Länsimetro

Re: Tehtäisiin joskun kunnon selvitys!

Antero Alku sanoi:
Yllättävää kyllä, tämä asia on kirjoitettu jopa HKL:n 100-vuotishistoriikkiin.
-=mainos=-
Ja tätäkin kirjaa voi edelleen ostaa helppoon hintaan Raitioliikennemuseosta.
-=mainos=-
 
Re: Tehtäisiin joskun kunnon selvitys!

Antero Alku sanoi:
Kun mopo karkaa käsistä, niin näin käy. Huomautan vain siitä, mitä Itä-Helsinkiin suunniteltiin ennen raskasmetroa. Pyrittiin samaan kuin Tukholman vihreällä linjalla, tosin Saksassa 10 vuotta myöhemmin keksityllä Stadtbahn-konseptilla.
Olisikohan meillä vallinneella aluerakentamismallilla ja maanomistussuhteilla jotain tekemistä tämän kanssa? Helsingissähän 1960-luvun puolivälistä alkaen aina 1980-luvulle asti uudet lähiöt rakennettiin pääasiassa rakennusliikkeiden (gryndereiden) hankkimille maille. Tietääkö kukaan, kenen omistamille maille esim Tukholman vanhat lähiöt rakennettiin, kaupungin vai gryndereiden?

t. Rainer
 
Re: Tehtäisiin joskun kunnon selvitys!

R.Silfverberg sanoi:
Helsingissähän 1960-luvun puolivälistä alkaen aina 1980-luvulle asti uudet lähiöt rakennettiin pääasiassa rakennusliikkeiden (gryndereiden) hankkimille maille. Tietääkö kukaan, kenen omistamille maille esim Tukholman vanhat lähiöt rakennettiin, kaupungin vai gryndereiden?
Tässä hiukan faktaa asiasta:
  • Helsingin kaupungissa lähiöt tehtiin yksinomaan Helsingin kaupungin omistamalle maalle. Yksityisten omistaman maan kaavoittaminen on Helsingissä yleensä harvinaista. Lähiöiden toteuttamisesta tehtiin aluerakentamissopimuksia rakentajien kanssa, käytännössä 1960-luvulla vain HAKA:n (SDP) ja SATO:n (Kok) kanssa.
  • Muut rakennusliikkeet ja muut tahot joutuivat rakentamaan Helsingin kaupungin rajojen ulkopuolelle Espooseen ja Vantaalle, koska eivät saaneet maata Helsingistä. Asuntosäästäjät ry. rakensi Vuosaareen, kunnes se liitettiin Helsinkiin. Asuntosäätiö rakensi ensin Tapiolaan ja sitten Kivenlahteen. Puolimatka hankki mm. suuren osan Kaivokselasta, Louhelasta ja Myyrmäestä. Arjatsalo rakensi Olarin.
  • Tukholmassa lähiöt tehtiin pääosin Tukholman kunnan omistamille maille. Tukholman kunta osti maita myös naapurikunnista ja rakensi sinne lähiöitä, mm. Tyresön Bollmoran ja Haningen Brandbergenin. Naapurikunnat tekivät myös omia sopimuksia aluerakentamisesta, kuten Täby.
 
Joulunalusruuhkien tultua on tuntuu taas siltä, että Lauttasaaren ja Etelä-Espoon joukkoliikenteelle olisi tehtävä jotakin ennemmin pian kuin myöhemmin. Helsingin sisäiset Lauttasaareen kulkevat linjat kulkevat nyt iltaruuhkassa luokkaa 30 minuuttia Rautatieaseman ja Ruoholahden väliä.
 
Lauttasaaren julkinen liikenne on tosiaan menossa "läskiksi". Ei kiva juttu yhtään. Erityisen onnetonta meno on juuri Artun mainitsemilla Helsingin sisäisillä linjoilla.
 
Rattivaunu sanoi:
Lauttasaaren julkinen liikenne on tosiaan menossa "läskiksi". Ei kiva juttu yhtään. Erityisen onnetonta meno on juuri Artun mainitsemilla Helsingin sisäisillä linjoilla.
Olisi siis vihdoin aika toteuttaa 40 vuotta sitten kesken jäänyt raitioverkon laajentaminen Lauttasaareen. Siis lauttasaarelaisille suorat yhteydet keskustaan, aluksi Mechelininkatua Töölön suuntaan ja Bulevardin kautta keskustaan. Ja kunhan satamaradasta päästään parin vuoden sisään, niin siitä suorin reitti. Samalla poistettaisiin Marian sairaalan sumppu kiertämällä sairaala itäpuolelta.

