Länsimetro

Kampin tunnelin ja Lapinlahden kadun valoristeyksien poikittainen liikennemäärä on käytännössä merkityksetön, jolloin jopa meidän HELMIllämme näistä valoista pääsee usein pysähtymättä.

Ja monellakohan Kampin terminaaliin päättyvällä linjalla on käytössä Helmi tai ylipäätään liikennevaloetuusjärjestelmä Helsingissä?

Olet varmaan itsekin huomannut, että esim. Lapinlahdenkadun risteyksessä bussi seisoo usein odottamassa tunneliin pääsyä liikennevaloissa, vaikka Lapinlahdenkadulla ei menisi auton autoa tai edes jalankulkijoita Lapinrinteen yli. Itse olen sitä mieltä, että tuohon kohtaan olisi pitänyt rakentaa eritasoratkaisu Kampin terminaalin rakentamisen yhteydessä.
 
Metron kalleuteen vetoaminen on hyvä argumentti mutta tässä tapauksessa varsin epäuskottava, koska osa Länsimetroa vimmaisimmin vastustavista on muissa yhteyksissä vaatinut yhteiskunnalta roimia korotuksia ratarahoihin. Esimerkiksi pari vuotta sitten uudelleen lämmitettyä ehdotusta ELSA-radan rakentamisesta ei täällä tyrmätty, vaikka hintalappu oli noin 700-900 miljoonaa ja hyöty-kustannus -suhde 0,2:n luokkaa.
Se että samat henkilöt ovat mahdollisesti jossain yhteydessä suhtautuneet rennosti verorahojen käyttöön ei muuta argumenttia Länsimetron kustannuksista suuntaan tai toiseen. Loppupätkä Turkuun on eri juttu, mutta ELSA välillä Helsinki - Nummela toisi aivan uusia alueita nopean joukkoliikenteen piiriin ja rakennuskäyttöön, josta koituvaa hyötyä voisi myös käyttää rahoitukseen. Eli samanlainen tapaus kuin Laajasalon ratikka tai Itämetro, mielestäni myös Heli-rata Porvooseen saakka kuuluisi samaan sarjaan. Ylipäänsä tällaiset uudislaajennukset ajavat nykyisessä asuntotilanteessa mielestäni tasoparannusten ohi, olkoonkin että periaatteessa ne eivät tappele samoista rahoista.
 
Ja monellakohan Kampin terminaaliin päättyvällä linjalla on käytössä Helmi tai ylipäätään liikennevaloetuusjärjestelmä Helsingissä?
En väittänyt, että kaikilla Kampissa ajavilla busseilla on HELMI, vaan sanoin, että jopa ne bussit, joissa on HELMI pääsevät viivytyksettä.

Mutta on eri asia, mitä vaikuttaa valoetuus ja mitä vaikuttaa valo-ohjattu risteys ylipäätään bussin kulkuun.

Valoetuus säästää bussilta valoissa odottamisen ajan - edellyttäen, että henkilöautoilu ei tuki risteystä muuten määränsä vuoksi. Esim. jos bussin suuntaan on vain yksi kaista joka on sallittu autoille myös, valoetuus ei auta, mikäli katu on tukossa risteyksen jälkeen tai autoja on ennen valoja niin pitkä jono, ettei se purkaudu yhden kierron aikana.

Valoetuus puolestaan ei voi toimia, jos bussien vuoroväli on tiheämpi kuin valoristeyksen kiertoaika. Ja tämä tilanne vallitsee Kampin bussivirrassa. Kun vuoroväli on keskimäärin 30 sekuntia ja valojen kiertoaika 60-90 sek., ei valoja voi ajoittaa bussien mukaan. Vaan silloin bussit on ajoitettava ryppäiksi valojen mukaan, ja se tapahtuu ilman etuustekniikkaa.

Risteyksen liikennemäärä vaikuttaa myös bussin kohtaamaan viivytykseen. Jos liikennemäärä on vähemmän kuin risteyksen kapasiteetti, läpi pääsee aina yhdellä odottamisella. Mutta kun liikennemäärä on suurempi, risteys alkaa kerätä jonoa, eli autot ja bussit joutuvat odottamaan enemmän kuin yhden kierron aikana tulevan seuraavan vihreän.

