Viestiketju: Länsimetro

Pärjääminen puoluepelissä ja politiikassa ei ole mikään kovin erikoinen taito tai meriitti. Eräs virkamies isossa päätöksentoelimessä kommentoi politiikan olevan koiran hommaa. Valtuutetut ja edustajat pelaavat äänillä ja todellisuudessa tekevät muuta kuin mitä ennen vaaleja esittävät.

Mutta onhan Martti Merralla meriittiä. Hän on mm. varatuomari ja Sammon Espoon yrityskonttorin johtaja. Martti Merra istuu myös YTV:n hallituksessa.

Mitenkäs olikaan muuten sen alv:n laita? 452 Me ilmoitettiin aikanaan ilmanalv:ta, mutta HS jossain vaiheessa totesi, että heidän uutisoinnissaan alv on mukana. Metro oli tietysti tästä poikkeus

Onkos tuo 800 Me nyt alvillinen vai alviton? Jos tuohon lisätään vielä 22% alv:ta niin päästään mukavasti 976 Me:hen.

Tästä ei mittakaavassa olevasta luonnoksesta Helsingin metron tämänhetkisestä kehityssuunnasta kirjoitin enemmän mm. pohjoinen metrolinja vs. pisara -keskusteluun http://jlf.fi/f20/2159-pohjoinen-met...ra/index6.html

Alunperin kirjoittanut sebastin

Rakennusaikataulu näyttää tällä hetkellä tältä:

Länsimetro Matinkylään valmis 2013
Sipoon jatke valmis 2016
Maunulan rata valmis 2020

Ja millähän rahalla ja mihin tarkoitukseen?

Jossain aikaisemmassa viestissäsi vakuutit, että matkustajamäärien perusteella on rakennettava nämä kaikki unelmalinjasi. Kerropa nyt, mitä ne matkustajamäärät ovat ja millä perusteella niille määrille pitäisi rakentaa metroa? Kun se näyttää asemineen maksavan 60 M€ / km.

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Yritän itsekin miettiä, millä logiikalla kaupat valikoituvat asemien lähelle ja niiden ulkopuolelle.

Tämä logiikka on hyvin yksinkertaista. Kaupan ala haluaa mahdollisimman suuria yksiköitä, niin suuria kuin vain kaavoittaja sallii. Sitten katsotaan, missä sille yksikölle on paikka keskellä mahdollisimman suurta ihmismäärää jonkun motarin risteyksen tuntumassa. Siihen se sitten laitetaan.

Joissain tapauksissa nämä paikat sattuvat yhteen jonkin aseman kanssa, koska niiden sijoittamisessa on periaatteet samat.

Ihmisten kaupassakäyntikäyttäytyminen ei ole samalla tavalla loogista. Ihmiset käyvät siellä, mitä he pitävät helppona. Jos halutaan ostaa muutakin kuin ruokaa, mennään siihen kauppakeskukseen, jossa pysäköinti on helpointa ja matkalla on vähiten ruuhkia. Pelkkään ruokaan riittää marketti, mutta samoilla helppousperiaatteilla. Ja autolla ajaminen ei maksa mitään eikä matkan pituudella ole väliä. Siis ihmisten mieloikuvien mukaan. Ja työsuhdeautoilijalle asia on myös oikeasti näin.

Autoon perustuvan kauppakulttuurin kasvu perustuu siihen, että nämä kaksi näkemystä sopivat yhteen. Siksi lähikaupat kannattaa sulkea - ne kun ovat saman ketjujohdon alaisuudessa kuin marketit ja kauppakeskukset.

Ainoa onni on se, että ajan tuhlaamisesta piittaamattomien ihmisten määrä näyttää heikosti kasvavan. Ja he haluavat pieniä kauppoja jotka ovat lähellä. Mutta jos niitä ei ole tarjolla, tämä asiakasjoukko ei pääse kasvamaan.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Käytännössähän on niin, että ongelmien korjaaminen maksaa yksinkertaisesti liikaa. Kuinka paljon liikaa, siitä on saatu käsitystä juuri länsimetron hankesuunnitelman hinnan muodossa.

Järkyttävää kuultavaa. Koko tunneli pitäisi varustaa raiteiden virran hätäkatkaisunapeilla, infrapunakameravalvonnalla ja edes irtotikapuilla, jollei laituria ole varaa tai haluta rakentaa (eivätkös ne hankaloita huoltotöitä?).

Espoon valtuusto päätti selkein luvuin, että Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmä perustuu metroon. Asia sai siksi nimenomaan paljon julkisuutta, koska syyskuun 2006 kokous oli merkitykseltään ratkaiseva.
On aivan selvää, että kokoomusta tai varsinkaan keskustaa ei todellisuudessa kiinnosta minkäänlainen julkinen liikenne tai sen kehittäminen. Esimerkkinä 3T:n yöliikenne, jota jäsen Hirvikangas (kok) vastusti. Myös kaupunkisuunnittelulautakunnassa Anteron esitystä Jätkäsaarta koskien vastustivat Lahti, Berner ja Anttila. Anttilahan (sd) on autoiluihmisiä ja haluaa keskustatunnelin.

