Länsimetro

Ensinnäkin, vertailukohtana tulisi olla oikeasti hyvin suunniteltu joukkoliikenneverkko.

Edellä vertasit itse metroa nykytilanteeseen väittäessäsi metron heikentävän palvelua 85 % Etelä-Espoon asukkaista, joten muut saanevat vertailla samoin.

Toisekseen esittämäsi parannukset ovat suurelta osin marginaalisia verrattuna liityntäliikenteen aiheuttamaan haittaan.

Eli vaihto bussista metroon Espoon maaperällä on olennainen haitta. Sen sijaan vaihto bussista metroon Ruoholahdessa tai Kampissa on ilmeisesti vain marginaalinen haitta, koska tämän vaihdon poistumisesta huolimatta sanot Länsimetron heikentävän joukkoliikenteen tasoa jokaisella liityntäliikenteen alueella asuvalla.

- Niille, jotka metro jakelee paremmin, vaihto vain siirtyy Ruoholahdesta tai Kampista Matinkylään tai Tapiolaan. Parannusta ei siis ole.

Mutta ei mielestäni ole heikennystäkään, koska vaihtojen määrä ei kasva. Lisäksi vähintään 15 % Etelä-Espoossa asuvista ei tarvitse liityntäliikennettä eli heiltä vaihto poistuu kokonaan.

- Metro kulkee koko matkan maan alla, joka heikentää matkustusmukavuutta.

Mutta kulkee paljon tasaisemmin ja sisätiloissa on mukavampi odotella sateella ja pakkasella. Toisaalta talvella ei maisemia katsella suuremmin bussistakaan, kun ulkona on pimeää.

- Kuten edellä, on melkoisen ylimielistä perustaa joukkoliikenteen tarjontaa tiiviillä kerrostaloalueilla polkupyöräliityntään tai 1-1,5 km kävelymatkaan.

Siksi se perustuukin busseilla ajettuihin liityntälinjoihin. Kuitenkin kävely ja pyöräily ovat liitynnälle tärkeä lisä, joten nekin tulee huomioida. Sehän juuri vapauttaa ihmiset aikataulukyttäykseltä, että tietää pääsevänsä perille kohtuullisessa ajassa, vaikka myöhästyisikin bussista.
 
Eli vaihto bussista metroon Espoon maaperällä on olennainen haitta. Sen sijaan vaihto bussista metroon Ruoholahdessa tai Kampissa on ilmeisesti vain marginaalinen haitta, koska tämän vaihdon poistumisesta huolimatta sanot Länsimetron heikentävän joukkoliikenteen tasoa jokaisella liityntäliikenteen alueella asuvalla.

Ehkäpä tässä nyt on vähän liioittelua puolin ja toisin. Varmasti tuosta 85 % liityntäliikenteen alueella asuvista osa jatkaisi metrolla itään, jolloin vaihtojen määrä ei lisäänny. Mahdollisesti tuo määrä olisi jopa suurempi kuin se osuus matkustajista, joka nyt vaihtaa metroon (esimerkiksi minä en välttämättä viitsi vaihaa metroon mennäkseni jonnekin Rautatieaseman lähistöille, mutta jos olisin vaihtanut metroon jo Matinkylässä varmaankin jatkaisin Rautatientorille).

Se määrä ei kuitenkaan ole niin suuri, että olisi perusteltua pakoittaa 85 % Etelä-Espoon joukkoliikennematkustajista tekemään ylimääräisen vaihdon. Se vaihto saattaa olla vahto bussista henkilöautoon.

Mutta ei mielestäni ole heikennystäkään, koska vaihtojen määrä ei kasva. Lisäksi vähintään 15 % Etelä-Espoossa asuvista ei tarvitse liityntäliikennettä eli heiltä vaihto poistuu kokonaan.

Mitähän matematiikkaa oikein sovellat? Jatkaako 100 % metroaseman vieressä asuvista Kampista itään? Minä veikkaisin että vaihto poistuu 1 - 3 prosentilta.