Viime mainittuun tilanteeseen auttaa bussikaista. Silloin risteyksen kapasiteetti riittää bussien määrälle, eikä busseille tule viivettä. Tämä on tilanne Helsinkiin tulevilla busseilla jokaisessa valoristeyksessä matkalla Länsiväylältä Kamppiin. Valot katkovat kyllä bussivirtaa, mutta jokainen bussi pääsee kaikista valoista läpi ensimmäisen kierron aikana. Nopeammin ei voi päästä edes valoetuudella siksi, että Porkkalankadun valojen kiertoaika taitaa olla 120 sek., ainakin pidempi kuin 30 sek. joka on suunnilleen bussien keskimääräinen vuoroväli.

Jos puolen minuutin vuorovälillä halutaan viiveetön kulku, on mentävä eritasoratkaisuun. Siksi sitä on RaideYVA:ssa ehdotettu Porkkalankadulle länsimetron vaihtoehdoksi.

Jos halutaan viiveetön kulku tasossa, on harvennettava vuoroväliä. Busseilla se ei rajallisen kapasiteetin vuoksi onnistu, ratikoilla onnistuu. Ja halvemmalla kuin länsimetrolla.

Antero
 
Esimerkiksi pari vuotta sitten uudelleen lämmitettyä ehdotusta ELSA-radan rakentamisesta ei täällä tyrmätty, vaikka hintalappu oli noin 700-900 miljoonaa ja hyöty-kustannus -suhde 0,2:n luokkaa. Länsimetron hyöty-kustannus -suhde oli sentään yli 1:n.
ELSA ja länsimetro ovat eri asiat sen vuoksi, että ELSA on strategiahanke, länsimetro ei ole.

Strategiahanke tarkoittaa sitä, että hankkeella odotetaan olevan sellaisia hyötyjä, joita ei HK-laskennalla voi osoittaa, koska siinä ei oteta huomioon sellaisia asioita, joita ei voida muuttaa rahaksi.

Länsimetron kohdalla on kyllä yritetty vakuuttaa, että sekin olisi strategiahanke, ja siksi se pitäisi toteuttaa, vaikka sitä ei voida osoittaa tarpeelliseksi muuten. Mutta länsimetrolle kuvitellut strategiavaikutukset voidaan toteuttaa vaihtoehtoisin ratkaisuin, mahdollisesti jopa paremmin ja halvemmalla samanaikaisesti.

Ja tulkoon nyt todetuksi, että länsimetro ei ole edes HK-suhteella mitaten kannattava. Ei edes sillä bluffilla, että on annettu suorille bussilinjoille negatiivinen hyötykerroin. RaideYVA:n metron hinta oli 452 M€ ja ilmoitettu HK-suhde 1,15. Siis diskontatut hyödyt ovat 1,15 x 452 M€ = 520 M€. Tosin ne eivät HK-raportissa niin olekaan, vaan 474 M€, koska tämä HK-suhde onkin laskettu ilman Koivusaaren asemaa ja rakentamiskustannuksella 430 M€.

Tähän mennessä on julkisesti myönnetty, että hinta on jo ainakin 600 M€, eli HK-suhde on nyt jo 474/600 = 0,79. Kun todellinen hinta päätynee haarukkaan 800-1000 M€, HK-suhteeksi tulee enintään 474/800 = 0,59.

Tässäkään ei vielä ole mukana sitä, että hyödyt pienenevät. Vaunujen hankintaan taidettin jo varata 3,5 M€/vaunu, 30 % enemmän kuin HK-laskelmassa. 20 vaunua, niin hyödyt vähenevät 1,8 M€/vuosi. Liityntäliikenne ei vähentänekään bussikuluja niin paljon kuin oli suunniteltu jne.

