HS: metrolaajennusten järjestyksestä riitaa

339-DF

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
8 Elokuu 2005
Viestit
8,148
Koska aihe ei kuulu varsinaisesti mihinkään yksittäiseen metrohankkeeseen vaan sivuaa kaikkia metrolaajenuksia, lie perusteltua avata uusi topikki nimenomaan eri laajennushankkeiden keskinäisestä priorisoinnista ja aikataulutuksesta.

HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa HS:n nettisivuilla, ja varmaan myös päivän lehdessä, että Sipoon metro pitäisi rakentaa heti länsimetron jälkeen, ennen Kivenlahden jatketta ja Töölön metroa.

Perusteluksi todetaan järkevästi, että "Espoossa ja Helsinginniemellä on jo toimivat liikennejärjestelmät, joten haitanneeko, jos niiden metrosuunnitelmat viivästyvät muutamalla vuodella?" (Nyt vaan taisi unohtua HKL:ltä sen huomaaminen, että tuon perustelun mukaan koko länsimetro, samoin kuin Töölön metro, on ihan turha hanke ;) )

Espoo Loukon suulla vastustaa, heidän mielestään ensin tehdään Kivenlahden metro ja sitten jotain muuta. Vantaan mielestä Sipoon metroa pitää priorisoida. Ongelmaksi tässä kai muodostuu lähinnä se, että sekä Espoo että Helsinki haluavat valtion mukaan maksamaan osan näistä sisäisistä metrojatkeistaan. Muutoinhan molemmat kaupungit saisivat itsekseen rakennella metroa miten lystäävät.

Saas nähdä millainen soppa tuosta syntyy ja miten se vielä vaikuttaa koko länsimetron toteutumiseen. Käykö sittenkin niin, että metro laajeneekin seuraavaksi itään, jos Espoo ja Helsinki innostuvat riitelemään tuosta niin, että Espoo päättää kieltäytyä koko metron tekemisestä ylipäätään?

Olen itse sitä mieltä, että jos Helsinki saa nuo Sipoon osat itselleen, niin metron laajentaminen maanpäällisenä sinne on melko kivutonta ja nopeaa, ja niinpä asettaisin tämän laajennuksen mielihyvin ykköseksi, myös Matinkylän-metron edelle.
 
Viimeksi muokattu:
HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta toteaa HS:n nettisivuilla, ja varmaan myös päivän lehdessä, että Sipoon metro pitäisi rakentaa heti länsimetron jälkeen, ennen Kivenlahden jatketta ja Töölön metroa.
............
Olen itse sitä mieltä, että jos Helsinki saa nuo Sipoon osat itselleen, niin metron laajentaminen maanpäällisenä sinne on melko kivutonta ja nopeaa, ja niinpä asettaisin tämän laajennuksen mielihyvin ykköseksi, myös Matinkylän-metron edelle.

Kuvittelisin, että molempia metroja voisi tehdä osittain yhtaikaisesti. Länsimetro on suurimmalti osin maanalainen ja Sipoon metro maanpäällinen. Jos Sipooseen rakennetaan metro oikein kiireisellä vauhdilla, siihen menee pari vuotta. Sinä aikana länsimetron jatkeen tunnelit on vasta saatu louhittua.

Saas nähdä millainen soppa tuosta syntyy ja miten se vielä vaikuttaa koko länsimetron toteutumiseen. Käykö sittenkin niin, että metro laajeneekin seuraavaksi itään, jos Espoo ja Helsinki innostuvat riitelemään tuosta niin, että Espoo päättää kieltäytyä koko metron tekemisestä ylipäätään?

Jos länsimetro jostain syystä joutuisi vastatuleen, kuvittelisin että tingitään lyhentämällä 1. vaihetta niin että Tapiolan- Matinkylään osuus rakennetaan joskus myöhemmin. Tapiolan/Otaniemen seutu on se joka kipeimmin tarvitsee metroa, ja siitä ollaan aika laajalti yhtä mieltä. Syyt metron rakentamisen mahdolliseen keskeyttämiseen täytyy olla todella perusteltavaa laatua.