Mutta kulkee paljon tasaisemmin ja sisätiloissa on mukavampi odotella sateella ja pakkasella. Toisaalta talvella ei maisemia katsella suuremmin bussistakaan, kun ulkona on pimeää.

Metron käyttäjänä et ilmeisesti tiedä, kuinka kauniilta valaistu kaupunki näyttää :) Sitäpaitsi esimerkiksi Tapiolassa sisätiloissa odottaminen onnistuu jo nyt (ainakin silloin kuin kaupat ovat auki). Ei olisi mitenkään mahdotonta lisätä lämpimiä odotustiloja muuallekin, jos niin haluttaisiin tehdä.

Mitä taas tulee noihin kauempaa kävelemällä ja pyörällä metropysäkille saapuviin, niin eipä tuo paljon muuta nykytilannetta. Nykyinen bussiliikennekin on monin paikoin jo niin taajaa, ettei aikataulusidonnaisuutta enää käytännössä ole (ainakaan ruuhka-aikoihin), joten "liityntä" toimii aivan yhtä hyvin kuin metron kanssa.

Kari
 
Täällä moitiaan mm. minua siitä, että toistan samoja asioita. Samoja asioita toistetaan, jos mihinkään ei uskota vaan toistetaan omia mielikuvia, vaikka ei pystytä osoittamaan niitä oikeiksi. Tässä nyt yksi esimerkki siitä, miksi joutava jankutus jatkunee varmaan maailman tappiin:

Mutta ei mielestäni ole heikennystäkään, koska vaihtojen määrä ei kasva. Lisäksi vähintään 15 % Etelä-Espoossa asuvista ei tarvitse liityntäliikennettä eli heiltä vaihto poistuu kokonaan.
Tässä viestissäni laskin RaideYVA:n tietojen perusteella, kuinka suuri määrä tämä "vähintään 15 % Etelä-Espoossa asuvista" on, joiden vaihtomäärä vähenee eli metron miljardi-investoinnista on hyötyä vaihtojen suhteen. Se on 7000 matkaa eli 3500 Etelä-Espoon asukasta. Sinänsä huvittavaa, etten löydä RaideYVA:sta sitä Etelä-Espoon asukasmäärään, joka metron vaikutusalueella on, muuta vuoden 2003 väestötilastojen mukaan se on 120.000. Matka-ennuste on kuitenkin vuodelle 2030, eli suuremmalle asukasmäärälle. R-YVA:n sivun 69 tietojen perusteella vuoden 2030 asukasmäärä olisi noin 39 % suurempi eli 167.000.

Siis vaihtojen määrä vähenee 7000 / 167.000 = 4 %:lla Etelä-Espoon asukkaista. (Karin arvio on siis aika hyvä!) Se on aika paljon vähemmän kuin 15 %. Siis kirjottajan väittämä on yksiselitteisesti väärä.

Toinen väittämä edellä on, että vaihtojen määrä ei kasva. Samassa edellä viitatussa viestissä on laskettu - RaideYVA:n antamien tietojen perusteella - että vaihtojen määrä kasvaa 9000:ssa matkassa eli 4500 asukkaalla. Siis väite ei pidä paikkaansa.

Joten saisiko pätevän selvityksen väitteelle 15 %:n vaihtomäärän vähenemisestä ja siitä, ettei vaihtomäärä kasva, tai sitten kirjoittaja voisi myöntää kirjoittavansa perättömiä.

Vai onko tämäkin nyt niin, että kun minä omalla nimelläni lasken näitä lukuja jankutukseni perusteluiksi, niin ne laskut ovat väärin, koska kaikki mitä kirjoitan on metrovastaista ja siten väärin, epäluotettavaa, johdattelevaa, propagandaa tai muuten vain valhetta. Vai eikö RaideYVA:n lähtötietoihin voi luottaa ja kirjoittaja tietää, että ne ovat tässä "vaihdot vähenevät" -asiassa 15/4=3,75-kertaisesti vääriä?