Joo joo, kyllä mä tiedän, että ratikkaa ei voi rakentaa Laruun vieläkään, koska metroa on suunniteltu vasta vuodesta 1968 ja keskustamotaria satamaradan paikalle yhtä kauan (a la Smith-Polvinen). Mutta tehdään nämä vain tilapäisesti siksi aikaa kun näistä tärkeämmistä hankkeista saadaan päätös. Jos Lauttasaaren raitiotiet olisi rakennettu silloin 60-luvulla, niin nyt mietittäisiin sitä, uusitaanko kiskot ja hankitaanko sinne uudet vaunut. Ehkä senkin voisi tehdä tilapäisesti metroa odotellessa... :)

Antero
 
Pressossa asiaa länsimetrosta

Tuoreessa Presso lehdessä on länsimetroaiheinen artikkeli, jossa esitellään muunmuassa lehden teettämä tutkimus, jonka mukaan pääkaupunkiseudun valtuutetuista 76% kannattaisi länsimetroa. Helsingissä kannattajien lukema olisi peräti 96%, Vantaalla 88% ja Espoossakin jo 43% vastustajien jäädessä 41%:iin.

Kysyttäessä parasta vaihtoehtoa Espoon joukkoliikenneratkaisuksi vastaukset jakaantuivat puolestaan näin:

Parannettu bussiliikenne
Kaikki valtuutetut 12%
Helsinki 4%
Espoo 24%
Vantaa 8%

Pikaraitiotie
Kaikki valtuutetut 10%
Helsinki 4%
Espoo 18%
Vantaa 10%

Metro
Kaikki valtuutetut 68%
Helsinki 90%
Espoo 35%
Vantaa 70%

Kummassakin kyselyssä kuitenkin huomattava osa valtuutetuista ei vielä halunnut ilmaista kantaansa. Artikkelin mukaan kuitenkin metron suurimpiin vastustajiin kuuluneen Espoon kokoomuksenkin riveissä metron kannatus on noussut sitten viime mittauksen.
 
Presson luvut

Presson artikkeli on hyvä esimerkki siitä, mihin johtaa tietämättömyys ja vielä pahempi, väärä tieto. Väärää tietoa on sekin, että oikea tieto jätetään kertomatta. Tai selvittämättä, kuten länsimetron tapauksessa.

Toissa viikon keskiviikkona Espoonlahden demareiden järjestämässä metrotilaisuudessa länsimetro ei saanut juuri kannatusta espoolaisten kaupunkilaisten keskuudessa. Lähes kaikki puheenvuorot vastustivat metroa erityisesti sen tuoman vaivalloisuuden ja matkustusajan pitenemisen vuoksi. Hyvin käytännönläheistä perustelua toisin kuin niissä väitteissä, joiden mukaan espoolaisten vastustus perustuu vain rasismin tapaisiin ilmiöihin. Itse en käyttänyt puheenvuoroa, joten en "saastuttanut" tilaisuutta.

Arvelen, että tilaisuudessa oli noin 50 hengen yleisö. Mutta valtuutetut ovatkin varmasti paljon viisaampia kuin heidän valitsijansa.

Antero
 
R.Silfverberg sanoi:
Täytyy muistaa että YVA-arviointiprosessin tarkoitus ei ole selvittää paras vaihtoehto, ainoastaan selvittää niiden ympäristövaikutukset.
- -
Tähän YVA-arvointiin on jostain syystä sotkettu mukaan myös kustannukset ja hyöty, vaikka ne tulisi käsitellä eri arvioinneissa, ja länsimetron kohdalla on käsiteltykin. YVA-raporttia pitää ymmärtää tulkita yhtenä raporttina monien joukossa.
Nythän YVA nimenomaan valitsi ratkaisun. Eikä ainoastaan parasta ratkaisua, vaan ainoan mahdollisen ratkaisun. Ainakin välillisesti YVA-uutisointi on antanut tällaisen vaikutelman. Lisäksi on ehkä vähän vaikea ajatella asiaa niin, että YVA tutkisi "vain" ympäristövaikutuksia. Länsimetrohan olisi mitä suurimmassa määrin väline vaikuttaa eteläespoolaisten asumisympäristön kehittämiseen.