Helsingin metron ykkösvaiheen sotkut olisivat jo voineet olla riittävä peruste, mutta kuvitttelisin että niistä ajoista ollaan opittu.

t. Rainer
 
Kuvittelisin, että molempia metroja voisi tehdä osittain yhtaikaisesti. Länsimetro on suurimmalti osin maanalainen ja Sipoon metro maanpäällinen. Jos Sipooseen rakennetaan metro oikein kiireisellä vauhdilla, siihen menee pari vuotta.

HS:n paperilehti ottaa kantaa tuohon. Sen mukaan suuren (ilmeisesti sekä suunnittelu- ja rakennus)organisaation ylläpitäminen tilapäisesti ei ole järkevää, vaan olisi parempi edetä yksi hanke kerrallaan.

Sinänsä maanpäällinen Sipoon metro on varmaan verrattavissa esim. oikorataan, varsinkin jos 200-sarjan metrovaunujen kattovirroitusmahdollisuus otetaan käyttöön, uusiin juniin hankitaan virroittimet katolle ja Meltsistä eteenpäin ajettaisiin ilmajohtovirroitteisesti, jolloin säästettäisiin rahaa radan eristämiskustannuksissa.
 
Sinänsä maanpäällinen Sipoon metro on varmaan verrattavissa esim. oikorataan, varsinkin jos 200-sarjan metrovaunujen kattovirroitusmahdollisuus otetaan käyttöön, uusiin juniin hankitaan virroittimet katolle ja Meltsistä eteenpäin ajettaisiin ilmajohtovirroitteisesti, jolloin säästettäisiin rahaa radan eristämiskustannuksissa.
Joo, ja asemien kustannuksissa (10 M€/kpl) säästetään hurjasti, kun niistä tehdäänkin pysäkkejä hintaan 0,25 M€/kpl. Tämähän on hintaero eritasoisen ja maantasoisen ratkaisun välillä. Sillä maantasoisessa ei tarvita hissejä, portaita, liukuportaita, varapoistumisteitä ja pelastuslaitokselle hyökkäysteitä.

Ja pysäkki pysyy myös kunnossa toisin kuin asemat, joista O-P Ihamäki juuri lähettää ohjelmaa YLEn aikaisen radiossa haastatellen Reijo Mäkistä Myyrmäen virtsanhajuisella asemalla (lainaus Ihamäen sanoista).

Hankittava kalusto kannattaisi tehdä 2,65 m leveäksi, mikä riittää hyvin vaatimattomiin matkustajamääriin. Silloin ei tule ongelmaa katuympäristön kanssa. Ja oikeastaan voisi tehdä vielä matalalattiaistakin, niin metroverkon laajentaminen edelleen olisi kaikella tavalla helpompaa.

Kuulinko sanottavan, ettei matala vaunun lattia sovi vanhoille metroasemille? Mutta onhan esitetty, että ryhdytään ajamaan 80 metrin junia, jolloin 135 m. laituripituudesta 55 m voidaan madaltaa.

Hieman vain luovuuttaa metron kehittämiseen!

Antero
 
Perusteluksi todetaan järkevästi, että "Espoossa ja Helsinginniemellä on jo toimivat liikennejärjestelmät, joten haitanneeko, jos niiden metrosuunnitelmat viivästyvät muutamalla vuodella?"

Mutta näinhän se on, ja tälläkin foorumilla tuo on todettu oikeaksi lähestymistavaksi. Lahdenranta tarkoittaa, että Sipooseen ei ole joukkoliikennettä ollenkaan, sen puoleen kuin edes katuja ajaa autolla tai bussilla. Ja Espoossa todellakin on toimiva liikennejärjestelmä. Ei artikkelissa otettu kantaa siihen, etteikö sen muuttaminen toiseksi olisi kannattavaa, ts. metroa pidetään joka tapauksessa parempana kuin nykyistä "toimivaa liikennejärjestelmää". Mutta on parempi, että rakennetaan ensin täydelliseen puutteeseen kuin parannukseen. Ei kannata tehdä tuosta tikusta asiaa, koska tiedämme kaikki hyvin, mitä Lahdenranta sillä tarkoitti.

Aivan samalla tavalla Jokeri 550 on "toimiva liikennejärjestelmä", mutta silti se kannattaa muuttaa pikaraitiotieksi aikanaan. Mutta jos pitää valita, parempi on rakentaa ensin raitiotie Kruunuvuorenrantaan, koska sinne ei ole "toimivaa liikennejärjestelmää" ollenkaan.
 
