Viestiketju: Länsimetro

Alunperin kirjoittanut petteri

Analysyysisi asuntojen arvon laskusta ei ole hyvä.

Kansainvälisten kokemusten mukaan raskasraideliikenne nostaa kiinteistöjen arvoa asemien läheisyydessä. Tuo voi tarkoittaa kiinteistöjen suhteellisten hintojen laskua muualla kaupunkiseudulla. Hintasuhteet muuttuvat, kun eri kiinteistöjen alueellinen sijainti muuttuu...

Hintakehitys yleensä ja raideliikenteen tai Seppo Laakson väitöskirjan tapauksessa itämetron vaikutus hintoihin ovat eri asia.

Laakson väitöskirjan ansio on juuri siinä, että se on eristänyt kaikkien muiden asunnon hintaan vaikuttavien tekijöiden vaikutuksen kuin vain sen, että joukkoliikennejärjestelmänä on itämetro. Tavallaan tämä on perustilastotiedettä, mutta käytännössä ei lainkaan yksinkertaista.

Tämä siis tarkoittaa sitä, että esimerkiksi alueen arvostus vaikka vuokratalojen määrän, syrjäisyyden, merenrannan, rakentamisen ajankohdan, koulujen ja palveluiden läheisyyden, viheralueiden läheisyyden yms. syiden vuoksi on poistettu ja saatu selville se, miten juuri metron läheisyys muuttaa hintaa.

Ihan vaikka esimerkkinä merenranta. Jos oletetaan, että merinäköala nostaa asunnon arvoa 20 % verrattuna viereiseen tonttiin, jossa ei ole merinäköalaa, niin tämä efekti on olemassa metrosta riippumatta. Mutta jos verrataan merinäköala-asunnon hintaa metron kanssa ja ilman, niin metroasema 400 metrin päässä nostaa asunnon arvoa näköalalisän lisäksi vielä 7 % muttaa kilometrin päässä asemasta laskee 2 %. Siis verrattuna merinäköalan hintaan ilman metroa vaihdottoman bussijoukkoliikenteen pavelulla.

Laakso teki työnsä 1990-luvulla. Tuloksen merkittävyys nyt, vuosikymmen myöhemmin, on muuttunut vain siinä tapauksessa, että ihmisten arvostus metron aiheuttamaan joukkoliikenteen palvelutason muutokseen olisi muuttunut.

Jos ne paikat, joihin metrolla pääsee, ovat muuttuneet halutummiksi kuin ennen ja muiden alueiden haluttavuus on ennallaan, metroefekti olisi voimistunut. Jos taas muiden alueiden haluttavuus on kasvanut, metroefekti on heikentynyt. Voisi siten arvioida, että metron laajentaminen minne hyvänsä lisää metroefektiä. Toisaalta seudun hajautumisen jatkuminen ja voimistuminen vähentää metroefektiä.

Kaikki muut hintaan vaikuttavat tekijät ovat olemassa oli metro tai ei. Mutta pelkkä myyntihinta ei paljasta metroefektiä, koska hinta on kaikkien vaikuttavien tekijöiden tulos. Ja siksi hintojen selaaminen ei todista metroefektistä mitään.

Antero

Alunperin kirjoittanut PNu

Taulukko sisältää vuodet 2001-2006, jolloin metrossa ei otettu käyttöön uusia rataosuuksia. Metron käyttäjämäärän kasvu on siis ollut aitoa.

Kuinkas paljon tuona aikana on rakennettu metron palvelualueelle? Jos metron palvelualueen väestö on kasvanut yhtä paljon kuin metron matkamäärä, metron käyttöhalukkuus ei ole kasvanut lainkaan. Jos väestö on kasvanut enemmän, metron käyttöhalukkuus on laskenut.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Länsimetro palvelee yhtä lailla kuin tämänhetkinen ja vaihtoehtoiset joukkoliikennejärjestelmät.