Koko metrokysymys olisi huomattavasti helpompi muodoltaan, jos pääkaupunkiseudulla oltaisiin valmiita kuntien yhdistämiseen. Nykyinen kuntajako antaa eipäs-juupas-argumentaatiolle nimittäin erittäin hyvän kasvualustan, ja tekee asiasta paitsi arvovaltakysymyksen, antaa myös aseita niille jotka eivät tahdo Espooseen toimivaa joukkoliikennettä lainkaan. Yhtenäisen kunnan malli siirtäisi tässäkin kysymyksessä keskustelun enemmän itse asiaan, jo siitä yksinkertaisesta syystä että kaavoituspolitiikka yhtenäistyisi.
 
Lauttasaaresta Kamppiin menijät (tai päinvastoin): ottakaa nyt ihmeessä sellainen YTV:n seutubussi (102T-160T), jolla pääsee vaivattomasti Kampin terminaaliin sisätiloihin. Ainakin menneenä kesänä toimi todella hyvin allekirjoittaneella. 65A ja 66A ovat jo auttamattoman hitaita (alkaen Ruoholahdenkatu) ja jopa tuntuu siltä, että "kävellen olisit jo perillä" noita linjoja käyttäen.

Jos kuitenkin tietentahtoen haluatte noita hitaita (nykyisin) heilurilinjoja käyttää, niin omapa on syynne ;).
 
Re: Presson luvut

Antero Alku sanoi:
Toissa viikon keskiviikkona Espoonlahden demareiden järjestämässä metrotilaisuudessa länsimetro ei saanut juuri kannatusta espoolaisten kaupunkilaisten keskuudessa. Lähes kaikki puheenvuorot vastustivat metroa erityisesti sen tuoman vaivalloisuuden ja matkustusajan pitenemisen vuoksi. Hyvin käytännönläheistä perustelua toisin kuin niissä väitteissä, joiden mukaan espoolaisten vastustus perustuu vain rasismin tapaisiin ilmiöihin. Itse en käyttänyt puheenvuoroa, joten en "saastuttanut" tilaisuutta.
Missä tilaisuus pidettiin ja keitä oli kutsuttu?

Itse en ollut nähnyt missään kutsua, joten aika pienelle joukolle lienee suunnattu.

Yleensä ihmiset ovat niin laiskoja että eivät osallistu tuon tyyppisiin tilaisuuksiin ei jos heillä ei ole mitään käsiteltävää asiaa vastaan.

t. Rainer
 
Espoonlahden mennyt metrotilaisuus

Itse sain tiedon tilaisuudesta tutun kautta - enhän asu Espoossa saati nimenomaan Espoonlahdessa. Voisin kuvitella, että tilaisuutta on markkinoitu paikallisissa lehdissä, ilmoitustauluilla ja ehkä Espoonlahden demariyhdistyksen omissa tiedotteissa.

Kun sali kuitenkin oli täynnä, ei voi sanoa, että markkinointi on mennyt pieleen - vaikka se olisikin ollut hyvin paikallista. Päin vastoin, minusta on oikein, että järjestetään paikallinen tilaisuus. Silloin rajaudutaan käsittelemään itse asiaa, josta kaikilla on sama tuntuma.

Olisi kiintoisaa nähdä Espoonlahden demareiden ottavan tilaisuuden annista vaarin.

Rainer sanoi:
Yleensä ihmiset ovat niin laiskoja että eivät osallistu tuon tyyppisiin tilaisuuksiin ei jos heillä ei ole mitään käsiteltävää asiaa vastaan.
Oma kokemukseni pikaratikkatilaisuuksista on pikemminkin täysin päinvastainen. Niissä oli enimmäkseen porukkaa, joka oli ratikan kannalla. Täysiä saleja silloinkin.

Arvelen, että liikkeelle lähtevät ihmiset, jotka haluavat vaikuttaa asiansa puolesta. Olivat he sitten vastustamassa tai puoltamassa jotain.

Antero
 
Re: Espoonlahden mennyt metrotilaisuus

Antero Alku sanoi:
Itse sain tiedon tilaisuudesta tutun kautta - enhän asu Espoossa saati nimenomaan Espoonlahdessa. Voisin kuvitella, että tilaisuutta on markkinoitu paikallisissa lehdissä, ilmoitustauluilla ja ehkä Espoonlahden demariyhdistyksen omissa tiedotteissa.
Metro olisi tulossa Espoonlahteen vasta rakentamisen kakkosvaiheessa, eli aikaisintaan 2015 jälkeen. Monikohan tilaisuuden osallistujista tulee tosissaan käyttämään metroa tai sen vaihtoehtoja 10-15 vuoden päästä päivittäisessä työmatkaliikenteessä?

