Pohjoinen metrolinja vs. Pisara

Ja niin kauan kun Tuusulanväylää saa huristaa 80km/h niin se on aika toivotonta melualuetta.

Tuusulanväylä, kuten monet muutkin moottoritiet, on kuitenkin yhdessä asiassa hyvä. Moottoritieliittymien pysäkeiltä kulkee paljon nopeita bussivuoroja Helsingin keskustaan, mutta liittymien pysäkkien vieressä ei ole juuri missään pahemmin asutusta. Jos rakennettaisiin kunnolla melueristettyjä kerrostaloja, nämä hyvät liikenneyhteydet voisivat houkutella esimerkiksi opiskelijoita. Kustaa Vaasan tiellehän tehtiin nämä uudet opiskelijatalot meluvalliksi, rappukäytävät ovat tielle päin ja asunnot sisäpihalle päin. Puistolan aseman viereen myös toteutettiin 2000-luvun alussa uusi kerrostaloalue, joka on aivan radan vieressä. Sitä rataa kulkevat kaukojunat yli 100 km/h ja silti melueristeet vaikuttavat toimivilta, vaikka asuntojen ikkunoita on radallekin päin noin 10-20 metrin päässä radasta.
 
Pohjoisesta metrolinjasta tässä päivitettyä tietoa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan metro Kampista Töölön ja Meilahden(Tullinpuomi) kautta Pasilaan. Toisessa vaiheessa rakennetaan joko väliasemallinen tai väliasematon metrorata Pasilasta lentokentälle. Toisen vaiheen väliasemat ovat Maunulassa, Vantaanportilla, Aviapoliksessa ja lentokentällä.

Lentokenttä:
-matkustajat pääosin lentoliikenteestä sekä kehäradalta että bussilinjoilta.
-25 000 matkustajaa vrk
-lentoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvanut räjähdysmäisesti samoin on ennusteen laita

Aviapolis:
-pääosa matkoista lähialueen työpaikkaliikennettä. Asemalta tai asemalle vaihtajia on iso osa bussiliikenteestä ja kehäradalta.
-23 000 matkustajaa vrk

Vantaanportti:
-pääosa matkustajista on vaihtanut/vaihtaa tiheään bussiliikenteeseen. Vantaanportilta on kattavat jatkoyhteydet eri puolille Vantaata
-noin 21 000 matkustajaa vrk

Maunula:
-noin puolet matkustajista vaihtaa jokerilinjalta, muilta poikittaislinjoilta tai liityntäliikenteestä
-20 000 matkustajaa vrk

Toisen vaiheen investointikustannukset on väliasematon 219milj€ ja väliasemallinen 279milj€.

Väliasemallinen on todennäköinen vaihtoehto.

Kolmannessa vaiheessa asemia voidaan lisätä jos erityistä tarvetta on.

Näin ollen pohjoismetro koostuisi 8 asemasta Eli Kamppi, Töölö, Meilahti(Tullinpuomi), Pasila, Maunula, Vantaanportti, Aviapolis ja lentokenttä.

Pohjoisen metrolinjan kokonaisrakennuskustannukset ovat noin 450-500milj€.
 
Viimeksi muokattu:
Auttaisi keskustelua muuten merkittävästi jos haluaisit kertoa lähteet tällaisille tiedoille. Muuten joku voi vaikka kuvitella että tiedot ovat omasta hatustasi.


Kaikki taitaa muutenkin näin kuvitella, koska yleensä tämän keskustelijan "tiedot" taitavat ollakin hänen omia heittojansa.
 
Kaikki taitaa muutenkin näin kuvitella, koska yleensä tämän keskustelijan "tiedot" taitavat ollakin hänen omia heittojansa.
Olen kyllä mollannut Tramwestiä. Onhan Tramwestin nykyisessä suunnitelmassa aukkoja ja kestämättömiä ratkaisuja.

Helsingin kaupungin ajatus on (ollessaan instanssi ja oikeushenkilö) tarjota Helsingin Kaupungin osalta metroyhteys Pasilasta lentokentälle.
Näin helsinkiläisenä veronmaksajana kysyn kuitenkin että miksi? Ainoa järkevä syy jonka keksin on VR:n monopolirahastus, ja siitä nyt toivottavasti on päästy eroon siihen mennessä kun tämä olisi ajankohtainen.

