaihtoehtoiskustannukseen, että Etelä-Espoon sijasta Espoo lisäisikin maankäyttöä esim. Pohjois-Espoossa ja sinne pitäisi järjestää lisää bussiliikennettä).
 
Vs: TramWest - Etelä-Espoon ratikka

HKL:hän on laskenut, että itämetro on jo tuottanut säästöjä liikennöintikustannuksissa rakentamiskustannustensa verran.
Minäkin olen kuullut tämän väitteen moneen kertaan. Kuten nekin väitteet länsimetron hyödyistä, jotka Kani luetteli, ja jotka väittäjät itse ovat viimeistään RaideYVA:ssa myöntäneet vääriksi. Haluaisin joskus nähdä nuo itämetron tuottolaskelmat. Sanon suoraan, että en usko niihin enkä tuohon väitteeseen. Sen verran paljon olen nähnyt "HKL:n laskelmia".

Etelä-Espoossa bussiliikennettä on sen verran vähemmän, että siellä metro ei aluksi säästäisi liikennöintikustannuksia edes rakennuskulujen korkokustannusten vertaa, mutta uskon tilanteen muuttuvan tulevaisuudessa (ainakin verrattuna vaihtoehtoiskustannukseen, että Etelä-Espoon sijasta Espoo lisäisikin maankäyttöä esim. Pohjois-Espoossa ja sinne pitäisi järjestää lisää bussiliikennettä).
Minusta kuulostaa aika kummalliselta ajatus siitä, että lisärakentaminen ja liityntäbussiliikenne eivät olisi kannattavaa Pohjois-Espoossa jossa on jo valmis "metro" eli Rantarata. Mutta Etelä-Espoossa se on kannattavaa, vaikka tarvitaan ylimääräinen miljardin investointi.

Antero
 
Takaisin
Ylös