Ei kannata tehdä tuosta tikusta asiaa, koska tiedämme kaikki hyvin, mitä Lahdenranta sillä tarkoitti.

Olen tietysti ihan oikeassa tuossa, ei Lahdenranta toki sitä sanonut, että Kivenlahden tai Töölön metrot ovat hänen mielestään turhia. Tuntui vaan niin huvittavalta lukea tuo lausunto, kun tähän asti on vaan hehkutettu, kuinka tärkeitä ja tarpeellisia nuo metrolaajennukset ovat, ja nyt ne eivät yhtäkkiä olekaan niin elintärkeitä etteikö niitä voisi vähän viivästyttää.
 
Hankittava kalusto kannattaisi tehdä 2,65 m leveäksi, mikä riittää hyvin vaatimattomiin matkustajamääriin. Silloin ei tule ongelmaa katuympäristön kanssa. Ja oikeastaan voisi tehdä vielä matalalattiaistakin, niin metroverkon laajentaminen edelleen olisi kaikella tavalla helpompaa.

Kuulinko sanottavan, ettei matala vaunun lattia sovi vanhoille metroasemille? Mutta onhan esitetty, että ryhdytään ajamaan 80 metrin junia, jolloin 135 m. laituripituudesta 55 m voidaan madaltaa.
Toisaalta eihän sen Sipoon junan tarvitse pysähtyä kuin Itäkeskuksessa, Hakaniemessä, Rautatientorilla ja Kampissa. Eli ei tarvitse ne madallukset kuin noihin, Hakaniemessähän on jo käyttämättömätön asemakin. Ohitusraiteetkin luulisi olevan helpompi tehdä tarvittaessa tällä kevytmetrolle.
 
Toisaalta eihän sen Sipoon junan tarvitse pysähtyä kuin Itäkeskuksessa, Hakaniemessä, Rautatientorilla ja Kampissa. Eli ei tarvitse ne madallukset kuin noihin, Hakaniemessähän on jo käyttämättömätön asemakin. Ohitusraiteetkin luulisi olevan helpompi tehdä tarvittaessa tällä kevytmetrolle.

Mihinkäs unohtuivat muut tärkeät asemat? Sörnäisten matkustajamäärät ovat erittäin suuria ainakin. Hakaniemessä on vähemmän matkustajia. Mutta kuinka paljon aikaa niillä ohitusraiteilla sitten säästettäisiin ja missä niille olisi tilaa?
 
Tänään HS moittii pääkirjoituksessaan Lahdenrantaa. Minusta aiheettomasti. Lahdenrannan kantahan on puhtaasti ammatillinen ja siinä mielessä aivan oikein. Erittäin ikävää on, että HS:n mielestä metron voi rakentaa Sipooseen vasta sitten, kun asunnot on ensin rakennettu. Kirjoituksesta puuttuu vain lause: ... ja asukkaat oppineet käyttämään omaa autoa.

HS on myös itse ristiriitainen. Samassa lehdessä se on Marjaradan kiireellisen rakentamisen kannalla. Vuodenkin viivästys on liikaa. Miksi Kivistön ja Keimolan suhteen ei päde sama kuin Sipoon kanssa: Rakennetaan alueet ensin ja sitten 20 vuoden kuluttua kun alue on valmis, "tarvitaan" vasta raskasta raideliikennettä. Vaikuttaisikohan asiaan jotain se, että Sanoma-WSOY omistaa maita Keimolan suunnalla?

HS:n asenne on ikävä. Monta vuotta on yritetty saada kaikki ymmärtämään, että laadukkaan joukkoliikenteen palvelun on oltava käytettävissä alusta asti. Ilman sitä alue profiloituu autoilualueeksi, kuten seudun kasvualueille on tapahtunut vuosikymmenet. Tämä on alettu ymmärtää poliitikkojen piirissä, ja kun HKL:n toimitusjohtaja auktoriteetillaan sanoo samaa asiaa, niin valtamedian mielestä se onkin sitten pahasta.

Antero
 
Tänään HS moittii pääkirjoituksessaan Lahdenrantaa. Minusta aiheettomasti. Lahdenrannan kantahan on puhtaasti ammatillinen ja siinä mielessä aivan oikein. Erittäin ikävää on, että HS:n mielestä metron voi rakentaa Sipooseen vasta sitten, kun asunnot on ensin rakennettu. Kirjoituksesta puuttuu vain lause: ... ja asukkaat oppineet käyttämään omaa autoa.