Helsingin kaupungin tarkoituksena on säilyttää ja edistää keskustan vetovoimaisuutta kasvavan lentoliikenteen tarpeisiin. Helsingin kaupunki haluaa osaltaan varmistaa nopean ja laadukkaan yhteyden Lentokentän ja keskustan välille. Myös Lentokentältä yhteys Pasilaan on tärkeä, onhan Pasila raideliikenteen iso hubi. Myöskin Keski-Pasilan kaavoitus korkeine toimistotorneineen ja uusine asukkaineen vaatii joukkoliikenteeltä paljon. Tällainen yritystornikeskittymä ja kansainvälinen lentokenttä joita yhdistää nopea metro palvelevat toinen toisiaan. Keski-Pasilaan halutaan korporaatioita ja heille nopea yhteys lentokentälle, vaivaisen kertalipun hinnalla. Myöskin useiden asuinaluiden joukkoliikenneyhteydet paranevat sekä vaihdot kehäradalta, jokerilinjoilta ja liityntäliikenteestä. Metroasema Pasilassa myöskin mahdollistaa Viikin haaran sekä Pasilan yhdistämisen Itämetroon (Sörnäisten tai Kalasataman kautta, Vallilan asema välillä. Mutta tuo metroympyrä on kyllä Pohjoiseen metrolinjaan liittyviä viimeisiä vaiheita.

Viikin matkustusaika Pasilaan on 8-9 minuuttia. Lentokentältä Pasilaan 12 minuuttia. Pasilasta keskustaan (Kamppiin) matkustusaika on 5-6 minuuttia.

Stadionin metroasema vaikuttaa epätodennäköiseltä. Töölöntorin metroasema on kävelyetäisyyden päässä. En tarkkaan tiedä jos Töölön asema on Töölöntorilla ja Meilahden asema Tullinpuomilla niin olisiko Stadionin asema urheilukadulla Finnair stadionin kohdalla josta olisi tunneli stadionille? Mielestäni Stadionin asema on turha.

Pohjoisen metrolinjan myötä Maunulasta kohoaisi uusi palvelukeskittymä ja joukkoliikenteen hubi pääkaupunkiseudulle. Palvelut ja työpaikat Maunulassa lisääntyisivät ja Maunula on tarkoitus yhdistää raidejokeriin.

Auttaisi keskustelua muuten merkittävästi jos haluaisit kertoa lähteet tällaisille tiedoille. Muuten joku voi vaikka kuvitella että tiedot ovat omasta hatustasi.

Lähteinä on ollut mm. HKL:n julkaisuja D 3/2006 ja D 9/2007.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuosta Viikin haarasta lisää. Viikin haaraa on mahdollisuus vetää aina Jakomäkeen ja edelleen Hakunilaan asti. Mutta ensimmäisessä vaiheessa Viikkiin asti. Pasilan ja Viikin välille on tulossa 1-2 asemaa.

Viikki:
-Metroasema Viikintorille Tiedepuiston tuntumaan
-Jokerilinjan pysäkki vieressä
-Ympärillä Viikinmäen, Latokartanon, Viikinrannan, tiedepuiston, Pihlajamäen ja Pihlajiston asuinalueet.

Viikinmäkeen tulossa 4000 asukasta (nyt n. 1000)
Latokartanoon tulossa 10 000 asukasta (nyt n. 5000)
Viikinrantaan tulossa n. 5000 asukasta (nyt n. 400)
Tiedepuistoon? (nyt noin 700)
Pihlajistossa asukkaita 3000
Pihlajamäessä asukkaita 7000

Asukkaita nyt yhteensä 16500 (2003)
Työpaikkoja tällä hetkellä: 3900 (2003)
Viikin/Latokartanon peruspiirissä arvioidaan v. 2014 olevan 25 000+ asukasta.

Lisäksi Viikin merkitystä nostaa Helsingin Yliopiston kampusalue. Kampusaluetta rakennetaan edelleen yliopiston keskittäessä sinne erityisesti bioteknologian yksiköitä sekä muita yksikköjä. Viikistä ja Lahdenväylän varrelta on varattu myös yliopiston biotechtoimintaa lähellä oleville yrityksille tontteja. Pelkästään Viikissä on 9000 opiskelijaa.