Antero
 
Metron kalleuteen vetoaminen on hyvä argumentti mutta tässä tapauksessa varsin epäuskottava, koska osa Länsimetroa vimmaisimmin vastustavista on muissa yhteyksissä vaatinut yhteiskunnalta roimia korotuksia ratarahoihin.

Olen kyllä vaatinut korotuksia ratarahoihin, koska nykyinen ratarahoitus ei ole riittävä Suomen rataverkon ylläpitämiseksi ja toimivaksi kehittämiseksi.

En ole itse tällä foorumilla esittänyt suuria rahoja oikoratoihin. Tiedän vaatineeni rahaa raiteisiin:
- Turun ja Tampereen pikaraitioteille ja paikallisjunille
- Pääkaupunkiseudun raideliikennehankkeille, jos niillä saadaan aikaan vetovoimaista joukkoliikennettä (esim. TramWest, RaideJokeri, Lentokentän suora rata, Pisara)
- Nykyisen laajuisen rataverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen mukaan lukien tarvittavat kohtaus- ja lisäraiteet

On syytä muistaa, että oma käsitykseni on, että suurilla kaupunkiseuduilla kaupunkiraideliikenteen hankkeilta voidaan vaatia että ne maksavat itsensä takaisin:
- Liikennöintikustannuksen ja lipputulojen suhteen paranemisena
- Maan arvon ja kysynnän nousuna
- Päästöjen vähenemisenä

Länsimetron ongelma on se, että koska osuus Ruoholahti - Matinkylä maksaa tämänhetkisen kustannusarvion mukaan 800 miljoonaa euroa, se kuluttaa valtion rahoja n. 240 M€ sekä Espoon ja Helsingin varoja n. 560 M€. Näillä rahoilla saataisiin oleellisesti parempi tuotto, jos ne sijoitetaan muihin raideliikennehankkeisiin Helsingin seudulla - mukaan lukien joko TramWest tai kombimetro Etelä-Espooseen.
 
Se epäilemättä onkin merkittävä käyttäjäryhmä. Tämähän ei tarkoita, että kaikki kävelevät 1-1,5 km joka päivä. He kävelevät silloin, jos liityntäbussia ei ole sillä hetkellä lähdössä.

Oman kokemukseni mukaan n 1 km asti kävelevät ovat ihan vakavasti otettava ryhmä. Tähän kuuluvat kaikki työikäiset ja terveet. Kilometrin kävelee n 10 minuutissa, ja on ihan kilpailukykyinen vaihtoehto liityntäbussille jos sen odottamiseen menee yli 5 minuuttia.

Kuten jo aiemmin on todettu, ei metro jätä ketään kokonaan vailla kyytiä. Mys lapsiperheille metro voi olla suuri helpotus, koska metroon saa lastenvaunun sisään 100% varmuudella, pelkkään bussilla toimivaan joukkoliikennejärjestelmään vain silloin kun tulee sellaine bussi kohdalle jonka molemmat 2 lastenvaunupaikaa eivät ole varattuina.

Kuten on aiemmin myös mm Anteron kanssa keskusteltu, niin on aika kulttuurisidonnaista miten pitkiä matkoja viitsitään kävellä. Helsingin kantakaupungissa ei vissiin kahtakaan sataa metriä, mutta esikaupunkialueilla joutuu usein kävelemään paikasta toiseen kilometrin, ellei parikin.

Yksi seikka joka voi rajoittaa kävelyhalukkuutta, (ja lisää käytännössä autoilua) on se, että nykyisin monet kantavat joko työantajien pakottamina tai omasta tahdostaan läppäriä mukanaan jatkuvasti työpaikan ja kodin välillä. Se pitää ainakin toisen käden varattuana koko ajan, ja painaa sen verran mukavasti, ettei sitä viitsi kovin pitkiä matkoja kantaa. Mulla on sellainen periaate etten läppäriä raahaa kotiin, jos on pakottava tarve, hoidan työasiat kotona sitten kotona olevalla tietokoneella. Mutta ehkä mä olen sitten poikkeus. En myskään viitsi töihin mennessä pitää päällä hiostavaa pukua ja skragaa, ellei ole asiakastapaaminen työpäivän aikana, mutta ymmärrän että joidenkin on pakko olla freesshi ja edustava joka päivä, ja ymmärrän siksi miksi jotkut arvostavat suoraa vaihdotonta kyytiä kotoa töihin. Pitäisi vain selvittää, miten suuresta matkustajapotentiaalista on kysymys.