Tältä osin HS:n moitteet ovat varmasti aiheettomia, mutta Lahdenranta ansaitsee kyllä noottia aika monen muun seikan johdosta.

Ensinnäkään Lounais-Sipoota ei ole vielä liitetty Helsinkiin, eikä toivottavasti liitetäkään. Lahdenrannan kannattaisi nykyisessä tilanteessa pitää mielipiteensä omana tietonaan ennen kuin oikeuden päätös liitoksesta saadaan. Erikoista sinänsä että Helsingin kaappausaikeita pidetään täysin hyväksyttävänä toimintana, mutta vastaavasti Hämeenlinnan seudulla ministeriö jarruttaa liitoshankkeen valmistelua toimintatapasyistä, ei lakiin perustuen.

Hesarin jutusta, jossa Lahdenranta laukoi kommenttejaan jäi vähän sellainen maku, että mahdollisia metrohankkeita ei voi toteuttaa yhtäaikaisesti sen takia että hankkeiden jälkeen HKL:n metrodivisioonalta loppuu duunit.

Se että Espoo ärähtää siitä että, Lahdenranta lähtee sooloilemaan hankeiden priorisointijärjestyksen kanssa on täysin ymmärrettävää. Koska Espoo on painostettu toteuttamaan kallis länsimetro, niin on kai järkeenkäypää että se rakennetaan edes jollainlailla toimivaksi, eli Kivenlahteen asti. Tynkämetro Matinkylään tai mahdollisesti vain Tapiolaan ei juurikaan palvele Espoolaisia, jotka rahoittavat suurimman osan hankkeesta.

Espoolaiset olisivat itseasiassa voineet säästyä koko länsimetrolta, jos Helsinki olisi päättänyt lähteä maavarkaisiin Sipooseen hieman aikaisemmin. Näin Lahdenrannan huomio olisi kiinnittynyt metron itälaajennukseen, ja kun se olisi ollut valmis ei edes HKL:n metrobyrååssa olisi enää haikailtu kalliin raskaan raideliikenteen perään, kun kevyt raideliikenne olisi osoittautunut huomattavasti kannattavammaksi toteuttaa länteen.

HKL:n linjana tuntuu tällä hetkellä olevan se, että metron laajennus on pääasia. Sillä ei ole juurikaan väliä mihin suuntaan sitä jatketaan ja parantaako se yhteyksiä. Sanoisin, että joku voisi ottaa metron pois Lahdenrannalta ja antaa hänelle yhteiskunnan kannalta edullisempia leikkikaluja.
 
Ensinnäkään Lounais-Sipoota ei ole vielä liitetty Helsinkiin, eikä toivottavasti liitetäkään. Lahdenrannan kannattaisi nykyisessä tilanteessa pitää mielipiteensä omana tietonaan ennen kuin oikeuden päätös liitoksesta saadaan.
Eihän hän ole siitä ollut mitään mieltä, kyllä nyt kaupungin virkamiesten pitää voida varautua todennäköisiin muutoksiin kaupungin rajassa vaikka niistä on valitettu oikeuteen. Jos ja kun sinne Sipooseen Helsinki kaavoittaa, niin on hyvä pitää huolta siitä että sinne tulee pikaisesti raideyhteys. Siis ensin yhteys ja sitten asukkaat, päinvastoin kuin HS pääkirjoittaa. Minä en tosin edelleenkään ymmärrä miksi on mahdotonta tehdä kahta pintametroa yhtäaikaa.

Sinänsä raidemyönteinen Hesari hämmentää muutenkin, päivän uutisessa kutsutaan Histan moottoritieliittymää joukkoliikenneratkaisuksi. Ja bussiterminaalin voi myöhemmin muuttaa juna-asemaksi...
 
Espoolaiset olisivat itseasiassa voineet säästyä koko länsimetrolta, jos Helsinki olisi päättänyt lähteä maavarkaisiin Sipooseen hieman aikaisemmin.
Niin, tämän asianhan voi ymmärtää näinkin: H:gin "metrobyråå" alkoi tuskastua siihen, ettei länsimetro millään vain etene. Ja kun tärkeintä on rakentaa lisää metroa, niin helpointahan sitä on rakentaa sitten radan itäpäähän, jos ei onnistu länsipäähän.