Alkuvaiheessa Viikin metroasema saattanee toimia myös LentoMalmin uuden asutuskeskuksen liityntäterminaalina, ennen kuin metroa jatketaan Viikistä. LentoMalmille on tulossa 10 000 asukasta. LentoMalmilta metro voi jatkaa Jakomäkeen 6000 asukasta sekä Hakunilaan 11 000 asukasta (Hakunilan palvelualueella 29 000 asukasta).

Pasila-Viikki välille voidaan avata asemat Kumpulaan ja Vanhaankaupunkiin, mahdollisesti myös Arabiaan (Kumpula on todennäköisempi). Kumpulan asema tulisi Kustaa Waasantien ja Hämeentien risteykseen. Alueella on yliopiston Kumpulan Kampuksia sekä alueen asukaslukua voidaan kasvattaa tuhansilla. Kumpulan vieressä Arabianrannassa on tuleva 7 000 asukasta, 8 000 työpaikkaa ja 6 000 opiskelijaa (mm. Taik). Kumpulan metroasema palvelisi myös Arabianrannan liikennettä. Raitiolinjoilta 6 ja 8 on Kumpulassa helppo vaihto metroon.

Metron rakentaminen on perusteltua ja se voidaan toteuttaa osin pinnassa.
 

Liitetiedostot

  • viikki.JPG
    viikki.JPG
    47.5 KB · Lukukerrat: 333
Viimeksi muokattu:
Unohtu tuosta mainita, että Viikin metrohaaran eteläisten kääntöraiteiden sijaintia selvitetään Munkkisaareen tänä vuonna tehtävässä tilavaraussuunnitelmassa. Valmistuessaan Viikin metrolinjan asemia olisi: Munkkisaari, Punavuori, Esplanadi/Erottaja, Kamppi, Töölö, Meilahti, Pasila, Kumpula, Vanhakaupunki, Viikki, (Lentomalmi), (Jakomäki), (Hakunila).

Pohjoisen metrolinjan eli Lentokenttämetron kääntöraiteet on tulossa Kruunuvuorenrantaan/Laajasaloon ennen metron jatkamista Santahaminaan.

Pohjoisen metrolinjan ensimmäinen vaihe saattaa ulottua Maunulaan asti eli Kamppi-Töölö-Meilahti-Pasila-Maunula. Ja toisessa vaiheessa metroa jatketaan Lentokentälle.

Tässä ohessa ei mittakaavassa oleva suuntaa antava hahmotelma Helsingin metroverkon tämänhetkisestä kehityssuunnasta. Tuo harmaa katkoviiva on myöhemmin selvitettävä yhteys välille Kurvi-Pasila. Helsingin Kaupunginhallituksessa on hyväksytty tämän yhteyden tutkiminen. Sillä on laaja kannatus Helsinkiläisten keskuudessa.
 

Liitetiedostot

  • hki_metro.JPG
    hki_metro.JPG
    27.1 KB · Lukukerrat: 1,060
Viikki:
-Metroasema Viikintorille Tiedepuiston tuntumaan
-Jokerilinjan pysäkki vieressä
-Ympärillä Viikinmäen, Latokartanon, Viikinrannan, tiedepuiston, Pihlajamäen ja Pihlajiston asuinalueet.

Ikävä kyllä kaikki nuo asuinalueet sijaitsevat varsin kaukana tiedepuistosta. Kävelyetäisyydellä tiedepuiston metroasemasta asuisi ehkä joitakin satoja, korkeintaan 1000 - 2000 asukasta. Viikinmäki ja suurin osa Latokartanosta, Pihlajistosta ja Pihlajamäestä jouduttaisiin laittamaan liitynnän varaan. Kannattaako maksaa tästä ilosta satoja miljoonia, kun ne samat liityntälinjat voitaisiin johtaa suunnilleen samoilla kustannuksilla jo olemassaolevien ratojen varsille (Oulunkylään, Pukinmäkeen ja Siilitielle). Ja itse asiassa kun tarkemmin miettii, niin eikös ne liityntälinjat jo ole olemassakin...