Kaikki liikennevälineet voivat syttyä palamaan Nr I 69 paloi Pasilassa, busseja on palanut ja varmaan metrojakin. Avaruusrakettejakin on palanut ja poksahtanut. On ikävä jos kustannusarviot nousevat ja siitä metronvastustajat saavat paljon energiaa itseensä. Pikkurahoista on kuitenkin kyse, jos ajatellaan erilaisiin kepun turhiin siltarumpuhankkeisiin menneitä miljardeja. Qui vit, verra.

Alunperin kirjoittanut -Epex82-

On aivan selvää, että kokoomusta tai varsinkaan keskustaa ei todellisuudessa kiinnosta minkäänlainen julkinen liikenne tai sen kehittäminen.

Niin, arvoisa -epex82-/sebastin, kokoomushan näyttää olevan mielestäsi syyllinen joka tapauksessa.

Oheinen vanhan MOT-ohjelman kysymys on edelleen voimassa: kenelle metroa oikein rakennetaan. Kokoomuksen kai pitäisi olla syyllinen, jos pahojen yritysten tahtoa on kuunneltu. Se on kuitenkin puolustanut Espoon veronmaksajia tältä mammuttihankkeelta ja suhtautunut siihen nihkeästi.

Alunperin kirjoittanut MOT

"Merita investoi Matinkylään puoli miljardia markkaa ja Sampo on hakenut suurta rakennusoikeuden lisäystä Niittymaalle, ja näyttää siltä että myöskin Espoon kauppakamari on nyt länsimetron kannattaja. Joutuvatko poliitikot taipumaan tässä nyt sitten liike-elämän painostuksen edessä, että metron on tultava? http://www.yle.fi/mot/231198/kasis.htm

Oletettavaa on myös, että suhtautuminen muuttuu nyt, kun on todettu, että päättäjille on myyty vahvasti alihintainen metrohanke, joka todellisuudessa maksaisi ainakin kaksi kertaa sen mitä luvattiin, ehkä ylikin. Jos elämme oikeusvaltiossa, ei ole muuta mahdollisuutta kuin ottaa koko hanke uudelleen tarkasteluun.

Alunperin kirjoittanut -Epex82-

Pikkurahoista on kuitenkin kyse, jos ajatellaan erilaisiin kepun turhiin siltarumpuhankkeisiin menneitä miljardeja. Qui vit, verra.

Miten paljon metron kustannusten pitäisikään nousta, että hinta ei olisi "pikkuraha". Hyötyihin nähden jo 452 miljoonaakin oli tosin liikaa.

Koska väität, että "siltarumpuhankkeisiin" on laitettu "miljardeja", pyydän, että luettelet väitteesi tueksi nämä hankkeet. Hankkeiksi hyväksytään vain maaseudulle tehdyt investoinnit ja summan pitää olla vähintään kaksi miljardia, jotta voidaan puhua monikossa, kuten puhut. Odotan vastausta. Helpottaakseni urakkaasi annan kukkaron pohjalle hankkeita: Raippaluodon silta: 25 miljoonaa, Kärkisten silta 18 miljoonaa. Sinulta puuttuu vielä vajaalla 2000 miljoonalla "siltarumpuhankkeita".

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Pelkästään automaattimetrosta, jota YVA:ssa ei huomioitu mutta jonka tuleminen ja kustannukset tiedettiin Espoon valtuustokäsittelyä ennen, saadaan jo 50 Me lisälasku.

Tosin automaattimetrosta on katsottu saatavan pitkällä aikavälillä hyötyä niin paljon, että investointi kannattaa. Ei automatisointia muuten suunniteltaisi. Tämä lisälasku ei siten heikennä metron kannattavuutta.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

Ei ole MM:n vika, että YVA tehtiin juostenkusten

Tässä keskustelussa on YVA ollut usein pohjana, kun on sanottu metron tuovan vain minimaalisia hyötyjä. Jos on sitä mieltä, että YVA tehtiin huonosti niin silloin siihen ei kannattaisi vedota niissäkään tilanteissa, kun uskoo YVA:sta löytyvän jotain omia mielipiteitä tukevaa.

Alunperin kirjoittanut PNu

Tässä keskustelussa on YVA ollut usein pohjana, kun on sanottu metron tuovan vain minimaalisia hyötyjä. Jos on sitä mieltä, että YVA tehtiin huonosti niin silloin siihen ei kannattaisi vedota niissäkään tilanteissa, kun uskoo YVA:sta löytyvän jotain omia mielipiteitä tukevaa.

Oli YVA tehty miten tahansa, se päätyi joka tapauksessa siihen, että vaihtoehdoista metrokin oli vain niukasti kannattava investointi. Tähän tulokseen päädyttiin hinnalla 452 miljoonaa euroa.

Jokainen peruskoulusta läpi päässyt käsittää, että laskelmalla ei ole enää mitään virkaa, jos hinta onkin 452 miljoonan sijasta 800 miljoonaa tai todennäköisesti enemmän. Jos sivistysvaltiossa eletään, laskelma on laadittava uudestaan ja tehtävä tarpeelliset johtopäätökset.