Antero sanoi:
Oma kokemukseni pikaratikkatilaisuuksista on pikemminkin täysin päinvastainen. Niissä oli enimmäkseen porukkaa, joka oli ratikan kannalla. Täysiä saleja silloinkin.
Nythän on näin että pikaratikka on vaihtoehtoinen liikennemuoto ja haastaja sekä metrolle että suorille busseilla, ja siksi sen ympärillä järjestettäviin tilausuuksiin saapuvat heitä jotka todella haluavat sen.

Metron kannattajissa on se vika että he ovat aivan liian passiivisia koska he otaksuvat että "se tulee kuitenkin". Se, että tilaisuutta isännöi nimenomaan demarit, taas provosoi vastustajat liikkeelle, jotka enimmäkseen eivät äänestä demareita.

Olisi mielenkiintoisaa nähdä keitä saapuisi paikalle ja millaisia puheenvuoroja esitettäisiin tilaisuudessa jota isännöisi Autoalan Keskusliitto Espoon osasto ry, paikka olisi Tapiolan kulttuurikeskus ja aihe olisi "Länsiväylän leventäminen + keskustatunneli -ainoa kestävä ratkaisu pääkaupunkiseudun liikenteeelle".

t. Rainer
 
Re: Espoonlahden mennyt metrotilaisuus

R.Silfverberg sanoi:
Metro olisi tulossa Espoonlahteen vasta rakentamisen kakkosvaiheessa, eli aikaisintaan 2015 jälkeen.
Aivan. Nykyiset espoonlahtelaiset joutuisivat maksamaan metrosta, josta heille on ainoastaan haittaa. Ei liene yllätys, ettei heitä metro innosta.

R.Silfverberg sanoi:
Monikohan tilaisuuden osallistujista tulee tosissaan käyttämään metroa tai sen vaihtoehtoja 10-15 vuoden päästä päivittäisessä työmatkaliikenteessä?
Varmaankin suunnilleen kaikki nyt 65-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Mitä iäkkäämpi, sitä todennäköisemmin joutuu kärsimään turhista vaihdoista ja joukkoliikenteen huonoista järjestelyistä. Nuoremmilla on tilaisuus valita auto.

R.Silfverberg sanoi:
Olisi mielenkiintoisaa nähdä keitä saapuisi paikalle ja millaisia puheenvuoroja esitettäisiin tilaisuudessa jota isännöisi Autoalan Keskusliitto Espoon osasto ry, paikka olisi Tapiolan kulttuurikeskus ja aihe olisi "Länsiväylän leventäminen + keskustatunneli -ainoa kestävä ratkaisu pääkaupunkiseudun liikenteeelle".
Vähän tämän tyyppinen tilaisuus oli jokin aika sitten, olisiko ollut edellisten eduskuntavaalien alla. Tilaisuus oli järjestetty Bottalla, siis lähes kaupungin sydämessä. Paikalle oli kutsuttu paneeliin jokaisen puolueen edustajia. Juontajana oli Olli-Pekka Ihamäki. Siis laatutilaisuus Autoliitolta.

Paikalla oli alle 10 todellista vierasta.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että ne eivät vaivaudu paikalle, jotka uskovat, että heidän asiansa on hoidossa joka tapauksessa. Ratikan kannattajien tilanne ei ole näin, ei myöskään niiden, jotka haluavat Espoossa säilyttää hyvin palvelevan bussiliikenteen. Autoilijoilla ja metron kannattajilla ei ole huolta. Valtapuolueiden edustajat huolehtivat näiden asioista päättämällä 6-kaistaisesta keskustatunnelista (siis on päätetty jo, ei ole mikään ehdotus) ja dumppaamalla mediaan YVAn metromyönteisiä tuloksia ennen kuin selvitys on edes valmistunut.

Tämä ei silti vähennä niiden asian merkitystä, jotka tulevat tilaisuuksiin. Jos autoilun ja metron edistäminen olisi yhdentekevää muille kuin molempien kannattajille, ei kukaan tulisi paikalle. Ilmeisesti autoliiton asia oli tällainen: kaikki ovat autoliiton kannalla (vaikka kysyttäessä eivät myönnä). Metron kohdalla ei ihan olekaan näin, sillä sen nähdään vaikeuttavan elämää niin paljon, että tilaisuuksiin vaivaudutaan omia oikeuksia puolustamaan.