Latokartanosta menee 79 tiheästi Siilitielle, Pihlajamäestä 71 Puksun asemalle (ja 79:lläkin pääsee), Pihlajistosta on nopea yhteys Ogeliin Jokerilla. Oikeastaan ainoa, josta ei tällä hetkellä ole fiksua liityntäyhteyttä raideliikenteen varteen on Viikinmäen lounaisosa, mutta sieltäkin pääsee tiheästi 71:llä suoraan keskustaan ja jatkossa ehkä myös Lahdenväylän busseilla jahka motarin varteen saadaan tehtyä uusi pysäkki.
 
Niin mitään Viikin haaran suhteen ei ole lyöty lukkoon. Tiedepuiston asema on strategisesti joukkoliikennepalvelualueen keskellä. Muun muassa yliopistokampus tarjoaa tuhansia työpaikkoja ja työpaikkojen määrä alueella kasvaa. Ne ovat välittömästi metroaseman vieressä. Myöskin Tiedepuiston ympäristöä ja etelä-puolella olevaa Viikinrantaa rakennetaan voimakkaasti. Asukkaiden määrä lisääntyy tuhansilla. Kun metro joskus Viikkiin menee on Viikki hyvin erilainen kuin mitä se on nyt. Tuo kartta Viikistä on tilanne muutaman vuoden takaa. Jo vuonna 2014 Viikin asukasmäärä on kaksinkertaistunut nykyisestä. Tiedepuiston asema palvelee myös yliopiston n. 9000 opiskelijaa.

Mielestäni erityistä lisäarvoa Viikin haaralle tuo se, että se yhdistää kolme korkeakoulukampusta (Viikki, Arabia, Kumpula) nopean raideliikenteen verkkoon.

Tiedepuistoon suunniteltu asema on Jokerilinjan vieressä. Jokerilinjalla voidaan hoitaa liityntäliikennettä Viikinmäestä, Pihlajamäestä ja Latokartanosta Tiedepuistoon bussiliitynnän lisäksi. Kun metro Viikkiin tulee on raidejokeri luultavasti silloin valmis.

Metro Viikistä eteenpäin, sille on muutama linjausvaihtoehto. Joko Tiedepuistosta Pohjois-Viikin tai Pihlajamäen kautta Malmin kenttäalueelle ja siitä eteenpäin Jakomäkeen ja Hakkilaan. Jolloin lisäasema Viikin alueella on mahdollinen.

Päärata on ruuhkainen ja Viikin haaralla on myös tarkoitus helpottaa pääradan ruuhkia. Itämetrossa, senkin ollessa ruuhkainen, matkustajamäärät kasvavat metrovarren täydennysrakentamisen myötä. Myöskin, Sipooseen, minne HKL on kaavaillut kolmea uutta asemaa Mellunmäen jatkoksi, tulee noin 30 000 uutta asukasta. Myös Vantaa kaavoittaa uusien Sipoon metroasemien läheisyyteen asukkaita.

Pelkästään Viikin alueelle ja Malmin kenttäalueelle on tulossa vähintään 40 000 asukasta. Kumpulassa päästään n. 5000-10 000 ja Kumpulan välittömässä läheisyydessä on Arabianranta lähes 20 000 asukkaan, työpaikan ja opiskelijan joukkoliikennetarve. Tähän päälle kun lasketaan Jakomäki ja Hakunila on Viikin metrohaaran vaikutusalueella noin 100 000 asukasta. Kaikki eivät tietenkään voi eivätkä halua asua metroaseman välittömässä läheisyydessä. Siksi Jokerilla ja busseilla hoidetaan liityntä.

Viikin metrohaara on perusteltua rakentaa. Viikin suunnan asukkaat voivat vaikuttaa nyt Tiedepuistoon kaavaillun aseman sijaintiin paljonkin. Tai vaatia lisäasemaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pelkästään Viikin tarpeisiin metroa ei tehdä joten radan linjaus ja aseman paikka määräytyy vahvasti linjan kulkusuunnan ja jatkosuunnan mukaan.
 
Kaikki eivät tietenkään voi eivätkä halua asua metroaseman välittömässä läheisyydessä. Siksi Jokerilla ja busseilla hoidetaan liityntä.