Antero
 
Mutta kulkee paljon tasaisemmin ja sisätiloissa on mukavampi odotella sateella ja pakkasella. Toisaalta talvella ei maisemia katsella suuremmin bussistakaan, kun ulkona on pimeää.

Olen monesti mennyt Länsiväylän bussilla ja ajatellut, että pääsisi näkemään hienoja merimaisemia. Mutta annas olla, kun ikkuna on täynnä rapaa, vesihöyryä tai mainosteippejä. Joten sama kai se olisi metrossa istua, siellä olisi enemmän tilaa ainakin, mukavempi kyyti ja vähemmän ahdas tunnelma.
 
Koska 1 - 1,5 km päästä todellisuudessa liitytään huomattavan paljon kävellen, on sille toki annettava arvonsa.
Lähde tälle tiedolle, kiitos.

Ei ole, vaan bussit seisovat henkilöautoruuhkissa varsinkin Porkkalankadulla. Toiseen suuntaan Porkkalankadulla on bussikaista, joka tosin sekin tukkeutuu välillä (ei välttämättä henkilöautoista, vaan keskustaan menevistä busseista jotka kaistan lopuksi joutuvat jonottamaan henkilöautojonon sekaan).
Matkalla Kampin tunnelista Länsiväylän suuntaan ensin on bussikatu, sitten Porkkalankadun sillalla bussikaista. Sitten on liikennevalot, joista ajetaan pysäkille ennen Länsiväylän alkua. Länsiväylän sillalla ei ole bussikaistaa, kun leveys ei riitä kuin kaupunkiin tulevaan suuntaan. Tässä suunnassa bussit eivät seiso Porkkalankadulla henkilöautoruuhkissa, vaan mainituissa liikennevaloissa odottamassa pääsyä mainitulle pysäkille.

Espoosta Kampin suuntaan bussikaista on minun mielestäni koko välillä Länsiväylä-Kamppi. Matkalla on kolmet liikennevalot ja kaikki läpäisevät maksimin tunnittaisen vuoromäärän, vaikka tietenkin valot rytmittävä bussit ryppäiksi, jota voinee nimittää ruuhkaksi.

Antero
 
Täällä moitiaan mm. minua siitä, että toistan samoja asioita.
Sattumalta osuin tähän viestiin.

Tuo on tämän ketjun viesti nro 4. Kirjoitettu 9.8.2005. Voisikohan tämän jaarittelun vihdoin lopettaa ja ne, jotka väittävät, että näillä Kampista itään suuntautuvilla matkoilla länsimetro perustellaan, myöntäisivät olevansa väärässä.

Antero
 
Nykyinen bussiliikennekin on monin paikoin jo niin taajaa, ettei aikataulusidonnaisuutta enää käytännössä ole (ainakaan ruuhka-aikoihin)

Metron vuorovälit ovat tiheät koko sen liikennöintiajan, joten vuorovälien ero tuleekin vastaan nimenomaan hiljaisina aikoina. Esim. 132 kulkee Helsingistä Matinkylään iltaruuhkassa 7 minuutin välein, mutta koko sunnuntain 30 minuutin välein.
 
Espoolla on ollut valmis, brändätty paikka Keilaniemessä, Nesteen torni ja TKK. Näiden avulla on onnistuttu luomaan kansainvälisestikin huomattava teknologiakeskittymä.
Herttoniemessäkin on ideaaleja rantatontteja vieläpä mahtavan metroliikenteen varrella. Miksi sinne ei ole syntynyt?

Eikös täällä ole juuri korostettu, että Itä-Helsinkiä ja Espoota ei vaan saa verrata, ainakin itse sain siitä pyyheitä..?
Nyt, kun saisi verrata, et halua, koska Herttoniemen-Siilitien välillä oleva autokaupunki osoittaa, ettei metro sinällään tuo minnekään mitään kehitystä, vaan tarvitaan paljon muutakin.