Asemien ja kävelyeittien sijoituksella on kanssa merkitystä joukkoliikennejärjestelmän houkutteleuuteen. Ymmärrän että länsimetron heikon lenkki on Matinkylän ja Olarin järjestelyissä. Länsimetron muut asemat ovat sijoitettu harkitusti periaatteella keskelle kylää, mutta Matinkylän ei sijaitse keskellä Matinkylää, vaan Ison Omenan kodalla, jonne on aika pitkä matka sieltä minne asutus on keskitetty, joten suurimmalle osalle matinkyläläisiä jää ainoaksi vaihtoehdoksi tulla metosemalle suht lyhyen ja turhauttavalta vaikuttavan matkan liityntäbussilla. Samoin Olari/Kuitinmäki jää kokonaan ilman metroasemaa, ja vain Olarin etelälaidalla asuvilla on jotenkuten siedettävä kävelymatka Matinkylän asemalle. Kun on seurannut eri keskustelufoorumeja, niin on pannut merkille, että eniten vastustusta suhteessa on juuri Olarin ja Matinkylän suunnalta, ja ehkä myös Haukilahden/Westendin, mutta nämä jälkimmäiset eivät ole muutenkaan edusta maailman ahkerimpia joukkoliikennekäyttäjiä, joten voinee sivuttaa.

Vähiten vastustetaan metroa Otaniemen ja Tapiolan seudulla, Otaniemessä tuskin kukaan, ja Lauttasaaressa vain saaren reunamilla asuvien osalta. Myös Soukan ja Kivenlahden suunnalta kuulee yllättävä vähän kritiikkiä, koska liityntäbussimatka Matinkylään kulkisi ymmärtääkseni suht nopeasti, ettei hidasta matkantekoa juuri nykyisestä, ja sikäläiset odottavat saavansa jossain vaiheessa omat asemansa, jos metroa jatketaan.

Omalta osalta toivoisin, että kun ja jos metroa jatketaan Matnkylästä johonkin suuntaan, otettaisiin vakavaksi vaihtoehdoksi myös kombiratkaisu, joka mahdollistaisi haararatojen rakentamista raitiotien muodossa mm Matinkylän varsinaisille asuinalueille, sekä haaran Olariin ja Suurpeltoon, mahdollisesti jatkaen Espoon keskukseen ja miksei Histaan. Mutta se ei edellytä että nyt rakennettavasta länsimetron 1. vaiheesa luovuttisiin. Jotain optimismia pitää nimittäin elättää.

t. Rainer
 
Tässä oli kysymys niistä matkustajista, jotka nykyään joutuvat vaihtamaan bussista metroon Ruoholahdessa tai Kampissa. Siitä en ainakaan itse muista nähneeni lukuja, kuin suuri osa Etelä-Espoosta saapuvista tähän ryhmään kuuluu. Itämetrossa kuitenkin Rautatientorin metroaseman käyttäjämäärät ovat lähes kaksinkertaiset Kampin metroaseman käyttäjämäärään verrattuna. Jos oletamme saman suhteen pätevän Länsimetron kohdalla niin tällöin yli puolet Etelä-Espoosta tulevista jatkaisi vähintään Rautatientorille asti. Vaihto poistuisi tai kävelymatka lyhenisi siis yli puolelta Etelä-Espoosta saapuvista.

Siinäpä juuri teet ajatusvirheen. Vaikka bussi - metro -vaihto Kampissa poistuu, ei se vähennä vaihtojen määrää jos vaihto joudutaan tekemään esimerkiksi Tapiolassa. Vaihtojen määrä vähenee ainoastaan niillä, jotka asuvat länsimetron aseman läheisyydessä (15 % espoolaisista) JA matkustavat Kampista itään metrolla (joitakin kymmeniä prosentteja luultavasti). Näin ollen vaihtojen määrä vähenee _einintään_ 15 prosentilla espoolaisista eikä _vähintään_ kuten väitit.