En edelleenkään oikein vakuuttunut, miksi Latokartanosta tai Viikinmäestä olisi jotenkin oleellisesti järkevämpää matkustaa liityntäbussilla Viikin metroasemalle kuin Siilitielle tai Oulunkylään. Tulevaisuudessa Latokartanosta voisi järjestää liitynnän myös kätevästi Myllypuroon esimerkiksi jatkamalla linjaa 68 nykyiseltä päätepysäkiltä.

Latokartanosta pääsee bussilla 79 Siilitien metroasemalle pahinta ruuhka-aikaa lukuunottamatta alle 10 minuutissa ja Siilitieltä on 13 minuutin metromatka Rautatientorille. Huonollakin tuurilla matka yleensä sujuu puolessa tunnissa, usein menee vain 25 min. Vastaava matka liityntäbussilla ja pohjoisella metrolinjalla kestäisi vaihtojen mennessä nappiin hieman yli 20 min, keskimääräinen matka-aika olisi varmastikin lähellä 25 minuuttia.

Viikinmäestä on Jokerilla parin pysäkinvälin eli 2 - 3 minuutin matka Oulunkylän asemalle, josta junamatka Helsinkiin kestää 10 min. Parhaimmillaan tämä väli taittuu siis vartissa ja keskimäärinkin varmaan korkeintaan 20 minuutissa. Viikin metrolla yhteys ei olisi yhtään nopeampi.

Keravan kaupunkiradalle ei mahdu ruuhka-aikaan lisää junia, mutta juniin on kyllä mahdollista lisätä vaunuja. Monet I-junat ajetan nykyään yhdellä yksiköllä eikä yli kahden yksikön junia taida juuri kulkea. Toki niitä junia ei voi lisätä juuri nyt, mutta uusia saa tehtaalta muutaman vuoden toimitusajalla.

Metron kapasiteettia taas on tarkoitus kasvattaa automatisoinnin myötä. Automaattimetroa on kaavailtu ajettavan 2 minuutin välein, mikä tarkoittaa sitä, että enimmillään kapasiteetti voi kasvaa kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Toki liikennöinti vaatisi suuria kalustohankintoja, mikäli päädyttäisiin ajamaan 3 vaunuparin junilla 2 minuutin välein, mutta on silti huomattavasti halvempaa hankkia ne vaunut olemassaolevalle radalle kuin rakentaa noille vaunuille oma rata.
 
Niin mitään Viikin haaran suhteen ei ole lyöty lukkoon.


Mitä? Luulin, että päätit tästä asiasta jo samoihin aikoihin, kun löit lukkoon lännen ja pohjoisen metrolinjat. Kannattaa nyt ihmeessä tehdä tästä asiasta päätös, jotta ehdit aloittaa rakentamisen ensi vuonna, kuten näissä muissakin.
 
Toki liikennöinti vaatisi suuria kalustohankintoja, mikäli päädyttäisiin ajamaan 3 vaunuparin junilla 2 minuutin välein, mutta on silti huomattavasti halvempaa hankkia ne vaunut olemassaolevalle radalle kuin rakentaa noille vaunuille oma rata.

Ja lisävaunujen hankkiminen matkustajamäärän kasvun takia olisi oikeastaan ns. happy problem.
 
Joukkoliikenne on houkuttelevampaa silloin kun on käytettävissä laaja nopea raideverkko ympäri seudun, sekä silloin kun on käytettävissä paljon vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Autoilua halutaan vähentää ja tilalle tarjotaan laajaa verkkoa nopeilla, kattavilla ja monipuolisilla yhteyksillä.

On varauduttava, että kaikille uusille ja vanhoille asuntoalueille pääkaupunkiseudulla järjestetään lähes osa-aluekohtainen, kaupunginosakohtainen tai lähialueelle sijoittuva raideliikenteen asema kaupunginosien yhdistämiseksi. Muutama raideyhteys suurpiirissä tai sen reunoilla ei ole riittävä takaamaan joukkoliikenteen suosiota nyt eikä tulevaisuudessa. Saatika koko raideyhteyden puute.