Juuri näin ei ole, vaan metro muuttaisi joukkoliikenteen palvelua. Ja enimmäkseen huonoon suuntaan, kuten Mikon luvut ja RaideYVA:n kartat ja matka-aikalaskelmat osoittavat.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Asuntojen hintaralli se vasta on ollut haitallisempi ilmiö yksiyistalouksille kuin mikään muu. Juuri siksi taloudet ovat joutuneet ottamaan niin isoja lainoja.

Tämä on kokonaan eri asia kuin metron vaikutus asuntojen arvoihin. Sama koskee kapakoiden vaikutusta sekä asunnon kokoa. Tätä juuri selvitin viestissäni jossa kuvailin Laakson tekemää työtä. Suhdanteet, kapakat ja asunnon koko kyllä vaikuttavat asuntojen hintaan, oli metro tai ei. Mutta niiden asioiden vaikutus ei ole metron ansio tai haitta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Länsimetro on nimenomaan nopeuttaa poikittaista liikkumista. Yhteydet metron vaikutuspiiristä itä-Helsingistä sekä pohjoisesta, lähinnä pääradan varrelta Espooseen lyhentyvät 10-15 minuutilla...

Pääradalta Etelä-Espooseen matkustamiseen vaikuttaa länsimetron tapauksessa ensisijaisesti se, että Kampin ja Rautatieaseman välinen etäisyyshaitta poistuu. Reittioppaan mielestä kävelyaika on 11 minuuttia. Mutta esim. matkaan Pasilan asema - Otaniemi Reittiopas suosittelee junaa Leppävaaraan ja 550:llä Otaniemeen.

Jos Kampin ja Rautatieaseman välinen etäisyys olisi kynnyskysymys, miksi siihen ei ole puututtu? Miksi rakennettiin 25 miljoonalla eurolla hajautettu matkakeskus Kamppiin? Miksi ei Asema-aukion parkkiluolan sijaan tehty keskistettyä matkakeskusta? Miksi bussiliikenteestä ei ole YTV-aikana tehty heilureita muun maailman tapaan?

Nämä "ongelmat" joita länsimetron väitetään ratkaisevan ovat osittain tarkoituksella ja itse aiheutettuja ja ne voidaan ratkaista nopeammin ja halvemmalla kuin miljardin metrohankkeella, jota on nyhrätty jo 40 vuotta.

Selitys on siinä, että kun Helsingin metro 1960-luvulla keksittiin, ei ollut tarkoitus parantaa joukkoliikennettä vaan autoilua. Ja nykyään ei ole tarkoitus kehittää joukkoliikennettä vaan metroa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Nämä "ongelmat" joita länsimetron väitetään ratkaisevan ovat osittain tarkoituksella ja itse aiheutettuja ja ne voidaan ratkaista nopeammin ja halvemmalla kuin miljardin metrohankkeella, jota on nyhrätty jo 40 vuotta.

Kuinkahan moneen kertaan tämäkin juttu on jo käyty läpi tällä palstalla. Ensiksi Antero ja Mikko väittävät, että metro heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa. Sitten kun se on kumottu, Antero ja Mikko alkavat selittää omia fantasioitaan metron vaihtoehdoiksi.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Jos Kampin ja Rautatieaseman välinen etäisyys olisi kynnyskysymys, miksi siihen ei ole puututtu? Miksi rakennettiin 25 miljoonalla eurolla hajautettu matkakeskus Kamppiin? Miksi ei Asema-aukion parkkiluolan sijaan tehty keskistettyä matkakeskusta? Miksi bussiliikenteestä ei ole YTV-aikana tehty heilureita muun maailman tapaan?

Koska tuohon ongelmaan on olemassa paljon parempi ratkaisu. Nykyisellä metrotunnelilla on monta hyvää asemaa keskustassa. Tunneloitu joukkoliikenne kantakaupungissa on ylivoimainen ratkaisu sekä idän että lännen keskipitkän etäisyyden liikenteeseen.