Kalasatama on muuttumassa Helsingin "Keilaniemeksi".
Metron avaamisesta on kulunut 25 vuotta, ja tällaista "Keilaniemeä" vasta suunnitellaan!

Kari on siinä oikeassa, että Helsingin satsaukset raitioliikenteeseen ovat naurettavan pieniä, tätä olen tuonut esiin usein.
Samalla kun suret raitioliikenteen kohtaloa, ota huomioon, että yksi syyllinen siihen on metro. Näin on erityisesti Lauttasaaressa, jonne ratikkalinjasto olisi pitänyt jatkaa jo vuosikymmenet sitten. Esteenä on ollut päätös metroistaa ja liityntäliikenteistää Lauttasaari joskus epämääräisessä tulevaisuudessa.

Suomessa kuitenkin julkisen liikenteen imago on niin huono, että nk. isokenkäiset tai vähän pienempikenkäisetkään eivät julkisia käytä, eivät idässä tai lännessä, Nokian massiisivinen pysäköintitalo kertonee sen.
Käy joskus aamulla Etelä-Espoossa katsomassa, millaisia ihmisiä busseissa kulkee. Käännä sitten pääsi pois jokaisen solmion, salkun ja jakkupuvun kohdalla, ettei kuvasi joukkoliikennettä hylkivistä hyväosaisista säry.

Metro ja joukkoliikenne palvelevatkin suuria massoja, joiden liikkuminen henkilöautoilla aiheuttaa ongelmia.
Tämä onkin se ongelma: Suomen Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat alun alkaen olleet liian pieniä metrolle, ja ovat myös tulevaisuudessa.

Espoo on kokonaisuudessaan amerikkalainen autokaupunki, jossa julkinen liikenne on tietoisella päätöksellä jätetty kehittämättä. Sen huomaa Espoon aikatauluista ja siitä määrästä yksityisautoja/1000h, joka Espoossa on.
Turhaa riehumista. Espoolaisilla on saman verran autoja kuin vantaalaisillakin, ja joukkoliikenteessä asukasta kohti tehtyjä matkoja ei ole merkittävästi Helsinkiä vähemmän.

Espoo olisi jo 1990-luvun alussa voinut valita vaikka sen pikaratikan, mutta Kt 51 eli länkkäri vei rahat.
Länsiväylä on oikein korkeatasoinen nopean joukkoliikenteen väylä, joka tosin halutaan metron myötä antaa kokonaan yksityisautojen käyttöön.

Helsinki on ainoana kaupungeista panostanut joukkoliikenteeseen, vrt Espoo ja Vantaa.
Miten selität, että Helsingin joukkoliikenteen matkustajamäärä laskee koko ajan, jos se on "ainoana" panostanut joukkoliikenteeseen?

Minulla ei ole mitään poliittista traumaa, en tee täällä politiikkaa, kuten eräät muut.
Mitä pahaa siinä on, että politiikassa mukana olevat ihmiset osallistuvat keskustelufoorumeihin? Eikö sen pitäisi olla itsestään selvä asia? Erikoista leimaamista.

Minä kaipaan aitoa keskustelua ja monenlaisia mielipiteitä.
Kunhan niitä eivät esitä a) poliitikot b) poliittisten lehtien entiset päätoimittajat c) ketkä vielä?
 
Näin on erityisesti Lauttasaaressa, jonne ratikkalinjasto olisi pitänyt jatkaa jo vuosikymmenet sitten. Esteenä on ollut päätös metroistaa ja liityntäliikenteistää Lauttasaari joskus epämääräisessä tulevaisuudessa.

En sanoisi noin yksioikoisesti. Raitioliikennettä ei ole jatkettu esim. Munkkivuoreen, Maunulaan tai Oulunkylään, vaikka niihin se olisi onnistunut ihan yhtä helposti kuin Lauttasaareen. Taustalla on täytynyt olla muitakin tekijöitä. Ja kuten tiedämme, nykyään yhtenä syynä on raitioliikenteen kalleus.
 