Tällä asialla alkoi vaan olla kiire, koska eduskuntavaalit olivat lähellä. Demarit olivat hallituksessa vaaleihin asti, mutta vaalien jälkeen ei ollut niinkään varmaa, joten asia olisi pitänyt saada päätetyksi vanhassa hallituksessa. Ei siis ollut aikaa odottaa Espoon syksyyn siirtynyttä metrovaltuustoa. Sipoo-sunnitelma oli pakko julkistaa ennen kesää.

Yllättäen kuitenkin Espoo taipui periaatepäätökseen länsimetrosta syksyllä 2006. Aloitettua Sipoon sotaa ei tietenkään voinut enää lopettaa. Mutta sotaonnella sillä rintamalla ei ollut enää niin väliksi. Kun selvitysmies puolitti alueen, se kelpasi, koska silloisen kunnallispoliitikko Vapaavuoren sanoin TV-ohjelmassa: "pienempikin osa Sipoota riittää metron jatkamiseksi". Asian venyminen yli vaalienkaan ei ollut enää väliksi. Pääasiahan oli jo järjestynyt: metroa saatiin jatkaa.

Tämähän on tietenkin vain spekulaatiota. Emme luultavasti saa koskaan tietää, mistä oikeasti on ollut kysymys.

HKL:n linjana tuntuu tällä hetkellä olevan se, että metron laajennus on pääasia. Sillä ei ole juurikaan väliä mihin suuntaan sitä jatketaan ja parantaako se yhteyksiä.
Minusta on yleisestikin vallalla sellainen henki, että eläköityvä autoistumisen kauden sukupolvi yrittää viimeisinä hetkinään vielä saada läpi kaikki toteutumattomat 1960-luvun ideat, joita ei onneksi ole toteutettu. Keskustatunneli, lisää parkkiluolia, Töölönlahden täyttäminen, junaliikenteen katkaisu Pasilaan, Vapaudenkatu rautatien paikalle, bussit pois keskustasta tekemään tilaa katumaastureille... Onhan näitä.

Antero
 
Mulle tuli mieleeni eräs "salaliittoteoria":

Kun Espoo ei suostunut ottamaan vastaan HKL-SUY:n hahmottelemaa kapasiteetiltaan nykyistä pienempää, mutta automatisoitua metroa (halvempaa), vaan vaati nykyisen kaltaiset asemat 135-metrin laitureineen (HKL-SUY:n vaatimus 90 metriä), HKL "kiristää" Espoota "hylkäämällä" jatkolaajennuksia sinne. Sipoon länsiosa puolestaan kuuluu tulevaisuudessa mahdollisesti (IMO toivottavasti) Helsinkiin, joten sinne HKL-SUY saa suunnitella ja toteuttaa sellaista metroa, kun haluaa ilman vaativien naapurikaupunkien kalliita vaatimuksia. ;)
 
Kun Espoo ei suostunut ottamaan vastaan HKL-SUY:n hahmottelemaa kapasiteetiltaan nykyistä pienempää, mutta automatisoitua metroa (halvempaa), vaan vaati nykyisen kaltaiset asemat 135-metrin laitureineen (HKL-SUY:n vaatimus 90 metriä)...
Automatisoitu ja lyhytlaiturinen metro ei kylläkään ole halvempi.

Metrorakentamisen hinnat tuntuvat olevan valtiosalaisuuksia, joten mitään ei voi tietää. Mutta laiturihallin louhinnan ja pinnoituksen osuus metroaseman kuluista on pieni. Laituriluolan louhinta ja pinnoittaminen 45 m lyhyemmäksi ei laske aseman hintaa kolmanneksella kuten olen kuullut "asiantuntijoiden" väittävän, vaan muutamalla prosentilla.

Automaatio sen sijaan nostaa metron hintaa selvästi. Helsingin valtuustolle esitettyjen dokumenttien mukaan pelkkä kulunvalvontajärjestelmä on 55 Me kalliimpi automaattina kuin kuljettajaperustaisena. Tosiasiassa hintaero ei jää tähän, sillä kuljettajaton ajo (joka on eri asia kuin automaatti) edellyttää tunneleiden pituisen sivulaiturin ja valaistuksen sekä tiheät kulkuväylät eri kulkusuuntien tunneleiden välille. Ja näiden väylien on oltava palosuojatut. Asemille edellytetään laituriovet + seinät. Mitään näistä kuluista ei ole kerrottu Helsingin Valtuustolle, mutta eivät ne ihan muutamalla sadalla tuhannella synny.