Kari
 
Ylen uutiset tänään kello 16:10:

Ylen uutiset sanoi:
Länsimetron hinta on lähes kaksinkertaistunut alkuperäisistä suunnitelmista. Hankkeen rakennuskustannukset näyttävät kohoavan nyt jo yli 800 miljoonaan euroon, YLEn ruotsinkielinen uutistoimitus kertoo.

Hankesuunnitelma on nyt valmis ja se esitellään länsimetron hallituksen kokouksessa ensi viikolla.

Länsimetron hallituksen jäsen, Espoon kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Martti Merra myöntää, että hinta on korkea, mutta hänen mukaansa hankkeen yhteydessä on muistettava, että se tarjoaa joukkoliikenneratkaisun seuraaviksi sadaksi vuodeksi.

Merran mukaan hallituksen kokouksessa yritetään vielä keksiä keinoja lopullisen hinnan laskemiseksi.

- Lähinnä kysymys on siitä, kuinka monta sisäänkäyntiä kullekin asemalle tulee. Kokonaisista asemista emme tingi, hän kertoo.

Länsimetron projektijohtaja Matti Kokkonen ei halunnut tänään kommentoida tietoja hankkeen hinnasta, mutta tiedot kasvaneista kustannuksista on saatu suunnittelulähteistä.

Osa hinnan kasvusta johtuu yleisestä rakennuskustannusten noususta, mutta myös siitä, että espoolaisvaltuutetut halusivat vuonna 2006 nostaa projektin laatuvaatimuksia ja helpottaa pääsyä metrolle muun muassa lisäsisäänkäyntejä rakentamalla.

Tuolloin arvioitiin, että metrolinjan pidentäminen länteen maksaisi kaikkine kustannuksineen 452 miljoonaa euroa. Hankesuunnitelmaa käsitellään kevään aikana kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa.

Ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan metro Helsingin Ruoholahden ja Espoon Matinkylän välillä ei lisäisi joukkoliikenteen käyttäjämäärää tai lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Helsingin keskustaan.

Ensimmäistä kertaa näen noiden YVA-tulosten tulevan esiin uutisoinnissa noin selvästi. Saattaa tuo hinta yhdistettynä noihin etuihin alkaa jotakuta mietityttää..

- Janne
 
Valoetuus puolestaan ei voi toimia, jos bussien vuoroväli on tiheämpi kuin valoristeyksen kiertoaika. Ja tämä tilanne vallitsee Kampin bussivirrassa. Kun vuoroväli on keskimäärin 30 sekuntia ja valojen kiertoaika 60-90 sek., ei valoja voi ajoittaa bussien mukaan. Vaan silloin bussit on ajoitettava ryppäiksi valojen mukaan, ja se tapahtuu ilman etuustekniikkaa.

Tietenkin valoetuisuus voi toimia, vaikka busseja kulkisi tiheämmin kuin kiertoaika, ne vain toimivat huonommin :) Tämähän on sinänsä saivartelua, mutta mielestäni esimerkiksi Kamppi - Ruoholahti välillä voitaisiin busseille toteuttaa liikennevaloetuuden siinä kuin ratikallekin.

Tämä perustuisi juurikin esittämääsi bussien keräämiseen ryppäiksi. Vaikka bussien vuoroväli on keskimäärin 30 sekunttia, ei se tarkoita, että bussi kulkisi 30 sekunnin välein, yhtä hyvin voitaisiin ajaa neljä bussia peräkkäin kahden minuutin välein.

Ajatukseni on seuraava. Neljä bussia lähtee Kampista "samalla minuutilla". Nämä bussit kerätään ensimmäisissä valoissa letkaksi (aiheuttaa muutaman sekunnin, korkeintaan kymmenen sekunnin viivytyksen). Tämä letka saa vihreän ja ajaa letkana kaikkien liikennevalojen läpi käyttäen etuisuutta.