Kuormitetut RHK:n kaupunkiratalinjat eivät ole laajenemassa Kehärataa ja Pisaraa lukuun ottamatta. Junavaunuja on syytäkin lisätä, mutta parhaiten VR:n asemien liityntäalueilla ruuhkaisia linjoja helpottaisi järeä vuorovälin lyhentäminen. Ne ovat liian harvoja pääkaupunkiseudun tarpeisiin ja joukkoliikenteen suosion takaamiseksi. Esimerkiksi "tiheäliikenteinen" M-juna liikennöi 5-6 kertaa tunnissa, ruuhka-ajan ulkopuolella 2-3 kertaa tunnissa. Helsingin metro liikennöi vilkkaimpana aikana 30 kertaa tunnissa. Viikin metrolinjan vaikutusalueelle kaavoitetaan asukkaita vähintään 100 000 asukkaaseen asti. Työpaikat päälle. On selvää ettei Itämetro tai Keravan rata riitä ennestään ruuhkaisilla ja kasvavilla käyttäjämäärillä. Pelkästään Kehäradan uusille asuinalueille on tulossa lähes 50 000 asukkaan kaupunginosat.

Helsingin metro tulee tarjoamaan kattavat yhteydet asuinaluiden kannalta keskeisiin kaupunginosiin, joukkoliikenteen suuriin vaihtoasemiin ja tietenkin Helsingin keskustaan. Kehäalueiden poikittainen seutujoukkoliikenne nojaa tulevaisuudessa vahvasti Jokeri I ja II pikaratikoihin. Kehärata ja Jokerit ovat jo valmistuessaan ruuhkaisia. Helsingin metro tarjoaa yhdessä lähiliikenteen kanssa vaihtoasemat keskeisille Jokerien asemille. Tai pikemminkin Jokerit täydentävät RHK:n ja HKL:n verkkoa.

Metron (ja lähijunien) liityntäliikenteen ensisijainen tehtävä on taata joukkoliikenneyhteydet oman alueen keskeisiin osiin, sinne missä kaupalliset ja kunnalliset palvelut sijaitsevat. Näissä sijaitsevat raide- ja liityntäliikenteen pienet ja suuret vaihtoasemat. Metro, lähijunat ja Jokerilinjat muodostavat nopean joukkoliikenteen rungon pääkaupunkiseudulla kaupunginosasta toiseen. Osa-alueiden ja kaupunginosien välejä palvelee myös bussilinjoja useilla alueilla ei vain lähimmän metro- tai juna-aseman liityntäliikenteeseen rajoittuen. Näin taataan entistä laajempi joukkoliikenteen suosio pääkaupunkiseudulla ja lisätään monipuolisten matkustusreittien valintamahdollisuuksia.

Helsingin kantakaupungissa suuntaus on raitioliikenne- ja metroläheinen. Myöskin Pisara täydentää verkkoa. Mitä vähemmän pääkaupunkiseudun katu- ja tieverkossa on busseja ja autoja, sitä kauempana on keskustatunnelin rakentaminen.
 
On varauduttava, että kaikille uusille ja vanhoille asuntoalueille pääkaupunkiseudulla järjestetään lähes osa-aluekohtainen, kaupunginosakohtainen tai lähialueelle sijoittuva raideliikenteen asema kaupunginosien yhdistämiseksi.

Jutuistasi puuttuu nyt sisäinen logiikka. Ymmärtäisin tuollaisen lauseen laajan ratikkaverkoston kannattajilta. Raskasraiteiden kanssa on kuitenkin hyväksyttävä, että asemaa ei millään saada kaikille asuntoalueille, vaan osa jää liityntään.

Esimerkiksi "tiheäliikenteinen" M-juna liikennöi 5-6 kertaa tunnissa, ruuhka-ajan ulkopuolella 2-3 kertaa tunnissa. Helsingin metro liikennöi vilkkaimpana aikana 30 kertaa tunnissa.

Taas on ihan eri logiikat käytössä. M-juna liikennöi tasaisella 10 min vuorovälillä ruuhka-aikojen lisäksi keskipäivällä ja jälleen ensi syksystä lähtien myös lauantaisin. Vaikkei se vielä ylläkään metron vuoroväliin, niin se on kuitenkin jo ihan hyvä.

Metrolle saa 30 lähtöä tunnissa laskemalla yhteen vain molempiin suuntiin kulkevat junat. Samalla logiikalla M-juna menisi siis 12 kertaa tunnissa.
 
Takaisin
Ylös