Helsingillä on ollut myös runsaasti edullisia yritystontteja tarjolla KEHA-I varrella. Metroratatarpeen peilaaminen siihen mihin yrityksiä on keskittynyt pääkaupunkiseudulla on melko epäolennaista. Nyt järjestetään suoraan 100 000 asukkaalle nopean raideliikenteen joukkoliikennemahdollisuus ja välillisesti Länsimetro hyödyttää jopa miljoonaa pääkaupunkilaista. Tällainen potentiaali ainakin on.

Minusta tuohon raide-YVA:han viittaaminen on kutakuinkin turhaa. Kyllä Espoon valtuusto tutki raide-yva:n taustamateriaalina ennen päätöstä metron rakentamisesta. Tuo raide-yva ei kuitenkaan ollut mikään päätöksentekoon vahvasti vaikuttanut ohjenuora.

Helsingissä ja Espoossa metroa haluttiin voimakkaasti myös siitä syystä, että metrohankkeille on melko varma valtionrahoitusosuus tiedossa. Vaikkei valtio ota mielellään kantaa paikallisiin tai edes seudullisiin joukkoliikennehankkeisiin. Raitiovaunuliikenteelle valtiontukea ei ole tulossa. Tarvittaessa Länsimetroa voidaan jatkaa jopa Kirkkonummelle. Kirkkonummen valtuustohan päätyi kannattamaan metroa.
 
Menin juuri mennen tullen metrolla keskustasta Itäkeskukseen asioimaan (ja takaisin) ja totesin seuraavaa:

-Ilmeisestimetron matkustajat eivät tiedä mitään metron huonoudesta, kun se oli ruuhka-aikaan aivan täynnä heitä ja monet ilmeisesti aivan omasta tahdostaan olivat tulleet sinne.
-Myös Itäkeskus oli täynnä ihmisiä ja monet näyttivät olevan siellä ihan vapaasta tahdostaan. Monet heistä näyttivät ostavan päivittäistavaroita mm. ruokaa.
-Itäkeskuksen vaihtoterminaalissa ihmiset vaihtoivat sujuvasti metrosta liityntäbusseihin (ja päinvastoin), ilmeisesti tietämättä ko. järjestelmän huonoudesta ja vastenmielisyydestä. Liityntäbussit näyttivät kulkevat säännöllisesti ja aikataulujensa mukaisesti.
-Bussi-Jokerin laituri oli täynnä ihmisiä ruuhka-ajan 5 minuutin vuorovälistä huolimatta; suosittu runkolinja metron lisäksi siis.

Sitten tuli Lauttasaareen Erottajalta bussilinjalla h20 ja siitä totesin seuraavaa:

-Oli kylmä odotella myöhässä olevaa bussia tuulisella Erottajalla.
-Lopulta bussi tuli lähes 15 minuutin odottelun jälkeen ja matkustajat pääsivät sisään. Kuljettajalla oli kuitenkin tauko, ilmeisesti vaihtokin ja odoteltiin lisää.
-Ohi meni ilmeisesti liian paljon myöhässä ollut toinen linjan h20 bussi, joka herätti ihmetystä kanssamatkustajissa ja hieman myöskin minussa. Alan ammattilaisena kuitenkin tiedän, että tuollainen näky on kuitenkin arkea bussiliikenteessä, joka on aivan liikaa muun liikenteen, esim. sään ja myös kuljettajansa armoilla.
-Mieleeni hiipi (on aiemminkin hiipinyt) ajatus metrolinjasta Erottajan kautta Lauttasaaren suuntaan ja jonnekin eteenpäin, joka kulkisi säännöllisesti ja luotettavasti. Katselin ns. Erottajan Pavilijongin sisäänkäyntiä sillä silmällä; tuosta kun voisi mennä metroasemalle.
-Katselin samalla hiljalleen lipuvia ja liikennevaloissa vuoroaan odottelevia ratikoita mm. linjoilla 3, 6 ja 10; eivät olleet sen nopeampia kuin bussitkaan. Olen toki nähnyt toisenlaisia ratikoita Saksassa (mm. Kölnissä), mutta en koskaan vielä Helsingissä.
-Erottaja on muuten ollut myös raitiolinjojen päätepysäkkinä. Katselinkin ja pohdiskelinkin, että miten kiskot ja matkustajalaiturit ovat mahtaneet sijaita. Todennäköisesti samankaltaisesti kuin bussilinjojen h20, h24 ja h42 laituri tänäkin päivänä. Miltä ajalta ns. Erottajan koppi (bussikuskien taukotupa) on kotoisin?
 