Länsiväylän palvelutaso ei juurikaan heikkene, vaikka busseja kulkisi "vain" kahden minuutin välein (ja käytännössä letka hajaantuu joka tapauksessa).

Toteutus on vähän heikompi Länsiväylän suunalta tultaessa (bussit tulevat kuitenkin enemmän ja vähemmän satunnaisesti), mutta periaate kuitenkin sama. Telematiikalla voitaisiin myös kerätä bussit letkaan Länsiväylällä (infota esimerkiksi bussinkuljettajaa hidastamaan, jotta takana tuleva bussi saa sen "kiinni") - ainakin periaatteessa siis.

Ongelma syntyy tässä lähinnä siitä, että tuolla välillä on myös pysäkkejä, joissa bussit viettävät satunnaisen ajan. Jos kuljettajarahastus poistettaisiin ja bussit "määrättäisiin" pysähtymään aina noilla pysäkeillä, etuisuudet voitaisiin toteuttaa samoin kuin kahden minuttin välein kulkevalla raideliikenteelläkin.

Lisäksi ajoituksen kanssa saattaa tulla ongelmia, jos halutaan nollaviiveet molempiin suuntiin, mutta tämä sama ongelma kohdataan kyllä ratikallakin.

Risteyksen liikennemäärä vaikuttaa myös bussin kohtaamaan viivytykseen. Jos liikennemäärä on vähemmän kuin risteyksen kapasiteetti, läpi pääsee aina yhdellä odottamisella. Mutta kun liikennemäärä on suurempi, risteys alkaa kerätä jonoa, eli autot ja bussit joutuvat odottamaan enemmän kuin yhden kierron aikana tulevan seuraavan vihreän.

Vähän ehkä turhan yksinkertaistettu esitys. Olennaisia ovat myös liikenteen suuntautuminen, enkä ihan tarkkaan tiedä, mitä tarkoitat tässä yhteydessä kapasiteetin ylittämisellä (jos vihreä tulosuunta katkaistaan ennen kuin se on tyhjä, onko liittymän kapasiteetti silloin mielestäsi ylitetty?). Mutta periaatteessa olet oikeassa, valoetuisuuksia voidaan toteuttaa lähinnä silloin kun autoliikenne on kohtuullista (ainakin joukkoliikenteen konfliktisuunnilla).


Jos puolen minuutin vuorovälillä halutaan viiveetön kulku, on mentävä eritasoratkaisuun. Siksi sitä on RaideYVA:ssa ehdotettu Porkkalankadulle länsimetron vaihtoehdoksi.

Jos halutaan viiveetön kulku tasossa, on harvennettava vuoroväliä. Busseilla se ei rajallisen kapasiteetin vuoksi onnistu, ratikoilla onnistuu. Ja halvemmalla kuin länsimetrolla.

Kun nyt menin väittämään, että tuo onnistuu busseillakin yllä esitetysti, niin kai minun nyt pitäisi etsiä jostain päin maailmaa sellainen toteutuskin. Ellei nyt joku osaa jo täällä perustella ajatustani mahdottomaksi :)

Ja tällä ei kyllä ole juurikaan mitään tekemistä Länsimetron kanssa, että ehkäpä joku toinen ketju olisi sopivampi.

Kari
 
Siinäpä juuri teet ajatusvirheen. Vaikka bussi - metro -vaihto Kampissa poistuu, ei se vähennä vaihtojen määrää jos vaihto joudutaan tekemään esimerkiksi Tapiolassa. Vaihtojen määrä vähenee ainoastaan niillä, jotka asuvat länsimetron aseman läheisyydessä (15 % espoolaisista) JA matkustavat Kampista itään metrolla (joitakin kymmeniä prosentteja luultavasti). Näin ollen vaihtojen määrä vähenee _einintään_ 15 prosentilla espoolaisista eikä _vähintään_ kuten väitit.