Eikä ole operointikaan halvempaa. Kuljettajapalkkoja ei makseta, mutta sen sijaan ostetaan vartiointipalveluita ja palkataan valvojia. Pariisin automaattilinjan 14 perusteella henkilökuntaa tarvitaan enemmän kuin kuljettajia.

Lyhyiden laitureiden logiikka on siinä, että Espoon vaatimaton matkamäärä (noin 1/2 itäpuolen määrästä) voitaisiin hoitaa lyhyemmin junin mutta samalla vuorovälillä kuin idässä. Kasvuvara puolestaan olisi vuorovälin lyhentämisessä, joka EMME-ennusteen mukaan kasvattaa matkustajamäärää. Ja valheellisesti taas on väitetty, ettei vuoroväli nykyisestä (4 min) lyhene kuin automaatilla. Eli vaikka automaatti on kallis, niin sitten voidaan säästää laitureiden pituudessa ja kaikki onkin hyvin.

Tässä menee vaan suunnilleen kaikki asiat pieleen. Länsimetro on osa samaa järjestelmää kuin itämetro. On yhtä typerää kuvitella ajettavan erilaisella järjestelmällä lännessä kuin olisi ehdottaa, että Vuosaaren ja Mellunmäen haaroilla lyhennettäisiin laiturit ja ryhdyttäisiin ajamaan lyhyillä junilla, koska niiden kapasiteettitarve on huomattavasti pienempi kuin Itäkeskuksen ja keskustan välillä.

Puheet junien lisäämisestä ja vähentämisestä jatkuvasti kysynnän mukaan ovat teoriaa. Metrojunat eivät ole takseja. Lauttasaareen on suunniteltu seisontaraiteita, muuten junat asuvat Roihupellossa. Jos jollain asemalla alkaa syntyä jonoja, ei sinne saada lisäjunia kuten takseja tolpalta. Lisäjuna edellyttää, että vuorovälissä on sille tilaa, ja se tulee jonottavalle asemalle vasta kuljettuaan ensin koko kierron varikolta tai seisontaraiteelta ko. asemalle.

Automaatti tai ei, junat kiertävät rataa tietyllä vuorovälillä, ja siihen väliin ei voi mennä kuin henkilöauto kiilamalla ruuhkajonoon. Myös silloin, jos kierto ulottuu Espoon puolelle. Jos jotkut vuorot halutaan päättää lyhyemmälle reitille kuin radan päähän, tarvitaan kääntöraide. Sillä tuskin niin harvalla vuorovälillä ajetaan, että suunta voidaan vaihtaa linjaraiteella millä vaan asemalla. Siihen ei aika riitä, ei edes automaatilla.

Eli summa summarum: Junat ajavat samanlaisina ja samaa vuoroväliä linjan päästä päähän tai sitten ei ajeta ollenkaan. Sitä ei muuta se, onko junaohjaus automaattinen tai kuljettajaton. Espoon lyhyillä laitureilla muutettaisiin käytännössä koko HKL-metro sellaiseksi, että junien pituus voi olla vain 90 m. Suomeksi se tarakoittaa sitä, että järjestelmän kapasiteettia pienennettäisiin 33 %. Tämän touhun tavoitteena on vain perustella turhaa automatisointia, joka tulisi muka välttämättömäksi siksi, että on pakko lyhentää vuoroväliä, jota muka ei voi tehdä, jos kuljettajat ajavat junia.

Tästä asiasta olisi muuten erityistä haittaa metron rakentamiselle Sipooseen. Touhulla vain tuhottaisiin kaikki mahdollisuudet kehittää metroa siten, että rata olisi huomattavasti nykyistä halvempi ja rakentamisen kannattavuus paranisi - tai tappiollisuus vähenisi.

...joten sinne HKL-SUY saa suunnitella ja toteuttaa sellaista metroa, kun haluaa ilman vaativien naapurikaupunkien kalliita vaatimuksia. ;)
Eli kuten edellisen perusteella voi todeta, kallista ratkaisua vaatii HKL itse.

Antero
 
Takaisin
Ylös