Esikaupungeissa voidaan keveämmälläkin rakennustavalla selvitä, mutta keskustassa tarvitaan tunneloitua raideliikennettä.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Kuinkahan moneen kertaan tämäkin juttu on jo käyty läpi tällä palstalla. Ensiksi Antero ja Mikko väittävät, että metro heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa. Sitten kun se on kumottu, Antero ja Mikko alkavat selittää omia fantasioitaan metron vaihtoehdoiksi.

Kuinkahan monta kertaa täällä väitetään, että länsimetro vähentää Länsiväylän autoilua, lisää joukkoliikenteen käyttöä ym. asioita, joita metroa haluavien viranomaisten teettämä RaideYVA on sanonut, ettei länsimetro tee.

Minusta se kyllä menee niin päin, että ensiksi joku metrointoilija jälleen kerran väittää länsimetron autuutta. Jos minä tai Mikko sitten siihen vastaamme, niin vika onkin meidän. Kun RaideYVA:n tuloksetkin ovat varmaan meidän fantasiamme.

Antero

Alunperin kirjoittanut petteri

Tunneloitu joukkoliikenne kantakaupungissa on ylivoimainen ratkaisu sekä idän että lännen keskipitkän etäisyyden liikenteeseen.

Se nyt vaan ei korvaa pintaliikennettä, ei ole korvannut missään muussakaan kaupungissa. Joten yksi metrotunneli tai edes kaksi eivät ole seudun joukkoliikenteen ratkaisu eivätkä poista tarvetta kehittää pintaliikennettä.

Antero

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Ensiksi Antero ja Mikko väittävät, että metro heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa. Sitten kun se on kumottu, Antero ja Mikko alkavat selittää omia fantasioitaan metron vaihtoehdoiksi.

Ensinnäkään, sitä ei ole kumottu eikä voida kumota, että metro heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa.

Toiseksi, parempien vaihtoehtojen puolustamisen kutsuminen fantasiaksi kuvaa hyvin suomalaista keskustelukulttuuria. Vallitsevaa totuutta arvosteleva yritetään nujertaa, eikä edes kiistattomia tosiasioita suostuta uskomaan, jos ne eivät palvele valittua linjaa. Ikävää, mutta niin tyypillistä konsensus-Suomea.

Alunperin kirjoittanut Kani

Ensinnäkään, sitä ei ole kumottu eikä voida kumota, että metro heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa.

Raide-YVA:n mukaan länsimetro pienentää matka-aikojen kokonaissummaa. Kun kerran Raide-YVA:n matkustajamäärämuutosten arviointi menee virhemarginaalin sisään, niin Raide-YVA ei siis myöskään osoita, että metro laskisi matkustajamäärää.

Alunperin kirjoittanut Kani

Ikävää, mutta niin tyypillistä konsensus-Suomea.

Kun kerran Suomi toimii näin, niin eikö erilailla toimiminen ole tuulimyllyjä vastaan taistelemista?

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Raide-YVA:n mukaan länsimetro pienentää matka-aikojen kokonaissummaa.

Matka-aika ei olekaan sama asia kuin palvelutaso, joka on paljon muutakin kuin matka-aika.

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Kun kerran Suomi toimii näin, niin eikö erilailla toimiminen ole tuulimyllyjä vastaan taistelemista?

Kyllä. Kun on kuitenkin Suomeen syntynyt, haluaa elää kotimaassaan, vaikka rivien välissä kehotetaan muuttamaan muualle. Se, että meillä on tällainen erilaisia näkemyksiä välttelevä tavallisuuskulttuuri, tulee vastaan useissa asioissa ja on aina yhtä masentavaa.

Alunperin kirjoittanut Kani

Matka-aika ei olekaan sama asia kuin palvelutaso, joka on paljon muutakin kuin matka-aika.

Mikä sitten osoittaa länsimetron absoluuttisesti heikentävän joukkoliikenteen palvelutasoa?