Ei metro vähentäisikään vaihtojen määrää kuin selvällä vähemmistöllä Etelä-Espoossa asuvista mutta en minä mielestäni ole muuta väittänytkään. Olennaistahan tässä on, ettei metro näytä myöskään lisäävän vaihtojen määrää kuin selvällä vähemmistöllä espoolaisista. Enemmistö on niitä, joilla vaihto vain siirtyy Helsingistä Espoon puolelle. Koska metro on kuitenkin bussijärjestelmää täsmällisempi ja matkustusmukavuudeltaan parempi niin mielestäni joukkoliikenteen tason voidaan katsoa nousevan myös niillä, joilla vaihtojen määrä pysyy samana. Termiä _vähintään_ 15 % käytin sen takia, että lukema (siis 15 %) on Länsimetron kiivaimpien vastustajien käyttämä ja he tuskin pyrkivät liioittelemaan metron ansioita.
 
Viimeksi muokattu:
Esimerkiksi pari vuotta sitten uudelleen lämmitettyä ehdotusta ELSA-radan rakentamisesta ei täällä tyrmätty, vaikka hintalappu oli noin 700-900 miljoonaa ja hyöty-kustannus -suhde 0,2:n luokkaa.

ELSA-radalla korvataan lentoliikennettä ja henkilöautoliikennettä. Lisäksi matka-ajan supistuminen on merkittävää. Rata myös luo uuden kasvukäytävän Turun suuntaan. Kyllä se hyötysuhde on mielestäni paljonkin yli 0,2, virkamiehet eivät vain ole ottaneet kaikkia hyviä vaikutuksia huomioon. Valtakunnallisia (tai sellaisiksi naamioituja kuten Kehärata ja Helsingin säteittäismoottoritiet) hankkeita on ehkä helpompi saada vireille kuin paikallisia.
 
Mutta sitä iloa en anna teille, että lopettaisin, koska kuten aiemmin totesin, olisi sääli jättää tämä foorumi tiettyjen henkilöiden temmellyskentäksi. Tulen olemaan entistäkin innokkaammin mukana täällä.Hyvää päivänjatkoa.

Hyvä asenne! Välillä on sellainen tunne, että täältä yritettäisiin savustaa tiettyjä hankalia keskustelijoita ulos, koska he eivät kuulu "sisäpiiriin", mutta ei kannata antaa periksi sellaiselle. On näiden savustajienkin etu, että jo kerran pääteltyjä asioita revitään yhä uudelleen auki ja käsitellään perusteellisesti. Kun on vastavirtaa, niin joudutaan miettimään ne omat näkökannat perusteellisesti läpi. Tällä foorumilla se vastavirta on vielä suhteellisen järkevää, mutta annas olla kun tuolla ulkopuolisessa maailmassa hankkeita perustetaan ja kaadetaan ihan ihmeellisillä perusteilla, joissa ei ole järjen häivääkään. Toivon, että rationaalisuus voittaisi aina lopulta infrahankkeissa.
 
Siinäpä juuri teet ajatusvirheen. Vaikka bussi - metro -vaihto Kampissa poistuu, ei se vähennä vaihtojen määrää jos vaihto joudutaan tekemään esimerkiksi Tapiolassa. Vaihtojen määrä vähenee ainoastaan niillä, jotka asuvat länsimetron aseman läheisyydessä (15 % espoolaisista) JA matkustavat Kampista itään metrolla (joitakin kymmeniä prosentteja luultavasti). Näin ollen vaihtojen määrä vähenee _einintään_ 15 prosentilla espoolaisista eikä _vähintään_ kuten väitit.
Tässäkin viestissä tulee ilmi se mikä minua eniten näissä keskusteluissa ihmetyttää. Puhutaan 15% espoolaisista, vaikka suurelle osalla espoolaisista Etelä-Espoon ja Helsingin keskustan välinen joukkoliikennemuoto on melko yhdentekevä. Tuskin esim. leppävaaralaiset nimittäin rupeavat matkustamaan ensin bussilla Otaniemeen tai Tapiolaan, jotta pääsevät istumaan tunneliin oransseille muovipenkeille, kun lähtöpaikan vierestä menee juna suoraan keskustaan samassa ajassa kuin bussi Tapiolaan.
 
Takaisin
Ylös