Viimeksi muokattu:
Suomessa kuitenkin julkisen liikenteen imago on niin huono, että nk. isokenkäiset tai vähän pienempikenkäisetkään eivät julkisia käytä, eivät idässä tai lännessä, Nokian massiisivinen pysäköintitalo kertonee sen.

Heikohko vitsi. Joukkoliikenteen käyttäjämääriä ei pääkaupunkiseudulla voi mitenkään selittää pelkällä "lasten, köyhien ja työläisten" käytöllä.

Metro ja joukkoliikenne palvelevatkin suuria massoja, joiden liikkuminen henkilöautoilla aiheuttaa ongelmia.

Eli sinusta joukkoliikenteen käyttöä ei tarvitse yrittää lisätä, vaan "massat" eli nykyiset käyttäjät riittävät? Sitten et oikeastaan olekaan niin kovin eri mieltä Anteron kanssa. Anteron pääargumenttihan on se, että metrolla ei saada joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi kasvatettua.

Huomautus: En ota tässä henkilökohtaisesti kantaa kyseisen argumentin todenperäisyyteen.

Näin asia nimittäin juuri on, Espoo on kokonaisuudessaan amerikkalainen autokaupunki, jossa julkinen liikenne on tietoisella päätöksellä jätetty kehittämättä. Sen huomaa Espoon aikatauluista ja siitä määrästä yksityisautoja/1000h, joka Espoossa on. Espoo olisi jo 1990-luvun alussa voinut valita vaikka sen pikaratikan, mutta Kt 51 eli länkkäri vei rahat.

Varsin todellisuuspakoista argumentointia. Espoossa joukkoliikenteen käyttö on jonkin verran vähäisempää kuin Vantaalla, mutta erot eivät ole merkittäviä. Espoo on esikaupunkia ja sellaisena joukkoliikenteen käyttöaste ei seudun mittakaavassa ole erityisesti poikkeava. Amerikkalainen autokaupunki on aivan eri maailmasta kuin Espoo tai mikään muukaan suomalainen kaupunki.

Monilla Espoon sisäisillä linjoilla on runsaasti liikennöintiä. Sisäinen liikenne on kuitenkin kaukana koko totuudesta, koska matkoista suuri osa suuntautuu Helsinkiin. Espoo maksaa myös seutuliikenteen alueellaan ja seutuliikenteen volyymit ovat huomattavat. Jos seutuliikennettä ei halua laskea Espoon liikenteeksi, ei varmaankaan kannata yrittää sälyttää sen korvaamista (metroa) Espoon vastuulle.
 
1000 M€ metrosta, (jos sen saa sillä hinnalla Kivelahteen asti), on pikkuraha.

Väitän, ettei saa. Jos Matinkylän metron kustannusarvio pysyy nykyisessä lukemassaan (jota en kai saa kertoa, vaikka sen kaiken järjen mukaan tulisi olla julkista tietoa) ja Kivenlahden osuuden hinta nousee yhtä paljon, hintaluokka on 1,2 miljardia. Eipä tuokaan tietysti olisi kuin 20% enemmän kuin "pikkuraha".

Voi tosin olla, että osuudella Matinkylä-Kivenlahti hinta ei nouse yhtä paljon ja varmasti Ruoholahti-Matinkylä -osuutta vielä karsitaan hinnan laskemiseksi.
 
Takaisin
Ylös