Antero
 
Re: Espoonlahden mennyt metrotilaisuus

Antero Alku sanoi:
Aivan. Nykyiset espoonlahtelaiset joutuisivat maksamaan metrosta, josta heille on ainoastaan haittaa. Ei liene yllätys, ettei heitä metro innosta.

R.Silfverberg sanoi:
Monikohan tilaisuuden osallistujista tulee tosissaan käyttämään metroa tai sen vaihtoehtoja 10-15 vuoden päästä päivittäisessä työmatkaliikenteessä?
Varmaankin suunnilleen kaikki nyt 65-vuotiaat ja sitä nuoremmat. Mitä iäkkäämpi, sitä todennäköisemmin joutuu kärsimään turhista vaihdoista ja joukkoliikenteen huonoista järjestelyistä. Nuoremmilla on tilaisuus valita auto.
Metronvastustajien /kannattajien nelikenttä-analyysi:. Ei kannata ottaa vakavasti. :wink:

1) Bensafasisti.
Vastustaa metroa ja kaikkea joukkoliikenteen tukemista. Ajaa kaikki lyhyet matkansa autolla, asuu pientalossa, vastustaa tiivistä rakentamista siinä kaupunginosassa jossa itse asuu, koska se toisi mukanaan sosiaalisia lieveilmiöitä. Hänen mielestään metro laiskistaa ja saattaa nuoret hunningolle. Hänen mielestään metro sopii korkeintaan miljoonakaupunkeihin jossa ruuhkat ovat todellisia, mutta Espoo ei ole sellainen. Liike-elämän palveluksessa tai yrittäjä, useammin mies kuin nainen, ikä useimmiten yli 35.

2) Kukkahattutäti.
Haluaa metron sijaan joko bussiyhteyksiä lisää, tai vaihtoehtoisesti pikaraitiotien, pääasiassa että kulkevat sinne jonne hän itse matkustaa eniten, ja jonne hänen mielestään jokaisen suomalaisen pitäisi matkustaa, eli kulttuurikohteet. Bussi on paras siksi että arvostaa bussikuskien henk. kohtaista palvelua, ja busseissa on siistiä. Nopeus ja täsmällisyys ei ole tärkeintä, vaan se, että ei tarvitse vaihtaa kulkuneuvoa matkan aikana. Humanistisesti orientoitunut henkilö, muistaa usein heikko-osaisia, ja on sitä mieltä että metro on liian kallis, ja rahat tulisi käyttää hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Useammin nainen kuin mies, ja usein julkisen sektorin palveluksessa, heidän joukossaan on kaikenikäisiä, eläkeläisiä ehkä eniten.

3) Metrouskovainen.
Haluaa metron nimenomaan koska uskoo sen tekniseen ylivoimaisuuteen ja taloudellisuuteen, eikä vastusta urbaania tehokasta rakentamista, koska pääkaupunkiseudun kasvua ei hänen mielestään voi jarruttaa. Voisi ajatella pikaraitiotietäkin vaihtoehdoksi, jos todistetusti tehokkaampi kuin metro, ja soveltuu sille reitille jolle se on aiottu. Busseja hän arvostaa vain syöttöliikennekulkuneuvoina, eli matkoille jotka ovat niin lyhyitä on niin että se ei ehdi myöhästyä. Omistaa auton, ja käyttääkin sitä joskus, mutta vihaa ruuhkia, ja haluaa optimoida sen käyttöä ja käyttää kaikkia metron suomia mahdollisuukisa, kuten liityntäpysäköintiä ja kauppakeskus- ym palveluita joita on järjestetty metroasemien yhteyteen. Useammin mies kuin nainen, ja teknillinen koulutus, heidän joukossaan on kaikenikäisiä.

4) Suurkuluttaja.
Suhtautuu myönteisesti metroon ja joukkoliikenteeseen koska se mahdollistaa nopean liikkumisen keskusten välilllä jossa tapaa kavereitaan. Ei omista autoa, ja suhtautuu nihkeästi autoilun kasvuun. Liikkuu myös usein myös pyörällä, ja haluaisi tilavan joukkoliikennevälineen jossa mahdollisuus ottaa mukaan polkupyörä tai muita isoja kantamuksia kuten lastenvaunuja tai soittimia, siksi mielummin metro kuin pikaraitiotie. Asuu kerrostalossa, joko kantakaupungissa tai jossain suuressa lähiössä. Näiden joukossa myös ulkomaalaistaustaisia suhteessa eniten. Korkea koulutus tai opiskelee. Useammin nainen kuin mies. Ikä useimmiten alle 35.
 
Takaisin
Ylös